Monet nuoret käyttävät Jeesuksesta lempinimeä Jesse, ja jotkut muotoa Hesus (tulee espanjan kielen nimestä Jesus, jossa J lausutaan kuten H). Toiset taas puhuvat tästä samaisesta Raamatun Jeesuksesta nimellä Ziisus, mikä on alunperin amerikkalaisesta taivasteluilmauksesta kopioitu. Ei siinä mitään, kun ateistinuoret noita nimityksiä käyttävät, mutta kun helluntainuori yrittää olla trendikäs ja puhuu Jessestä, niin se vähän särähtää jumalanpilkalta. Maailmallista, olisi ennenvanhaan sanottu. Olen joidenkuiden helluntainuorten kuullut noitakin lempinimiä käyttävän. Helsingissä.
Jeesuksen kutsuminen lempinimillä,
onko oikein?
6533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Osin kohdin tunnen samoin kuin kirjoitit. Erityisesti slangin käytöstä lempinimissä, varsinkin Jeesuksen, Jumalan ja Pyhän Hengen kohdalla.
Minusta Raamatusta löytyy paljon hyviä lempinimiä, ainakin Jeesuksesta, sellaisia, joita Jeesus itsekin käytti itsestään. Nämä lempinimet uskon hänen hyväksyvän. (Ihmisen Poika, elämän leipä, viinipuu, Hyvä Paimen, etc.)
Tässä tulikin nyt eräs asia mieleeni, jota en, ihme kyllä, ole aikaisemmin huomannut/tajunnut... Ennenhän oli helluntailaisten piirissä sellainen lehti ku Hyvä Paimen, jota julkaistiin lapsille. Lieköhän lehden nimen muutoskin ollut vaikuttamassa tuohon esittämääsi asiaan. Hyvä Paimenhan on nykyisin Jees-lehti.
Itse en paheksu, jos Jeesuksesta käytetään, esim. suomalaisten keskuudessa ulkomaalaisia käännöksiä. Tämä osaksi siitä syystä, että joskus itse käytän rukouskielenäni englantia (minun kohdallani ei ole kielilläpuhumiskieli, koska osaan englantia [kielilläpuhumiskieli on kieli, jota ei ole opittu, vaan joka tulee suuhun oppimatta]), joskus tunnen omalla kohdallani, että on helpompi esittää asiani esim. englannin kielellä, se vain tulee itsestään.
Minusta jokainen puhuttelee Jeesusta ja rukoilee, niinkuin itsestä hyvältä tuntuu, ja niinkuin uskoo oikein tekevänsä. Siinähän se raja menee. Ei kukaan voi antaa toiselle omia rajojaan, esim. veren syömättömyyteen liittyen tms.
Itse noudatan seuraavaa sääntöä: en syö kotona mitään, minkä syöminen tuntuu minusta iljetykseltä. Mutta jos joku minulle tarjoaa jossakin vaikka veriohukaisia, ollessani jossakin kylässä, on minun Raamatun UT:n Paavalin saaman näyn mukaan syötävä mitä eteeni tarjotaan, kohteliaisuudesta. Uskon myös Jeesuksen sanoihin: Ei mikään joka suusta menee sisään ja toista kautta tulee ulos, voi ihmistä saastuttaa (tarkoittaa ruokia). Vaan se saastuttaa mikä suusta tulee ulos (puhe).
nykyajan vapaamielisyys on
vaikuttanut nuoriinkin-
toisaalta vaikuttaisi siltäkin
että Jeesus-nimeä ei kehdata
sanoa muiden kuullen ja siksi
käytetään muita nimiä-Jesseä
ja sellaisia,joista muut eivät
tiedä,kenestä puhutaan.
Esimerkkinä voisin sanoa
helluntaiseurakunnan nuoret
jotka muutoin ovat nuortenilloissa
esillä,olevan kouluissa niin,etteivät
uskoaan näytä,vaan peittävät sen.
Paikkakunnallani asia on näin..
Nimeä JeeSux. Joka tarkoittaa paskiaista, haisevaa, poissa muodista olevaa
savonarola käyttää nimeä tuossa merkityksessä? Tuskinpa vain. En minäkään ymmärrä miksi hän ei voi kirjoittaa reilusti Jeesus, mutta onneksi asia ei ole minun ymmärryksestä kiinni.
Voi tietysti olla että nimi Jeesus suomalaisittain lausuttuna tarkoittaa jossain kielessä samaa mitä sanot että JeeSux tarkoittaa. Mutta loppujen lopuksi on kyse sydämen asenteesta. Puhummeko Vapahtajasta ja millä asenteella puhumme. Voimme pyrkiä lausumaan nimen vaikka kuinka oikein mutta siitäkään ei ole mitään hyötyä jos asenteemme on kaukana Hänen tuntemisestaan.
Muuten. Jos tahdot Jeesuksesta puhua hänen "oikealla" nimellään sano Jeshua mieluummin kuin Jeesus. Jeshua on alkukieltä ja tarkoittaa että Jumala pelastaa. Suomenkielinen sana Jeesus perustuu kreikkalaiseen väännökseen Jeshuasta eikä tarkoita kielellisesti mitään.
Niin että annetaan jokaisen sanoa omantuntonsa mukaisesti Jeesus tai Jeshua tai jopa JeeSux vaikka emme toistemme menettelytapoja aina ymmärtäisikään? Tärkeintä on että puhumme samasta persoonasta, lihaan tulleesta Jumalan Pojasta joka on tosi Jumala: "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa".
Jeesus Kristus on Herra.
Jumala kyllä tietää mikä on henkilökohtainen suhteemme Häneen.
Häntä emme voi pettää.
Aloituksesta olen kyllä samaa mieltä sikäli, että vähän liian kevytmielisesti Jeesuksesta nykyään puhutaan, ei ainoastaan nuorten keskuudessa. Enkä tarkoita että on aina väärin sanoa Jesse. Ei se välttämättä aina ole väärin...
Eikö sekin ole tavallaan kevytmielistä jos ilman nöyryyttä sanomme "Jeesus sitä ja Jeesus tätä" käyttäen Jeesusta jopa lyömävälineenä ja oppiriitoja rakentamaan? Kun meidän pitäisi todella etsiä Hänen henkilökohtaista tuntemistaan ja sisimpämme kovuuden murtumista - ei ainoastaan oikeinmuotoiltuja sanoja, vaan ELÄMÄÄ Jeesuksen yhteydessä.
Siu!
Mm. jotkut saarnaajat, yleensä vanhemman puoleiset, käyttävät Jeesuksesta lempinimeä Jäissys tai Dzäizzys.
Myös vanhempipolvi käyttää Jeissus : D