Suojaako yhden pistokkeen ylijännitesuoja kaikki laitteet, jos sen kytkee maadoitettuun pistorasiaan ja laittaa siihen jatkojohdon kautta useita laitteita?
Ylijännitesuoja
Jatkojohto
11
13787
Vastaukset
- tasoittelija
pistorasiaan kytkettävä ylijännitesuoja on puhtaasti optista onaniaa. Se ei suojaa yhtään mitään eikä ketään. Aivan täysin hukkaan heitettyä rahaa.
Oikeat ylijännitesuojat kytketään virtajohtimien ja paikallisen potentiaalintasauskiskon väliin. Paikallinen potentiaalintasaus sitten suoritetaan niin, että ympäristö, lämpöpatterit, vesijohdot, ilmastointiputket jne. ovat samassa potentiaalissa.
Tämä potentiaali ei ole välttämättä sama kuin jonkun muun paikallinen potentiaali. Tämän vuoksi signaalijohtoihin kytketään sarjakuristimia, optisia erottimia jne. - SmithChart
Nuo rasioihin tökättävät suojat ovat ns. hienosuojia, tarkoitettu laitekohtaiseen suojaukseen. Mitä tulee ukkoselta suojautumiseen niin ne ovat melko turhia.
Kaikista vähiten niistä on apua sellaisten laitteiden kanssa, jotka on liitetty sähköverkon lisäksi myös johonkin toiseen verkkoon esim. puhelinverkkoon (ADSL) tai kaapeli-tv verkkoon jne. Salama kun iskee jonnekin lähitienoille niin se synnyttää ensimmäisenä eri verkkojen välille potentiaalieroa ja siksi mm. modeemit särkyvät herkimmin. Tämä tapahtuu varsinkin jos sähkö- ja sen toisen verkon kaapeloinnit lähtevät eri suuntiin talosta ulos. Varsinkin televerkko on maadoitettu jopa kokonaan eri rakennuksessa kuin sähköverkko, jolloin salaman isku mihin tahansa lähialueelle tekee sen verran ison jännite-eron eri verkkojen välille, ettei modeemien isoloinnit sitä enää kestä ja savu nousee.
Sen sijaan pelkästään yhdestä verkosta tuleva jännite, jota vastaan nuo suojat on tarkoitettu, on ukkosella yllättävän harvinainen. Lähinnä maalla kun on ilmajohtimia, saattaa pistorasiat lyödä ukkosella tulta ja lankapuhelimet räjähdellä mutta kaupungissa ja muuallakin jos on maakaapelit, on ukkosen aiheuttamat ylijänntteet harvinaisempia. Salaman iskiessä esimerkiksi sähkölinjaan se iskee yleensä korkea- tai keskijännitelinjaan eikä virta pääse muuntajista läpi. Siten salaman iskiessä ilmiö näkyy mm. valojen himmenemisenä, kun jännite laskee, sen sijaan että se nousisi. Ja sitten kun riittävän hyvin iskee niin sähköt menee tietyltä alueelta kokonaan. Sitä vastaan voi suojautua UPSilla.
Jos taasen asut maalla ja pistorasiat lyö ukkosella tulta, ei pelkät rasiasuojat riitä silloinkaan. Tarvitset karkeasuojat ulos sähkölinjoihin, keskisuojauksen talon sähköpääkeskukseen ja sitten vielä haluttaessa noita rasiasuojia. Toimiva sähköverkon suojaus vaatii melkeinpä kaikki kolme tasoa.- Amppeeri Antti
Entä kun kerrostalossa (-84rak.) on maadoitetun pistorasian kautta jatkettu herkille kyseessä oleville laitteille tuo ylijännite/vikavirta tavallisesta kaupasta saatava jatkin. Niin onko siitä oleellisesti hyötyä, mikäli vaihtoehtona on ottaa sähkö ei-maadoitetusta kerrostalon pistorasiasta vaan maadoitus on hoidettu muulla tavoin?.
Tämä siis "408815 8-osainen Suko kytkin TV Fax Modemi 1,5m
Ean 6420304088155"
http://kotisivukone.fi/files/elexi.kotisivuko...-09.pdf
Kiitos etukäteen. - face
Amppeeri Antti kirjoitti:
Entä kun kerrostalossa (-84rak.) on maadoitetun pistorasian kautta jatkettu herkille kyseessä oleville laitteille tuo ylijännite/vikavirta tavallisesta kaupasta saatava jatkin. Niin onko siitä oleellisesti hyötyä, mikäli vaihtoehtona on ottaa sähkö ei-maadoitetusta kerrostalon pistorasiasta vaan maadoitus on hoidettu muulla tavoin?.
Tämä siis "408815 8-osainen Suko kytkin TV Fax Modemi 1,5m
Ean 6420304088155"
http://kotisivukone.fi/files/elexi.kotisivuko...-09.pdf
Kiitos etukäteen.ylijännitesuojas "eri" lainattua.
Tuolla avauksella, koska saattaa saada oikeanlaisen selvityksen siinä. Eikä tässä (toisen kysymyksen ali-kysymyksenä.)
- mm seuraavista
syistä:
- loisteputkien / säästölamppujen sytytyspiikit (400- 1000V)
- hakkurivirtalähteet
- mikroaaltouuni jne...
Nämä tekevät sisäverkkoon laitteita vanhentavia / rikkovia piikkejä,
myös tietokone voi seota / poveri tms. hajota.
Tietokoneen poweriakin suojaa yleensä vain hintelä varistori, joka
vanhenee jokaisen piikin leikkauksen jälkeen.
Kunnollinen potentiaalintasaus sellaisenaan auttaa jo ukkoylijännitteiden
pienetämiseen. Lähi-iskulta voimakkaan salaman ollessa kyseessä ei suojaa
kunnolla mikään, rakennuksen voi ainakin osittain suojata tulipalolta
oikein suunitellulla ukkosjohdolla.- SmithChart
Pistorasiasuojat ei juurikaan auta mainitsemiisi transientteihin. Clamping voltage on jopa 600V tai enemmänkin eli se, missä vaiheessa suoja alkaa vasta oikeasti toimia. Nämä ovat niiden komponenttien ominaisuuksia joita noissa suojissa tyypillisesti käytetään. Lisäksi tällaiset transientit ovat nousuajaltaan nanosekuntiluokkaa joille nuo suojat ovat liian hitaita.
Tuon tyyppisille häiriöille antaa paremman suojan UPS. On-line tyyppinen suojaa juuri tällaisilta häiriöiltä parhaiten, mutta varjopuolena on nouseva sähkönkulutus (kaikki UPSin perään kytketyt laitteet ottavat verkosta enemmän sähköä ja kertoimen määrää UPSin hyötysuhde). Toinen on-linen varjopuoli on se, että UPS itsessään (tarkemmin sen invertteri) generoi verkkoon harmonisia yliaaltoja jotka saattavat heikentää varsinkin tiettyjen radiolaitteiden toimintaa. Vaikka on-linea mainostetaankin yleisesti että se tuottaa puhtainta sähköä, tuottaa se EMC-mielessä tarkasteltuna eri tyyppisistä UPSeista kaikista huonointa sähköä normaaliolosuhteissa (kun ei ole sähkökatkoa). On-line UPS antaa parhaan suojan pitkäaikaisiille verkon yli/alijännitteille. Toisaalta sellaiset ovat hyvin harvinaisia.
Line-interactive tyyppinen UPS on toinen hyvä UPS-tyyppi. Siinä sähkö suodatetaan käyttämällä isoa muuntajaa. Tämä UPS ei tuota yliaaltoja (paitsi akkukäytöllä hieman) ja hyötysuhdekin on parempi kuin on-linella. Siirryttäessä verkosta akkuun ja päinvastoin voi kuitenkin tulla muutaman ms. mittainen katko, jolla ei sinänsä ole mitään käytännön merkitystä suojattavien laitteiden toiminnan kannalta. Hyvä line-interactive UPS osaa on-line UPSin ohella myös korjata pitkäaikaisen yli/alijännitteen menemättä akkukäytölle käyttäen apuna muuntajaa, mutta tämä toiminta ei ole täysin portaaton. Se perustuu siihen että muuntajassa on useita käämejä eri jänniteolosuhteisiin ja niistä sitten automatiikka valitsee sen, jolla saavutetaan lähinnä oikea lähtöjännite. - face
SmithChart kirjoitti:
Pistorasiasuojat ei juurikaan auta mainitsemiisi transientteihin. Clamping voltage on jopa 600V tai enemmänkin eli se, missä vaiheessa suoja alkaa vasta oikeasti toimia. Nämä ovat niiden komponenttien ominaisuuksia joita noissa suojissa tyypillisesti käytetään. Lisäksi tällaiset transientit ovat nousuajaltaan nanosekuntiluokkaa joille nuo suojat ovat liian hitaita.
Tuon tyyppisille häiriöille antaa paremman suojan UPS. On-line tyyppinen suojaa juuri tällaisilta häiriöiltä parhaiten, mutta varjopuolena on nouseva sähkönkulutus (kaikki UPSin perään kytketyt laitteet ottavat verkosta enemmän sähköä ja kertoimen määrää UPSin hyötysuhde). Toinen on-linen varjopuoli on se, että UPS itsessään (tarkemmin sen invertteri) generoi verkkoon harmonisia yliaaltoja jotka saattavat heikentää varsinkin tiettyjen radiolaitteiden toimintaa. Vaikka on-linea mainostetaankin yleisesti että se tuottaa puhtainta sähköä, tuottaa se EMC-mielessä tarkasteltuna eri tyyppisistä UPSeista kaikista huonointa sähköä normaaliolosuhteissa (kun ei ole sähkökatkoa). On-line UPS antaa parhaan suojan pitkäaikaisiille verkon yli/alijännitteille. Toisaalta sellaiset ovat hyvin harvinaisia.
Line-interactive tyyppinen UPS on toinen hyvä UPS-tyyppi. Siinä sähkö suodatetaan käyttämällä isoa muuntajaa. Tämä UPS ei tuota yliaaltoja (paitsi akkukäytöllä hieman) ja hyötysuhdekin on parempi kuin on-linella. Siirryttäessä verkosta akkuun ja päinvastoin voi kuitenkin tulla muutaman ms. mittainen katko, jolla ei sinänsä ole mitään käytännön merkitystä suojattavien laitteiden toiminnan kannalta. Hyvä line-interactive UPS osaa on-line UPSin ohella myös korjata pitkäaikaisen yli/alijännitteen menemättä akkukäytölle käyttäen apuna muuntajaa, mutta tämä toiminta ei ole täysin portaaton. Se perustuu siihen että muuntajassa on useita käämejä eri jänniteolosuhteisiin ja niistä sitten automatiikka valitsee sen, jolla saavutetaan lähinnä oikea lähtöjännite.Aivan lisäisin "SmithChart" asialliseen kirjoitukseen vielä.
Ups Off-line antaa myös normaalisti virtaa suoraan sähköpistokkeesta ja siihen kytketyille laitteille.
Sähköjen katkettua virransyöttö siirretään akulle. Mutta täytyy otta huomioon se, että akku syöttää vain tasavirtaa. Siispä väliin tarvitaan vielä invertteri, joka muodostaa tasavirrasta vaihtovirtaa.
Kuiitenkin suojaus ukkosta vastaan saadaan vasta kunnollisella maadoituksella. Tällöin yhdistetään sähkö ja puhelinlinjojen - yhdistetyt ylijännitesuojaukset. Tällöin sekä salaman synnyttämät potentiaalierot, että syöksyjännitepulssit saadaan taltutettua.
Pienempiä häiriöitä vastaan ups-laite antaa hyvän turvan.
Suoralta salamaniskulta ei suojaa kuin kaapeleiden täydellinen irrottaminen. - maadoittelija
face kirjoitti:
Aivan lisäisin "SmithChart" asialliseen kirjoitukseen vielä.
Ups Off-line antaa myös normaalisti virtaa suoraan sähköpistokkeesta ja siihen kytketyille laitteille.
Sähköjen katkettua virransyöttö siirretään akulle. Mutta täytyy otta huomioon se, että akku syöttää vain tasavirtaa. Siispä väliin tarvitaan vielä invertteri, joka muodostaa tasavirrasta vaihtovirtaa.
Kuiitenkin suojaus ukkosta vastaan saadaan vasta kunnollisella maadoituksella. Tällöin yhdistetään sähkö ja puhelinlinjojen - yhdistetyt ylijännitesuojaukset. Tällöin sekä salaman synnyttämät potentiaalierot, että syöksyjännitepulssit saadaan taltutettua.
Pienempiä häiriöitä vastaan ups-laite antaa hyvän turvan.
Suoralta salamaniskulta ei suojaa kuin kaapeleiden täydellinen irrottaminen.maadoitus auta salaman aiheuttamiin ylijännitteisiin.
Päinvastoin maadoitus tarjoaa helpon tien syöksyaallolle, joka johtoa pitkin tulee. Jos ei ole maadoitusta, niin ei kulje virtaakaan. Onko joku kuullut taskulaskimesta, joka olisi ukkosen vaikutuksesta rikkoutunut?
Oikea tapa on kytkeä virtajohtimiin sarjakuristimet ja virtajohtimien ja paikallisen potentiaalintasauskiskon välille yljännitesuojat. Laitteet sitten yhdistetään potentiaalintasaukseen, jos niin halutaan, ja voi potentiaalintasauskiskon kytkeä päämaadoituskiskoon, mutta yleensä etäisyys on niin suuri, että sillä ei häiriösuojauksen kannalta ole suurtakaan merkitystä.
Maadoittaminen kuuluu radioharrastajien antenniviritelmiin. Häiriösuojauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. - face
maadoittelija kirjoitti:
maadoitus auta salaman aiheuttamiin ylijännitteisiin.
Päinvastoin maadoitus tarjoaa helpon tien syöksyaallolle, joka johtoa pitkin tulee. Jos ei ole maadoitusta, niin ei kulje virtaakaan. Onko joku kuullut taskulaskimesta, joka olisi ukkosen vaikutuksesta rikkoutunut?
Oikea tapa on kytkeä virtajohtimiin sarjakuristimet ja virtajohtimien ja paikallisen potentiaalintasauskiskon välille yljännitesuojat. Laitteet sitten yhdistetään potentiaalintasaukseen, jos niin halutaan, ja voi potentiaalintasauskiskon kytkeä päämaadoituskiskoon, mutta yleensä etäisyys on niin suuri, että sillä ei häiriösuojauksen kannalta ole suurtakaan merkitystä.
Maadoittaminen kuuluu radioharrastajien antenniviritelmiin. Häiriösuojauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.Häiriösuojaukseen UPS on erittäin hyvä lisä. Mutta mehän puhumme maadoituksesta ja Ylijännittesuojauksen toiminta periaatteesta. Vai maadoituksella ei ole väliä?. Esitetetään asia nyt näin.
No siis ukkosvauriot ei synnykkään suorasta salamaniskusta-sähkö tai puhelinlinjoihin. Suurin tuholainen on erinlaisten laite -ja sähköjärjestelmien välille *syntyvä potentiaaliero. Silloin Kun kaksi laitetta on maadoitettu ja erimaadoituspisteisiin tahi jompikumpi tai molemmat on maadoittamatta,- ne saattavatolla eri maa-potentiaalissa.
silloin kun laitteet kytketään toisiinsa kaapeleilla niiden välille muodostuu jännitettä/jänite. Esim. Maadoitetun verkkokytkimen/maadoittamattoman Atk-laitteen välille voi syntyä jopa puolen vaiheen siis 115 voltin kokoinen jännite. Se taas riittää käräyttämään (lähes) minkä hyvänsä tietoliikenneohjainpiirin.
Kun taas salaman ympärille muodostunee valtaisa
sähkökenttä, joka kuitenkin heikkenee etäisyyksien kasvaessa. Mikäli lähistöllä on sähkö tai -ja puhelinlinjoja, niihinkin muodostuu tuon sähkökentän vaikutuksesta jännite. Linjojen etäisyys ym. Muista asiatekijöistä riippuen muodostuvat jännitteet saattavat olla erisuuruiset ja silloin linjojen välillä vallitsee potentiaaliero.
Silloinhan myös esim. Rakennukseen tuleviin sähkö/ puhelinlinjoihin kytkettyjen laitevalintojen välillä vallitsee niinikään sama potentiaaliero. Oikein kunnollisella ja yhteisellä maadoituksella potentiaalierot saadaankin tasattua ja jännitepiikeille voidaan sitten antaa turvallinen purkautumistie ylijännitesuojia siis käytettäessä.
Salamien synnyttämää jännitettä voi näkyä linjoilla myöskin nopeasti etenevänä syöksyjännite-pulssina joiden suuruutta voidaan laskea tuhansissa volteissa.
Tällaiset pulssit tappaa ihan takuuvarmasti (lähes) mitkä tahansa suojaamattomat
elektroniikkalaitteet.. Ylijännitesuojat estävät sähköverkoissa
etenevien jännitepiikkien/piikin tuhovaikutukset. Edullisimmat versiot eivät pysty kuitenkaan estämään jännitepiikkin läpilyöntiä poikkipalavan -sulakkeen yli. Kun taas kunnollisessa yj-suojassa on nopeiden sulakkeiden lisäksi vielä kaasupurkausputket
ja useita muitakin komponentteja, koska pelkät sulakkeet eivät ehdireagoida suurienergiseen syöksyjännite-pulssiin. Hyviä ylijännitesuojia ovat sellaiset, jotka
toimivat samalla siis virtapistokkeen jakorasioina. - UPS -huoltaja
SmithChart kirjoitti:
Pistorasiasuojat ei juurikaan auta mainitsemiisi transientteihin. Clamping voltage on jopa 600V tai enemmänkin eli se, missä vaiheessa suoja alkaa vasta oikeasti toimia. Nämä ovat niiden komponenttien ominaisuuksia joita noissa suojissa tyypillisesti käytetään. Lisäksi tällaiset transientit ovat nousuajaltaan nanosekuntiluokkaa joille nuo suojat ovat liian hitaita.
Tuon tyyppisille häiriöille antaa paremman suojan UPS. On-line tyyppinen suojaa juuri tällaisilta häiriöiltä parhaiten, mutta varjopuolena on nouseva sähkönkulutus (kaikki UPSin perään kytketyt laitteet ottavat verkosta enemmän sähköä ja kertoimen määrää UPSin hyötysuhde). Toinen on-linen varjopuoli on se, että UPS itsessään (tarkemmin sen invertteri) generoi verkkoon harmonisia yliaaltoja jotka saattavat heikentää varsinkin tiettyjen radiolaitteiden toimintaa. Vaikka on-linea mainostetaankin yleisesti että se tuottaa puhtainta sähköä, tuottaa se EMC-mielessä tarkasteltuna eri tyyppisistä UPSeista kaikista huonointa sähköä normaaliolosuhteissa (kun ei ole sähkökatkoa). On-line UPS antaa parhaan suojan pitkäaikaisiille verkon yli/alijännitteille. Toisaalta sellaiset ovat hyvin harvinaisia.
Line-interactive tyyppinen UPS on toinen hyvä UPS-tyyppi. Siinä sähkö suodatetaan käyttämällä isoa muuntajaa. Tämä UPS ei tuota yliaaltoja (paitsi akkukäytöllä hieman) ja hyötysuhdekin on parempi kuin on-linella. Siirryttäessä verkosta akkuun ja päinvastoin voi kuitenkin tulla muutaman ms. mittainen katko, jolla ei sinänsä ole mitään käytännön merkitystä suojattavien laitteiden toiminnan kannalta. Hyvä line-interactive UPS osaa on-line UPSin ohella myös korjata pitkäaikaisen yli/alijännitteen menemättä akkukäytölle käyttäen apuna muuntajaa, mutta tämä toiminta ei ole täysin portaaton. Se perustuu siihen että muuntajassa on useita käämejä eri jänniteolosuhteisiin ja niistä sitten automatiikka valitsee sen, jolla saavutetaan lähinnä oikea lähtöjännite.Upsien syöttö ei useimmissa tapauksissa ole kovinkaan kummoisesti
suojattu siellä on tulosuodin (RC) ja yleensä varistorit tyyppiä
S20K275, ettäs tiedätte, ja koko thread on pilattu kirjoittamalla
se tyypilliseen suomi24:n tapaan täyteen ristikkäistä paskaa,
1. ainoa vastaus oli alustajalle oikea, muut sivuavia tai itsekehuja!
Haistakaa home.
- face
"Kirjoittanut: Jatkojohto / 29.5.09 / klo 22:38 Suojaako yhden pistokkeen ylijännitesuoja kaikki laitteet, jos sen kytkee maadoitettuun pistorasiaan ja laittaa siihen jatkojohdon kautta useita laitteita?"
Oma pielipiteeni siis on, että mikäli sinulla on vain yksi maadoitettu pistorasia niin jaa sähkö vikavirta suojatulla esim tuon 8 paikkaisella siinä on: maadoituksen merkkivalo, ylikuumenemis-suoja, ylijännitesuoja,vikavirtasuoja, modeemin oma pistoke, faxiin ja tv-n liittimet televisiolle tai tietokoneelle yms. Merkkivalo suojauksen olevam kunnossa ja oma katkaisin kaikille jakorasiaan tulevalle sähkölle. Tietysti jos saat siihen UPS- vielä ja irroitat pahimilla ilmoilla herkät laitteet niin olet suunnilleen tehnyt kaiken mitä kotikäyttäjä voi tehdä suojataksesi koeitasi televisioita yms. Kunhan muistat, että tuo ylijännitesuoja on kytketty maadoitettuun pistorasiaan mistä lähtee ylijänitesuoja - ja UPS mahdollisesti.
(virhekorjaus kirjoittaessa). Korjattu.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä423394- 361994
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?301729- 161527
- 231508
- 91391
- 241377
- 141227
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai781125- 221102