Tarinani: Lapseni kuoli yllättäen tammikkuussa. Hautajaississa serkkuni, jonka vaimo Jehovantodistaja, oli lähettänyt lohdutukseksi kirjeen, jossa oppinsa mukaan "lohdutti", että kuolleen lapseni sielu ei ole missään. Itse olin mielenterveyttäni suojelleksani halunnut uskoa, että lapsi pääsi taivaaseen, jossa parani. Oli sairastellut pitkään. Kylläpä Jehovantodistajan lohdutussanat sattuivat! Pitäisivät uskonsa keslkenään. Pitääkö niiden tulla vielä lisäämään tavallisten kirkkoon kuuluvien surua!
uskonlahkolaiset loukkas
surku
141754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
sanaan en ole koskaan luottanut. Pitäköön oppinsa ja uskonsa. Mieli tekisi josku jättää sormet oven väliin kun tuputtavat niitä omia naurettavia näkemyksiään, jotka ainakin minun korvissani kuullostavat pelkureiden puheilta. Niin ahdasmielistä porukkaa, että en haluaisi olla missään tekemisissä. Hylkäävät jopa lapsensa, jos he uskostaan luopuvat...huh, huh
Itse en ole uskovainen, mutta kuulun kirkkoon. Jotenkin vaan kuitenkin uskon,että jotain saattaisi meille olla tarjolla kuoleman jälkeen. Ainakaan siellä ei ole surua ja tuskaa.
En osaa mitenkään lohduttaa sinua näin suuressa menetyksessä, mutta ei hän ainakaan siellä uudessa paikassaan kärsi enään sairauksistaan. Minä ainakin haluaisin uskoa, että näen vielä joskus menettämäni ihmiset.
Kiitti vaan. Annoin kyllä palautetta tästä heidän "lohdutuksestaan". Vastaus oli, että tämän naisen oli vain tarkoitus tuoda lohtua sillä, että toivo jälleentapaamisesta on. Miten muka heidän opeissaan! Paratiisi on jo varattu heikäläisille, jonne ei meillä "vääräuskoisilla" ole mitään asiaa. Asia pulpahti tänään erityisen pahana mieleen, kun olisi ollut lapsen syntymäpäivä. Sitten kun vielä törmäsin sattumalta vanhaan työ"kaveriin" pari päivää sitten. Kysyi tyhmänä: "Mitä sulle kuuluu". Kun katsoin hitaasti alkoi selitellä, että tiedänhän mä että huonoa kuuluu. "Otan osaa". Parempi kun hänkin olisi pitänyt mölinät mahassaan. Hän ei ole ikinä kokenut oman lapsen tuomaa riemua. Miten hän voisi ymmärtää sen tuskan mitä lapsen kuitenkin äkillinen menetys merkitsee.
Otan osaa suureen menetykseenne!Oma rakas pikku sisareni kuoli vuosi sitten kolarissa teini-ikäisenä,elämä alullaan ja yksi kamala ämmä sanoi"on se hyvä,että se kuoli nyt se ois kuollut kumminkin kun se liikkui semmoisissa porukoissa" Se tuntui kun se olis lyönyt mua nyrkillä vasten kasvoja...sisareni ei ollut muita teinejä kummempi,ihan hyvä kaveri porukka jne...tässä huomaa,että täytyis oppia pitämään joskus suu kiinni!!!varsinkin jos ei edes tunne toista!!=((((Surullista,mutta totta että monet ovat ajattelemattomia!!!
siitä on nyt vuosi enkä ole antanut tuota sanomista anteeksi!!!
ja uskon 100% tapaavani sisareni sitten joskus taivaassa...kuin myös sinä tapaat lapsesi sitten kun aika on!!!VOIMIA!!!!!tiedän kyllä tunteesi,itsellä on kuitenkin myös lyhyt aika menetyksestä!!!
"Parempi kun hänkin olisi pitänyt mölinät mahassaan. Hän ei ole ikinä kokenut oman lapsen tuomaa riemua. Miten hän voisi ymmärtää sen tuskan mitä lapsen kuitenkin äkillinen menetys merkitsee."
No se tuskin oli hänen vikansa että kersasi potkaisi tyhjää. Rupea vaan vihaamaan koko maailmaa.
On asiatonta sanoa kenellekään, että "kersasi potkaisi tyhjää". Häpeä!! Vaikka tässä esiinnytäänkin anonyymisti niin täytyy silti osata kirjoittaa fiksusti.
Otan osaa. Jätä sikseen Jehovien jutut. He eivät ole edes kristittyjä. Raamatun mukaan elämä jatkuu kuoleman jälkeen.
En ole uskonasioissa mikään ekspertti, mutta minulle tavallinen luterilainen uskovainen on kertonut, että kaikilla on mahdollisuus päästä taivaaseen. Riippuu vain itsestä, että haluaako ottaa kuoltua paikan vastaan. Eli jokaiselle, on sitten saatananpalvoja, uskovainen tai tavallinen tallaaja, tarjotaan taivaspaikkaa heti kuoleman jälkeen. Se on minusta lohdullista. Vaikken varsinaisesti ole uskovainen, on silti mahtava tietää, että vaikka olisi elänyt elämänsä uskon näkökulmasta huonosti, on Jumala niin anteeksiantava, että antaa kaikille joka tapauksessa saman mahdollisuuden päästä taivaaseen. Ei uskon ole tarkoitus tuottaa pelkoa ja surua, vaan sielunrauhaa ja toivoa. Lapsesi on siis varmasti taivaassa, jos hän itse on sitä halunnut. Ja valinta on varmasti ollut kyllä. Joten jos taivas tai mikä tahansa kuolemanjälkeinen paikka on olemassa, tulet hänet varmasti tapaamaan.
Jumala tarjoaa taivasta kaikille. Olen tästä samaa mieltä. Mutta Raamatun valossa olen ymmärtänyt, että tämä tapahtuu ennen kuolemaa ei suinkaan sen jälkeen.
Jumala on rakastava ja oikeudenmukainen. Rakkaudessaan Hän lähetti poikansa Jeesuksen valmistamaan meille mahdollisuuden päästä taivaaseen.
"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." Joh.3:16
Jumalan oikeudenmukaisuus näkyy varmasti myös silloin, kun iankaikkisuuteen siirtyvä on lapsi. Taivasten valtakunnan sanotaan olevan lasten kaltaisille, joten kyllä sieltä varmasti paljon lapsiakin löytyy.
Sinä,joka et täällä enää voi lastasi nähdä, älä kuitenkaan menetä jälleennäkemisen toivoasi.
Uskon itse vakaasti jälleensyntymiseen, sekä siihen, että kun ihminen ns. kuolee, hänen sielunsa siirtyy toiselle puolen. Siellä kaikki voivat hyvin. Siellä on parempi kuin täällä.
Jätä moiset ikävät kommentit ihan omaan arvoonsa.
Otan osaa suruusi.
Tottakai jatat tuollaisen ...skanjauhannan omaan arvoonsa! Jehovan todistajat eivat ole kuin lahko lahkojen seassa ja silla siisti! He eivat ole mikaan "Korkein paattava hengellinen elin"....jos sellaista yleensa on.
Tottakai lapsesi on turvassa ja huomassa...."Lasten on Taivaan valtakunta...."
väittää tuollaista ja vielä hautajaisissa loukata. Eiköhän jokainen kuollut lapsi pääse taivaasen. Lapsia voidaan pitää viattomina kuollessaa. Olsisi eri asia, jos tässä olisi kuollut joku rikollinen tai murhaaja.
Jehovan todistajia on tietysti monenlaisia. Hoitotätini oli jehovantodistaja eikä ole ikinä tuputtanut uskoaan ja ei ikinä tuollaista tulisi sanomaan.
Voimia sinulle ja jätä tuollaiset puheet omaan arvoonsa. Jos tuollaista on pokkaa kirjoitaa tai sanoa, on käsittämöttömän ilkeä ihminen tai sitten sekaisin uskostaan ja uskovaisten piireissä saattaa olla niitä kiihko jäseniä, jotka yllyttävät tuollaiseen. Joukossa tyhmyys tiivistyy.
sinulle Raamatun päähenkilön omilla sanoilla sanottuna; luuk 18:16 MUTTA JEESUS KUTSUI LAPSET JA SANOI SALLIKAA LASTEN TULLA MINUN LUOKSENI ÄLKÄÄ ESTÄKÖ HEITÄ, HEIDÄN KALTAISTENSA ON JUMALAN VALTAKUNTA.. JEESUS RAKASTAA SINUA ELÄ KUUNTELE HARHAOPPISIA,OTA RAAMATTU KÄTEEN JA KATSO ITSE. JUMALA ON HYVÄ, SILLOIN KUN IHMINEN TULEE TIETOISEEN TILAAN JA HÄNELLÄ TULEE SYNNIN TUNTO HÄN TIETÄÄ TEHNEENSÄ VÄÄRIN,TIETÄÄ OLEVANSA KADOTUKSEEN MATKALLA, TAIVAASEEN PÄÄSEE VAIN OTTAMALLA JEESUS VASTAAN JA PYYTÄÄ HÄNTÄ SYDÄMMEENSÄ ASUMAAN..
Lämpimästi Sinua ajatellen, lohdutan tällä pienellä lauseella: kukaan ei ole niin arvokas Jumalan edessä, kuin on pieni lapsi, uskomme esikuva!
kiitos lohduttavista sanoistanne. olen elämäni raskaimmassa vaiheessa. usko siitä että lapsemme on jossakin, missä hänen on hyvä olla auttaa vähän paremmin jaksamaan.
parin tunnin päästä lähden taas pikkuisen haudalle sytyttämään kynttilän. siellä on muuten ihan kivaa. voi jutella asioita, jotka jäivät hänen eläessään sanomatta. te joilla on lapsia. ottakaa heidät syliin ja rutistakaa. antakaa heille aikaanne. itse tunnen syyllisyyttä siitä, etten ollut tarpeeksi omani kanssa. itkettää.