Marienburgin joukkohauta?

Puolalaisten oma "Katyn"?

Mikään puolalainen arkistotieto tai muu dokumentti ei sisällä mainintaa Malborkin joukkomurhasta eikä sen uhreista, jos niitä on tutkittukaan? Seuraava marraskuussa v.1945 Marienborgissa olleen lausunto kaataa mediaan nopeasti muodostuneen konsenuksen joukkohaudan yhdistymisestä vain ja ainoastaan kaupungin joutumiseen puna-armeijan käsiin huhtikuun 9:nä 1945:

Am 10. Januar 2009 gegen 20.00 Uhr wurde dem Heimatkreisvertreter Bodo Rückert telefonisch folgendes Erlebnis mitgeteilt:

Tammikuun 10. klo. 20.00 sai kotiseutuedustaja Bodo Rückert puhelimitse seuraavan aikalaistodistuksen:

"Im November 1945 hielt ich mich als Fünfzehnjähriger in der unmittelbaren Nähe des Marienburger Bahnhofs auf. Mit großem Geschrei stürzten plötzlich unter massiver Gewaltanwendung (Knüppeleinsatz) durch die polnische Miliz etwa 200 bis 300 Personen, Frauen und Kinder, durch das Haupttor des Bahnhofs auf die Straße. Sie wurden wie Vieh in Richtung Innenstadt getrieben …"

"Marraskuussa 1945 olin viisitoista vuotias. Olin Marienburgin rautatieaseman läheisyydessä, kun yht´äkkiä syöksyi suurella metelillä ja puolalaisten miliisien massiivisen väkivallan (pampuilla lyömisen) alaisina noin 200 tai 300 henkilöä, naisia ja lapsia rautatieaseman pääoven kautta kadulle. Heitä vietiin kuin karjaa kohti keskikaupunkia..."

"Ein auf die Straße gefallener Junge wurde dabei niedergetrampelt und unversorgt liegen gelassen."

"Eräs kadulle kaatunut poika joutui näin tallatuksi maahan ja hänet jätettiin siihen makaamaan ilman huolenpitoa."

"Das damalige brutale Geschehen durch die polnische Miliz ist mir unvergessen geblieben und durch die jetzige Berichterstattung in der Presse über die Funde in Marienburg ganz unverhofft in meine Gegenwart zurückgekehrt. Mit dieser Mitteilung, die ich auch beeiden würde, möchte ich der Aufklärung dienen."

"Tämä tuolloinen puolalaisten miliisien butaali teko on jäänyt unohtumattomana muistiini, ja nykyinen Marienburgin löytöjen käsittely lehdistössä on palauttanut sen mieleeni menneisyydestäni. Kun tämä uutisointi on vaikuttanut minuunkin, haluan osaltani auttaa tapahtumien selvittämistä."

(Name, Anschrift und Telefonnummer des Anrufers sind dem Heimatkreisvertreter bekannt)

TV:n uutisryhmä siis riensi lokakuussa v.2008 juurilöytyneen Marienburgin joukkohaudan äärelle ja puolalaiset katsojat saivat järkyttyä rikkiammutuista lasten pääkalloista ja yli 2000:sta vainajasta.

Päähänammuttuja oli vainajien joukossa silloin vielä 238, mutta myöhemmin luvut alkoivat vähetä... Sehän ei liity uhrien saksalaisuuden selviämiseen?

Halusi joku kätkeä Malborkin-Marienburgin joukkomurhan todellisen taustan tai ei, se on tällähetkellä lopullisesti selvittämättä. Kuten myös Bodo Rückertille soittaneen entisen marienburgilaisen näkemän ihmisjoukon kohtalo. Milloin he löytyvät, ...vai ovatko he jo löytyneet?

Emmekö voisi lähettää paikalle suomalaisten arkeologien ja oikeuslääkärien Huhtiniemi-ryhmää? Sillähän lienee runsaasti käyttämätöntä rahoitusta mutta ei mitään tutkittavaa?

Blut und Heimat kirjoitti:

Puolalaisten oma "Katyn"?

Mikään puolalainen arkistotieto tai muu dokumentti ei sisällä mainintaa Malborkin joukkomurhasta eikä sen uhreista, jos niitä on tutkittukaan? Seuraava marraskuussa v.1945 Marienborgissa olleen lausunto kaataa mediaan nopeasti muodostuneen konsenuksen joukkohaudan yhdistymisestä vain ja ainoastaan kaupungin joutumiseen puna-armeijan käsiin huhtikuun 9:nä 1945:

Am 10. Januar 2009 gegen 20.00 Uhr wurde dem Heimatkreisvertreter Bodo Rückert telefonisch folgendes Erlebnis mitgeteilt:

Tammikuun 10. klo. 20.00 sai kotiseutuedustaja Bodo Rückert puhelimitse seuraavan aikalaistodistuksen:

"Im November 1945 hielt ich mich als Fünfzehnjähriger in der unmittelbaren Nähe des Marienburger Bahnhofs auf. Mit großem Geschrei stürzten plötzlich unter massiver Gewaltanwendung (Knüppeleinsatz) durch die polnische Miliz etwa 200 bis 300 Personen, Frauen und Kinder, durch das Haupttor des Bahnhofs auf die Straße. Sie wurden wie Vieh in Richtung Innenstadt getrieben …"

"Marraskuussa 1945 olin viisitoista vuotias. Olin Marienburgin rautatieaseman läheisyydessä, kun yht´äkkiä syöksyi suurella metelillä ja puolalaisten miliisien massiivisen väkivallan (pampuilla lyömisen) alaisina noin 200 tai 300 henkilöä, naisia ja lapsia rautatieaseman pääoven kautta kadulle. Heitä vietiin kuin karjaa kohti keskikaupunkia..."

"Ein auf die Straße gefallener Junge wurde dabei niedergetrampelt und unversorgt liegen gelassen."

"Eräs kadulle kaatunut poika joutui näin tallatuksi maahan ja hänet jätettiin siihen makaamaan ilman huolenpitoa."

"Das damalige brutale Geschehen durch die polnische Miliz ist mir unvergessen geblieben und durch die jetzige Berichterstattung in der Presse über die Funde in Marienburg ganz unverhofft in meine Gegenwart zurückgekehrt. Mit dieser Mitteilung, die ich auch beeiden würde, möchte ich der Aufklärung dienen."

"Tämä tuolloinen puolalaisten miliisien butaali teko on jäänyt unohtumattomana muistiini, ja nykyinen Marienburgin löytöjen käsittely lehdistössä on palauttanut sen mieleeni menneisyydestäni. Kun tämä uutisointi on vaikuttanut minuunkin, haluan osaltani auttaa tapahtumien selvittämistä."

(Name, Anschrift und Telefonnummer des Anrufers sind dem Heimatkreisvertreter bekannt)

TV:n uutisryhmä siis riensi lokakuussa v.2008 juurilöytyneen Marienburgin joukkohaudan äärelle ja puolalaiset katsojat saivat järkyttyä rikkiammutuista lasten pääkalloista ja yli 2000:sta vainajasta.

Päähänammuttuja oli vainajien joukossa silloin vielä 238, mutta myöhemmin luvut alkoivat vähetä... Sehän ei liity uhrien saksalaisuuden selviämiseen?

Halusi joku kätkeä Malborkin-Marienburgin joukkomurhan todellisen taustan tai ei, se on tällähetkellä lopullisesti selvittämättä. Kuten myös Bodo Rückertille soittaneen entisen marienburgilaisen näkemän ihmisjoukon kohtalo. Milloin he löytyvät, ...vai ovatko he jo löytyneet?

Emmekö voisi lähettää paikalle suomalaisten arkeologien ja oikeuslääkärien Huhtiniemi-ryhmää? Sillähän lienee runsaasti käyttämätöntä rahoitusta mutta ei mitään tutkittavaa?

Löysää spekulointia voi tietysti harrastaa suuntaan tai toiseen. Selkeästi näyttää kuitenkin siltä että puolalaisilla ei järin suurta intoa asian selvittämiseen ole kun uhrit ja eritoten tekijät saattavat paljastua olevan turhan lähellä. IPN ei uutisten mukaan mitään kiirettä pitänyt paikalle saapumisessaan, lähinnä vastahakoisesti tuli mukaan kun joka tapauksessa kyse tullee olemaan rikostutkinnastakin. Jedwabne (tapaus jota puitiin vuosia, puolalaiset paljastuivat juutalaisten joukkosurman toteuttajiksi) on vielä tuoreessa muistissa, joten sikäli haluttomuuden ymmärtää.

terrent... kirjoitti:

Löysää spekulointia voi tietysti harrastaa suuntaan tai toiseen. Selkeästi näyttää kuitenkin siltä että puolalaisilla ei järin suurta intoa asian selvittämiseen ole kun uhrit ja eritoten tekijät saattavat paljastua olevan turhan lähellä. IPN ei uutisten mukaan mitään kiirettä pitänyt paikalle saapumisessaan, lähinnä vastahakoisesti tuli mukaan kun joka tapauksessa kyse tullee olemaan rikostutkinnastakin. Jedwabne (tapaus jota puitiin vuosia, puolalaiset paljastuivat juutalaisten joukkosurman toteuttajiksi) on vielä tuoreessa muistissa, joten sikäli haluttomuuden ymmärtää.

...ei voida sivuuttaa.

Tälläinen ihmisjoukko ei kuole ilman että joku pyrkii tietoisesti tapattamaan heidät.

Näyttää siltä, että Puolassa, Tsekissä ja Jugoslaviassa alkoi natsien lähdön jälkeen kahta kauheampi ihmisten lahtaaminen?

Otetaan vain yksi esimerkki:

Lainaus Alexander Hoyerin kirjasta "Zwiespalt der Gemüter":

"Joukkomurhat alkoivat Prahassa toukuun neljännen ja viidennen välisenä yönä v.1945. Keskiajan hirvittävimmät tapahtumat kalpenevat sen murhaavan verenhimon rinnalla, joka näyttäytyi Prahan kaduilla, asuintaloissa ja useimmissa kaupungin sairaaloissa.

Sen jälkeen kun yleistä osallistumista sotaponnisteluihin oli kuulutettu v.1944, lääketieteen opiskelija Ingrid Langer oli ilmoittautunut Punaisen Ristin hoitajaksi. Hänet oli sijoitettu Luftwaffen sairaalaan Moldaun oikealle rannalle Prahassa. Toukokuun kuudennen päivän aamuna lukuisa joukko tsekkiläisiä nuoriamiehiä ja tyttöjä ryntäsi huutaen ja kiljuen sisään sairaalan pääovesta. Uhkaillen konepistooleilla he vaativat kaikkia Punaisen Ristin sairaanhoitajia ja liikuntakykyisiä potilaita ulos rakennuksesta.

Kun lääkärit yrittivät saada huligaaneja luopumaan vaatimuksestaan vedoten Punaisen Ristin, jonka suojeluksessa sairaala oli, oikeuksiin mellakoiva joukko vain jatkoi nauraen mölyämistään. Aseistettuina he hyökkäsivät sairaalan huoneisiin tönien pyjamiin pukeutuneita haavoittuneita ulos edellään.

Toiset samanluokan sankarit toivat ulos kaikki työvuorossa olevat hoitajat, asettivat heidät riviin ja valikoivat nuorimpia ja kauniimpia. Ingrid oli heidän joukossaan.

Väiteltyään pitkään siitä, minkälaisiin julmuuksiin voisivat ryhtyä, teini-ikäiset raakalaiset päättivät marssittaa uhrina kaupunkiin.

Joukossaan kymmenen valittua haavoittunutta potilasta sairaanhoitajat pakotettiin marssimaan paririvissä..."

Puolaiset ja tsekit ovat yhtä syyllisiä kuin puna-armeija tai natsit.

Pasi.Fistaaja kirjoitti:

...ei voida sivuuttaa.

Tälläinen ihmisjoukko ei kuole ilman että joku pyrkii tietoisesti tapattamaan heidät.

Näyttää siltä, että Puolassa, Tsekissä ja Jugoslaviassa alkoi natsien lähdön jälkeen kahta kauheampi ihmisten lahtaaminen?

Otetaan vain yksi esimerkki:

Lainaus Alexander Hoyerin kirjasta "Zwiespalt der Gemüter":

"Joukkomurhat alkoivat Prahassa toukuun neljännen ja viidennen välisenä yönä v.1945. Keskiajan hirvittävimmät tapahtumat kalpenevat sen murhaavan verenhimon rinnalla, joka näyttäytyi Prahan kaduilla, asuintaloissa ja useimmissa kaupungin sairaaloissa.

Sen jälkeen kun yleistä osallistumista sotaponnisteluihin oli kuulutettu v.1944, lääketieteen opiskelija Ingrid Langer oli ilmoittautunut Punaisen Ristin hoitajaksi. Hänet oli sijoitettu Luftwaffen sairaalaan Moldaun oikealle rannalle Prahassa. Toukokuun kuudennen päivän aamuna lukuisa joukko tsekkiläisiä nuoriamiehiä ja tyttöjä ryntäsi huutaen ja kiljuen sisään sairaalan pääovesta. Uhkaillen konepistooleilla he vaativat kaikkia Punaisen Ristin sairaanhoitajia ja liikuntakykyisiä potilaita ulos rakennuksesta.

Kun lääkärit yrittivät saada huligaaneja luopumaan vaatimuksestaan vedoten Punaisen Ristin, jonka suojeluksessa sairaala oli, oikeuksiin mellakoiva joukko vain jatkoi nauraen mölyämistään. Aseistettuina he hyökkäsivät sairaalan huoneisiin tönien pyjamiin pukeutuneita haavoittuneita ulos edellään.

Toiset samanluokan sankarit toivat ulos kaikki työvuorossa olevat hoitajat, asettivat heidät riviin ja valikoivat nuorimpia ja kauniimpia. Ingrid oli heidän joukossaan.

Väiteltyään pitkään siitä, minkälaisiin julmuuksiin voisivat ryhtyä, teini-ikäiset raakalaiset päättivät marssittaa uhrina kaupunkiin.

Joukossaan kymmenen valittua haavoittunutta potilasta sairaanhoitajat pakotettiin marssimaan paririvissä..."

Puolaiset ja tsekit ovat yhtä syyllisiä kuin puna-armeija tai natsit.

Kyllä kai jokainen on syyllinen niihin raakuuksiin joita niiden on todettu tehneen. Mutta mitä tulee tuollaisen ihmisjoukon kuolemiseen mitä Marienbugissa, sikäli kun nuo tiedot ampumahaavoista pitävät paikkansa on toki hyvinkin mahdollista että loput ovat joko tykistötulessa, pommituksissa, tai esimerkiksi kylmyyteen kuolleita tms. Sikäli kun vainajat on kasattu samaan joukkohautaan, voisi olettaa kyseessä olleen esimerkiksi taisteluiden jälkeisen siivousoperaation. Mahdollista tietysti on myös että paikka on ollut useampaan otteeseen joukkohautaamisen sijana.

Tiedä häntä, spekulaatioita enempää ei asiassa toistaiseksi eväitä ole kun ei vainajiakaan ole edes ilmeisesti varmuudella tunnistettu. Näyttää siltä että joillakuilla oli aluksi kova hätä sysätä uhrit neuvostoliittolaisten vastuulle, nyt sama into on vallannut puolalaisten syyttelijät...