raamatunlauseitten viskelyn tälle palstalle. Siis te, jotka sanotte, että te vaan uskotte jesseen, eikä teillä ole uskontoa. Sopisko sellainen teille mitenkään?
Jos ei kerran ole uskontoa, niin ei silloin myöskään pidä siteerata kristinuskonnon oppikirjaa, eli raamattua.
Jos ei kerran ole uskontoa, niin ei silloin myöskään pidä siteerata kristinuskonnon oppikirjaa, eli raamattua.
Vastaukset 58
Vanhimmat
>>Voisivatko uskikset lopettaa
Kirjoittanut: Kössönöm / Tänään / klo 16:24
raamatunlauseitten viskelyn tälle palstalle. Siis te, jotka sanotte, että te vaan uskotte jesseen, eikä teillä ole uskontoa. Sopisko sellainen teille mitenkään?Jos ei kerran ole uskontoa, niin ei silloin myöskään pidä siteerata kristinuskonnon oppikirjaa, eli raamattua.>>>>
Kristinusko on kristinusko, ei kristinuskonto, tuliko kirjoitusvirhe sulle? ;D
Miellyttävää Juhannuksen aikaa.!!! Varoen vesillä, tai etpä tosin taida sinne kuikistellakaan?
En ymmärrä miksi kiemurtelet noitten sanojen kanssa, Jos sinä kristinuskonnon oppikirjaa siteeraat niin sinun oppisi on nimenomaan uskontoa.
Usko ja uskonto ei ole sinällään ihan sama asia. Uskontoa on yritetty määritellä yli sadan vuoden ajan melko tiuhaan, sen jälkeen kuin muitakin uskontoja kuin kristinuskoa alettiin tutkia. Tutkimustyön aikana on havaittu, että esimerkiksi kristityillä on taipumus puhua omasta uskostaan elävänä, todellisena, todellisempana kuin todellinen maailma. Sen mukaan kristinusko ei voi olla uskonto, koska uskonto on jähmetetty lakeihin, pyhiin kirjoituksiin yms.
Näin islamin voidaan nähdä olevan Koraaniin pohjautuva uskonto; hindulaisuudesta on vaikea löytää varsinaisesti pyhää tekstiä, mutta toki sieltä niitä löytyy ja liuta erilaisia uskonnollisia käytänteitä; Jehovan todistajilla ja mormoneilla on omat pyhät kirjoituksensa ja käytänteensä, joita voidaan kristitystä näkökulmasta pitää uskonnolle tyypillisinä. Vastaavasti sitten "tosiuskova" Jehovan todistaja tai muslimi voi puhua omasta uskostaan todellisena, oikeana ja elävänä, sekä luonnollisesti nähdä kristinuskon pohjautuvan pyhään kirjoitukseen, sisältävän lukuisia uskonnollisia käytänteitä.
Kyse on siis uskonnon kohdalla hieman kiinni siitä, kuka määrittelee ja kenelle. On helppoa tyytyä siihen, että kristinusko, islam, buddhalaisuus, hindulaisuus, taolaisuus, jainalaisuus jne. ovat uskontoja, mutta kussakin perinteessä sisällä oleva saattaa olla eri mieltä. Vastaavasti sitten kristityillä ja muslimeilla saattaa olla taipumus puhua ateismista uskontona, koska he näkevät ateismissa olevan vastaavanlaisia käytänteitä, ateistien olevan kiihkomielisiä, kuten uskonnolliset ihmiset - toisin kuin he. Tämä voinee pohjata osaltaan siihen, että kristityt yhdistävät ateismiin vanhaan ystäväämme, kommunismiin, jonka "pyhät tekstit" ovat niinkin maallisia kuin Marxin, Leninin ja Maon kirjat.
Ateismiuskonnosta ei kuitenkaan yleisesti puhuta, mutta tämä näkökulma on ymmärrettävä siinä tapauksessa, jos ateisteillakin on yhteisönä omat rituaalinsa ja pyhät kirjoituksensa. Mutta ateistit ovat, jos mahdollista, vielä kirjavampaa väkeä kuin kristityt. Otetaan huomioon se, että buddhalaiset ovat ateisteja, taolaisuuden filosofinen puoli on jumalaton, lukuisat alkuperäiskansojen uskomukset ovat jumalattomia. Ateistien tarkkaa lukumäärää on sikäli paha sanoa, että sekin on lopulta määrittelykysymys. Ja, mihin kastiin sitten lasketaan agnostikot, skeptikot, apateistit ja ei-teistit.
Niin, ja ateisteilla, jotka eivät ajatteluaan pohjaa "pyhiin kirjoituksiin" ja joille elämä on hyvinkin maallista, heillä on silti usko. He eivät usko jumaliin tai esi-isiin, mutta voivat hyvinkin uskoa huomiseen, ihmisiin, elämään ja maailmaan. Joten uskon ja uskonnon suoraoikoinen yhdistäminen voi olla hieman harhaanjohtavaa. Joka tapauksessa, kun puhutaan uskonnollisesta uskosta, niin onhan siinä jo ihan nimellisestikin mukana niin uskonto (uskonnollinen aspekti, pyhät kirjoitukset, rituaalit yms.) ja usko. Uskonto edellyttää uskoa, mutta usko ei edellytä uskontoa.
Voi sitä nyt sitten leikitellä sanoilla miten huvittaa, mutta ei se noita jesseen uskovia muuksi muuta. Heillä on uskonto, vaikka muuta väittäisivät.
>>>En ymmärrä miksi kiemurtelet noitten sanojen kanssa, Jos sinä kristinuskonnon oppikirjaa siteeraat niin sinun oppisi on nimenomaan uskontoa.
>>Voi sitä nyt sitten leikitellä sanoilla miten huvittaa, mutta ei se noita jesseen uskovia muuksi muuta. Heillä on uskonto, vaikka muuta väittäisivät.
< Uskonnot: omat yritykset Jumalan yhteyteen omilla onnistumisilla, suorituksilla. Taakoittaa, sitoo orjuuteen, pelkoon. >
Voisitko täsmentää tätä "orjuutta". Millaiseen orjuuteen uskonnot sitovat? Mikä tuon orjuuden aiheuttaa?
Miten noin yleensä uskonnon ymmärrät, onko esimerkiksi ateisteilla "uskonto", ja jos on niin miksi? Onko muslimeilla uskonto samasta vai eri syystä?
< Kristrinusko: Jeesus tuli ja teki kaiken puolestamme. Uskon kautta omistamme Taivasten valtakunnan ilman omia onnistumisia, lainomaisia suorituksia. Vapauttaa uskontojen/uskonnollisuuksien taakoista, vapauttaa pelosta. >
Toistat sanaa "pelko", kun kirjoitat uskontojen "taakoista". Mitä uskonnossa kiinni oleva pelkää? Tai mitä hänen tulisi pelätä?
Jeesuksen sovituskuoleman nähdäkseni voidaan tulkita vapauttaneen kuolemasta, ja erityisesti silloin kuolemanpelosta, kirkastaneen ihmisten mielet/sydämet ja nostaneen ihmisen taivasta kohti niin teoissa kuin ajatuksissa. Ihminen voi parhaimmillaan siisä elää tämän tulkinnan mukaan ilman syntiä maanpäällisessä elämässä. Uskonto on ikään kuin vankila ja elävä usko vapauttaa. Ovatko nämä tulkinnat läheisiä omillesi?
"Uskon kautta omistamme Taivasten valtakunnan ilman omia onnistumisia, lainomaisia suorituksia."
Sinun ei sitten tarvitse seurata raamatun ohjeita, muutenhan suoritusosio mene vituiksi.
Itseasiassa tuo ei edes ollut sanoilla leikittelyä, vaan avasin määrittelykysymyksiä. Siinä missä itse miellän itseni ei-teistiksi (ateisti) ja sitä kautta uskonnottomaksi, olen törmännyt useita kertoja kristittyihin, jotka ovat pitäneet juuri minua uskovaisena (uskonnollisena) ja itseään puolestaan uskonnosta vapaina. Lähtökohtaisesti tuota on ateistina vaikea hyväksyä, mutta jos haluaa ymmärtää näitä vastakkainasetteluja ja erilaisia lähtökohtia, tuo on pakko ottaa vakavasti.
Jos tätä kysymystä vielä entisestään avaa, niin lopulta aukeaa kysymys oikea- ja vääräuskoisuudesta, ihmisten kokemusmaailmasta ja sitä kautta siihen, miten ihmiset oikeuttavat "totuutensa" puolesta aika raakojakin tekoja. Esimerkiksi käyvät oikeamieliset itsemurhapommittajamuslimit, kirvestappajakristityt, kansallissosialistisen liikkeen johtohenkilöt ja kommunistisen puolueen sotilasjohtajat. Jokainen toimii, koska muilla on väärä usko(nto) ja heillä itsellään on elävä totuus (ei uskontoa).
Maailmassa kuitenkin alkaa yleensä uskonnollisuuden vaikutukset näkyä laajemmin silloin, kun uskonnolliset piirit saavat poliittista valtaa. Katolisen kirkon kuviot olivat perustamisestaan lähtien aina keskiajalle varsin politisoituneita ja kenties viimeisen kerran se sai näppinsä sotkettua peliin holokaustissa. Talebanit käyttivät omaa valtaansa Lähi-Idässä, kommunistit käyttävät valtaansa edelleen Kauko-Idässä jne. Pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi tälle palstalle mielipiteitään kirjoittavat kristityt (kuten myös ateistit) käyttävät (puhe)valtaansa, sananvapauttaan. Jos minä olenkin päättämään omasta puolestani, ettei Jumalaa ole ja kristityt ovat uskonnollisia, minun valtani joutuu väistämättä ristiriitaan kristittyjen oman tulkinnan kanssa. Tällainen vuoropuhelu ei kuitenkaan saa mitään mullistavia aikaan, kukaan ei kuole tai ketään eri rangaista, mutta kyllä se voi alkaa jurppia.
Siksi oikeastaan näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että sen mitä itse sanoo voi tulkita noin kuudella miljardilla tavalla ja 3 miljardia ihmistä voi ottaa nokkiinsa. Ja itse puolestaan kuuluu sitten niihin kolmeen miljardiin ihmiseen, jotka suivaantuvat jonkun toisen kansanryhmän sanomisista. Voi sitä toki sanaleikiksi kutsua, mutta leikkiä ei yleensä oteta niin tosissaan, että siitä suivaantuisi.
ja se on kristinusko, koska uskot jesseen ja se on kistinuskon hahmo.
Heittelet tänne yhtä jos toista raamatunjaetta ja silti väität että sinulla ei ole uskontoa!
En tiedä mitä kummallista itsestäsi kuvittelet ja miten erikoislaatuinen luulet olevasi, mutta olet kristinuskoinen taikauskoinen hölmö. Voit sinä toki itsestäsi ajatella ihan mitä ihmeellisyyksiä ikinä haluat, mutta ei se tuota kristinuskonnollisuuttasi miksikään muuta.
Älä sitten enää ikinä siteeraa raamattua milloinkaan täällä, jos väität, että sinulla ei ole uskontoa!
Nyt voitkin vetäytyä sinne kammioosi hehkuttelemaan omaa erinomaisuuttasi, koska olet maailman ainoa oikea uskova. Heippa.
Lopeta sitten myös homojen arvosteleminen. Sehän on osa uskontoa, siis kristinuskoa.
itse sanalle uskonto uuden merkityksen, jotta voit sanoa, että et ole uskonnollinen. Mielenkiintoista. Sillä sanalla on kuitenkin vakiintunut merkityksensä, joten heikentää melkoisesti sinun tulemistasi ymmärretyksi, kun käytät sanaa ihan muussa tarkoituksessa kuin muut.
sinulle näistä kahdesta pohdiskelusta tämän aloitteen alla. Tuntuu mahtavalta, että ainakin yksi palstalaisista on oivaltanut uskon ja uskonnon eron melko selvästi. Koska meille "uudestisyntyneille" uskoville usko on kokemusperäinen ja koemme yhteyden persoonalliseen Jumalaan elävänä on ollut monta kertaa kivuliasta, kun ateistiystävien on ollut täysin mahdotonta ymmärtää sitä.
Raamattu on meille myös elävä opaskirja. Raamattu ei toimi siten kuin Suomen Lakikirja. Laki on niinkuin se on kirjoitettu ja miten sen pykälät on määritelty, toimii lainsäädäntö. Raamattu toimii eri tavalla, koska se on Jumalan Hengen antama ilmoitus. Monasti kun luemme Raamattua Jumalan Pyhä Henki tekee lukemamme "eläväksi" niin että Sana opettaa, lohduttaa, rohkaisee jne meitä juuri siinä tilanteessa, jossa olemme. Toisaalta, kun meillä on Jumalan Sanaa muistissamme voi Jumalan Henki elävöittää sen eri tilanteissa elämämme aikana myös avuksi lähimmäisillemme. Jumalan Sana on kuin ruokaa hengelliselle ihmiselle samalla tavoin kuin uudet perunat ja silli on ruokaa ruumiillemme näin Juhannusaikaan.
Raamatussa on Jumalan antamat elämänohjeet, jotka on tarkoitettu meidän ja lähimmäistemme parhaaksi. Jos noudatamme niitä niinkuin lakipykäliä ilman niiden antamaa sisäistä elämää, tulee elämä raskaaksi itsellemme ja muille.
< Tuntuu mahtavalta, että ainakin yksi palstalaisista on oivaltanut uskon ja uskonnon eron melko selvästi. >
Joudun tekemään tätä erottelua opinnoissani, työssäni ja luonnollisesti vapaa-ajallani. Kun oma motiivini tutustua uskontoihin on lähtenyt niinkin simppelistä asiasta kuin "Miksi perheen isät ja äidit tappelevat siitä, pitääkö vessanpöntön kannen olla ylhäällä vai alhaalla asioinnin jälkeen?"
Tuohon on vaikea löytää selitystä mistään uskonnollisesta teoksesta. Siitä ei löydy mainintaa Raamatusta, Gitoista, Vedoista, Koraanista, edes Tao te chingistä.
Jollakin tavalla tuon kuitenkin on täytynyt määrittyä aina perhekohtaisesti tärkeäksi tai vähemmän tärkeäksi. Naisten mielestä useimmiten kannen on oltava alhaalla, miesten mielestä se on ykshailee tai sitten mieluummin ylhäällä.
Tämäkin vaatii eräänlaista uskoa. Siihen on ladattu samalla tavalla merkitystä kuin vaikkapa liikennevaloihin. Onko vihreällä valolla absoluuttisen turvallista ylittää tie? Useat ihmiset uskovat siihen, jättävät liikenteen huomioimatta ja yllättäviä tilanteita, onnettomuuksiakin syntyy. Vessanpöntönkannen kanssa vaan harvemmin mitään vakavia onnettomuuksia syntyy, eikä tuota ole Suomen Lakiinkaan kirjattu kummankaan vaihtoehdon eduksi.
Jos ja kun tuo löytyisi lakikirjoista, mahdollisesti pyhistä kirjoituksista, silloin tuo vessanpönttöasiakin joutuisi uskonnollisesti määritellyksi. Siten lopulta välimatka uskon ja uskonnon välillä on melko hienoinen.
< Koska meille "uudestisyntyneille" uskoville usko on kokemusperäinen ja koemme yhteyden persoonalliseen Jumalaan elävänä on ollut monta kertaa kivuliasta, kun ateistiystävien on ollut täysin mahdotonta ymmärtää sitä. >
Olen törmännyt tähän asiaan monesti. Sen vuoksi en enää ota asiakseni kirjoittaa täällä kristittyjen osioon, vaan pysyn ateistien luona. Tämä vain siitä syystä, että myös ateisteilla on taipumus ajatella melko mustavalkoisesti ja ottaa huomioon vain oma näkökulmansa. Näin tein itsekin hyvin pitkään, mutta koulutus on tehnyt tehtävänsä.
Se, että ateistit eivät ymmärrä teistejä ja teistit eivät ymmärrä ateisteja, on nähdäkseni pitkälti logiikan ongelma. Yksinkertaistaen: ateistit ajattelevat kohtuullisen suoraviivaisesti tapahtuma C tarvitsee tapahtuakseen asiat A ja B. Teistien ajattelumallin mukaan C ei tarvitse välttämättä A:ta ja/tai B:tä, mutta se tarvitsee tästä mallista riippumattoman voiman 8. Näitä malleja tai ajatustapoja ei saa mitenkään sovitettua keskenään, koska toisen logiikalla mitään 8:aa ei ole ja toisen mallin mukaan taas toisesta mallista puuttuu jotakin huomattavan konkreettista. Tämä selitys nyt tuskin oli aivan selkeimmästä päästä, mutta toivottavasti siitä jotakin irtoaa.
Siitä huolimatta, uskoi asiaan miten päin tahansa, C tapahtuu.
< Monasti kun luemme Raamattua Jumalan Pyhä Henki tekee lukemamme "eläväksi" niin että Sana opettaa, lohduttaa, rohkaisee jne meitä juuri siinä tilanteessa, jossa olemme. >
Olen pitänyt yli vuosikymmenen ajan Raamattua pitkänä runoteoksena. Runon merkitys on tulkitsijassa itsessään, koska kirjoittajan todellisia tarkoitusperiä tai edes kirjoittajan tulkintaa ei voida enää tavoittaa. Siitä syystä uskova henkilö tekee tuosta teoksesta ja sen tekstistä elävän, antaa sille merkityksen. Usein vain tulkitsijalta unohtuu se, että tuo kirja merkitsee ja antaa kaikille ihmisille hieman eri tavalla. Joillekin ihmisille, kuten minulle se on konkreettisesti vain hyvin paksu ja vanha runokokoelma. Eikä se siitä miksikään muutu pyrkimällä vaikuttamaan minuun (tai muihin ateisteihin) kertomalla sen tärkeydestä ja sanomasta.
< Jumalan Sana on kuin ruokaa hengelliselle ihmiselle samalla tavoin kuin uudet perunat ja silli on ruokaa ruumiillemme näin Juhannusaikaan. >
Tämä on myös määrittelykysymys. En tiedä ainoatakaan kristittyä, joka eläisi pelkästään lukemalla Raamattua. Kyllä niitä uusia perunoita ja silliä aina välillä pakosti joutuu syömään. Ja toiseksi ne on aika turkasen hyviä.
< Raamatussa on Jumalan antamat elämänohjeet, jotka on tarkoitettu meidän ja lähimmäistemme parhaaksi. Jos noudatamme niitä niinkuin lakipykäliä ilman niiden antamaa sisäistä elämää, tulee elämä raskaaksi itsellemme ja muille. >
Elämä voi hyvinkin tulla raskaaksi ilman noita ohjeita, ohjenuoraa ja esimerkkiä, jotakin johonkin luottaa ja turvata. Mutta toistaisin, ettei elämä välttämättä muille tule raskaaksi, jos minä ahdistun tai masennun. Maailma ei muutu sillä hetkellä pahaksi tai toivottomaksi, se on vain minun henkilökohtainen kokemukseni siitä. Totta on kyllä se, että väistämättä esimerkiksi minun vointini vaikuttaa välittömään lähipiiriini. Siksi on oikeastaan hyvin tärkeää, että pidän huolta itsestäni ja löydän itselleni ilon aiheita jakaakseni iloa myös muille. Se, että saan ilon Hitlerin Mein Kampfista tai Suomen Lakikirjoista taas pistää miettimään, että onko tärkeämpää vain iloita vai kertoa, mikä on iloni aihe.
RE:Peloista ja vapaudesta
-aika lähellä, mutta ilman syntiä tuskin kukaan ihminen pystyy elämään?.
Uskonnot sitoo tekojen orjuuteen, niillä yritetään miellyttää Jumalaa päästäkseen Hänen yhteyteensä. Esim on rituaaleja Jumalan lepyttämistarkoituksesa. Pelko tulee siitä, että ei koskaan voi olla varma, riittääkö suoritukset jumalalle. Se taas ajaa tekemän yhä lisää ja näännyttää ihmisen, orjuuttaa.
Kuten sanoit, elävä usko vapauttaa uskontojen vankeudesta, Jeesuksen kautta.
Ateismi ei ole uskonto.
Muslimeilla on uskonto, pyhiinvaellusmatkat orjuuttaa ja tappaakin heitä, kuten tiedotusvälineissä kerrotaan. Yritetään kivittää saatanaa, mutta eihän sellaista voi tehdä, koska saatana on henkivalta, ei se kivistä mitään välitä, nauraa vain niitten touhuille.
On rukousrituaalit rukousnauhoinneen, määrätyt ajat, määrättyyn suuntaan polvistua, yms. Koskaan ei voi tietää allahin tahtoa ja se aiheuttaa pelkoa.
Kristinusko vapautta, koska Jeesus teki kaiken puolestamme, omistamme uskon kautta Jumalan lapseuden, Taivasten Valtakunnan itsellemme, kaikki ne lupaukset, joita on kirjattu Raamattuun. Raamattu on Jumalan tahdon ilmaus ihmisille ja tuo tahto tuli esille Jeesuksessa, Hänen maanpäälisen vaelluksensa aikana.
Täysi varmuus siitä, että Jeesuksen uhri puolestamme riittää päästäksemme uskon kautta Jumalan yhteyteen ja iankaikkiseen elämään. Lainomaiset suoritukset saadaksemme Jumalan hyväksynnän, suosion, on taaksejäänyttä elämää. Pelkoa ei siis Jeesukseen Kristukseen uskovalla ole, nin kuin Raamattu sanoo; täydellinen rakkaus, luottamus (Jeesukseen) karkottaa pelon.
>>>Ahaa sinä
Kirjoittanut: määrittelet / Tänään / klo 12:11
itse sanalle uskonto uuden merkityksen, jotta voit sanoa, että et ole uskonnollinen. Mielenkiintoista. Sillä sanalla on kuitenkin vakiintunut merkityksensä, joten heikentää melkoisesti sinun tulemistasi ymmärretyksi, kun käytät sanaa ihan muussa tarkoituksessa kuin muut.
>>>>Olet tosissasi???
Kirjoittanut: Mopopytty / Eilen / klo 22:35
"Uskon kautta omistamme Taivasten valtakunnan ilman omia onnistumisia, lainomaisia suorituksia."
Sinun ei sitten tarvitse seurata raamatun ohjeita, muutenhan suoritusosio mene vituiksi.
< aika lähellä, mutta ilman syntiä tuskin kukaan ihminen pystyy elämään?. >
Joissakin karismaattisissa liikkeissä näin uskotaan. Koska Raamatuntulkinta on pirstoutunut ja jokaisella kristityllä tuntuisi olevan hieman erilainen painotus, kysyin näkemyksiäsi. Olen itse tutustunut paremmin kahteen kristilliseen seurakuntaan Sana ja Ylistykseen ja Nokia Missioon.
< Uskonnot sitoo tekojen orjuuteen, niillä yritetään miellyttää Jumalaa päästäkseen Hänen yhteyteensä. Esim on rituaaleja Jumalan lepyttämistarkoituksesa. Pelko tulee siitä, että ei koskaan voi olla varma, riittääkö suoritukset jumalalle. Se taas ajaa tekemän yhä lisää ja näännyttää ihmisen, orjuuttaa. >
Eli näet tuon rituaalien suorittamisen orjuuttavana. Miten suhtaudut jumalanpalveluksiin, rukoustilaisuuksiin, rukouspalveluihin yms.? Niissähän kuitenkin suoritetaan kohtuullisen säännöllisesti, jotakuinkin samalla kaavalla ylistyshetkiä. Onko ylistys orjuuttavaa vai onko se osoitus vapautumisesta?
< Ateismi ei ole uskonto. >
Jos uskonto on orjuutta ja ateismi ei ole uskontoa, ateismissa ei silloin ole orjuutta, vaan vapaus?
< Muslimeilla on uskonto, pyhiinvaellusmatkat orjuuttaa ja tappaakin heitä, kuten tiedotusvälineissä kerrotaan. Yritetään kivittää saatanaa, mutta eihän sellaista voi tehdä, koska saatana on henkivalta, ei se kivistä mitään välitä, nauraa vain niitten touhuille. >
Jälkimmäisessä viittaat fundamentalisteihin. Pyhiinvaellusmatkat ovat islamin laissa ja todella hurskaiden tehtävä. Mutta liekö lopulta sen kummempaa kuin joillakin kristityillä matka Vatikaaniin tai Jerusalemiin, oman uskonsa pyhiin paikkoihin? Islamissa ehkä tuota voi pitää eräänlaisena itsensä kilvoituksena, koska kyse ei ole kuitenkaan ihan pienestä matkasta.
< On rukousrituaalit rukousnauhoinneen, määrätyt ajat, määrättyyn suuntaan polvistua, yms. Koskaan ei voi tietää allahin tahtoa ja se aiheuttaa pelkoa. >
Mutta samanlaisia käytänteitä on kristinuskossa. Rukousvesi, rukousnauhat, tietyt tavat nostaa käsiä, ristiä kädet jne. Kyse on lopulta vain siitä, että näiden rituaalien ulkoiset asut vaihtelevat.
< Kristinusko vapautta, koska Jeesus teki kaiken puolestamme, omistamme uskon kautta Jumalan lapseuden, Taivasten Valtakunnan itsellemme, kaikki ne lupaukset, joita on kirjattu Raamattuun. Raamattu on Jumalan tahdon ilmaus ihmisille ja tuo tahto tuli esille Jeesuksessa, Hänen maanpäälisen vaelluksensa aikana. >
Mikä on kristityn rooli maan päällä uskoontulon jälkeen? Ovatko hyvät teot tarpeen, entä rukoilu tai ylistys? Ovatko ne vapaaehtoisia vai tulevatko ne luonnostaan siinä vaiheessa, kun ihminen on "elävässä" uskossa?
< Lainomaiset suoritukset saadaksemme Jumalan hyväksynnän, suosion, on taaksejäänyttä elämää. Pelkoa ei siis Jeesukseen Kristukseen uskovalla ole, nin kuin Raamattu sanoo; täydellinen rakkaus, luottamus (Jeesukseen) karkottaa pelon. >
Siis tarkoitat lähinnä nyt pelkoa tuomiosta, joka on vain kristityillä yhteinen. Eli tulisi laskea pois muslimit, hindut, buddhalaiset, ateistit? Tällöin ainoa todellinen uskonto olisi kristinusko, ennen uudestisyntymää?
Muslimeilla on laki, hinduilla ja buddhalaisilla ohjenuoransa, samoin taolaisilla ja kungfutselaisilla, shintolaisilla jne. Jos ihminen toimii lainomaisesti, tuo on ilmeisesti orjuuttavaa, mutta voidaanko kaikki "uskonnot" niputtaa yhteen lain mukaan? Eikö tuo ajattelutapa itsessään ole jo melko kahlehtivaa, jolla pyritään jähmettämään esimerkiksi käsitys kristinuskosta kirjan- ja lainuskonnoksi?
Siksikö kun niin monet muutkin uskovat Jeesuksen olleen kirjaimellisesti totta? MISTÄ sinä tiedät ettei Jeesus ollut vain jonkun keksintöä, samoin kuin kalevalan hahmo? Usotko sen että jos paavalisi olisi nyt saanut jeesusnäkynsä hänet suljettaisiin hullujenhuoneelle? Paavalihan se sinun jeesuksesi on. Hänen sanoihinsa te uskovat aina vetoatte.
RE:Millä perusteella tuo on
-mitäs se Paavalikin sanoi?
Taisi, tai sanoi; luulen, että minullakin on Jumalan Henki.
Paavali oli saanut Jeesukselta evankeliumin ilmoituksen ja eivät hänen sanansa ole ristiriidassa Jeesuksen opetuksien kanssa.
Paavali ei ole minun, eikä kenekään muunkaan Jeesus.
Paavali on Paavali, tai Saulus virallisesti.
Jeesus on Jeesus. Kaksi eri persoonaa, puhuvat samasta asiasta.
Jeesus on todellisuus.
Hänet nähdään monesti tilanteessa, jolloin rukoillaan esim sairaan ihmnisen puolesta Jeesusta parantamaan. Tai evankeliumin saarnaamisen yhteydessä kuulijakunta näkee.
Ennenkaikkea Hänet nähdään kirjoituksissa. Jeesus on Jumalan Sana.
Se että ajattelet noin, ei edelleen muuta sanan uskonto merkitystä määrittelemäsi kaltaiseksi. Ehkä parempi olisi hyväksyä sanan merkitys ja selittää asiasi käyttäen muita sanoja? Jos siis haluat, että tarkoituksesi ymmärretään.
että sinulla ei ole uskontoa ja kuitenkin sitten viittaat koko ajan raamattuun ja niihin heppuihin, jotka siinä esiintyvät.
En ymmärrä mikä sinä oikeasti kuvittelet olevasi, kun sanot ettei sinulla ole uskonto. Jesse on kristinuskonnon hahmo ja sitä sinä ylistät, joten?
Onpa hienoa lukea ateistin asiallista kirjoitusta. Aluksi kirjoitusta lukiessani luulin että olet uskova :), [oli teksti sen verran epätyypillistä ateistille] kunnes paljastuikin että olet ateisti! Harvinaisen kiihkotonta pohdintaa, hienoa.
Pari kohtaa herätti kommentoitavaa.
Pidät Raamattua runoteoksena ja sanot että se avautuu kaikille vähän eri merkityksisenä. Jos ei tiedä Raamatun sisältävän konkreettisesti muutakin kuin vain runoutta, silloin lukija/tulkitsija tekee vääryyttä sen sisällölle. Raamattu ei ole vain tulkitsijasta kiinni oleva paksu vanhahtavahenkinen teos, jolle jokainen voi antaa oman merkityksensä. Ennen sisällön tulkintaa olisi hyvä ymmärtää mm. Raamatun kirjojen erilaiset kirjallisuudenlajit, kirjoitusajankohta, kirjoittajan tarkoitus ja tekstin asiayhteys historialliseen ajankohtaan. Teksteillä on oma merkitys, joka voidaan saada selville. Ei kait Jumala laita ihmisiä kirjoittamaan mielivaltaista tekstiä, jonka pitäisi olla kaikille ihmisille kaikkina aikoina ohjeellinen. Mutta teksti on sidottu Pyhän Henkeen, joka sen on vaikuttanutkin kunakin kirjoitusajankohtana.
Jos tieto Raamatun sisällön ymmärtämisen metodeista ei saa sinua ymmärtämään tai vastaanottamaan sitä tietoa, niin silloin se pysyy pelkkänä paksuna vanhana runoteoksena, vaikka tietoa olisi saatavilla että sen sisältö ei koostu pelkästään runoista.
Onhan nämä keskustelukirjoituksetkin hyvin monilla tavoin ymmärrettävissä,
Kössönöm on tässäkin ketjussa siitä hyvä esimerkki. Vaikka uskon ja uskonnon välinen ero on selitetty mielestäni ymmärrettävällä tavalla, K. ei halua ymmärtää vastaajan viestiä, vaan tulkitsee sen omalla tavallaan. Näin nimenomaan ei Raamattua saa tulkita, sen tekstit ei ole mielipidekysymys.
Sanot tutustuneesi paremmin kahteen kristilliseen seurakuntaan, Sana ja Ylistykseen sekä Nokia Missioon. Erityisen sekoittavaa uskon ulkopuoliselle on juuri se tosiasia, että on kaksi hengellistä todellisuutta, hyvä ja paha, jotka vaikuttavat täällä maailmassa. Raamattu antaa ohjeet siitä miten erottaa henget, mutta valitettavasti kaikki uskovatkaan eivät osaa eroa tehdä. Seurakunnissa on paljon väärän hengen vaikutuksia, yksi selkeä esimerkki on tuo Sana ja Ylistys. Jumalan Henki ei toimi niin kuin siellä: kiljumista, eläinten ääniä, holtitonta nykimistä ym. Myös Nokia Missionissa olen kuullut tapahtuvan epäilyttäviä hengen manifestaatioita. Eli mahdollisimman huonot esimerkit olet ottanut seurakuntiin tutustumiseksi.
Asiallisesti ja erityisen mielenkiintoisella tavalla Raamattua opettaa TV7:ssa David Pawson keskiviikkoisin klo 20.30 (UT) ja sunnuntaisin 20.30 (VT). Rauhallinen ja kiihkoton puherytmi, paljon raamatullista taustatietoa, joka valottaa selkeällä tavalla eri kirjoja. Ei Raamatusta puhumisen ja saarnaamisen tarvitse olla kiljumista! :-O
>Tämä on myös määrittelykysymys. En tiedä ainoatakaan kristittyä, joka eläisi pelkästään lukemalla Raamattua. Kyllä niitä uusia perunoita ja silliä aina välillä pakosti joutuu syömään.>
Kirjoittaja käytti uusia perunoita ja silliä vertauksena Jumalan Sanalle, ei siinä merkityksessä kuin sanot. Ei tietenkään pelkällä Raamatun lukemisella kukaan elä! Eli virhetulkintasi johti sinut vikaan. Jos olisit ymmärtänyt kirjoittajan viestin merkityksen, ei olisi tapahtunut mielivaltaista tulkintaasi. Taas oiva esimerkki kirjoituksen oikean tulkitsemisen tärkeydestä.
Koska en itse ole mikään Raamatun selittäjä, laitan tähän linkkiä viisaammilta.
"Jumalan tahto ja ilmoitus itsestään on Raamatun kirjoituksissa pieninä murusina, jotka lukijan pitää poimia yhteen ikään kuin surffaamalla internetissä web-linkkien viidakossa. Jos ei viitsi etsiä kovin paljoa, niin ei löydä kokonaiskuvaa siitä mitä etsii. Etsivä kuitenkin löytää. Siksi sitä pitää tutkia kuten web:in sisältöä. Kun on lukenut kirjoitukset, joissa aiheesta puhutaan, avautuu kokonaiskuva Jumalasta." (linkistä Kuinka lukea Raamattua)
http://www.onkosetotta.net/artikkeli/22
Kyllä uskonnon ja uskon ero selitetään ihan yleisesti kristinuskossa niin kuin nimim. J-hullu selitti.
Kaikissa muissa uskonnoissa ihminen yrittää itse omilla teoillaan saavuttaa Jumalan mielisuosio. Esim. muslimilla ei ole yhteyttä Allahiinsa, vaan hänet koetaan etäisenä ja tuntemattomana. Monet pakolliset päivittäiset rukouskerrat ovat ihmisen omia lainomaisia suorituksia. Buddhalainen samoin tekee rituaalinomaiset päivittäiset rukouskumarrukset ja muut ulkokohtaiset mantranhokemiset.
Kristinuskossa mitkään ihmisen teot eivät poista syntiä ja tuo yhteyttä Jumalaan. Vain Jeesuksen teko poistaa esteen Jumalan ja ihmisen väliltä.
Kristinuskossa Jumala itse lähti etsimään ihmistä, muissa uskonnoissa ihminen etsii/laatii itse jumalansa.
< Pidät Raamattua runoteoksena ja sanot että se avautuu kaikille vähän eri merkityksisenä. Jos ei tiedä Raamatun sisältävän konkreettisesti muutakin kuin vain runoutta, silloin lukija/tulkitsija tekee vääryyttä sen sisällölle. >
Tiedän sen sisältävän muutakin, mutta suhtaudun siihen runoteoksena. Pidän myös Tao te chingiä vastaavanlaisena kirjana, samoin hindujen ja buddhalaisten pyhiä teoksia. Sen sijaan Koraani on jo tarinamuodoltaan hyvin erilainen. Siitä huolimatta, että Koraani on suhteellisen suoraviivainen opus, islamilainen maailma ei ole yhtenäinen tulkinnassaan.
Juuri "kirkkojen", "yhteisöjen" jne. pirstaleisuus osoittaa nähdäkseni sen, että niiden perustavia teoksia voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Jos ei aivan menisi linkkisi mukaiseen väittämään, että jokainen tulkitsee omalla tavallaan ja miten haluaa, niin yhteisöt ja yksilöt korostavat tiettyjä kohtia eri tavoin. Eli tulkinta periaatteessa voi olla samakin, mutta siinä missä toinen korostaa Jeesuksen sovituskuolemaa (syntien sovitusta), niin toinen korostaa erityisesti sitä, miten me ihmiset toimimme (tai voimme toimia) Jumalan välikappaleina maan päällä.
Varsinaista ristiriitaa ei synny (voidaan esimerkiksi tunnustaa luterialisen kirkon opit), mutta korostetaan eri asioita tai nostetaan jopa sivuseikkoja pääasioiksi.
< Raamattu ei ole vain tulkitsijasta kiinni oleva paksu vanhahtavahenkinen teos, jolle jokainen voi antaa oman merkityksensä. Ennen sisällön tulkintaa olisi hyvä ymmärtää mm. Raamatun kirjojen erilaiset kirjallisuudenlajit, kirjoitusajankohta, kirjoittajan tarkoitus ja tekstin asiayhteys historialliseen ajankohtaan. >
Mennään kuitenkin aika kauas itse tekstin tulkinnasta silloin. Onko lukijan kannalta esimerkiksi tärkeää se, onko Shakespeare kirjoittanut proosallista runoutta, näytelmiään tai sonettejaan pienessä humalassa sängyssään vai täysissä tolkuissaan Thames-joen ääniä kuunnellen? Millä tavalla se avaa lopputulosta eri tavalla?
< Jos tieto Raamatun sisällön ymmärtämisen metodeista ei saa sinua ymmärtämään tai vastaanottamaan sitä tietoa, niin silloin se pysyy pelkkänä paksuna vanhana runoteoksena, vaikka tietoa olisi saatavilla että sen sisältö ei koostu pelkästään runoista. >
Eikö niin sanota, että ateisti ei pysty ymmärtämään Raamattua koska ei usko. Kristitylle puolestaan Raamattu avautuu juuri uskon tähden. Ateistista ei tule kristittyä vain Raamattua lukemalla tai saarnoja kuuntelemalla. Minulle Raamattu pysyy mielikuvieni kaltaisena riippumatta siitä, mitä kristityt kirjasta minulle sanovat. Kuten tuskin sinullekaan Koraanista tulee yhtäkkisesti todempaa sanaa siksi, että muslimit uskovat sen olevan todempaa kuin Raamatun tekstin.
Mitä Koraani sinulle merkitsee, onko siinä mitään pyhää?
< Vaikka uskon ja uskonnon välinen ero on selitetty mielestäni ymmärrettävällä tavalla, K. ei halua ymmärtää vastaajan viestiä, vaan tulkitsee sen omalla tavallaan. Näin nimenomaan ei Raamattua saa tulkita, sen tekstit ei ole mielipidekysymys. >
Teksti itsessään ei olekaan, tulkinta sen sijaan aika usein johtaa keskusteluihin, joissa esitetään pikemmin mielipiteitä kuin jumalaisia totuuksia. Puhujathan ovat kaikki kristittyjä ja jos jokainen puhuu Raamatun totuutta, miten heidän puheensa voivat olla riitaisia ja ristiriitaisia?
< Sanot tutustuneesi paremmin kahteen kristilliseen seurakuntaan, Sana ja Ylistykseen sekä Nokia Missioon. Erityisen sekoittavaa uskon ulkopuoliselle on juuri se tosiasia, että on kaksi hengellistä todellisuutta, hyvä ja paha, jotka vaikuttavat täällä maailmassa. Raamattu antaa ohjeet siitä miten erottaa henget, mutta valitettavasti kaikki uskovatkaan eivät osaa eroa tehdä. >
Kaikki uskovatkaan eivät erota, mutta siitä huolimatta esimerkiksi ateisteja neuvotaan. Niin.
< Seurakunnissa on paljon väärän hengen vaikutuksia, yksi selkeä esimerkki on tuo Sana ja Ylistys. Jumalan Henki ei toimi niin kuin siellä: kiljumista, eläinten ääniä, holtitonta nykimistä ym. Myös Nokia Missionissa olen kuullut tapahtuvan epäilyttäviä hengen manifestaatioita. Eli mahdollisimman huonot esimerkit olet ottanut seurakuntiin tutustumiseksi. >
Minun näkökulmastani syy on eri kuin kristitystä näkökulmasta. Eli riippuu siitä, millaista esimerkkiä haetaan. Oma mielenkiintoni kohdistuu vallankäyttöön ja miten merkitykset "tarttuvat".
< TV7:ssa David Pawson keskiviikkoisin klo 20.30 (UT) ja sunnuntaisin 20.30 (VT). Rauhallinen ja kiihkoton puherytmi, paljon raamatullista taustatietoa, joka valottaa selkeällä tavalla eri kirjoja. Ei Raamatusta puhumisen ja saarnaamisen tarvitse olla kiljumista! :-O >
Riippunee kristitystä. :-) Ainakin S&Y:ssä näyttää riippuvan. Mene niille sanomaan sama.
< Kirjoittaja käytti uusia perunoita ja silliä vertauksena Jumalan Sanalle, ei siinä merkityksessä kuin sanot. Ei tietenkään pelkällä Raamatun lukemisella kukaan elä! Eli virhetulkintasi johti sinut vikaan. >
Ymmärsin toki. :-) Näinkin mitätön asia vain on tulkittavissa useammalla kuin yhdellä tavalla.
Puran vielä tämän, koska tästä kommentista paljastuu muutamia aika tärkeitä asioita.
< Ei tietenkään pelkällä Raamatun lukemisella kukaan elä! Eli virhetulkintasi johti sinut vikaan. Jos olisit ymmärtänyt kirjoittajan viestin merkityksen, ei olisi tapahtunut mielivaltaista tulkintaasi. >
Käsityksesi mukaan tulkitsin mielivaltaisesti ja väärin. En siten ymmärtänyt, mitä aiemmin kirjoittanut tarkoitti.
Kirjallisia teoksia voidaan jakaa useampaan luokkaan. Runoteoksissa - ja tästä viittaukseni Raamattuun runoteoksena - käytettyjen sanojen merkitykset eivät ole yksiselitteisiä.
Otetaan esimerkiksi lause (ja ajatus): "Ihminen ei elä pelkällä leivällä, vaan myös hengellä."
Meillä on oltava jonkinlainen yhtenäinen järjestelmä, jonka mukaan me määrittelemme ihmisen. Viittaammeko sanalla "ihminen" valkoihoisiin kristittyihin, vai luemmeko mukaan myös mustaihoiset bantut, joiden usko voi olla lähimpänä animistista? Aina tämä jako nimittäin ei ole ollut aivan selvä. Merkitykset ovat muuttuneet ajan kuluessa ja esimerkiksi valkoihoiset kolonialistit pitivät itseään sivistyneinä, kun taas mustaihoisia ei-kristittyjä pidettiin barbaareina.
Koko merkitysjärjestelmä pohjaa ajatukseen valkoihoisen ihmisen ylemmyydestä suhteessa tummaihoiseen. Mistä tämä merkitysjärjestelmä on syntynyt, millä tavalla miljoonia tummaihoisia tappaneen belgialaiset olivat sivistyneempiä kuin tummaihoiset? Millä tavalla sivistys määritellään ja millä tavalla se on määritelty?
Leivälläkin me saatamme viitata useampiin asioihin. Leipä voi tarkoittaa jopa Kristuksen lihaa. Emme elä vain sillä, vaan elämme myös hänen verellään. Toisaalta "leipä" viittaa kaikista sivumerkityksistä huolimatta kaupasta saataviin leipiin, joita me todella tarvitsemme elääksemme.
Ja henki. Millä hengellä ihminen elää, jos ei pelkällä leivällä? Spirit = alkoholi. Humalatilaa on verrattu uskonnolliseen hurmokseen (vrt. Jumalan hullut, Jumalasta juopuneet, näitä sanoja käyttävät kristityt). Tarkoittaako siis tämä sitä, että ihmisen on juovuttava Jumalasta leivän lisäksi? Ihmisen on menetettävä samalla tavalla tajuntansa, tolkkunsa, minuutensa kuin humalaisen ihmisen, joka hoippuu aamuneljältä kohti kotia muistamatta omaa nimeään, tietämättä missä tarkalleen on ja mikä on oikea suunta.
Kun kommentoin sitä, että en tunne ainoankaan kristityn eläneen pelkällä Raamatun sanalla viittasin toisaalta hyvin konkreettisesti käsitykseen siitä, etteivät ihmiset elä ilman leipää. Toisaalta hyvin tietoisena siitä, että usko (ei vain kristinusko tai uskonnot) on ihmiselle tärkeää. Ihminen ei elä todellakaan pelkästä leivästä, sillä jo maallisessa merkityksessään esimerkiksi masentunut ihminen on saattanut heittää pois viimeisen toivonsa, uskonkipinänsä. Jos ihminen ei usko huomisen tuovan mukanaan enää muuta kuin samaa ahdistusta ja ainoan lääkkeen olevan purkillinen unilääkkeitä tai ranteet auki, leipä ei siinä kohden enää auta asiaa.
Pikemmin kommenttini kohdalla on muistettava se, että mikä ikinä "henki" on meille ihmisille tärkeää, se ei ole niin yksiselitteistä. Ainoa yksiselittinen asia koko kommentissani ja myös aiemman kirjoittajan väitteessä on se, että ihmistä rajoittavat tietyt luonnonlait. Ihmisen kehoa ei ole valmennettu valvomaan 24 tuntia vuorokaudessa kovinkaan pitkiä aikoja, saati elämään kovinkaan pitkään ilman leipää (kiinteää ruokaa).
< Taas oiva esimerkki kirjoituksen oikean tulkitsemisen tärkeydestä. >
Tai kenties tämä on oiva esimerkki siitä, miten itseasiassa kirjoittaja itsekin voi viitata omissa teksteissään useampaan asiaan. Vastaanottaja eli lukija puolestaan lukee sen omalla tavallaan. Tavoittiko hän kirjoittajan ajatusmaailman? Ainakin hän olettaa tehneensä niin, vaikka kirjoituksessa ei ole ollut näennäisesti mitään vaikeatajuista.
Ja pyöritämme tässä yhtä lausetta. Viittaus Raamattuun runoteoksena, joka sisältää paljon symboliikkaa, rinnasteisia merkityksiä, mahdollisesti aikaan sidottuja ilmaisutapoja, miten monta virhetulkintaa Raamattuun voi optimaalisesti sisältyä? Miten usein sinä lukiessasi Raamattua alat purkaa yksittäisiä lauseita tai katkelmia pohtien, miten moni eri tavoin yksittäiset lauseet voi ymmärtää? Jos kristitty ei tällaista pohdintaa tee, vaan lukee Raamatun lopulta samaan tapaan kuin pullataikinan valmistusohjeen, niin virhetulkintoja syntyy juuri siitä, että lukija ei edes tiedosta mahdollisia muita tulkintoja.
Ja noista muista mahdollisista tulkinnoista syntyvät ristiriidat. Kaikki kristityt kun eivät tulkitse Raamattua samalla tavalla. Josta seuraa ajatus siitä, että itseasiassa jokainen näyttäisi tulkitsevat sitä omalla tavallaan. Eikä siinä ole mitään mystistä, outoa, pahaa tai kummallista. Me ihmiset vain ajattelemme, että kun luemme runon, meidän tulkintamme on oikein. Onhan se sentään meidän tulkintamme ja kokemuksemme siitä on oikea. Vaihtoehtoiset tulkinnat (S&Y, Nokia Missio) voivat tuntua täydellisen vääriltä, mutta mistä tiedämme?
"Uskonot sitoo suorituksiin, vaatimuksiin, rituaaleihin, näännyttää ihmiset."
Väitätkö ettet jeesususkon johdosta suorita rituaaleja, ettet käy hihhulien kokouksissa rukoilemassa jne.
Ymmärsin kyllä jo, miten hän määrittele sanan. Edelleen sanan merkitys ei siitä muutu. Kiitos nyt kuitenkin toistamisesta.
Katso vaikka Wikipediasta, mitä sana uskonto tarkoittaa oikeasti. Toki mikään ei estä antamasta sille täysin eri merkitystä, mutta kuten sanoinkin, ymmärretyksi tuleminenhan silloin vaikeutuu. Voihan sitä vaikka päättää, että sana 'pöytä' tarkoittaakin tuolia ja käyttää sanaa siinä merkityksessä, mutta miksi suotta hankaloittaa elämäänsä siten.
Edelleen sanan merkitys ei muutu Wikipedian mukaan, joka sinulle ilmeisesti on tiedon perimmäinen ja lopullinen lähde.
kun on jumalanhullusta kysymys. Jos hän laittaa kätensä ristiin ja rukoilee jumalaa (vai oliko se jesseä), niin se on silti eri asia kuin se mitä muut uskonnolliset tekevät, koska hän on ainoa oikea uudestisyntynyt jesseuskovainen, eikä hänellä ole uskontoa. nih.
jumalanhullu ajattelee että koska se on ainoa oikeassa uskossa, sillä ei ole uskontoa, uskontoon tarvitaan sen mielestä vähintään kaksi.
Sinä sen sanoit mitä en ole tajunnut ennen! Uskontoon tarvitaan siis kaksi.
Mutta. Eikö yksi ihminen voi perustaa uskontoa, vaikka uskoisikin siihen ihan yksinään. Menee vaikeaksi.
tietää, joku jo sanoi että tutkimattomat ovat hihhulien tiet. Periaatteessa kai yksinkin voi uskontoa ylläpitää, ainakin jokainen ainoassa oikeassa uskossa oleva on yksin uskontonsa harjoittajana.
>Tiedän sen sisältävän muutakin, mutta suhtaudun siihen runoteoksena.<
Juuri niin, tiedät mutta itsepintaisesti pidät kiinni omasta tulkinnasta. Mutta tuolla tavallahan ei löydy oikeaa merkitystä.
Kristinuskon pirstaleisuus, eri kirkkokuntien lukumäärä, ei yksistään johdu erilaisista tulkinnoista. Seurakuntia tarvitaan kasvupaikoiksi ihmisille. Itse asiassa jokaisessa korttelissa pitäisi olla oma seurakunta sen korttelin ihmisille. Jos ne olisi alusta asti nimetty vain esim. kristillinen seurakunta, olisi vältytty yleiseltä luulolta erimielisyys-sekavuus-sopalta. Nyt kun seurakunnat on nimetty eri nimillä, se luo vääränlaisen kuvan niiden opillisesta yhteneväisyydestä. Perustulkinnat kristinuskon ydinasioista (mm. Jeesuksen sovituskuolema) ovat melko yhteneviä kaikilla kristillisiksi katsotuilla kirkkokunnilla. Ei siis ole jokaisella omat tulkinnat -tyyliä. Opillisesti harhaan menneitä kirkkoja on kyllä historiassa ollut, mutta sen vastapainona on sitten uskonpuhdistajiakin.
Totta on että löytyy opillisia korostuksia ja jopa ihan epäraamatullisiakin käsityksiä (esim. lapsikastetta ei ole Raamatussa). Mutta ei niistä kannata tehdä perustetta sille että Raamattu olisi sekava ja epäluotettava kirja. Pikemminkin se kertoo ihmisen luonteen epäluotettavuudesta.
Jos tietää minkälaiseen seurakuntatilanteeseen esim. Paavali kirjeensä kirjoitti, on helpompi ymmärtää kirjeiden teksti, jota avaa myös tieto senaikaiseen kieleen kuuluvista ilmaisuista. Tietysti ilman sitä tietoa voi Raamattua lukea, mutta kyllä taustojen tietäminen antaa syvyyttä tekstille. Ja esim. jos tietää että Shakespeare/joku muu kirjoitti jonkun tuotoksensa humalaisessa sekavuustilassa, tottahan se auttaa tuon tekstin ymmärtämistä, eli jos se vaikuttaa sekopäiseltä, niin sille voi kohauttaa olkapäitään eikä tarvitse tuntea häpeää taiteen ymmärtämättömyydestään.
Raamattua on uskon ulkopuolisen todellakin vaikeaa ymmärtää. Mutta sitä lukemalla voi ateisti tulla uskoon. Uskohan tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta.
Tutkimalla voi tulla uskoon: http://www.paraistenvapaasrk.com/todistus.htm
Koraania olen lukenut vain vähän, eikä sen teksti puhuttele. Islamin historiakaan ei vakuuta. Ihan faktatieto voi antaa perusteita uskomusten valintatilanteessa. Tosin Koraania olen lukenut vasta uskoontultuani, joten sen sanoman valheellisuuden näkee selvemmin, kun on saanut kokemuksen Raamatun Jumalasta. No joku voi taas tähän heittää, mistä tiedän ettei se ollutkin Allah. Sen vaan tietää kun omat kokemukset vahvistavat Raamatussa kerrottua eikä kokemukset ja sisimmät tuntemukset vahvista Koraanin tekstiä.
Niinpä, uskovatkin menevät harhaan, mutta Jeesus antoi ohjeensa: minun lampaani kuulevat minun ääneni. Monet uskovat menevät ihan tieten tahtoen mukaan kokemuselämyksellisyys-kristillisyyteen, kun uskonelämä ei tunnu antavan mitään. Mutta usko ei olekaan näkemistä ja tuntemista vaan se on luja luottamus Raamatun sanaan.
Vallankäytön kiinnostuksesi, jos et välitä Raamatun sanoman totuudellisuudesta, tietysti oikeuttaa hakemaan sitä vääränhengen seurakunnistakin.
Tai tietty voihan tutkimisesi johtaa myös oikean hengen löytymiseen. :)
Vielä niistä uusista perunoista. Näinhän alkuperäinen teksti kuului:
"Jumalan Sana on kuin ruokaa hengelliselle ihmiselle samalla tavoin kuin uudet perunat ja silli on ruokaa ruumiillemme näin Juhannusaikaan."
En kyllä itse ymmärrä miten tuon voi tulkita useammalla tavalla. Melko suoraviivainen ilmaus hengellisen ja fyysisen ihmisen ravinnosta.
Jos vaikka pidätkin Raamattua runoteoksena, niin miten sanat:
Jumalan sana = ruoka hengelle
perunat & silli = ruoka fysiikalle
voidaan tulkita kuten sanot:
"Tämä on myös määrittelykysymys. En tiedä ainoatakaan kristittyä, joka eläisi pelkästään lukemalla Raamattua. Kyllä niitä uusia perunoita ja silliä aina välillä pakosti joutuu syömään. Ja toiseksi ne on aika turkasen hyviä."
Mielestäni vertauksen kirjoittaja ei puhu mitään että pelkkä Raamattu riittäisi ihmiselle.
>Vaihtoehtoiset tulkinnat (S&Y, Nokia Missio) voivat tuntua täydellisen vääriltä, mutta mistä tiedämme?<
Me tiedämme kun luemme Sanaa, kuulemme opetusta, rukoilemme, pidämme yhteyttä uskomme kohteeseen, käytämme kaikkia niitä välineitä, joita meille on annettu (profetiat, tiedonsanat), pidämme hengelliset aistit herkkinä kuulemaan lammaspaimenemme äänen.
Ehdotin tarkistamaan sanan yleisen merkityksen. Ilmeisesti tämä loukkasi sinua, koska käytöksesi muuttui halventavaksi. Ellei Wikipedia käy, toki sen voi muualtakin tarkistaa. Tai sitten edelleen käyttää sitä omassa merkityksessään, kyllä se minulle käy.
Eipä jaksa mitättömistä asioista alkaa vääntämään.
sana "vittu" tarkoittaa neitsyt marian ikuisesti neitseellistä ja koskematonta vittua, joten kaikkien muidenkin pitää käyttää sanaa juuri tässä krisselimielessä.
Näinhän te jeesustelijat sanoilla pelaatte, ilman että mistään muusta kuin sanaleikeistä tulee sen kummemmin valmista. Hullujenhuoneelle kuuluisitte koko porukka.
Kehotit "katsomaan vaikka Wikipediasta, mitä sana uskonto tarkoittaa oikeasti."
Ja minä epäilin Wikipedian luotettavuutta, en siitä suinkaan loukkaantunut.
Luotatko noin kovasti Wikipedian antamaan tietoon, että uskot sen antavan 'oikean' tiedon uskonnosta?
Minä en luota. Siksi otsikko, jonka tulkitset halveeraamiseksi.
Uskonnosta on monenlaisia käsityksiä. Kristinuskon oma käsitys on se, mitä sanoin.
tulee?
Kristinuskon määritys (sinun tulkintana) on parempi määritys kaikille uskonnoille kuin wikipedian?
Menisit vain pois...
Halventava ei ollut otsikkosi vaan viestisi sisältö. Tuntematta minua lainkaan sanot: "Edelleen sanan merkitys ei muutu Wikipedian mukaan, joka sinulle ilmeisesti on tiedon perimmäinen ja lopullinen lähde." Jatkat jälleen samaa linjaa tässäkin viestissäsi. En tiedä, miksi asiasta pitää tehdä riita.
Kristinuskon yleinen käsitys ei kokemukseni perusteella vastaa sinun käsitystäsi. Olen kotoisin kristillisistä piireistä, enkä koskaan törmännyt tuollaiseen tulkintaan uskonto-sanasta - en sinne päinkään. Sanaa on arvostettu ja pidetty omana. Ehkä siksi, että sitä on käytetty yleiskielen merkityksessä, ei omassa negatiivisessa tulkinassa...
Tarkoitukseni oli yrittää osoittaa, että se, miten sana uskonto yleiskielessä käsitetään, ei sisällä sellaista uskovaista loukkaavaa linjaa, josta sinäkin puhut. Eli en lähtenyt tähän keskusteluun loukkaamaan tai tulemaan loukatuksi. Tiedänhän uskovaisen maailmasta yhtä ja toista ja arvostan ja rakastan monia uskovaisia läheisiäni.
Mielestäni puolin ja toisin tulisi pyrkiä ymmärtämään. Jos sana uskonto loukkaa, olisi hyvä edes miettiä, tarkoitetaanko sillä sitä asiaa, minkä kokee loukkaavaksi. Ei kai loukkaantua pidä loukkaantumisen ilosta. Jos sana sisältäisi sen, mitä sinä sanot, en minäkään sitä käyttäisi. Mutta koska yleismerkityksessä se kertoo asioita, jotka olennaisesti kuuluvat myös kristinuskoon, käytän sanaa jatkossakin kuten lukuisat uskovaisetkin.
Koen, että tämä keskustelu on loppuunkäyty. Pahoitteluni siitä. Kerroin, mikä oli tarkoitukseni vastatessani toisen kirjoittajan viestiin enkä katso aiheelliseksi lähteä vääntämään negatiiviseen sävyyn asiasta. Asioista pitäisi pystyä keskustelemaan asiallisesti lähtemättä henkilökohtaisuuksiin. Tässähän meillä ei ole edes erimielisyyttä sinun uskosi ominaisuuksista; kyse on vain siitä, että yleiskielen merkitys sanalle uskonto poikkeaa sinun merkityksestäsi - ja sinun merkityksesi koet loukkaavaksi. Yleiskielen merkitys tuskin loukkaisi. Valinta on sinun; haluatko olla loukkaantunut vai haluatko tietää, ettei sinua loukatakaan sillä sanalla.
olennainen ero ateistin ja uskovaisen välillä on ateistin kyvyttömyys ymmärtää ihmisiä jotka elävät mielikuvituskaverin kanssa, pitäen sitä todellisena.
Siinä ei millän kirjoituksilla ole juurikaan tekemistä.
< Juuri niin, tiedät mutta itsepintaisesti pidät kiinni omasta tulkinnasta. Mutta tuolla tavallahan ei löydy oikeaa merkitystä. >
Niinhän me ihmiset teemme. Niin sinä kuin minä. Sinulla on oma tulkintasi, minulla omani. Jos poistamme mahdollisuuden omiin tulkintoihin, me saatamme kyseenalaistaa tiettyjä totuuksia, jotka koskevat yhteisöllisyyttä ja yhteisössä jaettuja totuuksia, mutta taas yhteisöllisyys ei poista sitä faktaa, että jokainen yhteisön jäsen on yksilö. Yksilöillä on tulkintansa, enkä esimerkiksi minä ateistina voi tulkita Raamattua kristittynä tai sinä et voi tulkita Raamattua, kuten minä ateistina sen tulkitsen.
Merkitys ei löydy sanoistasi, eikä se löydy myöskään Raamatusta. Se merkitys löytyy tässä tapauksessa itsestäni.
< Itse asiassa jokaisessa korttelissa pitäisi olla oma seurakunta sen korttelin ihmisille. Jos ne olisi alusta asti nimetty vain esim. kristillinen seurakunta, olisi vältytty yleiseltä luulolta erimielisyys-sekavuus-sopalta. >
Näin, mutta kun yhtenäistä kristillistä seurakuntaa ei ole. Se on olemassa nimellisesti kristinuskona tai kristittyinä, mutta tulkinnat varioituvat. Yhtä, universaalia tulkintaa ei ole olemassa. Ei ateismissa, kommunismissa, islamissa, hindulaisuudessa... mutta kristinuskosta sellainen löytyy?
Perustulkinnat tai perusasiat kuitenkin löytyy jokaisesta: ateisti ei usko Jumalan olemassaoloon, kristitty uskoo Jeesuksen messiaanisuuteen jne.
< Opillisesti harhaan menneitä kirkkoja on kyllä historiassa ollut, mutta sen vastapainona on sitten uskonpuhdistajiakin. >
Uskon likaajia ja puhdistajia. Näin jokaisessa uskossa.
< Totta on että löytyy opillisia korostuksia ja jopa ihan epäraamatullisiakin käsityksiä (esim. lapsikastetta ei ole Raamatussa). Mutta ei niistä kannata tehdä perustetta sille että Raamattu olisi sekava ja epäluotettava kirja. Pikemminkin se kertoo ihmisen luonteen epäluotettavuudesta. >
Ihminen tulkitsee, tulkinta on epäluotettava. Ilman tulkintaa ei olisi uskoa. Väite, ettei kymmenrivistä runoa (saati satoja sivuja pitkää Raamattua) voi tulkita vain yhdellä tavalla on hölmö.
< Ja esim. jos tietää että Shakespeare/joku muu kirjoitti jonkun tuotoksensa humalaisessa sekavuustilassa, tottahan se auttaa tuon tekstin ymmärtämistä, eli jos se vaikuttaa sekopäiseltä, niin sille voi kohauttaa olkapäitään eikä tarvitse tuntea häpeää taiteen ymmärtämättömyydestään. >
Tarkoittaako humalatila tässä siis sitä, ettei tekstissä ei ole mitään mieltä? Montako kirjaa on tehty sekavuustilassa ja silti ne ovat hyvin luettuja ja ymmärrettäviä...
< Raamattua on uskon ulkopuolisen todellakin vaikeaa ymmärtää. Mutta sitä lukemalla voi ateisti tulla uskoon. Uskohan tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta. >
Rakas ystävä, millä tavalla voi uskoa asiaan, joka on käsittämätön? Maailmassa ei ole Jumalaa, voin perustella ja toistaa... tuletko sillä tavalla ateistiksi? Jos näin käy, niin voin aloittaa seuraavassa viestissä perusteluni.
< Koraania olen lukenut vain vähän, eikä sen teksti puhuttele. Islamin historiakaan ei vakuuta. >
Ei sinua. Ei myöskään minua, mutta pari miljardia muuta ihmistä kyllä.
< Tosin Koraania olen lukenut vasta uskoontultuani, joten sen sanoman valheellisuuden näkee selvemmin, kun on saanut kokemuksen Raamatun Jumalasta. >
Näin näet, minä en, eikä pari miljardia muslimia, jotka pitävät tulkintaasi valheena. Miten vastaat muslimeille?
< Sen vaan tietää kun omat kokemukset vahvistavat Raamatussa kerrottua eikä kokemukset ja sisimmät tuntemukset vahvista Koraanin tekstiä. >
Ne ovat kokemuksiasi, kuten minulla on omat kokemukseni. Jos väität minun kokemusteni olevan valhetta, mikä tarkalleen estää minua pitämästä sinun kokemuksiasi valheena? Meidän kokemuksemmeko tällöin kertoo kumpi meistä on oikeassa? Minä olen.
< Monet uskovat menevät ihan tieten tahtoen mukaan kokemuselämyksellisyys-kristillisyyteen, kun uskonelämä ei tunnu antavan mitään. Mutta usko ei olekaan näkemistä ja tuntemista vaan se on luja luottamus Raamatun sanaan. >
Väitätkö, että esimerkiksi S&Y:n tai Nokia Mission pastorit eivät luottaisi Raamatun sanan? Heidän tulkintansa Raamatusta on kirjaimellinen. Missä kohtaa epäluottamus?
< Vallankäytön kiinnostuksesi, jos et välitä Raamatun sanoman totuudellisuudesta, tietysti oikeuttaa hakemaan sitä vääränhengen seurakunnistakin. >
Välitän ihmisistä. Seurakunnissa ihmiset toimivat, perustelevat, nousevat saarnastuolille kertomaan, mikä on totta ja mikä ei. Raamatun sanoma on siinä touhussa toissijaista.
< En kyllä itse ymmärrä miten tuon voi tulkita useammalla tavalla. >
Jätän sinut miettimään asiaa.
< Me tiedämme kun luemme Sanaa, kuulemme opetusta, rukoilemme, pidämme yhteyttä uskomme kohteeseen, käytämme kaikkia niitä välineitä, joita meille on annettu (profetiat, tiedonsanat), pidämme hengelliset aistit herkkinä kuulemaan lammaspaimenemme äänen. >
Näinkö eivät tee S&Y:n ja Nokia Mission pastorit? Väität, että sinä tiedät, koska koet. Muut eivät?
Käsittääkseni tässä tapauksessa siitä ei ole kyse. Pikemmin kyse on rinnakkaisista tulkinnoista. Siinä missä ateisti lähtee edes yrittämään nähdä tekstillä symbolista merkitystä, joka on tyypillistä uskonnollisille teksteille, teistin on todella vaikea ymmärtää maallista symboliikkaa.
Vaikea ottaa esimerkkiä tuosta. Haista kuin rankkitynnyri. Mielikuva hajusta saattaa herätä välittömästi ja se voidaan ottaa kirjaimellisesti. Kirjailijalle se on puolestaan pelkkä sanaleikki, fiktiota, jolla ei ole kohdetta todellisessa elämässä. Kirjailija on siitä tietoinen, lukija ei.
Siitä syystä ateistin hengellinen ruoka on teistin kannalta perunaa ja silliä. Teisti puhuu perunasta ja sillistä samassa merkityksessä, mutta liittää siihen Raamatun sanan, joka on yhtä tarpeellista ja jossakin määrin jopa tarpeellisempaa. Puhutaan samasta asiasta, mutta jos ateistillekin hengellinen ruoka on yhtä tarpeellista kuin teistille, niin mitähä?
Mikään ei ole niin helppoa kuin itsensä pettäminen. Vielä erityisen herkulliseksi se tulee silloin, kun voi oikasta toista ihmistä hänen virhetulkinnoistaan. Ateistille maallinen maailma ei paljoa tulkintoja kaipaa, teisti taitaa olla enemmän tai vähemmän riippuvainen tulkinnoistaan. Niistä tulee niin arkipäiväisiä, ettei niiden olemassaoloa edes tiedosteta.
>>RE:Väität aina
Jos vilpittömästi halutaan tutkia ja käsitellä mikä on perusero ateistin ja teistin välillä, päädytään ensimmäiseksi siihen että teistillä on Jumala(t)/jumaluudet, joista ei vilpittömästi löydy mitään näyttöä mistään.
Pöhköimmillä hihhuleilla on Jumala jonka olemus on itsensä kanssa niin ristiriitainen että sellaista ei voi olla olemassa (mielikuvituksen ulkopuolla). Tällaisia ovat mm. ne kristityt jotka uskovat kuten lahko opettaa.
Itse kirjoitit ensin: "Ymmärsin kyllä jo, miten hän määrittele sanan. Edelleen sanan merkitys ei siitä muutu."
Edelleen sanan merkitys ei muutu. – Siinä se on, oma sanontasi. Käytin samanlaista ilmaisua kuin itse, jotta huomaisit miten sanoja voi käyttää eri käsityksiä pönkittämään:
'Edelleen sanan merkitys ei muutu Wikipedian mukaan, joka sinulle ilmeisesti on tiedon perimmäinen ja lopullinen lähde.'
Tuolla en halveksinut vaan käytin vain samaa metodia mitä ateistit palstallaan harrastavat. Sitten kun toisinajattelijat käyttää samaa, se muuttuukin halveeraamiseksi. Todella ihmeellistä.
Jos kehotat katsomaan Wikipediasta sanan _oikean_ merkityksen, niin tuohan osoittaa että luotat Wikin tietoon lopullisena ja oikeana. Olet omilla sanoillasi antanut aiheen kommentointiini. En ole halveerannut vaan kirjoittanut asiallisessa hengessä.
Nyt sinä leimaat negatiiviseksi kristillisistä piireistä kuulemaani tulkintaa uskonnosta. Itse en loukkaannu vaikka kristinuskoa sanotaankin uskonnoksi. Kommentillani vain kerron miten kristityt asian näkee. Teet itse henkilöön menevän ylikävelevän tulkinnan minun loukkaantumisestani, joka ei siis pidä paikkaansa.
Todella ihmeellistä.
Niin kuin tuossa nimim. J-hullu yrittää selittää miten on tärkeää erottaa elävä usko ja uskonnot/uskonnollisuus. Sinun tulkintasi on uskonnollisuudesta kumpuava tulkinta, minun elävästä uskosta.
Eli asia on selvä, ja kuten jo totesin, erilaisia tulkintoja uskonnosta on useita ja turhaa väittää että kristittyjen oma tulkinta omasta uskostaan olisi väärä ja heidän pitäisi puhua vain jostakin yleismerkityksestä.
>kyse on vain siitä, että yleiskielen merkitys sanalle uskonto poikkeaa sinun merkityksestäsi - ja sinun merkityksesi koet loukkaavaksi<
En sunkaan minä omaa tulkintaani loukkaavaksi koe! Sen enempää kuin Wikipediankaan merkitystä.
kun edellinen paloi pohjaan.
Nyt kukaan ei edes viitsi yrittää keskustella kanssasi.
viittaat kristinuskonnon jesseen, niin sinulla on uskonto. Älä viitsi muuta jankuttaa.
Olen kirjoittanut tässä ketjussa 'palstalla!' -nimimerkillä.
Mikä edellinen paloi pohjaan?
Tämä oikaisu on tärkeä tehdä entiselle fundisateistille, joka opiskelee ja tutkailaa uskonnollisia yhteisöjä.
Se, miten pöhköiltä hihhulit saattavat ateisteista (myös minusta kuulostaa), sama pätee useisiin ateisteihin. Logiikkamme eivät vain kohtaa.
Turha siinä todella sössöttää, mutta yhtä yhtä turha on hössöttää. Haukut väärää puuta.
sillä ei ole merkityseroa onko aikuisella ihmisellä mielikuvitusystäviävai ei?
Olkoon niin, jatka semantiikkasi kanssa.
Sillä on merkitystä, mitä ihmiset niillä mielikuvitusystävillään tai niiden puutteella tekee. On niitä ihmisen mielestä tai ei, se ei oikeuta ihmistä eikä toista kohtelemaan toisiaan aivan miten tahansa.
Uskoakseni kommunisteilla ei ole mielikuvitusystäviä, mutta he saattavat olla tietyissä maissa ja olosuhteissa jopa kristittyjä rasittavampia. Ehkä valitsisit itse tiibetiläisten olot Kiinassa, mutta nähdäkseni se on aivan yhtä väärin kuin se, miten tietyissä maissa naisia kohdellaan islamilaisissa maissa tai miten kristityt ovat ajansaatossa kohdelleet toisiaan ja ei-kristittyjä.
Jos koko maailman pahuus mielestäsi johtuu vain ja ainoastaan teismistä, ole hyvä ja avaa silmäsi. Saatat nimittäin havaita, että mielenterveyshäiriöt eivät ole riippuvaisia jumalten olemassaolosta.
Ja olkoon niin kuin on. Jatkan semantiikkani parissa, jatka sössöttämistä ja hössöttämistä. Verenpaine siinä sinulla nousee, mutta omapa on verenpaineesi.
ensimmäinen; minun verenpaineeni ei nouse täällä kirjoittelusta.
toinen; hihhulit puhuvat puutteesta
Hyvä, ettei verenpaine nouse. Eihän tällaista liian tosissaan pidä ottaa. Ei sen enempää taistelua ateisteja kuin kristittyjä vastaan. :-)
Kristityt puhuvat rakkaudesta ja rakkauden uskonnosta, mutta olen itse kasvanut kristillisen rakkauden kehdossa. Sillä rakkaudella sallittiin (ummistettiin silmät) ja oikeuttiin paljon henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Nuorena miehenä aloin vihata tuota tekopyhyyttä ja Raamatulla päähän hakkaamiseen vastasin sillä tavalla kuin osasin: paasaamalla kristinuskon pahuudesta, julmuudesta ja hakkasin sitä samalla voimalla vastaan kuin Raamatulla koetettiin iskeä minua. Lopputulos 0-0.
Ateistien ainoa ase kristittyjä ja kaikkia muita maailman uskontoja vastaan on rakkaus. Se, mistä uskonnot puhuvat, mutta jota eivät toteuta. Uskovien huutaessa, ateistit ovat kaiku, joka vastaa; ateistien huutaessa, uskovat vastaavat. Huutajat - kuten myös kaiku - eivät opi mitään. Mutta huutamisessa menee energiaa, samoin turhautumisessa, kun odotetun kaltaista reaktiota ei tule. Tähän viittasin verenpaineen nousemisella. Turha on käydä keskustelua seinän kanssa. Kuin on turha kerätä tietoa ateisteille, joista suurin osa tietää, mitä kristinusko (mutta myös muut uskonnot) ovat saaneet aikaan. Taistelu ei lopu heittämällä kehiin tilastoja tai pyrkimällä osoittamaan toisen ajattelun heikot kohdat. Taistelu loppuu lopettamalla taistelu.
Tulin tänne esittämään kriittisen kannan ateismiin, koska nähdäkseni kristittyjenkin pitäisi selvittää ongelmansa parissaan ennen kuin tulevat käännyttämään ateisteja. Ateisteilla on yhtälailla keskenään selvitettävää, jo siksi, ettei ateisteilla ole minkäänlaista ohjenuoraa, miten toimia.
Näyttää kuitenkin siltä, että menin mukaan kristityn haasteeseen. Kristityn, joka käy keskustelua hieman väärällä palstalla ja väärän ihmisen kanssa. Ateismille kriittinen ateisti joutuu väittelemään kristityn kanssa siitä, miten Raamattua ja muiden kristittyjen kommentteja tulee tulkita. Leivät ja kalat (semantiikka) siinä menee väärään kurkkuun. Parempi lopettaa kristittyjen kanssa vänkääminen alkuunsa, koska kuten hyvin tiedät...
vaikka sinulla olikin melko perusteellista ajatustenvaihtoa muiden kanssa. Suo anteeksi, mutta en viitsi laittaa monia lainauksia, muuten asiajärjestyksessä.
Niinhän se on, että elämän arkipäivä on täynnä ratkaisuja ja tekoja, jotka tehdään uskon ja luottamuksen pohjalta. Lähden aamulla asemalle uskoen, että juna tulee ja tulen ajoissa työpaikalle on yksi pieni esimerkki. Toisissa asioissa on hyvä ymmärtää kunnolla, miksi pitää tehdä niin tai näin. Esim miksi pitää ajaa tiettyä nopeutta, vaikka autolla pääsee 200 km /t. Jos ei ymmärrä mikä on asian juju (tai ei halua ymmärtää), tulee uskon puute asian mielekkyyteen ja sen seurauksena kapinamieli. Se taas helposti johtaa siihen, että haluaa kiertää sääntöjä ja seuraukset voi olla kohtalokkaat. Poikakin ymmärtää paremmin, miksi vessanpytyn kansi on pidettävä kiinni, jos selittää, että muutoin voi kissanpentu hypätä pyttyyn ja hukkua tai vaari voi pudottaa tekarit sinne... WC kait nykyisessä muodossaan keksittiin vasta 1500-luvulla, joten kun Jumala erämaassa antoi terveysohjeita Israelilaisille, hän kehoitti menemään leirin ulkopuolelle tarpeille ja kaivaa jopa kuopan ja peittää tekosensa. Mutta ei se sisältynyt itse lakiin, joten voimme huoletta käydä vesiklosetissa.
Ajatukseni ymmärtämättömyyden aiheuttamasta kivusta pohjautuu siihen uskoon, että elämä ei pääty kuolemaan ja tämä elämä on meille annettu etsiäksemme Jumalaa. Tai paremminkin, että Jumala etsii meitä niinkuin hän aikoinaan huuteli Aatamia, joka piileskeli pusikossa, koska koki syyllisyyttä. Tuntuu pahalta, kun ei ole kykyä saada toista ymmärtämään, että on kysymys elämästä tai kuolemasta.
Selityksesi C:stä tapahtumana ja A:n sekä B:n tarpeesta tai riippumattomasta 8:sta oli melkoisen osuva ja selventävä kuvaus. Mutta emme me kuitenkaan voi hylätä lainalaisuuksia, jotka Jumala on asettanut. Esim. syyn ja seurauksen laki toimii edelleen, jos Jumalan armo ei saa tulla väliin voi .
Jumalan Sana on todella niin monitasoinen ja -säikeinen, että sen rikkauksista voi ammentaa uudelleen ja uudelleen. Me ihmiset, emme edes me uskovat itse voi inhimillisellä järjellämme käsittää Raamatun tekstin syvyyksiä, vaan Jumalan Pyhä Henki antaa ymmärrystä, kun avoimella mielellä luemme. Samakin kohta voi saada uuden tulkinnan, riippuen minkälaiseen tilanteeseen se annetaan. On todellä tärkeää, ettei yhtä tulkintaa lukita kuin se olisi se ainoa. Selvennyksen vuoksi haluan kuitenkin mainita, että on asioita jotka ovat yksiselitteisiä ja ne ovat kristallinkirkkaina Sanassa. Tällainen on esimerkiksi Jumalan valmistama pelastus, tie syntien anteeksiantamukseen, armahdukseen tuomiosta ja Jumalan lapseuteen uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Mutta kokemuksena sekin on jokaiselle oma.
Uusista perunoista ja sillistä kannattaa vielä mainita sen verran, että muodostavat todella maittavan aterian. Uusissa perunoissa on myös paljon C-vitamiinia ja sillissä varmaan omegaa. Vaikka en olekaan kovin perehtynyt ravinto-oppiin niin käsitykseni mukaan C-vitamiini on erittäin tärkeä tekijä kehomme solujen toiminnoille ja uusiutumiselle. Samalla tavalla sisäinen Jumalan Hengestä syntynyt ihmisemme saa vahvistusta ja uudistusta Jumalan Sanasta ja kasvamme Jumalan tuntemisessa.
Ajattelin lähinnä sitä, että jos meiltä puuttuu sisäinen yhteys Jumalaan, mutta silti yritämme noudattaa Jumalan antamia ohjeita, tulee siitä tekemisen tie. Koska se on omaa yrittämistä, siitä puuttuu myös ilo ja armo. Valitettavasti vaadimme myös muilta samanlaista sääntöjen noudattamista ja meiltä puuttuu armahtavaisuus lähimmäisiämme kohtaan. Laajemmassa mittakaavassa tämä tapahtuu aika ajoin, kun Jumalan antama herätys taantuu ja muodostuu kirkkokunta, jonka näky ei enää ole selkeä eikä sen toiminta perustu Jumalan Sanaan ja Hänen tahtonsa täyttämiseen. Jumala luo kuitenkin jatkuvasti uutta ja Hän antaa näkynsä niille, jotka Häntä etsivät.
< vaikka sinulla olikin melko perusteellista ajatustenvaihtoa muiden kanssa. Suo anteeksi, mutta en viitsi laittaa monia lainauksia, muuten asiajärjestyksessä. >
Perusteellisuus on toinen nimeni.
< Poikakin ymmärtää paremmin, miksi vessanpytyn kansi on pidettävä kiinni, jos selittää, että muutoin voi kissanpentu hypätä pyttyyn ja hukkua tai vaari voi pudottaa tekarit sinne... >
Nämä ovat arkielämän lainalaisuuksia, joita ateisti ymmärtää: asiat A ja B voivat johtaa tilanteeseen C.
Jumalan tuominen tähän kuvioon ovat arkielämän ulkopuolella siinä merkityksessä, että jos vaikka me kumpikin voimme ymmärtää vessanpöntön ylösjättämisen olevan vaarallista, jos on kissa tms. Niin me emme ole yhtä mieltä Jumalan mahdollisista vaikutuksista. A B = C on kiistatonta, A /- B 8 = C, puolestaan lisää yhden pykälän lisää ja siitä voidaan käydä kiistaa. Ei vain siitä tulisiko meidän nimetä tuo neljäs osapuoli 8:ksi, Allahiksi, Kaliksi, Viracochaksi, esi-isien hengiksi vai noidan vaikutukseksi.
< Tuntuu pahalta, kun ei ole kykyä saada toista ymmärtämään, että on kysymys elämästä tai kuolemasta. >
On kuitenkin syytä ymmärtää, että tuo paha tunne on omasi. Se ei tule ylhäältä, alhaalta tai sivulta, vaan se on sinussa. En pelkää kuolemaa enkä pidä elämää itsessään minään muuna kuin ainutlaatuisena, kauniina tienä kohti kuolemaa (joka sekin on luonnollinen ja kaunis tapahtuma). Ja se on täysin ok minulle.
< Selityksesi C:stä tapahtumana ja A:n sekä B:n tarpeesta tai riippumattomasta 8:sta oli melkoisen osuva ja selventävä kuvaus. Mutta emme me kuitenkaan voi hylätä lainalaisuuksia, jotka Jumala on asettanut. Esim. syyn ja seurauksen laki toimii edelleen, jos Jumalan armo ei saa tulla väliin voi . >
Syyn ja seurauksen laki on se, johon ateisti uskoo. Ilman Jumalaa missään muodossa. Mitään muuta ateisti ei tarvitse ja Jumala saattaa pikemmin sekoittaa tuota tapahtumien luonnollisen järjestyksen ymmärrystä. Ehkä se tuntuu luonnolliselta kristitystä, muslimista tai hindusta, mutta ei ateistista.
< Me ihmiset, emme edes me uskovat itse voi inhimillisellä järjellämme käsittää Raamatun tekstin syvyyksiä, vaan Jumalan Pyhä Henki antaa ymmärrystä, kun avoimella mielellä luemme. >
Tämä on tuttua ja tähän olen aiemmissa viesteissäni viitannut. Joka tapauksessa oma kokemukseni, kuten myös muslimin, hindun jne. kokemus Raamatusta on erilainen kuin kristityn. Kristitty antaa Raamatulle sen arvon, minkä hän oikeaksi kokee. Ateisti tuskin pystyy samalla tavalla korottamaan sitä kristityn mielestä oikeaan arvoon, muttei se kristityn uskolta Raamattuun arvoa vie pois. Jokainen uskoo ja kokee tavallaan, eikä sekään ole mitään muuta kuin luonnonlakia: A B=C.
< On todellä tärkeää, ettei yhtä tulkintaa lukita kuin se olisi se ainoa. >
Tätä pidän syynä siihen, että painotukset ja tulkinnat vaihtelevat. Mistä syystä taas kristillinen alkuseurakunta on mennyt pirstaleiksi, koska yhden kristityn mielestä tärkeä sanoma on yksi ja toisen mielestä toinen. Tietysti heti niiden perusjuttujen jälkeen, kuten Jeesuksen messiaanisuuden ja sovituskuoleman.
< Vaikka en olekaan kovin perehtynyt ravinto-oppiin niin käsitykseni mukaan C-vitamiini on erittäin tärkeä tekijä kehomme solujen toiminnoille ja uusiutumiselle. Samalla tavalla sisäinen Jumalan Hengestä syntynyt ihmisemme saa vahvistusta ja uudistusta Jumalan Sanasta ja kasvamme Jumalan tuntemisessa. >
Joillakin C-vitaaminin tarve on luonnostaan erilainen kuin toisella. Samoin me saamme itsestämme riippumattakin sitä erilaisia annoksia. Jos tämä on sellaisenaan verrattavissa "Hengen ravintoon", olisiko mahdollista, että toiset oivaltavat luonnostaan paremmin hengellisiä asioita kuin toiset. Siitäkin huolimatta, etteivät nämä ihmiset usko Jumalaan, jumaliin tai edes pyhiin kirjoituksiin?
Kristillisestä näkökulmasta tuo kuulostaa varmaan aika pahalta, mutta olen nähnyt niin paljon teennäisyyttä kristityissä, ettei heidän kohdallaan heidän korkeista sanoistaan ja selityksistään huolimatta heitä voi kovinkaan hengellisinä pitää.
< Ajattelin lähinnä sitä, että jos meiltä puuttuu sisäinen yhteys Jumalaan, mutta silti yritämme noudattaa Jumalan antamia ohjeita, tulee siitä tekemisen tie. Koska se on omaa yrittämistä, siitä puuttuu myös ilo ja armo. >
Ja olisiko silloin mahdollista, että jotkut ihmiset toimivat luonnostaan Jumalan antamien ohjeiden mukaisesti, vaikka Jumalaan ei uskoisi?
< Valitettavasti vaadimme myös muilta samanlaista sääntöjen noudattamista ja meiltä puuttuu armahtavaisuus lähimmäisiämme kohtaan. >
Yksi kehoitus on lähetyskäsky (käsky). Harva kristitty, jonka kanssa olen lähetyskäskystä puhunut on ymmärtänyt tuon käskyn suoria vaikutuksia. Sen sijaan, että orjallisesti noudatettaisiin käskyä levittää ilosanomaa, voisi olla paikallaan tutustua ihmisiin, joita koetetaan saada iloiseksi. Toisaalta olisi hyvä tuntea muutenkin kyseisten ihmisen tai ihmisten ajatusmaailmaa. Muuten todellinen ymmärrys ja rakkaus puuttuvat.
Kyllä johtaja, kyllä voimme.
Jos RAAMATTU ja JUMALAN SANA todellakin *vaivaa* sinua Kössönöhnössömöshmön, ota ihmeessä yhteyttä terapeuttiisin.
-----
Sitten toisaalta,
Terapeuttisi voi olla samassa SUOSSA kuin sinä ITSE.
Joten seuravaksi:
Ota yhteyttä seurakuntasi PASTORIIN.
(Mutta älä tuhlaa aikaasi niiden "pastorien" kanssa, jotka eivät edes itse ole uskossa ja uudestisyntyneitä.)
Ovat vain leipäpappeja. Heiltä ei nääs paljon heru tuohon SINUN ongelmaasi.
:o) ...
Muutenhan he eivät edes täällä viitsisi tuolla tavalla edes mesota ...
-----
Jos kutsut itseäsi ATEISTIKSI (mitä sitten sana kohdallasi tarkoittaakin), niin pyri hyvä mies / nainen ETEENPÄIN.
Lukuisat (miljoonat!) ihmiset ovat päässeet irti tuosta ATEISMIN kirouksesta.
Jumala on varannut sinullekin siitä IRTIOTON!
Ateismi ja "kaiken loppuminen six-feet-under" -- kaksmetriä multaa naamanpäällä, EI OLE ELÄMÄSI LOPULLINEN TARKOITUS.
-----
Ota yhteyttä Jumalaan.
SUORA yhteys pelaa, 24/7/365.