On esitetty, että kirkon pelastus olisi "paluu ydinsanomaan"... En usko sen olevan enää tässä tilanteessa yhtään avuksi. Vielä Lutherin aikaa se toimi, mutta ei enää.
Se ydinsanoma kun ei vaan enää vakuuta. Ihmisten maailmankuva on muuttunut peruuttamattomasti. 2000 vuotta vanha ihmiskuva ja maailmankuva on sisäänrakennettu tähän kirkon ydinsanomaan. Tiede ja valistus on paljastanut, että keisarilla ei ollut vaatteita. Kirkko ei saa mitenkään enää kiemurreltua ulos tästä tilanteesta.
Siis ydinsanoma on yksinkertaisesti jo väljähtynyt. "Jumala loi ihmisen. Loi vajavaisen, siis virheellisen tuotteen. Ja kostaa oman virheensä luomalleen ihmiselle ikuisella helvetillä. Paitsi jos ihminen uskoo, että Jumalalla on poika joka kuoli hänen puolestaan. Virheellinen tuote pelastuu ikuiselta kärsimykseltä myös syömällä tuon Pojan ruumista ja juomalla Hänen vertaan. Ja että jumalalla on vielä kolmaskin persoona."
Tätä perussanomaa pitäisi päivittää niin paljon, että se on mahdotonta. Nykyajan ihminen on tuosta jo hyvin kaukana. Ydinsanomasta vieraantuminen ei ole vielä kunnolla realisoitunut kirkosta eroamisiksi, koska näin syvillä alueilla muutokset ovat hyvin hitaita - mutta vääjäämättömiä. Lähivuosikymmeninä kirkon jäsenmäärä tulee putoamaan merkittävästi. Veikkaan, että päädytään 40%:n tuntumaan.
Minä en ole ateisti. Uskon "johonkin", mutta onneksi sitä ei tarvitse edes yrittää selittää. Selittäminen olisi syömistä Hyvän ja pahan tiedon -puusta, ja siten jumalanpilkkaa. ;-)
Se ydinsanoma kun ei vaan enää vakuuta. Ihmisten maailmankuva on muuttunut peruuttamattomasti. 2000 vuotta vanha ihmiskuva ja maailmankuva on sisäänrakennettu tähän kirkon ydinsanomaan. Tiede ja valistus on paljastanut, että keisarilla ei ollut vaatteita. Kirkko ei saa mitenkään enää kiemurreltua ulos tästä tilanteesta.
Siis ydinsanoma on yksinkertaisesti jo väljähtynyt. "Jumala loi ihmisen. Loi vajavaisen, siis virheellisen tuotteen. Ja kostaa oman virheensä luomalleen ihmiselle ikuisella helvetillä. Paitsi jos ihminen uskoo, että Jumalalla on poika joka kuoli hänen puolestaan. Virheellinen tuote pelastuu ikuiselta kärsimykseltä myös syömällä tuon Pojan ruumista ja juomalla Hänen vertaan. Ja että jumalalla on vielä kolmaskin persoona."
Tätä perussanomaa pitäisi päivittää niin paljon, että se on mahdotonta. Nykyajan ihminen on tuosta jo hyvin kaukana. Ydinsanomasta vieraantuminen ei ole vielä kunnolla realisoitunut kirkosta eroamisiksi, koska näin syvillä alueilla muutokset ovat hyvin hitaita - mutta vääjäämättömiä. Lähivuosikymmeninä kirkon jäsenmäärä tulee putoamaan merkittävästi. Veikkaan, että päädytään 40%:n tuntumaan.
Minä en ole ateisti. Uskon "johonkin", mutta onneksi sitä ei tarvitse edes yrittää selittää. Selittäminen olisi syömistä Hyvän ja pahan tiedon -puusta, ja siten jumalanpilkkaa. ;-)
Vastaukset 20
Vanhimmat
ihmisillä on aina ollut ja siksi jumalatkin on keksitty. Nyt varsinkin tällaisessa nykyisessä tietoyhteiskunnassa kirkko on kusessa tuon stoorinsa kanssa, koska hyvin harva punastelematta sanoisi, että kyllä se Nooa teki arkkinsa ja haki keisaripingviinit etelämantereelta ja jääkarhut pohjoisesta ja alligaattorit rämeiltä ja kirahvit savanneilta ja kyllä ne kaksi luomiskertomusta ovat totta ja kyllä se jumala käyskenteli Edenin puutarhassa etsien kahta ihmistä, jotka haukkasivat väärästä ompusta ja kyllä siihen aikaan käärmeellä oli jalat ja se osasi puhua ja ja ja ja...
nykykristityt ovat keksineet, että kertomasi asiat ovat vain vertauskuvia jostakin.
Mutta niiden vertauskuvien takia Jeesus joutui kuitenkin aivan kirjaimellisesti kuolemaan ja heräämään kuolleista, ja aivan kirjaimellisesti luterilaisetkin tulevat heräämään kuolleista uudessa kuolemattomassa ruumiissa ja siirtymään taivaaseen jumalan luo.
uskontunnustuksessa sanota "ruumiin ylosnousemisen"? Onko se jo selitetty jotenkin muuten kuin ihan kongreettisena ruumiina? Meinaan vaan, että parituhatta vuotta maatunut ruumis on jo aika vaikea hahmotettava.
Mutta tuohon aloittajan kommenttiin vielä. Minäkin luulen, että kirkon todellinen kannatus on jossain 30-40%:n paikkeilla. Sen verran on jollain lailla "uskovaisia".
Juuri joku väitti, että jumalia on vain yksi, joka esiintyy kolmena hamona. Joten miten se jesse muka kuoli, jos oli osa jumalaa, tai siis ihan itse se jumala, joka mainosten mukaan elää?
"Jumala loi ihmisen. Loi vajavaisen, siis virheellisen tuotteen. Ja kostaa oman virheensä luomalleen ihmiselle ikuisella helvetillä. Paitsi jos ihminen uskoo, että Jumalalla on poika joka kuoli hänen puolestaan. Virheellinen tuote pelastuu ikuiselta kärsimykseltä myös syömällä tuon Pojan ruumista ja juomalla Hänen vertaan. Ja että jumalalla on vielä kolmaskin persoona." En tiedä mistä uskonnosta puhut, mutta kristinuskon ydinsanoma ei kyllä puhu mistään Jumalan luomasta virheellisestä tuotteesta, eikä oman virheensä kostamisesta.
kristinuskon ydinsanoma ei puhu Jumalan luomasta virheellisestä tuotteesta.
Loiko Jumala siis virheettömän ihmisen?
Vai eikö ihminen olekaan Jumalan luoma?
Kuvailin krisinuskon perussanomaa. Mikä siinä oli väärin?
On ihan totta, että Raamattu ei käytä sanoja "virheellinen tuote", mutta et kai nyt sentään lankea tuollaiseen saivarteluun? Kristiuskon sanoman mukaan ihminen on kokonaan Jumalan luoma. Ja jos siinä luodussa on jotain vikaa - vaikkapa esim kyvyttömyys toimia aina luojan odottamalla tavalla - niin onhan silloin "tehtaan tuote virheellinen".
Ja jos tuotteen virheellisyys tuottaa rangaistuksen (esim tuote heitetään roskikseen, helvettiin), niin onko se tuotteen vika? Vai pitäisikö katsoa mieluummin tuotteen valmistajan suuntaan? On taas mainittava, että on totta että Raamatussa ei ole mainintaa "oman virheen kostamisesta", mutta et kai lankea tuollaiseen saivarteluun?
Etkö tosiaan tiedä mistä uskonnosta puhun?
"Minä en ole ateisti. Uskon "johonkin""
Tämän tyylisiä ihmisiä on jostain syystä Suomessa paljon. Uskotaan "johonkin", mutta tämä "jokin" ei ole antanut mitään ohjeistusta eikä vaikuta elämän kulkuun. Eli toisin sanoen voitte elää kuten ateistit. Sinä vain jostain syystä vaivaat päätäsi "jonkin" olemassaolon suhteen, vaikka tuo "jokin" ei elämään millään tavalla vaikuta. Itse alan vaivaamaan omaani vasta siinä vaiheessa kun tämä "jokin" antaa aihetta vaivata.
Onkohan tuo menneisyyden painolastia, vai miksi ihmiset ovat kuitenkin hyvin nopeita kieltämään että olisivat ateisteja?
"Onkohan tuo menneisyyden painolastia, vai miksi ihmiset ovat kuitenkin hyvin nopeita kieltämään että olisivat ateisteja?"
Osut aivan oikeaan! Vanhassa luterilaisuuden ilmapiirissä "ateisti" tai "jumalankieltäjä" oli vallan hirveä ihmisraunio, lähes rikollinen, kaiken myönteisen vastakohta. Asiaa ei yhtään parantanut kommunismin markkinoima "tieteellinen ateismi". On selvää, että tämä ilmapiiri heijastelee vieläkin ihmisten puheissa, vaikka jat ovat muuttuneet.
Nykyään onkin parempi puhua uskonnottomista tai välkyistä (bright). Uskonnottomalla välkyllä ei ole mitään tarvetta kieltää jumalia sen paremmin kuin menninkäisiäkään - morjenstellaan niitä, jos ne näyttäytyvät. Vaan eipä oo suuremmin näkyny...
tai olen uskomatta. Ihan omalla tavallani. Eikä ole mitään tarvetta selittää sitä edes sinulle.
Kokeile Sinäkin. On tosi vapauttavaa ajatella juuri niin kuin itse haluaa. Eikä tarvitse selittää sitä kenellekään. Eikä tarvitse yrittää saada muita "käännytettyä".
En minä sinua "käännytä", kuten jo sanoin, elät kuten ateistit. Tuo "jokin" ei ohjeista elämääsi. Näin ollen sinun uskomuksesi ei myöskään aiheuta mitään haitallisia lieveilmiöitä, jotka ovat tuttuja noista valtauskonnoista. Olet siis minun näkökulmastani täysin harmiton (uskontomielessä, en minä sinusta muuten tiedä :D), ajattelutapamme on vain eri.
"kuten jo sanoin, elät kuten ateistit"
Aika rohkea väite... varsinkin sen jälkeen, kun ensimmäinen viestini loppukappaleessa sanoin, että "en ole ateisti"...
No, saahan sitä tosiaan väittää ja luulla tietävänsä toisesta ihan mitä vain... ;-)
jumalasi on sinulle 'jokin', etkä sen kummemmin sitä hahmota, niin eihän se mitään käskykokoelmiakaan sinulle ole antanut. Näin ollen elänet ateistimaista elämää - 'jokin' on mielestäsi olemassa, mutta siinä se. Tuskinpa voit sanoa, että 'jokin' haluaa sinun toimivan siten-ja-täten. Kyllä siinä kohtaa, jos jokin korkeampi voima elämääsi ohjaisi, tietäisit siitä muuta kuin 'jokin'.
Ei se mikään loukkaus ole vaan toteamus =) Jos uskot johonkin, jonka pystyt paremmin erittelemään, alkaa olla uskonto ehkä jo lähempänä.
Että eihän ed. kirjoittaja väittänyt tietävänsä sinusta ihan mitä vain, vaan vastasi siihen, mitä itse kirjoitit. Jos tarkoitit muuta, niin sitähän ei voi tietää kun ajatuksia ei osaa lukea.
Aloitin, tai siis yritin aloittaa keskustelun kirkon "hätätilasta". Uskon, että kirkolla/kirkoilla on lähitulevaisuudessa suuria haasteita edessään. Ihmisten etääntyminen uskonnollisista "totuuksista" alkaa toden teolla realisoitua kirkosta eroamisina. Näin luulen tapahtuvan. Ja toivonkin tapahtuvan. Se varmaan pakottaisi kirkon muutokseen. Ja myös koko muun yhteiskunnan olisi määriteltävä itsensä uudelleen. Se saattaisi olla tarvehdyttävä prosessi.
Mutta... näyttää olevan mielenkiintoista myös tämä oma suhteeni uskontoon. Toistan nyt vielä alussa kirjoittamani:
"Minä en ole ateisti. Uskon "johonkin", mutta onneksi sitä ei tarvitse edes yrittää selittää. Selittäminen olisi syömistä Hyvän ja pahan tiedon -puusta, ja siten jumalanpilkkaa."
Käytän tuossa sanaa "johonkin". Itselleni se tarkoittaa "jotain" ja paljon. Te (vai sinä) keskustelijat nostatte siitä esiin aika ihmeellisiä juttuja. Miksi ihmeessä esim seuraava päätelmä: "jumalasi on sinulle 'jokin', etkä sen kummemmin sitä hahmota, niin eihän se mitään käskykokoelmiakaan sinulle ole antanut"? Miten se "jokin" on yhtä kuin "käskykokoelma"?
Mulla ei ole mitään tarvetta yrittää selittää tätä asiaa. Sitä ei voi pukea käsitteiksi tai sanoiksi. En väitä tämän johtuvan teidän ymmärryskyvyn puutteestanne, vaan minun kykenemättömyydestäni ja haluttomuudestani. En vain osaisi selittää.
Koitan nyt vielä selvittää tuota jumala ja käskykokoelma suhdetta. Eli muutama esimerkki.
Kristinuskon jumalan käsky -> Käykää kirkossa sunnuntaisin
Islamin jumalan käsky -> Rukoilkaa usein Mekkaan päin
Hindujen jumalien käsky -> Ylistäkää lehmiä
Kaikki nuo on asioita, joita nämä ihmiset tuskin tekisivät elleivät olisi uskovaisia. Sinun tilanteesi verrattuna ateistiin.
Sinä: "jonkin" käsky -> *tyhjä*
Ateisti: *tyhjä* -> *tyhjä*
mutta en kuitenkaan... ehkä...
Kuinka niin?:
"Sinä: "jonkin" käsky -> *tyhjä*
Ateisti: *tyhjä* -> *tyhjä*"
Tarkoitan, että miksi tuolla on sana "käsky"? Mun ajatuksissani sinne ei ollenkaan tarvita sellaista sanaa. Voisit yhtä hyvin käyttää siinä jotain muuta sanaa, jonka merkitys olisi siinä yhteydessä aivan yhtä olematon.
Miksi "jostakin" seuraa "käsky"? Tiedän, että se on ollut vallitseva tapa maailmanuskontojen historiassa, mutta miksi sinä käytät sitä?
Olen ymmärtänyt että sinä olet ateisti. (Ymmärsinkö oikein?) Mutta sinäkin käytät käsitteitä juuri siten kuin uskovaisia on opetettu käyttämään. Uskovaisia on tuhansia vuosia opetettu käyttämään käsitteen "jumala" tai "jokin" seurana heti käsitettä "käsky" tai "synti" tai "oikein ja väärin"... Uskonto on määritettyt käsitteet etukäteen ja te ateistitkin suostutte pelaamaan niillä ehdoilla. Jos te lankeatte tähän uskonnon ansaan, niin olette hävinneet taistelun jo ennen sen alkamista. Koska se, joka määrittelee käsitteet on jo määritellyt vastauksen.
Se, joka määrittelee kysymyksen tai ongelman esiintuomisessa käytettävät käsitteet valitsee myös mahdolliset vastausvaihtoehdot. On eri asia kysyä, että "miten ihminen pelastuu?", kuin kysyä, että "pitäisikö ihmisen pelastua, ja jos, niin mistä ja mihin?". Ensimmäinen kysymys on järjestäytynyttä uskonnollisuutta, toinen on vapaata existentiaalista pohdintaa.
Tarkoitan sitä, että ei ole olemassa vapaa-ajattelijan vapaata ajattelua, jos ei lähdetä ihan oikeasti vapaasta ajattelusta.
Eli jos sinä esität minulle kysymyksen, jossa heti yhdistät sanan "jokin" sanaan "käsky", niin olet uskonnollisen käsitteenmäärittelyn talutusnuorassa.
Ajatteluuni ei istu noi käsitteet, jotka on joskus tuhansia vuosia sitten liitetty johonkin uskonnonharjoitukseen. Ne käsitteet nyt vaan on jotain ihan ufoa. En tarvitse tuollaisia käsitteitä.
10 pistettä ja papukaijamerkki!
"Onkohan tuo menneisyyden painolastia, vai miksi ihmiset ovat kuitenkin hyvin nopeita kieltämään että olisivat ateisteja?"
Siinä voi olla takana se, että kokee ateismin jotenkin ääri-ilmiöksi. Mä luulen, että suurin osa suomalaisista ei tunne itseään uskovaiseksi eikä ateistiksi. Siinä välissä on paljon tilaan erilaisille variaatioille.
Sitäpaitsi, ajattelen, että uskovaisuus ja ateisimi eivät ole saman ilmiön tai akselin ääripäät. Ne ovat eri akseleilla. Juuri siksi niiden välinen "keskustelu" on niin mahdotonta.
Raamattu on vain tarukirja ja niistä saduista on turha keskustella niinkuin ne olisivat muka totta, heh.
OLEN USKOMATON IHMINEN !!!!
. . .