13. Siihen hän lausui: "Kuulkaa, te Daavidin suku, eikö se riitä, että te ihmiset väsytätte, kun vielä minun Jumalanikin itseenne väsytätte?
14. Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
15. Voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän;
16. sillä ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta sinä kauhistut.
17. Herra antaa tulla sinulle, sinun kansallesi ja isäsi suvulle ne päivät, joita ei ole ollut siitä asti, kun Efraim luopui Juudasta - antaa tulla Assurin kuninkaan.
----------------------------------------------------------------------------
Näin Jesaja kirjoittaa 7:ssä luvussa.
Matteuksen evankeliumissahan tuo nimi Immanuel liitetään Jeesukseen. (Matteus siis lainasi Jesajan kirjasta tuon kohdan.)
Kysymykseni nyt kuuluu, että miten sinä kykenet sovittamaan Jesajan kirjassa olevan ajatuksen Jeesuksen oppimisesta hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän hänen synnittömyyteensä?
"Sillä ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän..." antaa aika selkeän käsityksen siitä, että hänenkin täytyi oppia hylkäämään paha, niinkuin kaikkien muidenkin ihmisten pitäisi se oppia tekemään. Ainakin Jeesuksen opetuslapsien pitäisi siihen kyetä. Eikö vain?
Tekikö Jeesus nuoruudessaan syntiä niinkuin muutkin nuoret tekevät, siihen asti kunnes hän oppi hylkäämään pahan? Vai onko asia niinkuin Jeesus opetti sanoen: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. "
Vai onko asia niin, että lapsuuteen synti ei kuulu, ennenkuin lapsi tulee sellaiseen ikään, että hän alkaa ymmärtää hyvän ja pahan eron, ja tekee tietoisia valintoja näiden kahden välillä? Silloinhan voisimme sanoa, että ihminen on tietoisesti tehnyt syntiä ja on siksi myös syyntakeinen tekoonsa. Sanoohan raamattu: "sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole." Ja vieläkin: " syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut. "
Heräisiköhän tälläisistä pohdiskeluistani minkäänlaista keskustelua?
Onko lapsenkaltaiseksi tuleminen samaa kuin eläisi ilman lakia ja ilman syntiä?=) Alkeisvoimien katoamista. Elämää ilman tälläisiä kielto tauluja:"Älä koske, älä maista, älä katso, älä kuuntele" jne.. loputtomiin.
14. Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
15. Voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän;
16. sillä ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta sinä kauhistut.
17. Herra antaa tulla sinulle, sinun kansallesi ja isäsi suvulle ne päivät, joita ei ole ollut siitä asti, kun Efraim luopui Juudasta - antaa tulla Assurin kuninkaan.
----------------------------------------------------------------------------
Näin Jesaja kirjoittaa 7:ssä luvussa.
Matteuksen evankeliumissahan tuo nimi Immanuel liitetään Jeesukseen. (Matteus siis lainasi Jesajan kirjasta tuon kohdan.)
Kysymykseni nyt kuuluu, että miten sinä kykenet sovittamaan Jesajan kirjassa olevan ajatuksen Jeesuksen oppimisesta hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän hänen synnittömyyteensä?
"Sillä ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän..." antaa aika selkeän käsityksen siitä, että hänenkin täytyi oppia hylkäämään paha, niinkuin kaikkien muidenkin ihmisten pitäisi se oppia tekemään. Ainakin Jeesuksen opetuslapsien pitäisi siihen kyetä. Eikö vain?
Tekikö Jeesus nuoruudessaan syntiä niinkuin muutkin nuoret tekevät, siihen asti kunnes hän oppi hylkäämään pahan? Vai onko asia niinkuin Jeesus opetti sanoen: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. "
Vai onko asia niin, että lapsuuteen synti ei kuulu, ennenkuin lapsi tulee sellaiseen ikään, että hän alkaa ymmärtää hyvän ja pahan eron, ja tekee tietoisia valintoja näiden kahden välillä? Silloinhan voisimme sanoa, että ihminen on tietoisesti tehnyt syntiä ja on siksi myös syyntakeinen tekoonsa. Sanoohan raamattu: "sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole." Ja vieläkin: " syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut. "
Heräisiköhän tälläisistä pohdiskeluistani minkäänlaista keskustelua?
Onko lapsenkaltaiseksi tuleminen samaa kuin eläisi ilman lakia ja ilman syntiä?=) Alkeisvoimien katoamista. Elämää ilman tälläisiä kielto tauluja:"Älä koske, älä maista, älä katso, älä kuuntele" jne.. loputtomiin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Missä lihallinen lapsi on ennen himosta saanutta alkuunsa ja ennen pulpahtamistaan kylmään helvetillisyyteemme,,, juu niin on, ensin isin ja äidin himokkaissa mielissä himokkaan ajatuksen sivu-tuotteena, sitten kohta jo erillisinä hepissä ja munastorveksessa ja lopulta kohdussa yhdistyneenä mixinä viattomana kellumassa.
Missä baby-henki-erillisyys uinuu ennen lankeemustaan [tai tehtäväänsä],,niin aivan, Äiti&Isä&Poika&Olemattomuudessa&Kaiken Kaikassa singahtamatta erillisyyteen, siis vielä viattomana.
Miten tietoisuus voi säilyttää puhtauden?
Puhdas voi olla vain aito ja alkuperäinen, eli heti kun erillisyys alkaa syntyy erhe.
Miten ihminen pahnan pohjimmaisena voisi tavoittaa mitään puhdasta ja pyhää, kun kaikki sitä edeltänyt on jo maximoinut mahdottomuuden tähän pisteeseen jossa mikään ei ole varmaa?
Puhdas Ajatus on totta vain Puhtassa Ajatuksessa, joka ei koskaan ole ihmismäinen ajatus, tai edes jumaluudellinen ajatus.
Mikään ei ole syntiä Puhtaassa Ajatuksessa, mikään ei saastuta tuota Helmeä vaikka se olisi tallottuna sian paskaan, se on aina sama Helmi.
Kaikki muu sen ympärillä on jotain muuta kun se ite, kaikki muu on epäaitoa kontra Helmeen[Puhdas Ajatus/Korkein] joka ei murru erilliseksi, ei säröile päästämään sisäänsä mitään saastaa tai epä-puhtautta.
Jos tuo lapsenomaisuus, eli Puhtaan Ajatuksen osasen osan osa voidaan tavoittaa, voi tälläisen lapsenomaisen puhtauden ymmärtää[tieto kokemus] vain sellainen joka sellaisesta on.
Himokkaista ajatuksista voinemme palata myös puhtaaseen rakkauteen. Monet lapset saavat alkunsa rakkaudesta, ja vaikka saisivat himostakin, niin sekin on luonnollista ja luotua, jotta elämä jatkuisi.
Kristillisen perinteen mukaan kaikki seksuaalisuus on "lihallista "ja siis syntiä, se on ainoastaan eräs tapa ajatella asioita, joka tekee elämästä piinallista kilvoittelua.
Vastuun otto on tärkein niissäkin asioissa, se on se vaikein. Ei saa satuttaa ketään, eikä saattaa vaikeuksiin.
Lapsi on aina puhdas ja avoin kuin tyhjä kirja, johon elämä kirjoittaa hänen tarinansa. Se on aina ainutlaatuinen, kukaan toinen ei kulje samoja polkuja, kukaan toinen ei tee/ koe samoja virheitä/onnistumisia samalla tavalla kuin hän.
----------------
Ehkä meni taas vierestä sinun ajattelusi, mutta tunnethan sinä minut. :)
Kuka kirjoittaa "kirjaan" ensimmäiset töherryksensä?
Ihmiskunta valjastaa kaiken oppimansa halujensa tyydyttämiseen tehokkaammin, kauemmin ja perusteellisemmin.
Ihminen ei muutu siksi, että vanhemmat ajavat valmiit ohjelmat sisään puhtaalle pohjalle. Ohjurit ja pohja-virta ovat toki biologiassa jo valmiina, niihin asennus onkin helppo vuosi-tuhansisen kokemuksen ja perinteen voimalla ajaa.
Tästä laajennetusta subjektiivisuudesta on pitkä-matka siihen objektiivisuuteen jossa Puhdas Ajatus helmeilee. Puhdas Ajatus ei ole ihmismäistä, se ei ole edes mitään meille tajuttavaa. Tämän vuoksi ihminen on synnitön kuten muut elolliset ja siksi jäävi ketään tuomitsemaankaan.Tuomittavaa ihmis-maailmassa ei Puhtauden kannalta ole, kaikki oleellinen tapahtuu hengen-maailmassa, eli ihmismäisesti orjentoituen ideoiden-maailmassa, jossa täydelliset vastakohtaisuudet kohtaavat, jossa tehdään puhtaita valintoja Kokonaisuuden kontraa vasten.
varmaan se on kokeminen/havaitseminen. Kontakti johonkin, kasvoihin väreihin,
makuihin, ääniin. Niin mitä nyt aisteilla voi havaita. Rajallistahan se on meidän maailmamme tietämys/ajattelu/ymmärrys.
Minä taas en varmaankaan ymmärrä täysin mitä tarkoitat" puhtaalla ajatuksella", koska tulee mieleen ainostaan tyhjyys/ tyhjä tila/ olemattomuus.
//Ajatus ei siis vielä ole väärä, vaan teoilla aikaansaadaan asioita.//
- Ajatus on teko.
Raamattu palstalla kun ollaan, niin lainaan kaksi erillaista esimerkkiä ajatuksen voimasta; Matt. 5:28 / Matt. 21:21
//Minä taas en varmaankaan ymmärrä täysin mitä tarkoitat" puhtaalla ajatuksella", koska tulee mieleen ainostaan tyhjyys/ tyhjä tila/ olemattomuus.//
- Puhtaasta Ajatuksesta oleva on perimältään Puhtaudesta ja ihmismäisesti ajatellen oivallat sen samoin kuin tarkoitin, eli sen olevan meille "tyhjyys", "olemattomuus".
se on myös VT ja siellä ei ajatus ole väärä/ synti.
Laissa meinaan.
Minä en näe, että ajatus on teko. Siitä voi tulla teko, mutta se ei ole vielä sitä.
Jos vihastun veljeeni, en ole vielä rikkonut käskyä > Älä tapa > tai
//Jos se on pelkästään sinun päässäsi, ja sitä ei voi muuttaa miksikään konkreettiseksi ,joka esim. palvelee elämää/ luomakuntaa/ ihmisiä. "Puhdas ajatus," mikä tarkoitus sillä on sinun mielestäsi. Vai onko sillä pelkkä itseisarvo, joka ei palvele ketään/mitään.
Ja mitä merkitystä sillä silloin on? :)//
- Korkeimman toveruus on idea.
Yksi edellytys tässä lienee se, ettei puhtaan sekaan voi sekoittua koskaan likaista ja siksi likaisen on puhdistuttava.
Jos likaista on erillisyys, aineellisuus ja sen tuomat epä-puhtaudet, vasta-kohtana on tällöin olemattomuus/hengen olematon-maailma materialistisen monismin näkökulmasta.
Voi jospa kaikki tuo olisikin täysin vallitsevaa tilattomuutta nupissani.
No tällöin en voisi lainkaan toimia materiassa, eli m i n ä olisi vainaa ja I t s e olisi mennyt jo sinne mistä I t s e n i aikojen alussa irroitin.
Irroitettuna Korkeimmasta, eli maallisena ideana/sovelluksena puhdas-ajatus on käytännössä sitä ettei motiivi ajatuksissa ole koskaan, missään, tai ketään kohtaan --> itsekäs, arveluttava, kade, pahansuopa, imarteleva tai muuta korottavaa tai alentavaa.
//Minä en näe, että ajatus on teko. Siitä voi tulla teko, mutta se ei ole vielä sitä.
Jos vihastun veljeeni, en ole vielä rikkonut käskyä > Älä tapa > tai
Jesaja ei kerro ihmisen Pojasta, Kristuksesta vaan tulevasta kuninkaasta, joka on hallitseva juutalaisia. Ja se on mennyttä aikaa, historiaa jolla ei ole yhteistä tekoa tämän päivän kanssa.
Ihmisen Pojalle, Kristiukselle ei yhtäkään tehtyä tekoa luettu synniksi. Ilmestyskirjan mukaan Luoja, taivaallinen Isä loi ihmisen uudeksi luomuksekseen, jolla on oikeat lait sydämessä, sydämen taulussa. Siis, ihmisen joka tietää ilman maallisia lakeja ja sääntöjä oikean ja väärän eron. Sen varassa ja tukemana on tämä uusi maailma rakennettu.
Ja samalla Luoja loi myös täysin uuden tavan hallita ihmistä. Hän lupasi tehdä kaiken uudeksi, ja näin Hän myös teki. Mutta aina on ihmisiä jotka sokaistuvat esim romaaneista, esseistä, novelleista ja vanhoista Raamatun teksteistä alkaen toimimaan vanhan palauttamisen puolesta ja kaiken vanhan rojun esille saamiseksi, tosin täysin turhaan. Mennyt on mennyttä ja nyt on uusi aika ja uudet puhujat, sanojat, aivoitukset, aatelmat ja muutkin "tuulet". Mutta Isä iänikuinen, iästikään on yksi ja sama, Vanhanikäinen, joka lähetti esikoisensa julistamaan, opettamaan, uudistumaan ja saarnaamaan kaiken vanhan pois. Ja niinhän Kristus tekikin. Uutta viiniä ei laittetu enää vanhoihin leileihin.
hyljeksimä ja kuitenkin ihminen joka kantoi kaikkien muiden synnit, koska hänellehän ei mitään synniksi luettu.
Kyselit tällaista: >>Kysymykseni nyt kuuluu, että miten sinä kykenet
sovittamaan Jesajan kirjassa olevan ajatuksen Jeesuksen oppimisesta
hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän hänen synnittömyyteensä?
väärästä huoneenhaltijasta, joka tuhlasi isäntänsä omaisuutta ja antoi velallisille
anteeksi heidän velkojaan, saadakseen itselleen turvaa ja ystäviä tulevaisuudessa.
Jeesus ihaili hänen toimintaansa ja sanoi:
Minäkin uskon Jeesuksen synnittömyyteen.
Aika yleinen ohje sääntö useimmissa kristillisissä piireissä on se, että kun lainataan jotakin jaetta pitäisi aina ottaa huomioon asia yhteys. Yksittäisillä jakeilla kun voi niin helposti ja vaivattomasti kehitellä vaikka miten hienoja oppeja. Varmasti allekirjoitat tämän. Kysynkin nyt sinulta miten hyvin tuo Jesajan kirjeen niin paljon lainattu yksi jae soveltuu Jeesukseen kun katsotaan Jesajan tarkoittamaa koko asia yhteyttä?
>>Kysynkin nyt sinulta miten hyvin tuo Jesajan kirjeen
niin paljon lainattu yksi jae soveltuu Jeesukseen kun
katsotaan Jesajan tarkoittamaa koko asia yhteyttä?
Kristukselle ei luettu synniksi yhtäkään maallista tekoa.
Että Immanuel ei todellakaan kerro Jeesuksesta, johan sen sanoo sekin, että
Kristinusko ei ole kirjoittanut tavuakaan raamattuun. Joten, mitä sie höpäjät taas?
Eikä kristinusko tee väärennöksiäkään.
mitä tarkoitin.
Kukas meistä täydellinen, Jos olet kelvollinen kiviä heittelemään, niin ilmeiseti sinä olet täydellinen.
Tässähän näkyy Jumalan toivon valon pilkahduksia, kun Diana viittaa Herran Jeesuksen opetukseen ja vieläpä loogisesti. Hyvä.
parhaiten ymmärrät, tosin et käytännössä toteuta.
Pitäähän sinua muistuttaa, mitä herrasi sanoo, koska olet jo omaksunut enemmän Donnan oppeja.
"Että Immanuel ei todellakaan kerro Jeesuksesta, johan sen sanoo sekin, että
niin saan kiittää sinua siitä. Kiitos taivaan Isälle ja Herralle Jeesukselle Kristukselle, että saan kuitenkin turvata iankaikkiseen Jumalaan. Myös sinun kannattaa kääntyä ja tehdä parannus.