mä tosiaan eilen kävin vaihtamassa hormonikierukan (mirena tai mirella) uuteen. jännitin vaihtoa koko viikonlopun, ja parahdin jännityksestä itkemään jo vastaanottopöydällä- ennenkuin lääkäri oli edes nykäissytkään minuun. edellisen kierukan laittamisesta oli kulunut jo 5½v, joten en muistanut lainkaan, millaista se oli(kipu).
ja kivuliastahan se oli.
kun pääsin pois lääkäristä, aloin itkemään ulkovella hillittömästi. se liene johtui jännityksen purkautumisesta. koko eilisin päivän olin alla päin.
nyt tänä päivänä.. tunteeni ovat oudot. alitajuntaisesti inhoan koko kierukkaa sisälläni(!!), mua itkettää ja oloni on vain masentunut. en jaksa edes innostua mistään.
kokoajan olen "pala kurkussa". tunnen outoa inhoa tätä kapistusta kohtaan- vaikka olin elellyt moisen kapineen kanssa jo 5½v aikaisemmin. alapääni on ei ole kipeä, eikä vatsani, siitä ei siis herkkyyteni voi johtua.
mistä tämä käytökseni johtuu?`en usko, että kyse olisi hormoneista? vai onko vielä jännityksen purkaamista?
en tiedä onko tämä nyt sovelias palsta kysellä tälläistä, mutta kysyn kuitenkin.
miesystävälleni itkin, että en halua olla tälläinen- ja minä en oikeasti ole tälläinen. olen normaalisti iloinen ihminen, nyt tunnen vain olevani vaivainen masentunut yksilö. kaikki asiat vain masentaa. mua alkoi jopa itkettää, kun näin miehen kävelevän lastensa kanssa. luoja.
millaisia tuntemuksia teillä on ollut?kertokaa, jospa saisin pientä helpotusta :(
ja kivuliastahan se oli.
kun pääsin pois lääkäristä, aloin itkemään ulkovella hillittömästi. se liene johtui jännityksen purkautumisesta. koko eilisin päivän olin alla päin.
nyt tänä päivänä.. tunteeni ovat oudot. alitajuntaisesti inhoan koko kierukkaa sisälläni(!!), mua itkettää ja oloni on vain masentunut. en jaksa edes innostua mistään.
kokoajan olen "pala kurkussa". tunnen outoa inhoa tätä kapistusta kohtaan- vaikka olin elellyt moisen kapineen kanssa jo 5½v aikaisemmin. alapääni on ei ole kipeä, eikä vatsani, siitä ei siis herkkyyteni voi johtua.
mistä tämä käytökseni johtuu?`en usko, että kyse olisi hormoneista? vai onko vielä jännityksen purkaamista?
en tiedä onko tämä nyt sovelias palsta kysellä tälläistä, mutta kysyn kuitenkin.
miesystävälleni itkin, että en halua olla tälläinen- ja minä en oikeasti ole tälläinen. olen normaalisti iloinen ihminen, nyt tunnen vain olevani vaivainen masentunut yksilö. kaikki asiat vain masentaa. mua alkoi jopa itkettää, kun näin miehen kävelevän lastensa kanssa. luoja.
millaisia tuntemuksia teillä on ollut?kertokaa, jospa saisin pientä helpotusta :(
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.