Ja tarkoitan kultaista keskitietä tai jotain sinne päin.
"Ihmiskunta ei pysty nielemään sellaista selitystä, että maailma olisi syntynyt vahingossa, tai erehdyksessä, vain siksi että neljä sekopäistä atomia joutui vesiliirtoon moottoritiellä ja törmäsi yhteen. Joten on keksittävä kosminen salaliitto, Jumala, enkelit, paholaiset."
Tuo on lainaus eräästä kirjasta ja siitä on hyvä lähteä.
Minä en usko mihinkään, koska ei ei ole tarve uskoakaan. Maailma on syntynyt, entä sitten?
Ihmiset ja muut eläimet jne. ovat syntyneet, entä sitten? Maapallo se vaan jatkaa matkaansa minä mukana. Jos uskoo; antaa uskoa, entä sitten?
Mikään ei muutu vaikka kuinka joku saarnaisi uskoa ja toinen kiroilisi vastaväitteitä, entä sitten?Jumala on tai ei, entä sitten?
Ei jumalaa voi selittää; helpompi selittää mitä se ei ole. Mutta tuo nyt ei vaikuta elämääni mitenkään, koska aurinko nousee aamulla oli jumalaa tai ei, ja kun jumalaa ei ole todistettu mitenkään; yritetty on epämääräisillä kirjoituksilla, olen kiinnostuneempi auringon noususta. Sitä paitsi se on puolueeton; paistaa jokaiselle kysymättä. Tai sade, joka myös on puolueeton; sataa jokaisen päälle.
Uskonnot, mitä tässä maailmassa on, ovat vain yrityksiä selittää jotain joihin ne eivät pysty ja tämän vuoksi käytetään vertauskuvia.
Ihan sama kuin sokealle selittäisi asiaa. Sokea kysyy:"Mitä on tämä väri vihreä, mistä puhutaan"? Vastata ei voi kuin vertauskuvilla, joten vastaan:"Se on kuin pehmeää musiikkia, joka rauhoittaa".
Tulee toinen sokea ja kysyy samaa ja vastaan että:"Se on kuin sileää satiinia, tuntuu iholla ihanalta".
Seuraavana päivänä nämä sokeat heittelevät pulloilla toisiaan toisen karjuessa musiikin ja toinen satiinin puolesta.
Eli tuollaisia noi uskonnot ovat, joten en välitä niitä hittoakaan. Tapelkoot.
"Antaa ihmisten uskoa, jos haluavat. Niin kauan kuin he eivät häiritse minua uskollaan, se ei kuulu minuun ja jos he saavat siitä lohtua, niin kaikin mokomin.
Henkilökohtaisesti rajoitan mieluummin huomioni ehtoollisviiniin ja nunniin. Voin vakuuttaa, että jos kerran korkkaat hyvin varustetun nunnaluostarin, et ole tyytymätön uskontoon." Lainaus samasta kirjasta kuin edellinen lainaus. Ja tuo on totta.
Joka tapauksessa: minä kuljen eteenpäin taakse katsomatta. Huolehdin omista asioista; omista ajatuksistani, omista puheistani ja omista tekemisistäni. En anna maailman murheitten liikkuuttaa itseäni, koska en voi niille mitään. En voi sateellekaan mitään. Maailma vaan on sellainen.
Minulla ei tässä maailmassa ole se kuin mitä minulla on: vaimo, koti, kissa, prätkä, auto ja hyvät kaverit. Työpaikkakin on, mutta jään kohta täydelle eläkkeelle suht koht nuorena; viisikymppisenä.
En tarvitse muuta ja olen hiton tyytyväinen. En tarvitse uskontoa kuten en myös ateismiakaan.
Suosittelen teillekin tasapuolisesti samaa: jättkää tuollaiset ja eläkää omaa elämää. Jättäkää mokoma kinastelu uskonnoista ja ateismista; kumpikin taho on väärässä. Tai sitten oikeassa, entä sitten?
Lopuksi suosittelen, ettää kuuntelisitte ajatuksella seuraavan biisin:
Metallican lainakappale: So What!
Hyvää kesää vaan.
"Ihmiskunta ei pysty nielemään sellaista selitystä, että maailma olisi syntynyt vahingossa, tai erehdyksessä, vain siksi että neljä sekopäistä atomia joutui vesiliirtoon moottoritiellä ja törmäsi yhteen. Joten on keksittävä kosminen salaliitto, Jumala, enkelit, paholaiset."
Tuo on lainaus eräästä kirjasta ja siitä on hyvä lähteä.
Minä en usko mihinkään, koska ei ei ole tarve uskoakaan. Maailma on syntynyt, entä sitten?
Ihmiset ja muut eläimet jne. ovat syntyneet, entä sitten? Maapallo se vaan jatkaa matkaansa minä mukana. Jos uskoo; antaa uskoa, entä sitten?
Mikään ei muutu vaikka kuinka joku saarnaisi uskoa ja toinen kiroilisi vastaväitteitä, entä sitten?Jumala on tai ei, entä sitten?
Ei jumalaa voi selittää; helpompi selittää mitä se ei ole. Mutta tuo nyt ei vaikuta elämääni mitenkään, koska aurinko nousee aamulla oli jumalaa tai ei, ja kun jumalaa ei ole todistettu mitenkään; yritetty on epämääräisillä kirjoituksilla, olen kiinnostuneempi auringon noususta. Sitä paitsi se on puolueeton; paistaa jokaiselle kysymättä. Tai sade, joka myös on puolueeton; sataa jokaisen päälle.
Uskonnot, mitä tässä maailmassa on, ovat vain yrityksiä selittää jotain joihin ne eivät pysty ja tämän vuoksi käytetään vertauskuvia.
Ihan sama kuin sokealle selittäisi asiaa. Sokea kysyy:"Mitä on tämä väri vihreä, mistä puhutaan"? Vastata ei voi kuin vertauskuvilla, joten vastaan:"Se on kuin pehmeää musiikkia, joka rauhoittaa".
Tulee toinen sokea ja kysyy samaa ja vastaan että:"Se on kuin sileää satiinia, tuntuu iholla ihanalta".
Seuraavana päivänä nämä sokeat heittelevät pulloilla toisiaan toisen karjuessa musiikin ja toinen satiinin puolesta.
Eli tuollaisia noi uskonnot ovat, joten en välitä niitä hittoakaan. Tapelkoot.
"Antaa ihmisten uskoa, jos haluavat. Niin kauan kuin he eivät häiritse minua uskollaan, se ei kuulu minuun ja jos he saavat siitä lohtua, niin kaikin mokomin.
Henkilökohtaisesti rajoitan mieluummin huomioni ehtoollisviiniin ja nunniin. Voin vakuuttaa, että jos kerran korkkaat hyvin varustetun nunnaluostarin, et ole tyytymätön uskontoon." Lainaus samasta kirjasta kuin edellinen lainaus. Ja tuo on totta.
Joka tapauksessa: minä kuljen eteenpäin taakse katsomatta. Huolehdin omista asioista; omista ajatuksistani, omista puheistani ja omista tekemisistäni. En anna maailman murheitten liikkuuttaa itseäni, koska en voi niille mitään. En voi sateellekaan mitään. Maailma vaan on sellainen.
Minulla ei tässä maailmassa ole se kuin mitä minulla on: vaimo, koti, kissa, prätkä, auto ja hyvät kaverit. Työpaikkakin on, mutta jään kohta täydelle eläkkeelle suht koht nuorena; viisikymppisenä.
En tarvitse muuta ja olen hiton tyytyväinen. En tarvitse uskontoa kuten en myös ateismiakaan.
Suosittelen teillekin tasapuolisesti samaa: jättkää tuollaiset ja eläkää omaa elämää. Jättäkää mokoma kinastelu uskonnoista ja ateismista; kumpikin taho on väärässä. Tai sitten oikeassa, entä sitten?
Lopuksi suosittelen, ettää kuuntelisitte ajatuksella seuraavan biisin:
Metallican lainakappale: So What!
Hyvää kesää vaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jokainen kulkee omaa polkuaan, vaikka kaikki polut taitaa olla jo tallattu, mutta kuitenkin, niin'hän se menee ja pitääkin kulkea.
Härskit sanat ja asenne hieman "ei mitään välii", eli sillä lailla "löysä" pojilla,,, siis tuossa solisti-yhtye Metallican esityksessä. Sinänsä ihan kiva ralli, mukava melodia, hieman rytmiikkaa, jopa niin että vanhalla hieman tossu vipatti.
Sinänsä ei ole mitän hätää, elämä On ja kun ei tahallaan toisille olennoille pahaa tee ei hätiä mitiä,joten kaikki on niin kuin pitää sen enempää tässä filosoimatta.
Lämmintä ja vähälumista kesää kaikille toivottaen minä.