Onko kenelläkään tietoa eri ikäluokkien (syntymävuoden mukaan) kuulumisesta kirkkoon? Entä olisiko tällainen tieto saatavissa väestötietojärjestelmän kautta?
Tällaiset luvut olisivat hyvin mielenkiintoisia.
Tällaiset luvut olisivat hyvin mielenkiintoisia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.evl.fi/kkh/ktk/nelivuotiskertomus2004_2007/kertomus.pdf
Sivulla 55 on tuorein tieto vuodelta 2007.
tuolla nelivuotiskertomuksessa. Minua kiinnostaisi kovasti, kuinka moni nuori 18 vuotta täytettyään eroaa, mutta he kuuluvat joko luokkaan 15-22 vuotiaat tms. Paljon jäsenistöstä katoaa kuitenkin heti, kun ensimmäinen aito mahdollisuus avautuu..
18-vuotiaat pysyvät yleensä vielä kirkon helmassa. Kirkosta eroaminen kesken lukion tietäisi ylimääräisiä opijntoja, kun kaikki ET-kurssit on suoritettava. Pahimmassa tapauksessa kirkosta eroaminen kesken lukion pidentää lukioaikaa vuodella. Kirkosta eroaa yleensä nuorempi keskipolvi, joka on kirkkohäänsä jo pitänyt ja lapsensa kastattanut. Yleisin kirkosta eroamisen syy on kirkollisvero.
Kirkosta saa erota jo 15 vuotiaana vanhempien luvalla. Jos joku tosissaan haluaa erota jo sen ikäisenä, niin harvoin maallistuneet vanhemmat sitä kieltävät. Kesken peruskoulun kirkosta eroava tai kirkkoon liittyvä ei jostain syystä joudu suorittamaan puuttuvaa ET:n / uskonnon oppimäärää. Kirkkoon liittyviä on 15-vuotiaissa paljon enemmän kuin kirkosta eroavia. Nuoret haluavat kaverien kanssa rippikouluun. Monissa seurakunnissa on ensin otettava kaste ja liityttävä jäseneksi ennen kuin pääsee rippikoululeirille.
lukion opettaja, perustat väitteesi, että kirkosta ero merkitsisi koko et-oppimäärän opiskelua ja mahdollista lukioajan pidentymistä? Et kai vain ole opiskelijoillesi tuollaista sanonut.
Kurssimuotoisessa lukiossa opiskelija voi yksinkertaisesti jättää uskonnon kurssit käymättä ja aloittaa et:n vasta kolmantena vuonna. Kukaan ei vahdi, että uskonnon kurssit myös otetaan ykkös- tai kakkosvuonna, eikä sitä vaadita.
Opiskelija voi myös ottaa esim. yhden uskonnon kurssin, jolloin hänen ei tarvitse käydä et:n kursseja, kuin vain kaksi.
Mutta mielenkiintoinen seikka on se, että opiskelijalta ei voi vaatia niiden kurssien suorittamista, jotka ovat olleet hänelle kielletyt. Siis: jos jättää uskonnon kurssit käymättä, ei opiskelijan tarvitse pidentää lukioaikaansa, vaan hän ottaa vain yhden et-kurssin kolmantena vuonna täysi-ikäiseksi tultuaan.
Teidän koulussa on vissiin sitten höynäytetty uskonnon opiskelijoita, jotta pysyvät "kirkon helmassa". Teologi rehtorina?
Vaikka kirkkoon ei kuuluisikaan, niin silti voi käydä uskonnontunneilla.
"Kirkosta eroaminen kesken lukion tietäisi ylimääräisiä opijntoja, kun kaikki ET-kurssit on suoritettava."
- Nyt sitten faktaa pöytään milloin näin on tapahtunut.
"Monissa seurakunnissa on ensin otettava kaste ja liityttävä jäseneksi ennen kuin pääsee rippikoululeirille."
- Niitä faktatatietoja kiitos. Kyllä minun lapseni meni rippileirille ennen mitään kastetta. Väitätkö että seurakunnat voivat päättää kirkon jäsenyyden ehdoista miten haluavat?
Katso viimeisin.
http://www.eroakirkosta.fi/media/none/tiedote8_09.html?year=2009
Eroajista 10% on 18v ja näistä 38% eroaa lähes heti täytettyään.
Sivun 55 käyrä on miellyttävän tarkka tietolähde. Siitä voi sitten ryhtyä laskemaan, miten kirkon jäsenmäärä kehittyy, jos eroaminen jatkuun samaan tahtiin kuin nyt.
välttyäkseen uskonnon opetukselta. Valitettavasti he joutuvat kuitenkin ojasta allikkoon. Jos lukiossa vaihtaa ET:hen joutuu suorittamaan kaikki ET:n kurssit. Uskonnon kurssit eivät korvaa ET:n kursseja eikä päinvastoin.
Nykyisen lain vallitessa on mahdollista jatkaa uskonnon opetuksessa, vaikka ei kuuluisikaan enää kirkkoon, mutta mitä silloin hyötyy kirkosta eroamisesta? Yleensä koululaisilla ei edes ole vielä niin paljon tuloja, että heiltä menisi kirkollisveroakaan. Siksi lukiolaiset eivät yleensä vielä eroa kirkosta. He haluavat kirkkohäät, ja että heidän lapsensa kastettaisiin. Yleensä kirkosta eroavat ovat noin kolmikymppisiä tai sitä vanhempia henkilöitä.
voi vielä olla rippikouluikäisiä lapsiakaan, kun käyttäydyt noin pentumaisesti. Kummallista, että täällä solvataan asiallisia keskustelijoita!
Tuttavani lapsi meni juuri rippikouluun täällä Helsingissä. Hänet kastettiin ennen rippikouluun menoa. Seurakunnat saavat vapaasti päättää siitä, miten niiden jäseniksi otetaan. Joissakin seurakunnissa kastetaan rippikoulun viimeisenä päivänä ennen konfirmaatiota, mutta toisissa ei rippikouluun oteta, jos ei ole kirkon jäsen. Luuletko, ettei niihin ole tarpeeksi tulijoita muutenkin?
Rippikoulu ei ole mikään katekumeenikurssi pakanoille, vaan se on tarkoitettu nuorille, jotka jo ovat kirkon jäseniä. Tuttavani lapsi oli ollut uskonnonopetuksessa, vaikka perhe ei kuulu kirkkoon, joten hän tiesi kirkosta tarpeeksi liittyäkseen siihen.
Nuoria liittyy kirkkoon paljon enemmän kuin heitä eroaa sieltä. Tässä asiassa lukion opettaja on oikeassa ja sinä väärässä.
sinulle, lukion opettaja. Olet pahasti väärässä ja ohjeillasi loukkaat lukiolaisten perustuslain takaamia katsomuksellisia oikeuksia. Mieti: teet ehkä virkavirheen.
OPISKELIJAN EI TARVITSE SUORITTAA KUIN KORKEINTAAN KOLME PAKOLLISTA KURSSIA KATSOMUSAINEISSA.
Tähän ei kirkosta erot vaikuta mitenkään. Uskontoa lukenut ottaa vain viimeisen pakollisen kurssin elämänkatsomustietoa, jos hänellä on jo ennestään kaksi uskonnon pakollista kurssia. Päättötodistukseen tulee katsomusarvosana elämänkatsomustiedosta, vaikka sitä olisi luettu vain yksi kurssi. Aiemmat uskonnon kurssit luetaan silti osaksi lukiossa vaadittua 75 kurssia. Niistä ei silti tule todistukseen merkintää.
Voin pahoin, kun ajattelenkin, miten joillekin opettajille ihmisoikeudet ja perustuslaki ovat merkityksettömiä kirkon jäsenistöstä kiinnipidettäessä. Enkä uskalla ajatella, millä kaikilla muillakin tavoin lukion uskonnottomien opiskelijoiden oikeuksia tullaan vielä lukuvuonna 2009-10 loukkamaan!
tällä:
>>Nuoria liittyy kirkkoon paljon enemmän kuin heitä eroaa sieltä.
"Seurakunnat saavat vapaasti päättää siitä, miten niiden jäseniksi otetaan."
Ei se nyt ihan noin mene. Kirkon toimintaa säätelee ensiksi kirkkolaki, jonka muutokset Eduskunnan pitää hyväksyä, ja toiseksi kirkkojärjestys, jonka sisällön kirkolliskokous määrää ja joka sekin on yksittäisten seurakuntien ohjesääntöjä tms. vahvempi säädös.
En ole koskaan kuullut seurakunnasta, jonka rippikoulu ei olisi kaikille avoin. Tosin KJ:stä ei löydy yhtä selvää kantaa kuin jumalanpalvelukseen, mutta epäilen voisiko seurakunta tehdä tuollaista päätöstä.
Itse toki suosittelen rippikoulun jättämistä väliin, ja vaikkapa Protuleiriä tuon ikäisille.
Itse erosin kirkosta kesken lukion (abivuonna, kun se vihdoin oli mahdollista) eikä tuosta mitään ylimääräistä tullut. Uskonnon kurssit olin tosin jo käynyt, ylimääräisetkin sellaiset. :-) Jos taas todella olet lukion opettaja, et kai oikeasti selosta oppilaillesi tuollaista sontaa? Noh, keinot on monet kun lampaat pyritään pitämään kirkossa. Oma uskonnon opettaja paitsi julkisesti solvasi muiden uskontojen edustajia, myös tyrkytti minulle mukaan kirjan siitä miksi helvetti on oikeutettu jne.
Valehtelet myös siinä ettei 18-vuotiaat eroaisi kirkosta, juuri tuo ikäluokka on tilastojen valossa yliedustettuna eroajissa. Myöskin siviilihäiden ja nimiäisten suosio on kasvussa, Helsingissä kastettujen osuus taisi olla jo alle 70%.