tutkimuksissa on todettu geneettistä taipumusta homouteen tai ylipäätänsä esim. pettäminen liittyy ihmisen biologiseen toimintaan. Kun ihminen tulee uskoon ja saa Pyhän Hengen niin hän saa voiman taistella ruumiillisia taipumuksiaan vastaan eikä pyri toteuttamaan niitä ja näin pääsee taivaaseen. Ainakin näin olen ymmärtänyt kristiliisissä piireissä yleisesti opetettavan, vaikka Jeesuksen sovitustyö ristillä onkin tärkein tie taivaaseen niin kuitenkin tulee tehdä hyvä uskon kilvoitus ja jos ei tee niin se on Jeesuksen ristinsovituksen pilkkaamista.
Moneen syntiin on geneettinen taipumus
paapoo
5170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos ei vietti vedä esim. homouteen, niin silloin homous ei ole mahdollista. Minusta ihmisellä on siemen kaikkeen. Itse me tuota siementä kasvatamme, oli se sitten homouden tai jonkin muun siemen.
Ns. synti on kuin kasvi joka tarvitsee jatkuvaa hoivaamista, muuten se kuihtuu pois.
Vasta silloin kun viimeinenkin pahuuden juurenpätkä on kuihtunut, se kuolee ihmisestä kokonaan.
häpeästä, mitä mieltä olette? Tunsin henkilön, josta tiesin, että hän oli lesboillut. Joku väitti, hänellä oli voimakas libido, hän häpesi sitä, siksi kieroutui. Ja että ihmiset siksi hakevat vaikeita selityksiä, koska eivät halua puhua häpeästä? Minä uskon ihmisen voivan parantua siitä, en valikoisi ystäviä sen perusteella.
Pitää muistaa sellainen asia, että tutkimukset ovat ihmisten tekemiä, ja tiedekin korjaa itseään.
Tässä ollaan siinä mielessä menty vipuun, että tutkimuksia ja tiedettä pidetään ikäänkuin totuutena.
En väitä etteikö tutkimus olisi totta tai että tutkimus ei voisi olla objektiivinen jne. mutta ihmisen aikaansaannokset ovat ihmisen aikaansaannoksia.
Sitten tuo genetiikkaan perustaminen on myös asia, johon keskustelussa pitää tuoda Raamatun valoa, 1. Mooseksen kirjasta, jossa kerrotaan mystisestä syntiinlankeemuksesta. Tai mystisenä se on meille selitetty vaikka kertomus on hyvin yksioikoinen: annettua käskyä ei toteltu,mentiin metsään piiloon, valehdeltiin, syy laitettiin muiden niskoille eikä anteeksi pyydelty.
Tästä alkoi ihmiskunnan turmeltuminen ( kauhea sana kauhealle asialle ).
Synti toi lisää syntiä, kun ei tehty parannusta. Synti toi sairaudet ja myös geenistön poikkeavuudet ja kuoleman.
Jos haluaa miettiä asiaa syvemmin omalta kohdalta, niin kyllähä monesti valheesta ja selityksistä kaikki kakka omassa elämässä on alkanut.
Surullinen tarina, jollei Jeesus olisi suostunut vapaaehtoisesi tulemaan meitä auttamaan, pyytämään puolestamme anteeksi, kärsimään ristillä meille ja aiemmin eläneille tarkoitetun tuomion. Ennen Jeesusta eläneet tuomitaan sen mukaan mitä he tiesivät, oikeudenmukaisesti, joten meidän ei tarvitse heidän puolestaan surra. Vaan pitää itsestämme huolta, että eläisimme
Jumalan käskyjen mukaan Jeesukseen tukeutuen
Jumala voi parantaa sairaudet, geenivirheet - moni asia korjataan vasta uudestisyntyneessä ruumiissa taivaassa, jonka saamme, kun muutumme ensin Raamatun sanan mukaan sisäisesti täällä, eli alamme elää oikeamielisesti, kunnioitamme Jumalaa ja rakastamme lähimmäistämme.
Se ei ole vaikeaa, mutta kärsivälisyyttä tarvitaan.
Ne isien teot, ne isien teot. Niitähän läpi Raamatun rukouksissa tuodaan esiin" niin me kuin isämmekin" jne.
Mutta juuri siksihän on Jeesus, vain Hänessä kaikki oikenee.
Muuten saa tyytyä kasvattamaan syntiä synnin päälle, sanoen sitä jopa oikeaksi.
Yleensä ajatellaan vain itseään ,unohtaen kokonansa tulevat polvet, niin me kuin isämmekin hamasta muinaisuudesta.
Joopa. Kokemusta on omasta kieroon kasvamisesta, valheen uskomisesta, selittelystä. Nyt kun pää on vähän selvinnyt, niin sitä tajuaa, miten onnekas sitä on ollut, että Jeesus tarttui minuun kiinni, kuuli kun huusin apua. Ja sen tajuaminen, että pahuus tekee kaikkensa, että menettäisimme toivomme ja elämänhalumme, on tehnyt vakavaksi.