Eli valopylväs tulee liiteri-/autokatoksen viereen.
Pihan valaistus meinasi unohtua tuosta aiemmasta asennustyö suunnitelmasta "Maakupari valoryhmässä".
Valotolppa 6.5 metrinen tulee rakennuksen viereen. Tosin kaivuu työtä saattaa haitata vierellä oleva iso männynkanto. Maaperä on pintaturpeen jälkeen tiivistä, harmaata, savimaata. Itse pylväs on siis kuusi ja puoli metrinen vähän aikaa sitten kaadettu "sopiva" mänty. Männyn pinta kuoritaan ja maalataan tyvestä tervamaalilla ja Valtilla.
Valaisimet ja piuhat asennetaan ennen pystytystä!
Kysymys on siis kaivuu syvyydestä; että kuinka syvän kuopan edellä mainittu pylväs vaatii, aiemmin mainitussa maaperässä?
Vanhassa oppikirjassani on laskukaava "1,4m x L/20", mutta tuloksista ei tule järkeviä vastauksia...
Tolppaan ei sitten kiipeillä, kun kurottamalla autokatoksen päältä yltää lampun vaihtaa tarvittaessa.
Pihan valaistus meinasi unohtua tuosta aiemmasta asennustyö suunnitelmasta "Maakupari valoryhmässä".
Valotolppa 6.5 metrinen tulee rakennuksen viereen. Tosin kaivuu työtä saattaa haitata vierellä oleva iso männynkanto. Maaperä on pintaturpeen jälkeen tiivistä, harmaata, savimaata. Itse pylväs on siis kuusi ja puoli metrinen vähän aikaa sitten kaadettu "sopiva" mänty. Männyn pinta kuoritaan ja maalataan tyvestä tervamaalilla ja Valtilla.
Valaisimet ja piuhat asennetaan ennen pystytystä!
Kysymys on siis kaivuu syvyydestä; että kuinka syvän kuopan edellä mainittu pylväs vaatii, aiemmin mainitussa maaperässä?
Vanhassa oppikirjassani on laskukaava "1,4m x L/20", mutta tuloksista ei tule järkeviä vastauksia...
Tolppaan ei sitten kiipeillä, kun kurottamalla autokatoksen päältä yltää lampun vaihtaa tarvittaessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.rts.fi/infraryl/lausuntokierros021008/33311_Sahkonjakelun_pylvaat_RTS08_44.doc
oikea kaava 1,4m L/20 siis ynnätään ei kerrota.
upottaa maahan. Tervat ja valtit nopeuttaa lahoamista, kun puu kerran vettyy, se ei kuivu koskaan. Lahoaminen alkaa maassa tosi nopeasti ja tolpasta tulee vaarallinen.J
Joudut tolppaa uusimaan moneen kertaan ja päädyt kuitenkin johonkin parempaan ratkaisuun lopulta, temuttuasi ensin tarpeeksi.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa ettei kannata käyttää kyllästämätöntä puuta pylvääksi.
Puhelinverkkojen rakennemääräykset 1979 antavat ohjeen upotussyvyydestä: 1/6 pituudeltaan, kuitenkin vähintään 1,3 m.
Pylvästä tulee tukea maassa kivillä.
teräsputkea perustuksena. Perustamissyvyys vähintään 1.6 m. Teräsputken pitää ulottua maanpinnan yläpuolelle niin paljon, että pylväs voidaan kiinnittää siihen niin, ettei pylvään alapää ole maanpinnan alapuolella. Ja silloinkin se pylväs lahoaa ajanmittaan.
Ennen vanhaan käytettiin pylväinä mäntyä, ennen kuin kyllästäminen tuli yleiseksi. Siitä tuli mieleen käyttää mäntyä valotolppana. Kuulemma lehtikuusi olisi parasta tämmöiseen... Tuskin ne puun kylläste aineet sitä tolppaa niin nopeasti lahottaa kuin mainittiin. Valtista on hyviä kokemuksia kuusentaimien merkki keppien kyllästämisessä.
Toisaalta kun puhelin- ja sähkötolppia ei aina saa ostettuakaan, niin jotenkin se itse pitää sitten toteuttaa.. Kaipa se ainakin viitisen vuotta kestää. Tyvestä kun on noin 15-20 senttistä.
Oikeat sähkö- ja puhelinpylväät sekä kaupassa myytävä painekyllästetty puu on kyllästetty syvälle.
Sivelykylläste menee muutaman millin syvyyteen saakka.
Siitä voi johtua se, että kuusentaimien merkkikeppien kyllästys on tehokasta myös sivelykyllästeellä. Niissähän riittää se muutama millimetri.