Olen kasvanut koko ikäni perheessä joka on: asunut yli 10v. ulkomailla afrikassa ja matkustellut ympäri maailmaa, ajanut autolla 19 maan halki tutustuen erilaisiin kulttuureihin ja rotuihin. Olen jopa tutustunut henkilökohtaisesti ruohonjuuritasolla tavallisiin ihmisiin kaikista uskonnoista, kulttuureista ja yhteiskuntaluokista, joten voin hyvällä omantuntunnolla sanoa olevani maailmankansalainen enkä millään tavalla rasistinen.
Koskaan ei itselläni ole ollut ongelmia kohdata ketään vierasmaalaista eikä ole ollut mitään suurempia erimielisyyksiä muun maalaisten kanssa. Mitään ylitsepääsemättömiä skismoja ole syntynyt minusta poikkeavien välillä, kunnes törmäsin Suomessa vallitsevaan rasismi-lakiin, sekä siitä tietoisiin ulkomaalaisiin.
Vielä 1990 luvulla tykkäsin viettää paljon aikaani Suomessakin ulkomaalaisten ystävien kanssa. Kypsyessäni nuoruuden huuman tietämättömyydestä terveeseen aikuisuuteen aloin ymmärtämään että KAIKKIEN ihmisten kanssa tulee luonnollisesti joskus pientä tai suurta kiistaa riippumatta ystävän rodusta tai kulttuurista. Kiistaa tulee lähinnä naisista ja elimahdollisuuksista, sekä varallisuudesta tai muista hyvikkeistä joita on rajallinen määrä. Lisäkiistoja aiheuttaa kulltturieronjen luomat väärinymmärrykset. Monet suomalaiset ystävät jäivät ystäväpiiriini koska heidän kanssa ongelmia pystyi tarkastelemaan jokseenkin samalta lähtötasolta yhteisen kielen, kulttuurin, ja -tapojen ymmärryksellä. Sitä vastoin mamuhalaajiin ja ulkomaalaisiin välini viilenivät nimenomaan rasismi-lain takia, joka toimii konfliktitilanteissa eriarvoistaen heidät lain tarjoamaan korkearvoiseen suojaan tai ideologieen ylemmyyteen ikään kuin anti-rasistien suvaitsevaisuus tai etniset erityispiirteet tekisivät heistä parempia ihmisiä.
Rasismin kieltävän lain takia olen kohdannut maahanmuuttajien kanssa asioidessani ylitsepääsemättömiä ongelmia, jotka aiemmin selvitettiin asiallisesti tutkien syitä seurauksia ja ratkaisuja ongelmiin tai jopa reilusti tapeltiin tarvittaessa. Tätä nykyä ongelman syntyessä saa heti kuulla olevansa rasisti jos on asioista eri mieltä kuin ulkomaalainen ja usein asiallisen selvittelyn mahdollisuus loppuu siihen paikkaan. Toisaalta maailmankansalaisuuteni kokemuksen kautta olen kuin ihmeen kaupalla kyennyt tulemaan kuulluksi ja ratkaisemaan ongelmien kärjistymisen avoimeksi rasismiksi ja riidaksi, mutta pitemmän päälle diplomatiakaan ei ratkaise kiistoja. Nehän tulevat yhä useammille suomalaismiehille konkreettisemmaksi sitä mukaan, kun muukalaisten määrä lisääntyy miespainotteisesti tehden Suomi-neidon työvoimasta bordellihenkilökuntaa kansainväliselle rikollisuudelle ja sosiaalipummeille.
Vakavien ongelmien vaikeampi selvittely rotu- ja kulttuurimuurien läpi on siis merkinnyt itselleni eristäytymistä ulkomaalaisista, joiden kanssa ei voi enää vapaasti keskustella samalla tasolla rasismi-lain takia. Kokemukseni mukaan aina jos tulee kiistaa ulkomaalaisen kanssa, niin ulkomaalainen vetoaa rasismiin usein vain sivistymättömyyttään kun ei voi olla muuten oikeassa. Samoin tekee konfliktikammoinen kukkahattutäti/mamu halaaja, joka ei pullamössösukupolven edustajana kestä todellisuutta, jossa ilmenee aina ristiriitoja erilaisten ihmisten välillä. Rasistisen väkivallan pelossa on siis laadittu laki joka herättää minunkin kaltaisessa rauhallisessa maailmankansalaisessa suuttumusta ja jopa maahanmuuttokriittisyyttä. Siispä en ihmettelisi jos se vielä aiheuttaa suurempaa väkivaltaa kuin ilman koko lakia olisi koskaan syntynyt, sillä eihän sallittu "hurri"-rasismikaan ole vielä sotaa aiheuttanut.
Itse asiassa rasismi-laki on myös evännyt minulta maahanmuuttajien tuoman kulttuurillisen "rikastumisen", joka on mahdollista vain jos kulttuurit tai rodut ovat samalla lähtöviivalla. Toisaalta samalla lähtöviivallakin koettuna tuo niin hienona pidetty sosiaalinen ja kulttuurillinen rikastuminen etenee vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen ihminen henkistyy terveeseen aikuisuuteen. Silloin haastavien (lue epävarmojen ja kulttuurillemme vieraiden) ystävyyssuhteiden tarve vähenee vaihtuen turvallisiin läheisiin ystävyyssuhteisiin. Samanarvoisuutta hankaloittaa se että materiaalisen hyvinvoinnin (lue pahoinvoinnin) varjossa tarve henkisyyteen heikkenee eikä monet ihmiset kasva terveeseen aikuisuuteen, joka ymmärtää että veri on vettäkin sakeampaa eli perhe ja oma laji on kuitenkin luotettavampi ystävä.
Nykyään koen kaikki sivistymättömät ulkomaalaiset epäturvallisena uhkatekijänä ja kartan heitä tai jopa suutun heille mikäli he yrittävät sosiaalisella perseilyllään viedä minulta rauhani, vapauteni, elinmahdollisuuteni, naiseni, rahani, perhesovun tms. asiat jotka ovat minun elämälleni tärkeitä. Olen siis rasisti ja lainsuojaton puolustaessani kyseisiä elinmahdollisuuksiani omassa maassani ja oman kaltaisteni kulttuurissa. Syytän tilanteestani Suomen rasismi-lakia, joka pitäisi poistaa pikimmiten Suomen laista jottei yleinen lainkuuliaisuus heikkenisi.
Koskaan ei itselläni ole ollut ongelmia kohdata ketään vierasmaalaista eikä ole ollut mitään suurempia erimielisyyksiä muun maalaisten kanssa. Mitään ylitsepääsemättömiä skismoja ole syntynyt minusta poikkeavien välillä, kunnes törmäsin Suomessa vallitsevaan rasismi-lakiin, sekä siitä tietoisiin ulkomaalaisiin.
Vielä 1990 luvulla tykkäsin viettää paljon aikaani Suomessakin ulkomaalaisten ystävien kanssa. Kypsyessäni nuoruuden huuman tietämättömyydestä terveeseen aikuisuuteen aloin ymmärtämään että KAIKKIEN ihmisten kanssa tulee luonnollisesti joskus pientä tai suurta kiistaa riippumatta ystävän rodusta tai kulttuurista. Kiistaa tulee lähinnä naisista ja elimahdollisuuksista, sekä varallisuudesta tai muista hyvikkeistä joita on rajallinen määrä. Lisäkiistoja aiheuttaa kulltturieronjen luomat väärinymmärrykset. Monet suomalaiset ystävät jäivät ystäväpiiriini koska heidän kanssa ongelmia pystyi tarkastelemaan jokseenkin samalta lähtötasolta yhteisen kielen, kulttuurin, ja -tapojen ymmärryksellä. Sitä vastoin mamuhalaajiin ja ulkomaalaisiin välini viilenivät nimenomaan rasismi-lain takia, joka toimii konfliktitilanteissa eriarvoistaen heidät lain tarjoamaan korkearvoiseen suojaan tai ideologieen ylemmyyteen ikään kuin anti-rasistien suvaitsevaisuus tai etniset erityispiirteet tekisivät heistä parempia ihmisiä.
Rasismin kieltävän lain takia olen kohdannut maahanmuuttajien kanssa asioidessani ylitsepääsemättömiä ongelmia, jotka aiemmin selvitettiin asiallisesti tutkien syitä seurauksia ja ratkaisuja ongelmiin tai jopa reilusti tapeltiin tarvittaessa. Tätä nykyä ongelman syntyessä saa heti kuulla olevansa rasisti jos on asioista eri mieltä kuin ulkomaalainen ja usein asiallisen selvittelyn mahdollisuus loppuu siihen paikkaan. Toisaalta maailmankansalaisuuteni kokemuksen kautta olen kuin ihmeen kaupalla kyennyt tulemaan kuulluksi ja ratkaisemaan ongelmien kärjistymisen avoimeksi rasismiksi ja riidaksi, mutta pitemmän päälle diplomatiakaan ei ratkaise kiistoja. Nehän tulevat yhä useammille suomalaismiehille konkreettisemmaksi sitä mukaan, kun muukalaisten määrä lisääntyy miespainotteisesti tehden Suomi-neidon työvoimasta bordellihenkilökuntaa kansainväliselle rikollisuudelle ja sosiaalipummeille.
Vakavien ongelmien vaikeampi selvittely rotu- ja kulttuurimuurien läpi on siis merkinnyt itselleni eristäytymistä ulkomaalaisista, joiden kanssa ei voi enää vapaasti keskustella samalla tasolla rasismi-lain takia. Kokemukseni mukaan aina jos tulee kiistaa ulkomaalaisen kanssa, niin ulkomaalainen vetoaa rasismiin usein vain sivistymättömyyttään kun ei voi olla muuten oikeassa. Samoin tekee konfliktikammoinen kukkahattutäti/mamu halaaja, joka ei pullamössösukupolven edustajana kestä todellisuutta, jossa ilmenee aina ristiriitoja erilaisten ihmisten välillä. Rasistisen väkivallan pelossa on siis laadittu laki joka herättää minunkin kaltaisessa rauhallisessa maailmankansalaisessa suuttumusta ja jopa maahanmuuttokriittisyyttä. Siispä en ihmettelisi jos se vielä aiheuttaa suurempaa väkivaltaa kuin ilman koko lakia olisi koskaan syntynyt, sillä eihän sallittu "hurri"-rasismikaan ole vielä sotaa aiheuttanut.
Itse asiassa rasismi-laki on myös evännyt minulta maahanmuuttajien tuoman kulttuurillisen "rikastumisen", joka on mahdollista vain jos kulttuurit tai rodut ovat samalla lähtöviivalla. Toisaalta samalla lähtöviivallakin koettuna tuo niin hienona pidetty sosiaalinen ja kulttuurillinen rikastuminen etenee vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen ihminen henkistyy terveeseen aikuisuuteen. Silloin haastavien (lue epävarmojen ja kulttuurillemme vieraiden) ystävyyssuhteiden tarve vähenee vaihtuen turvallisiin läheisiin ystävyyssuhteisiin. Samanarvoisuutta hankaloittaa se että materiaalisen hyvinvoinnin (lue pahoinvoinnin) varjossa tarve henkisyyteen heikkenee eikä monet ihmiset kasva terveeseen aikuisuuteen, joka ymmärtää että veri on vettäkin sakeampaa eli perhe ja oma laji on kuitenkin luotettavampi ystävä.
Nykyään koen kaikki sivistymättömät ulkomaalaiset epäturvallisena uhkatekijänä ja kartan heitä tai jopa suutun heille mikäli he yrittävät sosiaalisella perseilyllään viedä minulta rauhani, vapauteni, elinmahdollisuuteni, naiseni, rahani, perhesovun tms. asiat jotka ovat minun elämälleni tärkeitä. Olen siis rasisti ja lainsuojaton puolustaessani kyseisiä elinmahdollisuuksiani omassa maassani ja oman kaltaisteni kulttuurissa. Syytän tilanteestani Suomen rasismi-lakia, joka pitäisi poistaa pikimmiten Suomen laista jottei yleinen lainkuuliaisuus heikkenisi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
siis niin totta!! olen huomannut saman. itse en ole rasisti mutta tuntuu että jotkut ulkomaalaiset ovat rasisteja suomalaisia kohtaan mutta eivät itse sitä tiedosta. ja aina erimielisyyksissä vedotaan rasismiin ihan niin kuin en riitelisi myös suomalaisten kanssa. jokainenhan on ulkomaalainen jossain joten mitä vitun väliä minkä maalainen on, joten rasismi on tyhmää jokaisen osalta ja tyhmää käytöstä ulkomaalaisilta tehdä itse suomalaisita rasisteja. ulkomaalaiset ovat ihan kivoja tyyppejä mutta ei pidä haukkua rasistiksi jos tulee jotain riitaa. seuraavan kerran riidan syntyessä vedän itse rasismin mukaan juttuun ja haukun ulkomaalaista rasistiksi. :)
....olevansa rasisteja. Ei ne niin tyhmiä ole kuin nämä mamuhalaajat, jotka pitävät heitä puhtaina pulmusina. Monet ulkomaalaiset siis mielellään käyttävät härskisti hyväkseen mamuhalaajiemme säätämien lakien suomaa diplomaattista koskemattomuuttaan, jolla voidaan alistaa samoista resursseista kilpailevaa kantaväestöä.
Itsekkin ehkä käyttäisin hyväkseni tuota rasismi-lakia, jos oisin nuori ja kypsymätön tummaihoinen Suomessa. Nuorena miehenä Afrikassa liikkuneena opin, että valkoisen mies nauttii myös vastaavaa diplomaattista koskemattomuutta, kuin he nyt täällä. joskin eri syystä. Valkoisen miehen arvostus Afrikassa johtuu kyvystä luoda älykkäitä teknisiä ratkaisuja esim. porakivoja vesiongelmiin tai muuta hyvinvointia lisäävää infrastruktuuria. Sen sijaan Suomessa tummaihoisen miehen arvostus on täysin perusteetonta tunteenomaista fanittamista tai syyllisyydentuntoista kompensaatiota kehitysmaiden riistolle, joka on jo kääntynyt päinvastaiseksi kun kehitysmaiden asukkaat muuttavat tänne joukoin riistämään voimavarojamme eli naisia, rahaa valtaa yms .
Afrikassa opin että paikallisten ihmisten vieraanvaraisuutta ja arvostusta voi kyllä käyttää häikäilemättä hyväkseen, jos on luonteeltaan perseilevä sosiopaatti. Sellainen meinasin hieman olla itsekkin hamutessani ensin heidän kauniita Afrikkalaisnaisia ja heidän kauttaan rahaa ja korkeampaa valta-asemaa paikallisessa hierarkiassa. Onneksi kuitenkin terve luontoni pisti vastaan ja kasvoin terveeksi aikuiseksi, joka ymmärtää että kotimaa ja lähes itsensä kaltainen perhe on kultaakin kallimpi asia, jossa yhteisymmärrys kukoistaa paljon varmemmin. Siinä oivalluksessani vasta opin aidosti kunnioittamaan vieraiden kulttuurien erilaisuutta eli monikulttuurillisuutta ja ymmärsin kuinka väärin on käyttää hyväksi afrikassa minua halailleen populaation vieraanvaraisuutta ilman että sitoudun ylläpitämämään heidän kulttuuriaan täysillä siihen mukautuen. Huonoa omantuntoakaan en onneksi kärsi kun ei tullut ryösteltyä eikä raiskattua tai vastaavasti liikaa perseiltyä vieraan maan kansalaisten kustannuksella. Oikeastaan sellaiseen ei liiemmin ollut mahdollisuuttakaan, sillä Afrikassa se olisi voinut merkitä julkista lynkkaamista, koska siellä väki puolustaa läheisiään paljon tehokkaammin ulkopuoliselta perseilevältä pahantekijältä. Siksi kai ne ajatuvat tännekkin pakoon tekosiaan, varsinkin kun täällä Suomessa vastaava maanpuolustus on tehty munattomaksi rasimi-lailla ja anteeksipyytelevä Matti Vanhanen on surkuhupaisa esimerkki tuon lain voimasta
Sepi se on vaan edelleenkin suivaantunut Sylvain Kipreen. Siitä kaikki soopa. Rasistia nähnykkään (lue haistanukkkkaan). Niinpä-niin...
Minun kokemukset ovat aitoja ja kertovat rehellisesti sen mitä olen kokenut, eikä mitään vainoharhaisen puheita, joilla haluaisin jotenkin vaikuttaa muuhun kuin eriarvoistavaan lakiin. Voin vakuuttaa että monet muutkin ovat kokeneet saman tosiasian, jota kilpaa nyt yritetään hyssytellä. Ja minähän en ole mikään tavallinen taallaja kuten Sepi, sillä olen akateemisesti koulutettu sosiologi. Mutta sekään ei paljoa lohduta minua tai ylennä ihmisarvoani, koska olen rasismi-lain toimesta toisen luokan kansalainen eli rasisti ja lainsuojaton puolustaessani omaa ja perheeni sekä muiden suomalaisten tavallisten kansalaisten etua, jonka maahanmuuttaja minulta on evännyt jo kaksi kertaa viemällä härskisti naiseni. Eikä siinä voi paljoa puolustautua kun rasismi-laki on heidän puolella joilla on väriä iholla, eikä naiset mamuhalailuhuumassaan ymmärrä nuoren suomalaisen miehen kärsimystä kun sisko luuhaa vierasmaalaisen turmiolan tommin teillä, kun kotimaisiakin renttuja riittäisi.
Minä olen se Sepi joka on kirjoitellut tänne melko runsaasti. Käytän nykyään nimim, Marjaniemen Sepi kahdesta syystä, joista ensimäinen on se, että nimim, Sepi on jostain syystä varattu ja toiseksi haluan tuoda julki sen, että aikani vuosaaressa asuttuani muutin marjaniemeen ja se kertoo siitä yhteiskuntakerroksesta jossa elän. Ja oikein hyvä niin. Minullakin on akateeminen koulutus, ja et edes usko kuinka minua kutkuttaisi ajatus siitä, että kertoisin mitä teen työkseni. Se paljastus olisi kuitenkin niin rohkea (vaikka rohkea olenkin) että identiteettini paljastuisi tuota pikaa, joten en kerro. Luultavasti minusta olisi tullut erinomainen rikostutkija. Olen toki tavallinen tallaaja, kuten sinäkin, mutta en näe sitä pahana asiana. Kosketuspinta tavalliseen, siihen oikeaan elämään säilyy ja vahvistuu parhaiten juuri näin.
Mitä tulee tuohon sinun aloitukseesi, niin olipa aika veikeä motiivi muuttua rasistiksi. Minullakin on runsaasti ruohonjuuritason kokemuksia maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyen mutta vieläkään minusta ei ole tullut rasistia, ainoastaan pirun paljon viisaampi.
tuonne rasismi-osastolle, jonne se paremmin kuuluisi vai postaanko saman aloituksen itse sinne myös?
kyllä rasismi on ihmisoikeuksiin kuuluva ilmiö, ei asioita voi mielin määrin erotellakaan itselliksi saariksi. Se että puhutaanko tässä aidasta vai aidan seipäistä, on nyt vähän hakusessa.
Ehkäpä tämä minun ns. "rasismini" onkin vain iän ja maailmaa nähneen kokemuksen tuomaa tietoisuuden jalostumista, joka ei useimmiille avaudu. Tuo ns. "sosiaalinen perseilykin" on siis vain äkäpäissään syntynyt käsite, joka kuvaa viisastuneen vanhan ketun reaktiota pihlajanmarjojen (lue: sosiaalisen rampautumisen) happamaan makuun. Nämä nuoret, sosiaaliset ja siten jalostumisessaan vertailevaan status quo asemaan jääneet eivät aavista, että kansakuntaamme vakautta ulkoisten uhkien edessä rampauttava rasismi-laki on jalostuneemman katsomuksen mukaan käänteistä rasismia ja siten askel kohti käänteistä uuskolonialismia eli käytännössä avoin valtakirja Idi Aminin hirmuvallalle. Siitä saatiin muuten aikoinaan esimakua, kun valkoiset diplomaatit joutuivat kantamaan Idi Aminia kantotuolissa pitkin Kampalan katuja ja teurastutti 300,000 kristittyä massiivisen islamiin käännytyksen varjolla. Sellainen hapokkuudessaan viimeistään tekee lopun tästä sairaanloisesta hyysaamisesta ja kristillisestä poskien kääntelystä. Hyysaamisella nyt turhaan yritetään ostaa omaa autuasta taivaspaikkaa, joka ei ole kaupan ainakaan sosiaalisessa todellisuudessa, josta seuraava askel lienee existentiaalisen henkistynyt epäsosiaalinen todellisuus sosiaalisen despotismin varjossa.
Henkistymisellä tarkoitan siis sellaista nuivaa epäsosiaalista asennetta, joka myös monilla maahanmuuttikritikoilla on kehittynyt eritoten kyseisen epäreilun rasismi-lain takia, puhumattakaan vanhusten kukkaroa köyhdyttävistä tai uskontoonsa käännyttävistä mamuista tai muusta sellaisesta kasvattavasta "rikastumisesta", jota mamut tuovat myös tullessaan läjäpäin. Niiden aiheuttamien uhkatekijöiden vaikutuksesta ihmiset kääntyvät henkisyyteen eli oman hengen arvostamiseen silkasta saavutetun vapautemme tms. hyvikkeiden menettämisen pelosta, koska ne tavallaan uhkaavat henkeämme sellaisena kuin olemme sitä tottuneet pitämään. Nuivuus voi (ainakin omassa tapauksessani) kehittyä muutenkin havaitessaan sen, että joukossa tyhmyys tiivistyy, kun sosiaalisessa todellisuudessa vihataan, kadehditaan ja syrjitään toisiammekin eri syistä kun ryhdytään luokittelemaan ja vertailemaan tai jopa säätämään turhia eriarvoistavia lakeja, kuten rasismi laki. Sen kumoaminen estäisi ainankin ns. positiivisen syrjinnän ja tavallista kantaväestöä rampauttavan vaikutuksen. Näin on koska vannoutuneet rasistit eivät sellaisita laeista paljoa piittaa (paitsi ehkä oikeussalissa tuomionsa saatuaan), eivätkä varsinkaan ulkomaalaiset, joiden tuomioita kantaväestöä kohtaan tehdyistä rikoksista ei kovenneta rasistisena, vaikka tasapuolisuuden nimissä niin pitäisi tehdä.
Henkisesti täydellisyyteen jalostuneessa nuivuudessa siis huomataan, että tasan ei käy onnen lahjat edes lain säätämisen ja toimeenpanon suhteen; Eikä varsinkaan niin kauan, kun vertailemme ja arvostamme enemmän ulkoisia materiaalisia tai inhimillisiä "hyvikkeitä" (eli rahaa ja toisten ihmisten orjuutusvaltaa) oman sisäisen henkisen pääoman asemasta. Epäsosiaalisuus voi siis olla tie juuri siihen pääomaan, joka jalostaa henkeä ja sielua, vaikka yleensä ottaen se aiheuttaa mielenhäiriöitä sosiaalisen arvoasetelmamme takia. Arvomme nimittäin halveksivat epäsosiaalisuuden hengenravintoa tekevät syrjimisestä rangaistuksen esim. vankilan eristysellin muodossa, jolloin se petaa syrjäytyneelle mielenterveysongelmalle kasvualustan. Perverssiä asiassa lienee se että eristysselleissä aikaa vietettyään vahvimmat kuitenkin kasvavat neroksi, kun itsekseen joutuu kehittämään omaa intellektuellia ymmärrystä, joka on ainoa tie hajanaisista ajatuksista kohti rakkautta ja lopulta onnellisuuden autuutta, joka lienee lähempänä todellista taivasta, kuin yhä rasittavammaksi käyvä hyysaminen.
Olet miettinyt hyvin rasismin lähtökohtia. Emme voi koskaan rikastua kulttuurina, jos maahanmuuttajat haluavat aivopestä ajatuksiamme tai päinvastoin. Ihmiset kuitenkaan harvoin pääsevät siihen, että heillä olisi perustelua harrastamalleen kulttuurille. Tällöin ei esim. ihmisoikeudet voi toteutua, on uskonnolisia rituaaleja, epätoivoa materian puutteesta, menetyksiä menetysten jälkeen.
Kuitenkin haluaisi kysyä, miten on mehdollista, että me nk. keskustelevat ihmiset emme saa selkeää viestiä perille siitä, mikä on sivistyksen ihmisoikeutta. Vaivaako sittenkin liikaa puutteet muissa asioissa. Joten eiköhän viedä markkinatalouden kautta ensin ruokaa ja keskustellaan keskustelutaitoisten kautta askel kerralaan hyvää ihmisoikeutta.
Vaikka ihminen olisi kuinka korkealle sivistyksen kautta kehittynyt ja ellei hän ole muutoin sisäisesti kehittynyt, vaan valta-asema on tuonut näkemykset, ei paljon toivoa ole, mutta se on politiikasta kiinni. Sen kun nuo ymmärtäisivät, ettei tietoisuus ja henkinen kehitys ole aina omistajan tai hallitsijan päässä, jos ei turhaan alkuasukkaankaan ihannointia tarvitsisi viljellä.
Enpä usko, että ihmisten rahtaaminen asuinalueiltaan on paras ratkaisu, väliaikainen se voi olla. Kyllä se ratkaisu on ennemmän siinä, miten kaupataan aseita.
Olen tuuminut että kun Suomessakin on niin paljon metsiä miksei vois leiriyttää tätä humanitääristä mamu-väestöä halvalla jonnekkin kauas syrjäseudulle jalasmökkeihin tms. työmaakoppeihin ja ekologiseen puucee järjestelmään. Jos eivät olisi tyytyväisiä, niin sehän olisi selvä osoitus siitä että ollaan tultu tänne perseilemään kustannuksellamme, eikä pakoon lähtömaan huonoja olosuhteita, jolloin mikä tahansa tönö luonnon rauhassa kelpais kenelle tahansa vallan mainiosti. Hyvin sopeutuville yksilöille vois tarjota talonrakennustarvikkeita ja vuokratonttia, jola voisivat rakentaa talonsa tänne Beverly Hillsiin nimeltään Suomi
Itse olisin valmis muuttamaan heidän kanssa samaan kylään, kun vain saisin jotkut takeet siitä että voisin viettää aikaani rauhassa ilman lähtömaansa huonosta ihmisoikeustilanteesta psyko- ja sosiopaattisesti häiriintyneiden yksilöiden sosiaalista häsläämistä, kuten raiskaamista ja ryöstelyä. Sellainen muuten lyhentää myös afrikkalaisten keskimääräistä elinikää, sillä aivot tarvitsevat sosiaalisuuden eväämää lepoa ja omaa rauhaa tullakseen itse autuaaksi ja elinvoimaiseksi elättäen pitempään. Afrikassa vain suvereenit johtajat elävät säännöllisesti pitempään ja autuaammin kuin ylisosiaaliset tavikset, puhumattakaan raiskaavista ryöstelijöistä, joika lynkataan koko kylän voimin kurinpitomielessä.
rasismi lain tarjoamasta suojasta on siinä kun lainkuuliainen maan tapoja noudattava suomalainen mies tekee stressaavaa sosiaalisen paineen sanelemaa pakkotyötä vaikkapa ojaa kaivaen ja hieman kaljalla doupaten iltaisin, eikä jaksa niiden aiheuttamassa heikkoudessa tai tylsämielisyydessä hoitaa parisuhdettaan tarpeeksi autenttisesti. Suomalainen nainen tietysti turhautuu siitä ja tapaa eräänä iltana yöelämässään raittiin elivoimaiselta tuntuvan tummahipiäisen mamun, joka vaikuttaa paljon rakastavammalta ja kestävämmältä sängyssä kuin stressistä äreä ja työllä sekä kaljan tissuttelulla rääkätty suomalaismies. Nainen tietysti rakastuu mamurenttuun ja ryhtyy mamuhalaajaksi sekä suomi-miesvihaajaksi koska ei ymmärrä perinteistä rakkautta joka kuvastuu Matin ja Tepon laulusta: "mä joka päivä töitä teen, koska kulta sä jaksat olla mun omanain".
Suomalaismies huomaa pian pelin juonen ja ensireaktio on primitiivinen pahansuovalta vaikuttava käytös ulkomaalaista kohtaan sekä mahdollisesti naisen pahoinpitely, joka koituu suomalaismiehen moraaliseksi tappioksi. Nainen siten ankkuroituu entistä tiukemmin mamuhalailuunsa ja alkaa sättimään miestäään rasistiksi ja lähtee mamun kelkkaan. Sieltä he sitten yhdessä latelevat suomalaiselle miehelle rasisti syytöksiä, ja vahvistavat tämän lakisääteistä lainsuojattomuutta sekä -munattomuutta ja arvaa harmittaako sellainen, niin että mies voi jopa seota ja tehdä jotain hätiköityä. On luonnollista että nainen saa kärsiä tilanteesta enemmän, koska rasismisyytösten pelossa mies ei kehtaa haastaa ulkomaalaista, koska tuomittaisiin mahdollisesti pahoinpitelystä kovennetusti rasismilain mukaan. Valitettavasti rasismi-laki ei koske mamun harjoittamaa väkivaltaa suomalaista miestä tai jopa naista kohtaan, joita he varmasti myös pahoinpitelevät joskus tavalla tai toisella.
Nainenkaan ei ymmärrä että miehen mahdollinen tunnevamma tai impotenssi tai muut mamu-halailuun johtaneiden lieveilmiöiden juuret ovat yhteiskuntamme kulutuhysteerisessa luonteessa, jossa sinnittely vaatii oman doupinginsa kaljan tai muun psyykkaamisen muodossa. Sellainen stressaa meitä kaikkia liikaa oravanpyörassä, paitsi ehkä mamu renttua, joka ei pysty osallistumaan kultuurilliseen työhömme, mutta saa silti vastikeetonta diskorahaa, jolla voi istua valmiiseen pitopöytään nauttimaan herkuistamme eli suomalaisen miehen luomista kutuolosuhteista kämpässään. Tietysti mamu kärsii pian samasta kuin suomalaismies työllistyessään pitkäaikaisesti ja sitoutuessaan hektisen kiireisen kulttuurimme sääntöihin.
Toisaalta jos hieman hiljentäisimme tahtia ja lopettaisimme nämä vaikeat sosiaaliset hyysaamispelit sekä suuruudenhullut rakennushankkeemme, kuten jäävuoren huippuna toimivat ydinvoimalat, niin voisimme ehkä palata takaisin 60-luvun huolettomuteen, jolloin vielä asuttiin elinvoimaisena maalla ja Suomi-pojallakin oli näille mamuille tyypillinen pilke silmäkulmassa. Pariutuminenkin oli silloin hedelmällistä, eikä siten tarvis Taabermanninkaan ajaa eduskunnassa rakastelulomaehdotuksia, koska ihmisillä olisi enemmän energiaa perheelleen illman syyllisyydentuntoa myöskään työttömyydestä , joka johtuu liian kovasta palkkatasosta sekä automaatiosta, jotka aikaansaavat ihmisiä toisistaan erottelevan rakenteellisen työttömyyden. Sen syynä on myös kantaväestön maattomuus, sillä maan antimet ovat se joka viime kädessä ihmiset työllistää rakentavasti.
Loppupeleissä maahanmuuttajat eivät oikeasti ole ongelmamme ydin vaan vain pikemminkin näkyvä syntipukki. Todelliset ongelmamme ovat syvemmällä kilpailuyhteiskunnan harjoittamasa vanhusten lasten ja muiden "työkyvyttömien" syrjinnässä ja eritoten kilpailuyhteiskunnassa ihmiset eivät aidosti välitä toisistaan. Jos ratkaisisimme tämän ja samalla kantaväestön maattomuuden sillä että varusmiespalveluksen suorittanut saisi oman puolustettavan maansa vanhemmiltaan tai valtiolta sekä mahdollisuuden vapaaseen rakentamiseen, niin maaseudulla oman maansa herrana ihmiset saisivat elämäänsä luonnollista perustaa ja rauhaa. Sopua edistäisi myös se, että humanitääriset maahan muuttajat hakisivat puolisonsa kotimaastaan, mikäli löytävät täältä leipätyönsä.
Avainratkaisuna on kuitenkin se että me ryhtyisimme näillä eväillä maatamme ja se sen ihmisiä puolustaviin perhepoliittisiin maailmanparannustalkoisiin tämän ihmisoikeuksia polkevan ja stressaavan oravanpyörän ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden suhteen. Silloin uskoisin että Suomi-poikakin raitistuisi hieman ja motivoituisi ottamaan vastuuta elämästään, joka vaikuttaisi suomalaisten miesten vetovoimaan naisten silmissä.
Mamuja virtaa tänne, koska heistä tulee oivia sotilaita kun pankkiirien haluamat kolhoosit toteutetaan. Ihmiset ovat jatkossa vain hyödykkeitä raha/valtakoneiston käsissä, ja jostain syystä pankkiirit ovat huomanneet että muslimit sopivat heidän sotilaikseen parhaimmin. Koska muslimeilla on yksinkertainen filosofia, on heidän saaminen pyssyn ääreen tosi helppoa.
Odottakaa vaan, pankiirien kautta, Allah on Suuri!
No nyt tiedät miksi tällainen rasismilaki, täytyyhän tulevien sotilaiden/valvojien itsetunnosta pitää huolta.
on vielä yksinkertaisempi filosofia: Pamppua kumiluotia, kuula kalloon ja panssaria kaduille jos ei raada henkensä edestä valtion päämiesten kunniaksi tai jos häiritsee raadantaa liian suosituilla, konkreettisilla ja yksinkertaisilla rauhan filosofioilla kuten Falun Gong. Kiinalaiset poliisit maahanmuuttajina tulevat kyllä olemaan tehokkaampia ja varmempia hoitamaan sen pankkiirien puolustushomman, kuin nämä anarkistien ja kommunistien kanssa veljeilevät muslimit, jotka eivät Muhammedin esimerkin mukaisessa nuorten tyttöjen kiimassaan kykene huolehtimaan Qigong energiastaan.
Jos et usko niin kokeileppas youtebettaa hakusanoilla: Chinese Police Astonishing Display of Shaolin Hard Qigong:
http://www.youtube.com/watch?v=7iwyTJuDGiA
Ja kiinalaisia piisaa varmasti tänne astikkin hyysattavaksi, mikäli Vanhasen kaavailema kiinalaisvaltuuskunta tulee ensi vuonna arvioimaan hyödyntämään kansallisia luonnonvarojamme. Ehkei edes työperäinen maahanmuutto ole sittenkään sen suurempi siunaus maallemme, sillä Sudanissa se on aiheuttanut kansanmurhan kiinalaisten ja muslimien yhteisymmärryksellä työskennellen uskonnottomien tai eriuskoisten alkuperäiskansojen maanomistusoikeutta vastaan.
Niin ja onhan kiinassakin paljon muslimeja, joita hyysatessamme värvätäänkin jo kahta kärpästä samalla iskulla. QiAii!!!!