Eli en tarkoita autokauppiaita, vaan teitä tavallisia ihmisiä, jotka jostain syystä myytte itse suoraan autonne (kepö, nettiauto, hesari, kaupan ilmoitustaulu jne.). Eniten kiinnostaa vanhojen (noin 10-20 vuotta vanhojen) kasojen myyjien kokemukset: tingitäänkö, vaikka hinta olisi muutaman satasen tai yritetäänkö osamaksulla, onko yleensäkään ostajia 80-luvun lopun ruppanoille, hyvillekään, ja millaisia? Kertokaa myyntikokemuksia!
onko auton myynti ankeaa?
crc
7714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oman autoni myin. Ensin ei meinannut mennä millään kaupaksi. Hinta aluksi 900€, laskin vähän ja ei vieläkään. Ehkä en ilmoittanut oikeassa paikassa. Olin jo ostanut toisen auton ja siinä se vanha seisoi bonukset nollassa, taloyhtiön vieraspaikalla. Kypsyin myyskentelyyn ja laskin hinnan kerralla pariin sataan.
Sitten alkoi puhelimen pärinä! Kolmisen viikkoa se sitten soi. Koska en ollut varautunut mihinkään jonotussysteemiin tai vuorojärjestelyihin, niin luokseni kehkeytyi kilpa-ajo. Lähinnä asuva joppari tuli ja ehti ostaa ropposen pois. Seuraavana tullut veti herneen nenään...
Olisi pitänyt muistaa sanoa, että MYYN SILLE JOKA ENSIKSI MAKSAA. Seuraavalla kerralla sanon tämän EHDOTTOMASTI.
Kun halvalla myy, alkaa väki innostua. Tällainen käsitys itselläkin. Tällä hetkellä taitaa olla niin, että nuo 80-luvun lopun kiesit ei kiinnosta ketään, paitsi jos on "uutta vastaava" ja lähes ilmainen. Itse kyllä olisin valmis maksamaan vähän enemmän kunnon yksilöstä kuin alkaisin metsästämään sitä kaikkein halvinta ja ainakaan en kehtaisi ehdottaa 500 euron auton ostamista osarilla tai vaihtoa johonkin elektroniikkakrääsään, jollei myyjä itse ehdota.
Niin joo, minulta kyllä yksi ostaja kysyi osamaksun madollisuutta. Aika yllätys. Auton hinta joku satanen. En edes tiedä miten sellaiset kauppapaperit lain mukaan tehdään. Tuli vaan mieleen, että kannattaako sellaisessa tilanteessa ostaa autoa. Millähän ostaja oli ajatellut selviytyä vakuutuksesta, käyttömksusta, huollosta ja pikku korjauksista? Bensaakin voi joskus joutua ostamaan.
Olen aikaisempina vuosina myynyt useamman vanhan ja halvan autoni mutta tämä kerta oli selvästi vaikein. On tainnut vaatimustaso noin yleensä nousta.
Ford Fiesta 1.0, keitti, jarrut jumissa, ruosteessa, kauhea ajaa, renkaat sileät, lohkolämmitin sökö. Kaikin puolin surkea auto. Meni kerrasta hintaan 50€ ja kaveri ajaa sillä jo toista vuotta....
Kaksi myytävää autoa, joista toinen sellanen "vaikea malli, pienellä koneella" myyjän mukaan. Toinen, se parempi meni suoraan pyydettyyn hintaan (vm 99). Toinen, se vaikeampi, myytiin siten, että vaihdossa tuli halvempi auto, josta hyvitettiin lievästi yli listahinnan ja samalla myytävän auton hintaa pidettiin vähän korkeampana. Sitten tämä vaihdossa tullut myytiin taas ja vaihdossa tuli halvempi. Näin meni kesä ja kädessä enempi hynää kuin tavoitteena ja autot myyty ja uusi pihassa. Vaatii vaan kärsivällisyyttä!
Möin datsun 100A pari kevättä sitten. kaupan seinällä oli hinta 1200mk ja ostaja ei tingannut yhtään vaan osti sen pois. maksoin siitä pari sataa enemmän..
nyt mulla on 95 primera ja en pääse eroon siitä!!!
Nämä myyty markka-aikana, euroaikana ei ole ollut myytävää.
-90 VW Polo: pari ilmoitusta netissä, viikko ja myynti. Pyynti 1200 mk, tingittiin 950 mk (sähkövikaa).
Just ennen euron tuloa myin -79 Mitsubishi Sapporon: pari ilmoa netissä, puolen tusinaa Kelt.Pörssi ja muissa ilmaislehdissä. 20 lappua (monisteita) ilmoitustauluilla. 2 kk ja monta kiinnostunutta soittoa. Sitten myynti hintaan 7500 mk (ei edes tingitty).