Näemme unta, josta heräämme tiedostaessamme tämän kaiken uneksi. Meidän tulee antaa anteeksi toisillemme, myös tälle näkyvälle maailmalle. Näemme nyt kaiken peilistä, joskus kasvoista kasvoihin. Mikään näkyvästä maailmasta ei ole oikeasti totta. Kun nukahdat ja näet unta, siinä kaikki tuntuu todelliselta, mutta herättyäsi se kaikki lakkaa. SAmoin on tämän maailman kanssa. Vain tietoisuus jatkaa olemassaoloaan: sinun, minun, meidän kaikkien.
Tämä kaikki on unta.
Unikekoilija
5228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
... sillä te ette tiedä hetkeä, koska Jeesus tulee noutamaan omansa pilvissä.
Tai sitten kaikki vain lakkaa. Emme me, vaan tämä todellisuus.
”Näemme unta, josta heräämme tiedostaessamme tämän kaiken uneksi”
Koska olen lukenut tekstisi, niin laajenee unesi ryhmäuneksi.
Meinaan vaan, että kun vastaan tekstiin, jonka olet unessasi kirjoittanut omasta unestani käsin, niin emmekö silloin näe samaa unta? Näkemyksesi mukaan, unet kommunikoivat keskenään.
”Mikään näkyvästä maailmasta ei ole oikeasti totta”
Tuskin sinulle mikään on oikeasti totta.
Tehtäväsi onkin kertoa ihmiselle, että he kaikki elävät valheessa, paitsi sinä, joka olet tiedostanut kaiken olevan unta.
Et muuten satu asumaan Leppäkorvessa?
Ajatuksesi ovat minulle ennestään tuttuja.
nukkumaan ja näin unta että heräsin, ja nyt en tiedä missä unessa elän.
Totta sanoit: näemme kollektiivisesti kaikki samaa unta, mutta eri näkökulmista. Olemme kaikki lopulta yksi, mutta moneksi jakautuneina. Siispä katselemme samaa unta yhtenä subjektina, silti samanaikaisesti monena. Olen sinä ja sinä olet minä. Samaa Jumalan henkeä kaikki. Kun annat anteeksi toiselle, annat samalla anteeksi itsellesi. Ja päinvastoin.
Se, että ymmärrän tämän, on totta minulle. Jokaiselle ajallaan. Ei tehtäväni ole käännyttää ketään, kunhan totesin asian.