hohhoijjjaaaaa

'Olin aikoinani tuo multinikki 'paitarikki' paidan alla..... noniin ja asiaan. Tuo hohhoijaa on varastanut minunkin nikkini ja kirjoittelee niillä kuin omillaan. Skitsoilun lisäksi hän on vainoharhainen, mutta selviää siitä ottamalla itselleen toisen personaalisuuden, joka ei ole vainoharhainen ja se moittii tuota toista minäänsä juuri tuon vainoharhaisuuden takia.

Mikä Hohhoijaa sitten on kokonaisuutena, on maallikon vaikea sanoa. Hänen pitäisi ottaa kirjoituksensa mukaansa ja käydä kallonkuristajalla. Vaara kylläkin piilee siinä, että kallonkuristajakin saattaa seota, kun joutuu lukemaan sellaisia totuuksia, joita ei heidän pyhäkouluissaan olla totuttu lukemaan.

Tuo vainoharhainen alterego on enemmin minun mieleen. Hän kun ei karsastele kertoa niitä mitä hulluipiakaan mieleenjuolahtumiaan, jotka sitten kuitenkin virkkari hohhoijaa korjaa ja vie romukoppaan. Nuo hullut ideat saattavat kuitenkin jäädä muhimaan lukijan päähän varsinkin jos ja kun virkkari hohhoijaa ei ole pystynyt niitä 100 %:sti kumoamaan. Kuten nyt esim. kuussa käymättömyys ja wtc:n terroriskujen mahdottomuus.

Ihmetyttää vain kun tuo ei ota kantaa meidän lähiympäristössä tapahtuneisiin aiheisiin kuten Palmen murhaan, Mikkelin panttivanki draamaan, Lindhin murhaan, Estonian uppoamiseen ja paljon muuhun. Eikö hän tiedä niistä mitään. Olihan hän jo parikymppinen niiden satuttua. Hohhoijaa vaan... menisi hoitoon.'

Menisi vaikka Nikkilään.

Ei ota tosiaan kantaa Palmeen murhaan. Sairas tyyppi. Todella sairas. Kirjoittelee vaan jonnen joutavia tyhjänpäiväisiä asioita eikä sanaakaan Palmen murhasta, joka koskettaisi meitä suomalaisia.
380
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Nikkilässä toimi 1914 – 1999 Helsingin kaupungin rakentama Nikkilän mielisairaala (ruots. Helsingfors Sjukhus Nickby).

Äänestä
  • Psykiatrinen sairaala
    Wikipedia
    Loikkaa: valikkoon, hakuun

    Wienin entinen psykiatrinen sairaala.Psykiatrinen sairaala (puhekielessä usein mielisairaala, hullujenhuone tai hourula) on sairaala, joka on erikoistunut vakavista mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivien henkilöiden hoitoon. Potilaiden hoitoon tulon syynä voi olla muun muassa vakava masennus, itsemurhariski, ahdistuneisuushäiriöt tai pelkotilat, psykoottisuus tai päihteiden käytön aiheuttama psyykkinen oireilu.

    Mielisairaiden eristämisestä on asiakirjoja jo keskiajalta [1]. Ensimmäinen tunnettu psykiatrinen sairaala on Bethlem Royal Hospital (tunnettu myös nimellä Bedlam), joka perustettiin Lontooseen vuonna 1247, ja joka vuoteen 1403 mennessä oli alkanut ottaa hoitoon psykiatrisia potilaita. Mielisairaaloiden historiaa on koonnut mm. Foucault teoksessaan Folie et déraison: Histoire de la folie à l'âge classique vuonna 1961[2]. Valvonnan, mielisairaaloiden ja vankiloitten arkkitehtuuria Foucault käsittelee teoksessaan Surveiller et punir vuodelta 1975 [3]. Panopticon [4] oli oheisessa kuvassa oleva rakennustyyppi, jonka Jeremy Bentham myöhemmin suunnitteli erityisesti laitoksiin, joissa tarvittiin jatkuvaa valvontaa.

    Suomessakin mielisairaiden eristys alkoi keskiajalla. Vielä 1700-luvulla heidät eristettiin mm. spitaalisten kanssa. Seilin saaressa Turun saaristossa, oli 1600-luvulla perustettu leprasiirtola, jonne potilaat joutuivat tuomaan mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, sillä sieltä ei ollut paluuta. Vuonna 1755 saarelle avattu mielisairaala jatkoi toimintaansa vuoteen 1962. Tämän jälkeen mielisairaalan rakennukset ovat olleet Turun yliopiston kuuluvan Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä.

    Vuonna 1971 lääkintöhallitus asetti työryhmän suunnittelemaan psykiatrisen terveydenhuollon kehittämistä. Em. työryhmän ehdotuksen perusteella lääkintöhallitus hyväksyi vuonna 1977 mielisairaslain osittaisen uudistuksen, jossa muun muassa luovuttiin A- ja B-mielisairaalajaosta ja avohoitoa tukevat hoitomuodot tulivat valtionosuuden piiriin.[5]

    Psykiatrian sairaalakeskeisen hoitojärjestelmän purkaminen alkoi vuonna 1983, ja jatkui 1990-luvun puolelle. 1990-luvun alussa psykiatrinen hoito yhdistettiin yleissairaanhoitoon, kuntainliitot lakkautettiin ja suoraan sairaanhoitopiireille jaettavasta valtionosuudesta luovuttiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että psykiatrinen hoito siirtyi osaksi yleissairaaloiden toimintaa ja kunnat pystyivät priorisoimaan psykiatrian varojen käyttöä. Tämän seurauksena mielisairaalaverkkoa harvennettiin, ja potilaspaikat ja hoitoajat lyhenivät. Tavoitteena oli siirtää psykiatrisen hoidon painopiste avohoitoon, mutta 1990-luvun alun lama ja säästöt kuitenkin aiheuttivat huomattavia vaikeuksia tämän tavoitteen toteutumisessa.[6]

    Avohoitopalveluja ei kuitenkaan ole järjestetty riittävästi ja tuhansia tuen tarpeessa olevia ihmisiä on jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa [7]. Tämän vuoksi psykiatrisia sairaalapaikkoja halutaan Suomessa nyt avata lisää, vaikka Euroopassa ja muualla maailmassa suuntauksena on ollut avopalveluiden kehittäminen[8]. Pisimmälle psykiatrisia avohuollon palveluja on kehitetty Italiassa, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki mielisairaalat on korvattu avohuollolla. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota psykiatrisiin sairaaloihin kiinteästi asennettuihin leposidesänkyihin, eristyshuoneisiin ja lukittuihin osastoihin, joita on käytössä jopa lasten ja vanhusten psykiatrisilla osastoilla. Valvontakameroita, lepositeitä, eristystä ja lukittuja osastoja perustellaan henkilökunnan vähyydellä. [9].

    Psykogeriatrinen sairaala hoitaa psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa olevia vanhuksia. Potilaat ovat yleensä kroonikoita, jotka eivät enää pysty itse huolehtimaan itsestään, ja joista osa on vuodepotilaita.

    Äänestä

  • Nikkilään kirjoitti:

    Psykiatrinen sairaala
    Wikipedia
    Loikkaa: valikkoon, hakuun

    Wienin entinen psykiatrinen sairaala.Psykiatrinen sairaala (puhekielessä usein mielisairaala, hullujenhuone tai hourula) on sairaala, joka on erikoistunut vakavista mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivien henkilöiden hoitoon. Potilaiden hoitoon tulon syynä voi olla muun muassa vakava masennus, itsemurhariski, ahdistuneisuushäiriöt tai pelkotilat, psykoottisuus tai päihteiden käytön aiheuttama psyykkinen oireilu.

    Mielisairaiden eristämisestä on asiakirjoja jo keskiajalta [1]. Ensimmäinen tunnettu psykiatrinen sairaala on Bethlem Royal Hospital (tunnettu myös nimellä Bedlam), joka perustettiin Lontooseen vuonna 1247, ja joka vuoteen 1403 mennessä oli alkanut ottaa hoitoon psykiatrisia potilaita. Mielisairaaloiden historiaa on koonnut mm. Foucault teoksessaan Folie et déraison: Histoire de la folie à l'âge classique vuonna 1961[2]. Valvonnan, mielisairaaloiden ja vankiloitten arkkitehtuuria Foucault käsittelee teoksessaan Surveiller et punir vuodelta 1975 [3]. Panopticon [4] oli oheisessa kuvassa oleva rakennustyyppi, jonka Jeremy Bentham myöhemmin suunnitteli erityisesti laitoksiin, joissa tarvittiin jatkuvaa valvontaa.

    Suomessakin mielisairaiden eristys alkoi keskiajalla. Vielä 1700-luvulla heidät eristettiin mm. spitaalisten kanssa. Seilin saaressa Turun saaristossa, oli 1600-luvulla perustettu leprasiirtola, jonne potilaat joutuivat tuomaan mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, sillä sieltä ei ollut paluuta. Vuonna 1755 saarelle avattu mielisairaala jatkoi toimintaansa vuoteen 1962. Tämän jälkeen mielisairaalan rakennukset ovat olleet Turun yliopiston kuuluvan Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä.

    Vuonna 1971 lääkintöhallitus asetti työryhmän suunnittelemaan psykiatrisen terveydenhuollon kehittämistä. Em. työryhmän ehdotuksen perusteella lääkintöhallitus hyväksyi vuonna 1977 mielisairaslain osittaisen uudistuksen, jossa muun muassa luovuttiin A- ja B-mielisairaalajaosta ja avohoitoa tukevat hoitomuodot tulivat valtionosuuden piiriin.[5]

    Psykiatrian sairaalakeskeisen hoitojärjestelmän purkaminen alkoi vuonna 1983, ja jatkui 1990-luvun puolelle. 1990-luvun alussa psykiatrinen hoito yhdistettiin yleissairaanhoitoon, kuntainliitot lakkautettiin ja suoraan sairaanhoitopiireille jaettavasta valtionosuudesta luovuttiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että psykiatrinen hoito siirtyi osaksi yleissairaaloiden toimintaa ja kunnat pystyivät priorisoimaan psykiatrian varojen käyttöä. Tämän seurauksena mielisairaalaverkkoa harvennettiin, ja potilaspaikat ja hoitoajat lyhenivät. Tavoitteena oli siirtää psykiatrisen hoidon painopiste avohoitoon, mutta 1990-luvun alun lama ja säästöt kuitenkin aiheuttivat huomattavia vaikeuksia tämän tavoitteen toteutumisessa.[6]

    Avohoitopalveluja ei kuitenkaan ole järjestetty riittävästi ja tuhansia tuen tarpeessa olevia ihmisiä on jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa [7]. Tämän vuoksi psykiatrisia sairaalapaikkoja halutaan Suomessa nyt avata lisää, vaikka Euroopassa ja muualla maailmassa suuntauksena on ollut avopalveluiden kehittäminen[8]. Pisimmälle psykiatrisia avohuollon palveluja on kehitetty Italiassa, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki mielisairaalat on korvattu avohuollolla. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota psykiatrisiin sairaaloihin kiinteästi asennettuihin leposidesänkyihin, eristyshuoneisiin ja lukittuihin osastoihin, joita on käytössä jopa lasten ja vanhusten psykiatrisilla osastoilla. Valvontakameroita, lepositeitä, eristystä ja lukittuja osastoja perustellaan henkilökunnan vähyydellä. [9].

    Psykogeriatrinen sairaala hoitaa psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa olevia vanhuksia. Potilaat ovat yleensä kroonikoita, jotka eivät enää pysty itse huolehtimaan itsestään, ja joista osa on vuodepotilaita.

    'Valvontakameroita, lepositeitä, eristystä ja lukittuja osastoja perustellaan henkilökunnan vähyydellä.'

    Kohta sut laitetaan lepositeisiin. Meitä on niin vähän henkilökuntaa. NWO:ssa taas henkilökuntaa valvontakameroiden taakse löytyy paljon, sillä ne on kiinnostuneita kun te vajakit runkkailette kaiken päivää tiekkareittenne ääressä pornosivuja selaillessanne.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


multinikkilä kirjoitti:

'Olin aikoinani tuo multinikki 'paitarikki' paidan alla..... noniin ja asiaan. Tuo hohhoijaa on varastanut minunkin nikkini ja kirjoittelee niillä kuin omillaan. Skitsoilun lisäksi hän on vainoharhainen, mutta selviää siitä ottamalla itselleen toisen personaalisuuden, joka ei ole vainoharhainen ja se moittii tuota toista minäänsä juuri tuon vainoharhaisuuden takia.

Mikä Hohhoijaa sitten on kokonaisuutena, on maallikon vaikea sanoa. Hänen pitäisi ottaa kirjoituksensa mukaansa ja käydä kallonkuristajalla. Vaara kylläkin piilee siinä, että kallonkuristajakin saattaa seota, kun joutuu lukemaan sellaisia totuuksia, joita ei heidän pyhäkouluissaan olla totuttu lukemaan.

Tuo vainoharhainen alterego on enemmin minun mieleen. Hän kun ei karsastele kertoa niitä mitä hulluipiakaan mieleenjuolahtumiaan, jotka sitten kuitenkin virkkari hohhoijaa korjaa ja vie romukoppaan. Nuo hullut ideat saattavat kuitenkin jäädä muhimaan lukijan päähän varsinkin jos ja kun virkkari hohhoijaa ei ole pystynyt niitä 100 %:sti kumoamaan. Kuten nyt esim. kuussa käymättömyys ja wtc:n terroriskujen mahdottomuus.

Ihmetyttää vain kun tuo ei ota kantaa meidän lähiympäristössä tapahtuneisiin aiheisiin kuten Palmen murhaan, Mikkelin panttivanki draamaan, Lindhin murhaan, Estonian uppoamiseen ja paljon muuhun. Eikö hän tiedä niistä mitään. Olihan hän jo parikymppinen niiden satuttua. Hohhoijaa vaan... menisi hoitoon.'

Menisi vaikka Nikkilään.

Ei ota tosiaan kantaa Palmeen murhaan. Sairas tyyppi. Todella sairas. Kirjoittelee vaan jonnen joutavia tyhjänpäiväisiä asioita eikä sanaakaan Palmen murhasta, joka koskettaisi meitä suomalaisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu