Luin Voima-lehdestä Susanna Kuparisen ansiokkaan artikkelin Helsingin sosiaalijohtaja
Paavo Voutilaisen palavasta sisustusinnosta ja -maniasta.
Mieleeni tuli, jos kaupunki hankkisi Voutilaiselle pari nukkekotia, johon Voutilainen sitten saisi
alkaa hankkia huonekaluja sovituista halvoista kaupoista (Tiimari, Sinooperi yms.)
Pikkuisia jopa kullan- ja hopeanvärisiä (= arvokkaan näköisiä) minihuonekaluja löytyy kyllä.
Siinä olisi Paavolle kehittävää ja innostavaa puuhaa edustamisen ja lehdistötapaamisten väliin.
Paavon ilman valtuuksia hankkimat yli 70 000 euron huonekalut voidaan huutokaupata voitolla
viimeistään noususuhdanteen alettua. Niillä on jo siinä vaiheessa ansaittua kuuluisuusarvoa.
Ne ovat siis (turha)julkkishuonekaluja.
Paavo Voutilaisen palavasta sisustusinnosta ja -maniasta.
Mieleeni tuli, jos kaupunki hankkisi Voutilaiselle pari nukkekotia, johon Voutilainen sitten saisi
alkaa hankkia huonekaluja sovituista halvoista kaupoista (Tiimari, Sinooperi yms.)
Pikkuisia jopa kullan- ja hopeanvärisiä (= arvokkaan näköisiä) minihuonekaluja löytyy kyllä.
Siinä olisi Paavolle kehittävää ja innostavaa puuhaa edustamisen ja lehdistötapaamisten väliin.
Paavon ilman valtuuksia hankkimat yli 70 000 euron huonekalut voidaan huutokaupata voitolla
viimeistään noususuhdanteen alettua. Niillä on jo siinä vaiheessa ansaittua kuuluisuusarvoa.
Ne ovat siis (turha)julkkishuonekaluja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nukkekoti olisi tosi hyvä idea. Sosiaalilautakunnalle voisi ostaa jonkinlaisen antiikin rooman senaatin pienoismallin, jolla he voisivat sitten leikkiä demokratiaa ja hallintoa.
Harmittomana leikkinähän nämä päättäjät tätä jupakkaa tuntuvat pitävän. Tulisi vaan näin leikkinä veronmaksajille paljon halvenmaksi.
Isojen poikien leikkeihin pitää tarvitaan isot rahat, siltä se näyttää. Herran ketkaleet voivat sitten sopivassa kännin vaiheessa (esimerkiksi) vertailla, kenen työhuoneen kalut maksoivat eniten. Se voittaa, joka onnistui hankkimaan
kalleimmat kalut.
Miehillähän on koko ajan kisa ja vertailu meneillään elämän kaikilla alueilla. Pitää päteä, pitää näyttää, pitää ajaa suuremmalla autolla, pitää asua suuremmassa talossa (kuin joku toinen) ja niin edelleen.
Paavo ajatteli kerralla iskea kehiin ns. kunnon pohjat, niin ei tarvitse koko ajan keekoilla ja esittää tärkeää herraa.
Kun sitten sopivalla hetkellä (siinä pätemiskilpailussa) ilmoittaa että minun näppien alla on muuten Helsingin budjetista suurin osa, niin kyllä muut hiljenevät..... Ja, koska Helsingin kaupunki on maan suurin työnantaja
(noin 40 000 työntekijää) ja sosiaali - & terveyspuoli horii minkä tahansa kunnan (kaupungin) budjetista noin 50 prosenttia, niin ilman muuta isoista rahoista puhutaan........
Ja kaiken lisäksi Paavo pääsi jakaman ns. julkista rahaa, niin silloin sitä tahtoo kulua....noin niinkuin vähän enemmän. Eräs pitkään julkista sektoria palvellut virkamies kertoi minulle kerran, että se on kyllä ihan oma juttunsa kun pelataan ns. julkisen rahan kanssa, ja budjetit helposti paukkuvat....
Sehän on - ei-kenenkään-rahaa - ja "veroautomaatti", joka on varmaakin varmempi rahastusekeino tuo ensi vuodeksi taas uudet rahat ja uudet budjetit.