No johan on kumma! Tulin vilkaisseeksi HE 97/2009, hallituksen esitys Euskunnalle laiksi autoverolle kannetun arvonlisäveron suuruisen veron palauttamisesta eräissä tapauksissa.
Tuo lakihan on aivan selvästi perustuslain 6 §:n vastainen. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä tarkoittaa, ettei eriarvoista kohtelua voi olla muuten kuin jos tapaukset ovat objektiivisesti erilaisia. Mikä tahansa ero ei riitä: jos esimerkisi vaaleatukkaisia verotettaisiin eri lailla kuin tummatukkaisia, tämä olisi takuuvarmasti perustuslain 6 §:n vastaista.
Juuri tällainen tuo palautuslaki on. Siinähän veroa palautettaisiin vain niille (muutoin täysin samalaisille tapauksille), joilla on vielä valitus tai oikaisupyyntö vireillä tai määräaikaa näiden tekemiselle jäljellä. Esimerkiksi sellaiselle, jonka valitus on hylätty lainvoimaisesti, ei palautusta näköjään maksettaisi, vaikka tapaus olisi nuorempi kuin 2006, johon palautus muutoin on pääsääntöisesti rajattu. Kuitenkin, jos on kyse tätä vanhemmasta tapauksesta, johon ei vielä ole tullut lainvoimaista päätöstä, palauksen voisi ilmeisesti saada.
Lakiehdotuksen mukaan näyttäisi tosiaan siltä, että palautuksen saanti on riippuvainen siitä täysin satunnaisesta seikasta, onko valitusmahdollisuutta vielä jäljellä vai ei. Tämä ei voi olla sellainen objektiivinen syy, joka perusteella voitaisiin antaa erilainen kohtelu.
Siis se saisi huonomman aseman, jonka kohdalla hallinnolliset tuomioistuimet tai oikaisusta huolehtivat viranomaiset ovat "joutuisasti" käsitelleet asian, kuten laki itse asiassa myös edellyttää.
Toinen asia on rajoittuminen vuoden 2006 ja sitä tuoreempiin asioihin. Ymmärrän kyllä se, jos EU-kriteereillä asetetaan tällainen aikaraja, kuten esityksessä on väitetty. Se ei kuitenkaan riitä perusteluksi, vaan lisäksi pitää ottaa huomioon voimassa oleva perustuslaki. Tapelkoot oikeusoppineet siitä, mikä aikaraja on objektiivisesti perusteltu ja mikä ei. Näyttää kuitenkin siltä, että lakihan mahdollistaa palautuksen myös vuotta 2006 vanhemmissa tapauksissa jos verotus ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi. Varmaan valituksia tältäkin ajalta on vielä käsittelemättä kasapäin. Jos näin on, tämä ainakin romuttaa vuoden 2006 pitämisen jollakin tapaa objektiivisena rajauksena, joka sallisi muutoin samanlaisille tapauksille (autoverolle on maksettu "elviä") erilaisen kohtelun.
On peräti omituista, ettei näihin peruslaillisiin kysymyksiin ole mitenkään puututtu hallituksen esityksen perusteluissa. Ilmeisesti tarkoituksena on, että esitys menee läpi sammutetuin lyhdyin, kun tästä vaan ei mainita. Mitä ihmeen järkeä oli laittaa palautus riippumaan siitä, onko oikeussuojakeinoja vielä jäljellä, kun palautuksen olisi yhtä hyvin voinut maksaa kaikille niille, jotka ovat maksaneet "elviä" riippumatta siitä, miten valituksessa on käynyt.
Vähintä mitä kansalaisten nyt pitäisi kansanedustajiltaan vaatia on, että tämä esitys pitää viedä arvioitavaksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Hallitus näkyy haluavan pikaista ja vaivatonta käsittelyä, eikä eduskunta ainakaan tähän asti näytä olleen mitenkään hereillä.
Kyse on nyt kansalaisten ja veronmaksajien aktiivisuudesta.
Tuo lakihan on aivan selvästi perustuslain 6 §:n vastainen. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä tarkoittaa, ettei eriarvoista kohtelua voi olla muuten kuin jos tapaukset ovat objektiivisesti erilaisia. Mikä tahansa ero ei riitä: jos esimerkisi vaaleatukkaisia verotettaisiin eri lailla kuin tummatukkaisia, tämä olisi takuuvarmasti perustuslain 6 §:n vastaista.
Juuri tällainen tuo palautuslaki on. Siinähän veroa palautettaisiin vain niille (muutoin täysin samalaisille tapauksille), joilla on vielä valitus tai oikaisupyyntö vireillä tai määräaikaa näiden tekemiselle jäljellä. Esimerkiksi sellaiselle, jonka valitus on hylätty lainvoimaisesti, ei palautusta näköjään maksettaisi, vaikka tapaus olisi nuorempi kuin 2006, johon palautus muutoin on pääsääntöisesti rajattu. Kuitenkin, jos on kyse tätä vanhemmasta tapauksesta, johon ei vielä ole tullut lainvoimaista päätöstä, palauksen voisi ilmeisesti saada.
Lakiehdotuksen mukaan näyttäisi tosiaan siltä, että palautuksen saanti on riippuvainen siitä täysin satunnaisesta seikasta, onko valitusmahdollisuutta vielä jäljellä vai ei. Tämä ei voi olla sellainen objektiivinen syy, joka perusteella voitaisiin antaa erilainen kohtelu.
Siis se saisi huonomman aseman, jonka kohdalla hallinnolliset tuomioistuimet tai oikaisusta huolehtivat viranomaiset ovat "joutuisasti" käsitelleet asian, kuten laki itse asiassa myös edellyttää.
Toinen asia on rajoittuminen vuoden 2006 ja sitä tuoreempiin asioihin. Ymmärrän kyllä se, jos EU-kriteereillä asetetaan tällainen aikaraja, kuten esityksessä on väitetty. Se ei kuitenkaan riitä perusteluksi, vaan lisäksi pitää ottaa huomioon voimassa oleva perustuslaki. Tapelkoot oikeusoppineet siitä, mikä aikaraja on objektiivisesti perusteltu ja mikä ei. Näyttää kuitenkin siltä, että lakihan mahdollistaa palautuksen myös vuotta 2006 vanhemmissa tapauksissa jos verotus ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi. Varmaan valituksia tältäkin ajalta on vielä käsittelemättä kasapäin. Jos näin on, tämä ainakin romuttaa vuoden 2006 pitämisen jollakin tapaa objektiivisena rajauksena, joka sallisi muutoin samanlaisille tapauksille (autoverolle on maksettu "elviä") erilaisen kohtelun.
On peräti omituista, ettei näihin peruslaillisiin kysymyksiin ole mitenkään puututtu hallituksen esityksen perusteluissa. Ilmeisesti tarkoituksena on, että esitys menee läpi sammutetuin lyhdyin, kun tästä vaan ei mainita. Mitä ihmeen järkeä oli laittaa palautus riippumaan siitä, onko oikeussuojakeinoja vielä jäljellä, kun palautuksen olisi yhtä hyvin voinut maksaa kaikille niille, jotka ovat maksaneet "elviä" riippumatta siitä, miten valituksessa on käynyt.
Vähintä mitä kansalaisten nyt pitäisi kansanedustajiltaan vaatia on, että tämä esitys pitää viedä arvioitavaksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Hallitus näkyy haluavan pikaista ja vaivatonta käsittelyä, eikä eduskunta ainakaan tähän asti näytä olleen mitenkään hereillä.
Kyse on nyt kansalaisten ja veronmaksajien aktiivisuudesta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tee valitusta niin on hyväksynyt päätöksen. Se on objektiivinen syy.
Ovat johtaneet laittoman veron maksajiksi joutuneita tarkoituksellisesti harhaan.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61993C0312:FI:HTML
...onko kansallisen tuomioistuimen oltava viran puolesta soveltamatta tiettyjä kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka yhteisöjen tuomioistuin on todennut yhteisön oikeuden kanssa ristiriitaisiksi, ennen kuin lainsäätäjä kumoaa ne tai tuomioistuin toteaa ne lainvastaisiksi.
Vastatessaan tähän kysymykseen tuomioistuin totesi, että "jokaisen kansallisen tuomioistuimen on toimivaltaansa kuuluvassa asiassa sovellettava yhteisön oikeutta kokonaisuudessaan ja turvattava yhteisön oikeuden mukaisesti yksityisille kuuluvat oikeudet ja vastaavasti oltava soveltamatta jokaista kansallisen oikeuden säännöstä, joka on ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, riippumatta siitä, onko kyseinen säännös annettu ennen yhteisön oikeuden sääntöä vai sen jälkeen".
Yhteisöjen tuomioistuin totesi vastaavasti, että "kansallinen tuomioistuin, jonka tehtävänä on toimivaltansa rajoissa soveltaa yhteisön oikeutta, on velvollinen varmistamaan yhteisön oikeuden säännösten tehokkaan vaikutuksen, ja sen on oltava tarvittaessa viran puolesta soveltamatta niitä kansallisen lainsäädännön säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, vaikka ne olisi annettu yhteisön oikeuden säännösten jälkeen, eikä tuomioistuimen tarvitse pyytää tai odottaa, että nämä säännökset kumottaisiin lainsäädännöllä tai muulla perustuslaillisella menettelyllä."
Esitys tulee kaatumaan viimeistään EYT:ssä. Ei olla kestävällä pohjalla, kun rikoksen uhreilta evätään korvaukset.
Toivottavasti jossain vaiheessa aletaan tutkia myös tämän sopan valmistelijoita. Joku tolkku pitää vedätyksessä ja valehtelussakin olla. Kaikki tiesivät, että elvi oli laiton, mutta joillakin oli silti otsaa väittää muuta.
Että,
Nyt valtio ei suostu edes palauttamaan varastamiaan rahoja!
Saati että maksaisi hyväksyttävää korkoa & vahingonkorvauksia.
"Ennakkoratkaisupyynnössään muutoksenhakutuomioistuin kysyy kuitenkin, onko CIR:ssä säädetty määräaika sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa. Muutoksenhakutuomioistuimen mukaan veroviranomaisten esittämä väite tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta estää sitä ottamasta viran puolesta käsiteltäväksi 52 artiklan mukaisen vaatimuksen. Seurauksena on se, että CIR:n säännökset rajoittavat muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaa tutkia sitä, onko kansallinen laki sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa, ja lisäksi sen toimivaltaa pyytää ennakkoratkaisua perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti. Lisäksi CIR:n säännöksistä johtuu, että kun kyseessä on verovelvollisen tai muutoksenhakutuomioistuimen oikeus vedota yhteisön oikeuteen liittyvään vaatimukseen, yhteisön oikeus joutuu huonompaan asemaan kuin kansallisen oikeuden eräät periaatteet, kuten verotusoikeuden vanhentuminen ja oikeusvoimavaikutus, joiden noudattamatta jättämiseen voidaan vedota määräajoista riippumatta. "
Kuten linkistä selviää kysymyksessä on 15 vuotta vanha julkisasiamiehen ratkaisuehdotus lausuntoineen. Ei siis ole mikään päätösteksti tai tuomio.
Tämä vain vahvistaa sen, että verovalituksen määräaikoja on noudatettava, kuten kansallinen lainsäädäntö määrää.
----
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus Jacobs 4 päivänä toukokuuta 1994. - Peterbroeck, Van Campenhout & Cie SCS vastaan Belgian valtio. - Ennakkoratkaisupyyntö: Cour d'appel de Bruxelles - Belgia. - Kansallisen tuomioistuimen toimivalta tutkia viran puolesta kansallisen lainsäädännön yhteensoveltuvuutta yhteisön oikeuden kanssa. - Asia C-312/93.
Ratkaisuehdotus
47 Edellä esitetyn perusteella olen sitä mieltä, että esitetty kysymys olisi ratkaistava seuraavasti:
Yhteisön oikeus ei ole ristiriidassa sellaisen kansallisen säännöksen kanssa, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin ei saa ottaa huomioon sellaista yhteisön oikeuteen liittyvää perustetta, jota riita-asian asianosainen ei ole esittänyt asetetussa määräajassa, sillä edellytyksellä, että tätä sääntöä sovelletaan erottelematta vastaavanlaisiin kansalliseen oikeuteen liittyviin perusteisiin ja että se ei tee suhteettoman vaikeaksi yhteisön oikeudessa taattujen oikeuksien turvaamista.
Aloitusviestissä tarkoitettiin ilmeisesti seuraavaa vertailua:
tapaus A: verotus esim. vuodelta 2006, hallinto-oikeuden hylkäävä päätös saatu, KHO ei muutoksenhakulupaa ja verotus siis lainvoimainen.
tapaus B: verotus vuodelta 2006, muutoksenhakukeinoja ei käytetty, mutta määräaikaa jäljellä.
Lakiesityksen mukaan B voisi saada palautuksen, mutta A ei.
Ei kyllä näytä erityisen "objektiiviselta". Eikä lopputos mitenkään riipu siitä, mitä veroviranomainen on halunnut "hyväksyä". Myöskään EU-vastaisuuteen ei verovelvollisen "hyväksyntä" tietenkään voi vaikuttaa.
-sillä edellytyksellä-
”Mitään kansallisia säännöksiä ei voida asettaa tuomioistuimessa etusijalle perustamissopimukseen perustuvaan oikeuteen nähden, joka on itsenäinen oikeuslähde ja jolla on erityiset alkuperäiset ominaispiirteensä, koska muuten perustamissopimuksen nojalla annettu lainsäädäntö menettää yhteisöluonteensa ja itse yhteisön oikeudellinen perusta saatetaan
kyseenalaiseksi. Jäsenvaltioiden toteuttama perustamissopimuksen määräysten
mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden siirto kansallisesta oikeusjärjestyksestä
yhteisön oikeusjärjestykseen rajoittaa pysyvästi jäsenvaltioiden suvereeneja
oikeuksia."
Löytyihän sitä vieläkin vanhempaa tekstiä vuodelta 1964 eli 45 vuoden takaa. Sitäpaitsi täysin asiayhteydestään irrotettuna ja tarkoitushakuisesti typistettynä.
Tuo tekstin alussa oleva poisjätetty määritys vesittääkin koko hyvän yrityksen:
"...jäsenvaltiot eivät voi asettaa myöhempää omaa säännöstään etusijalle vastavuoroisesti hyväksymäänsä oikeusjärjestykseen nähden."
Siis myöhempää omaa säännöstään - niinpä!
----
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 15 päivänä heinäkuuta 1964. - Flaminio Costa v. ENEL. - Giudice Conciliatore di Milanon esittämä ennakkoratkaisupyyntö. - Asia 6/64.
Yhteisöstä peräisin olevien säännösten sisällyttämisestä jäsenvaltioiden lainsäädäntöön ja yleisemmin perustamissopimuksen sanamuodosta ja tarkoituksesta seuraa, että jäsenvaltiot eivät voi asettaa myöhempää omaa säännöstään etusijalle vastavuoroisesti hyväksymäänsä oikeusjärjestykseen nähden. Tällainen säännös ei voi estää yhteisön oikeusjärjestyksen soveltamista. "Mitään kansallisia säännöksiä ei voida asettaa tuomioistuimessa etusijalle perustamissopimukseen perustuvaan oikeuteen nähden, joka on itsenäinen oikeuslähde ja jolla on erityiset alkuperäiset ominaispiirteensä, koska muuten perustamissopimuksen nojalla annettu lainsäädäntö menettää yhteisöluonteensa ja itse yhteisön oikeudellinen perusta saatetaan kyseenalaiseksi."
Jäsenvaltioiden toteuttama perustamissopimuksen määräysten mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden siirto kansallisesta oikeusjärjestyksestä yhteisön oikeusjärjestykseen rajoittaa pysyvästi jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia.