Itsenäinen, kansallinen maanpuolustus. Sotilaspoliittinen puolueettomuus. Hyvät suhteet niin länteen kuin itäänkin. Puskurivaltio, vakautta luova liittoutumaton maa kahden blokin välissä. Siinä Suomen historiallinen rooli. Maantieteelle emme voi mitään. Maamme etu vaatii meitä pysymään jatkossakin hyvissä väleissä itäisen naapurimme kanssa. Pohjolan stabiliteetti riippuu Ruotsin ja Suomen puolueettomuudesta. Tuskinpa Natokaan erityisesti halajaa uutta tuhannen kilometrin venäjänvastaista rajakaistaa vaivoikseen. Ovatko amerikkalaiset oikeasti valmiita joskus tulevaisuudessa ydinsotaan esim. Viron takia? Tuskin, epäillä sopii. Nato on Yhdysvaltojen kylmän sodan jälkeisen holtittoman politiikan takia laajentunut mittoihin, joissa liittoutuman koko uskottavuus on jo vaakalaudalla.
Ei Reagan tätä tarkoittanut, rohkenen väittää. Kun Varsovan liitto hajosi, USA lupasi venäläisille, ettei Nato laajenisi Venäjän rajoille. Siihen se kumminkin on pyrkinyt, tai mikä pahempaa, ajautunut, Venäjän piirittämiseen ja eristämiseen. Miltä amerikkalaisista tuntuisi, jos Meksiko ja Kanada liittoutuisivat Venäjän kanssa? Putinin ja Medvedevin intressit ovat paikallisia, eivät globaaleja. Venäjä tahtoo ja tarvitsee rajanaapureikseen puolueettomia ja/tai ystävällismielisiä valtioita. Eikö jokainen suurvalta pyri samaan?
Amerikkalaisten pitäisi ottaa yhtä realistinen asenne. USA ei ole niin ylivertaisen vahva - varsinkaan nykyisen talouslaman kurimuksessa - toimiakseen yksinään maailmanpoliisina. Myös Suomen on mietittävä kiihkottomasti omaa paikkaansa Euroopan sotilaspoliittisessa maantieteessä. Realiteetit ovat aina arvoja ja asenteita painavampia.
Ei Reagan tätä tarkoittanut, rohkenen väittää. Kun Varsovan liitto hajosi, USA lupasi venäläisille, ettei Nato laajenisi Venäjän rajoille. Siihen se kumminkin on pyrkinyt, tai mikä pahempaa, ajautunut, Venäjän piirittämiseen ja eristämiseen. Miltä amerikkalaisista tuntuisi, jos Meksiko ja Kanada liittoutuisivat Venäjän kanssa? Putinin ja Medvedevin intressit ovat paikallisia, eivät globaaleja. Venäjä tahtoo ja tarvitsee rajanaapureikseen puolueettomia ja/tai ystävällismielisiä valtioita. Eikö jokainen suurvalta pyri samaan?
Amerikkalaisten pitäisi ottaa yhtä realistinen asenne. USA ei ole niin ylivertaisen vahva - varsinkaan nykyisen talouslaman kurimuksessa - toimiakseen yksinään maailmanpoliisina. Myös Suomen on mietittävä kiihkottomasti omaa paikkaansa Euroopan sotilaspoliittisessa maantieteessä. Realiteetit ovat aina arvoja ja asenteita painavampia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Venäjän rajalla, joka ei ole hakenut Naton jäsenyyttä. Miksiköhän entiset NL:n tasavallat ja Varsovanliiton maat eivät jättäneet turvallisuuttaan Venäjän hyväntahtoisuuden varaan.
http://www.lasselehtinen.net/content/view/185/100/lang,fi/
Ja vain ja AINOASTAAN
toisten tonteilla.
Nicaraqua
Vietnam
Irak
Etelä-Korea
.... 100 muuta viimeisen sadan vuoden aikana
KÄTEVÄÄ,NEROKASTA,KÄYTÄNNÖLLISTÄ
peräisin Japanin hyökkäyksestä USA.han. Sitä ennen USA noudatti oppia, jonka mukaan he yrittävät pysytellä erossa sodista ja antavat toisten sotia mantereillaan ja keskenään. Oppi ja käytäntö loppui Saksan ja Japanin kerjuuseen verta nenästään toisen maailman sodan aikana. Siitä kettuuntuneena he ottivat opin ennaltaehkäisevistä toimista muualla, ja että pidetään sodat poissa Pohjois-Amerikan alueelta sotimalla sodat muualla.
Kiitä natseja ja japseja nykytilanteesta...
Saksa Japanin perään julisti sodan USA:lle.
Se on vain puolitotuus, sillä USA halusi sotansa vastaan Saksaa ja Japania.
Sukellusveneiden limpuun amerikkalaiset syksyllä 1941 hyökkäilivät alati ja olivat tukeneet Neuvostoliittoa jo vuodesta 1930 kaikin mahdollisin tavoin.
Valmisteluita oli tehty pitkään, vaikka silloin ei voitu vielä tietää tarkalleen milloin ja ketä vastaan USA:n sota realisoituisi, se tiedettiin, että sota ei realisoituisi entisen ympärysvallan maita kohtaan, kun Neuvostoliittoakin autettiin niin paljon, että siitä Pauna-armeija tuli 50 vuotta modernimmaksi. Tuskin silloin ainakaan venäjää vastaan sotaa ajateltiin.
1920-luku oli aikaa jolloin USA halusi pysyä irti muiden maiden asioista ja sodissa, se on totta.
Roosevelt oli osaltaan jo valmistamassa Yhdysvaltojen mukaantuloa sotaan valtavine sotamateriaalien tuotantoresursseineen. Saksan johto tiesi kaiken tämän ja siksi idän sotaretki oli käynnistettävä kiireesti ,sillä operaatio Barbarossa ja Neuvostoliiton kysymys ,voitiin saada ratkaistuksi vain salamasodalla, jossa aloite temmataan omiin käsiin ja hyökkäys viedään loppuun vuoden 1941 aikana. Neuvostoliiton romahtaessa saattaisivat Stalinin liittolaiset lopulta suostua neuvotteluun kompromissi rauhan aikaan saamiseksi.
Barbarossan onnistumiseen liittyviä avoimia kysymyksiä , joihin ei tuolloin edes Saksan omalla sodanjohdollakaan ollut varmaa vastausta, oli vielä useita hyökkäyksen alkaessa
Stalinin illallispuhe 30.11. 1943 Teheranissa osoitettuna Rooseveltille, joka oli aloittanut tulevaa sotaa ennakoivan USA:n sotateollisuuden valtavan kehittämisen jo 1934 ( ilmavoimat )1938 ( laivasto ). Uuden teollisuuden rakentamisessa huomioitiin tärkeänä seikkana niiden tuotannon nopea muuntaminen sotateollisuuden tarpeisiin. Askel, askeleelta pystyi Roosevelt näin USA:n omaa turvallisuutta koskevan uhkan tekosyytä korostamalla saamaan Kongressin ja Senaatin myöntämään varoja varustautumiseen.
puolueeton 14 vuoteen osana EU:ta ja puolueettomuuden kanssa oli vähän niin ja näin pitkin kylmää sotaa. Neukut puuttuivat sisäpolitiikkaamme siihen malliin että monet maat luulivat Suomen kuuluvan vähintäänkin Varsovan liittoon, jollei peräti Neuvostoliittoon.
Aluettamme pidettiin sekä neukuista että lännestä katsoen sotilaallisena tyhjiönä, jota länsi ja itä jopa käyttivät sota-alueenaan. 50-luvulla neukut ja jenkit kävivät ilmataistelunkin Pohjois-Suomen ilmatilassa, koska heikon ilmapuolustuksen ja hävittäjien puuttuminen meillä antoi moiseen mahdollisuuden.
Kysymyshän on täysin järjetön, molemmat maat ovat demokraattisia valtioita, Kanada lisäksi Naton jäsen.
Kiinnostaisi tietää, mistä olet tietosi USA:n lupauksesta venäläisille saanut, minulle uusi tieto.
Realismi perustuu tietoon ja kokemukseen. Jättikö yksikään NL:n miehityksestä vapautunut maa, itsenäisyytensä ja vapautensa Venäjän hyväntahtoisuuden varaan?