Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Olen raskaana!

omenapuunkukka

Tein n. tunti sitten raskaustestin ja olen raskaana! Olen 16v ja poikkikseni on 17v ja olemme kihloissa. Muutamme nyt viikon päästä yhteen. Poikkiksella on vauvakuume, katsoo netistä ja lehdistä kaikkia vauva juttuja ym... ja puhuu vaan vauvoista. N. parin kuukauden ajan poikkis on yrittänyt saada minut haluamaan lapsen, mutta en ole suostunut. Olen yrittänyt sanoa poikkikselle, että ollaan vielä liian nuoria ja, että haluaisin käydä koulut loppuun, ennen vauva puuhia. Mutta ei päästä irti ajatuksesta, vaan yrittää kääntää pääni. Halusisin käydä ensin kaikki koulut loppuun ja sitten vasta ajatella niitä vauva puuhia;) Sitä paitsi haluamme molemmat lääkikseen, joten täytyy olla joka välissä pänttäämässä. Mutta miten aikamme riittää, koska meidän täytyy katsoa vauvan perään?! En ole vielä ihan varma pidänkö vauvan vai en. Jos päätän pitää vauvan, saan unohtaa lääkis suunnitelmat pariksi vuodeksi, koska lukiokin on vielä käymättä. Jos päätän, että en pidä vauvaa, ainoaksi (mielestäni) vahtoehdoksi jää vain abortti, jos minulle tehdään abortti, mielessäni on koko ajan ajatus siitä, että olen tappanut pienen vauvan! Mitä te tekisitte minun tilanteessani? Koulu on mennyt koko ajan hyvin, siinä ei ole mitään ongelmaa, mutta silloin 13-14v elämäni oli ihan pohjalla. Lopetin syömiseni melkein kokonaan ja laihduin kuukaudessa 10kg, viiltelin itseäni ja yritin kerran itsemurhaa. Syy siihen ei ollut laihuus tai mikään sen tyyppinen, vaan se, että minulla oli tarve satuttaa ja rankasita itseäni, koska olin silloin "huono" ihminen;( "Parannuin" siitä parissa vuodessa. Olen synnytyspelkoinen, koska kävin gynellä n. kaksi kuukautta sitten. Oli pahin kokemus mitä olin koskaa kokenut. Ensimmäiseksi kun työnsi, semmoisen ankannokan tyyppisen jutun sinne, sattu oikeesti tosi paljon;( Sitten mulle oltiin tehty aikaisemmin emätintähystys, joka oli todella epämiellyttävä kokemus! Sen takia mua pelottaakin, että synnytys sattuu hirveästi. Mummillani ja äidilläni kaikki synnytykset olivat imukuppi synnytyksiä, joten pelkään, että joudun itse kokemaan saman. Olen kuiten sen verran pieni, 166cm ja 45kg. Ja silloin gyne sanoi vielä, että mulla on jokin lantionahtauma, tai jokin ton tapainen;( Sen takia mua pelottaakin se! Luultavasti pidän sen vauvan, mutta mitä te tekisitte? Miten pääsen synnytys pelostani? Vaikka elämäni oli silloin pohjalla, uskon että voisin kuiten olla hyvä äiti?!

11

1622

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....

      itsehän päätät loppujen lopuksi,mutta sinuna tekisin abortin.
      Haluaisin ainakin itse toteuttaa unelmani ja sitten vasta lapsia tekemään.
      Mutta tee miten itse parhaaksi näät!

      • -----

        Samaa mieltä. Kannattaa ensin käydä koulut ja hankkia ammatti ja sitten töihin keräämään rahaa lapseen.. Minustakin sinun kannattaisi tehdä abortti. Älä ajattele aborttia niin että tappaisit lapsesi.. ajattele sitä mitä sä elämältä haluut tossa iässä kun kaikki on kesken ja mikään ei oo pysyvää.. haluutko lapsen pojan kanssa jonka kanssa et välttämättä koko loppuelämääsi ole?!


      • tässä että
        ----- kirjoitti:

        Samaa mieltä. Kannattaa ensin käydä koulut ja hankkia ammatti ja sitten töihin keräämään rahaa lapseen.. Minustakin sinun kannattaisi tehdä abortti. Älä ajattele aborttia niin että tappaisit lapsesi.. ajattele sitä mitä sä elämältä haluut tossa iässä kun kaikki on kesken ja mikään ei oo pysyvää.. haluutko lapsen pojan kanssa jonka kanssa et välttämättä koko loppuelämääsi ole?!

        aikuinenkaan ihminen ei voi tietää onko loppuelämää yhdessä lapsensa isän kanssa.
        Mutta kuitenkin joo, kannattaa aloittajan miettiä tarkkaan mitä haluaa! Mutta jos abortti tuntuu sulle oikealta ratkaisulta niin sitten sinne. Mutta jos epäilyttää ja paljon, niin... Niin..


      • .....

        On todella sääli, ettei ketään teistä ole abortoitu vaan äitinne oli niin lojaaleja teitä kohtaan että antoi teidän jatkaa elämäänne.. Sääli


    • S

      sinä loppupeleissä päätät mitä haluat tehdä. vaikka lapsi ei olisi suunniteltu se voi hyvinkin olla odotettu! turha pelätä pienikokoisuuttasi. Minäkin olen 151cm pitkä ja painoin ennen raskauden alkua 46kg. Lääkärit ovat sanoneet ettei ole ongelmia koon suhteen ainakaan.

      Jos synnytys kumminkin hirveasti pelottaa voi käydä erilaisissa ryhmissä siitä keskustelemassa muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. :)

      Sairaalassa on osaavia ihmisiä ja voit ottaa selvää etukäteen missä sairaalassa yms. haluat synnyttää. Itse lähden 50km päähän, sillä siellä on mukavampi sairaala kuin tämä lähistöllä oleva. Neuvolassa myös seurataan ja kysellään tuntemuksiasi synnytyksen suhteen koko raskauden ajan!

      minähän en ole mikään neuvomaan mutta halusin vain sinua hieman rohkaista. ;)

      • kopokopokop

        sairaala, ja mistä tiedät, milloin sun on aika lähteä sinne 50kilsan päähän?
        Tsiisus teidän mielikuvitusta.
        Voihan olla että juuri se ainoa ilkeä keikkakätilö, työhönsä tympääntynyt sattuu sun kohalle. Siinä olet kaukana kotoa.


      • S
        kopokopokop kirjoitti:

        sairaala, ja mistä tiedät, milloin sun on aika lähteä sinne 50kilsan päähän?
        Tsiisus teidän mielikuvitusta.
        Voihan olla että juuri se ainoa ilkeä keikkakätilö, työhönsä tympääntynyt sattuu sun kohalle. Siinä olet kaukana kotoa.

        no sinähän et näköjään asiasta mitään tunnu tietävän.
        Tiedän että sairaala on mukavampi koska siellä on perhehuoneet jotta isäkin voi yöpyä sairaalassa ja vauvat ovat vierihoidossa (eli vauvaa ei viedä missään vaiheessa pois äidiltä) toisin kuin lähemmässä sairaalassa ei ole mitään kyseisiä "mukavuuksia". olen käynyt myös synnytysvalmennuksessa tässä mukavammassa sairaalassa ja siellä oli muitakin raskaana olevia jotka aikovat tulla synnyttämään tähän kyseiseen sairaalaan jopa kauempaa kuin minä! Kertookohan se jo jotain? Tämä sairaala on myös WHO:n ja UNICEF:in nimeämä vauvamyönteinen sairaala.

        Ja jos mietit mistä tiedän koska pitää lähteä synnyttämään? Voisit kysyä tuota kaikilta äideiltä jotka ovat menossa synnyttämään lähelle taikka kauas. Menen sitten kun lapsivesi menee tai supistukset alkavat yms. kuten muutkin. Ja kuten et välttämättä sattumoisin tiedä ponnistusvaihe ei ala heti, saattaa joutua odottamaan montakin tuntia! On siinä kuule riittävästi aikaa mennä 50km päässä sijaitsevaan sairaalaan jos kaikki on muuten kunnossa.

        Ja kysynpähän vain ketä tarkoitat "teillä" kun mainitsit tämän lauseen: "Tsiisus teidän mielikuvitusta"?

        Ja totta kätilö voi olla mukava tai ilkeä mutta minkäs sille voi? Se on riski kaikissa sairaaloissa. Ja asiat joita kerron ovat faktoja, olen nimittäin ottanut asioista selvää. Sunkin varmaan kannattais, ja sen jälkeen vasta tulla tänne kettuilemaan.

        Voisin jatkaa tätä loputtomasti ja kertoa sulle miten asiat oikeasti on, mutta eipä juuri kiinnosta tämän enempää!


    • onks järkee nussii jos ei oo vara keinoo vahingolle

    • teinimama

      Itsekin olen teiniäiti, tyttöni nyt 4kk ja itse 17 v olen.
      Lukiotahan voit käydä etänäkin, joten ei se nyt niin iso ongelma ole. Kokeissa ym voit käydä kun lapselle hommaat hoitajan (vanhempasi tai poikaystäväsi) :) Sitten kun lukion olet käynyt loppuun,lapsi on jo sen verran iso että voit laittaa sen hoitoon siksi aikaa kun olet opiskelemassa, eli voit ihan hyvin hakea sinne lääkikseen :)
      Ainoa vaan se rahatilanne, mutta saat vanhempainrahaa lapsilisät, ja ehkä asumistukea ja opintotukea?
      Ja jos sinulla on jokin lantionahtauma niin kyllähän ne katsoo siellä synnytystapaultrassa viimeistään että onko mahdollista synnyttää alakautta, vai tehdäänkö sektio :)
      Itselläni synnytys ei kyllä sattunut juuri ollenkaan,supistukset olivat kivuliaita vain lopussa kun laitettiin oksitosiinitippa niitä vahvistamaan, mutta niihin kipuihin otin spinaalipuudutuksen.

      Oma on päätöksesi mitä teet, mutta kaikesta kyllä selviää :) Eikä se elämä pilalle mene lapsen kanssa.
      Voimia!

      • ..

        Katsotteko te koskaan milloin aloitus on tehty????


    • horo167

      mäki oon raskaana tungin mun pilluun banaanii mut sit se jäi jumii ja nyt mua pelottaa et synnytän apinalauman banaanit suussa ja pelottaa et se banaani tappaa mut haaahaha kuolen huomen on synnytys

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      71
      2328
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2113
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1728
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      42
      1537
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1536
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1467
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1429
    8. 52
      1298
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      73
      1254
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1209
    Aihe