Ulkoministeri Tuomioja kirjoitti sunnuntain HS:ssa, että "puheet uusista ytimistä ovat vailla konkreettista katetta".
Ehkä Tuomioja ei ole havainnut, että silmiemme edessä kehittyy nopeasti uusi ja tärkeä ydin, turvallisuusydin.
Numerotietoa EU:n ja Naton suhteesta:
Tämän kevään laajentumisen myötä EU:n 25 jäsenestä 19 kuuluu myös Natoon.
Näissä 19 maassa asuu 95 % EU:n väestöstä.
Naton ulkopuolelle jäävät EU-maat marginalisoituvat väistämättä; keskeiset turvallisuuspoliittiset päätökset tehdään ytimessä.
Vaihtoehdot ovat kristallinkirkkaat:
Joko jäsenyys tai marginalisoituminen turvallisuuspolitiikassa.
Rauhankumppanuus Natossa on menettänyt elinvoimansa, kun niin moni maa on sen hylännyt ja lähtenyt Naton jäseneksi.
Kumppanuuden sivuraiteella seisoo kolme ryhmää:
1.EU:n liittoutumattomat(mm.Suomi) Sveitsi
2.Natoon ja EU:hun pyrkivät Balkanin maat
3.Joukko entisen N-liiton enemmän tai vähemmän sekasortoisia maita
Siinäpä nykyinen viiteryhmämme.
Kumppanit ovat tietysti Naton turvatakuiden ja pelotevaikutusten ulkopuolella.
Ne eivät myöskään voi osallistua asioiden valmisteluun tai päätöksentekoon Natossa, vaikka päätökset usein vaikuttavat niihinkin.
Niillä ei lisäksi ole mahdollisuutta osallistua Naton yhteistyöhön esimerkiksi Venäjän kanssa.
----------------
Maanantaina julkaistiin puolustusministeriön selonteko liittoutumisen vaikutuksista.
Se on tärkeää luettavaa kaikille kantaansa muodostaville suomalaisille.
www.defmin.fi
Ulkoministeriö sai epätavallisen raivonpuuskan selonteon vuoksi.
Osastopäällikkö Markus Lyran mukaan puolustusministeriön selvitys on "täysin kritiikitön esitys". Hän käytti myös sanoja irtiotto ja sooloilu.
Kyseessä ei tietenkään ole yksittäisen osastopäällikön purkaus, vaan takaa kaikuu "Jaakobin ääni"...
Maamme on suurten ratkaisujen edessä, eikä minkään hallinnonalojen reviiritaistoja tarvita.
Yhden totuuden ministeriöiden aika on ohitse.
Käsittämättömiä ovat eduskunnassa liikkuvat tiedot, joiden mukaan ulkoministeriö yritti vaikeuttaa puolustusministeriön raportin julkistamista.
Miten kansalaisten voi odottaa muodostavan kantansa, jos johtoporras yrittää salata kaikkia tutkimuksia?
Yhdenkään ministeriön tehtäviin nyky-Suomessa ei voi kuulua salailun edistäminen.
Ulkoasiainhallinto on valinnut maailmanparannuslinjan keskittymällä globalisaation asioihin, vaikka sillä on edelleen keskeinen asema sekä EU-asioissa että Suomen etujen valvonnassa.
------------------------------------------------
Ylläoleva teksti oli referaatti torstain 4.3.2004 HS:ssa julkaistusta Olli Kivisen kolumnikirjoituksesta sivulla A4 otsikolla
" Ydin silmiemme edessä "
------------------------------------------------
Voiko asiasta olla enää montaa mieltä?
Haluammeko olla eräitten turvallisuutensa kannalta paljon edullisemmassa maantieteellisessä asemassa olevien valtioiden joukossa määrätynlainen kummajainen käyttämättä meille tarjoutuvaa tilaisuutta päästä Naton turvatakuu-sateenvarjon alle?
Onko meidän strateginen sijaintimme niin takuuvarma, että vapaaehtoisesti kuulumme siihen 5 prosentin vähemmistöön EU:n väestöstä, joka ei katso tarvitsevansa tulevaisuudessakaan 95%:n valitsemaa turvatakuujärjestelmää itselleen?
Ehkä Tuomioja ei ole havainnut, että silmiemme edessä kehittyy nopeasti uusi ja tärkeä ydin, turvallisuusydin.
Numerotietoa EU:n ja Naton suhteesta:
Tämän kevään laajentumisen myötä EU:n 25 jäsenestä 19 kuuluu myös Natoon.
Näissä 19 maassa asuu 95 % EU:n väestöstä.
Naton ulkopuolelle jäävät EU-maat marginalisoituvat väistämättä; keskeiset turvallisuuspoliittiset päätökset tehdään ytimessä.
Vaihtoehdot ovat kristallinkirkkaat:
Joko jäsenyys tai marginalisoituminen turvallisuuspolitiikassa.
Rauhankumppanuus Natossa on menettänyt elinvoimansa, kun niin moni maa on sen hylännyt ja lähtenyt Naton jäseneksi.
Kumppanuuden sivuraiteella seisoo kolme ryhmää:
1.EU:n liittoutumattomat(mm.Suomi) Sveitsi
2.Natoon ja EU:hun pyrkivät Balkanin maat
3.Joukko entisen N-liiton enemmän tai vähemmän sekasortoisia maita
Siinäpä nykyinen viiteryhmämme.
Kumppanit ovat tietysti Naton turvatakuiden ja pelotevaikutusten ulkopuolella.
Ne eivät myöskään voi osallistua asioiden valmisteluun tai päätöksentekoon Natossa, vaikka päätökset usein vaikuttavat niihinkin.
Niillä ei lisäksi ole mahdollisuutta osallistua Naton yhteistyöhön esimerkiksi Venäjän kanssa.
----------------
Maanantaina julkaistiin puolustusministeriön selonteko liittoutumisen vaikutuksista.
Se on tärkeää luettavaa kaikille kantaansa muodostaville suomalaisille.
www.defmin.fi
Ulkoministeriö sai epätavallisen raivonpuuskan selonteon vuoksi.
Osastopäällikkö Markus Lyran mukaan puolustusministeriön selvitys on "täysin kritiikitön esitys". Hän käytti myös sanoja irtiotto ja sooloilu.
Kyseessä ei tietenkään ole yksittäisen osastopäällikön purkaus, vaan takaa kaikuu "Jaakobin ääni"...
Maamme on suurten ratkaisujen edessä, eikä minkään hallinnonalojen reviiritaistoja tarvita.
Yhden totuuden ministeriöiden aika on ohitse.
Käsittämättömiä ovat eduskunnassa liikkuvat tiedot, joiden mukaan ulkoministeriö yritti vaikeuttaa puolustusministeriön raportin julkistamista.
Miten kansalaisten voi odottaa muodostavan kantansa, jos johtoporras yrittää salata kaikkia tutkimuksia?
Yhdenkään ministeriön tehtäviin nyky-Suomessa ei voi kuulua salailun edistäminen.
Ulkoasiainhallinto on valinnut maailmanparannuslinjan keskittymällä globalisaation asioihin, vaikka sillä on edelleen keskeinen asema sekä EU-asioissa että Suomen etujen valvonnassa.
------------------------------------------------
Ylläoleva teksti oli referaatti torstain 4.3.2004 HS:ssa julkaistusta Olli Kivisen kolumnikirjoituksesta sivulla A4 otsikolla
" Ydin silmiemme edessä "
------------------------------------------------
Voiko asiasta olla enää montaa mieltä?
Haluammeko olla eräitten turvallisuutensa kannalta paljon edullisemmassa maantieteellisessä asemassa olevien valtioiden joukossa määrätynlainen kummajainen käyttämättä meille tarjoutuvaa tilaisuutta päästä Naton turvatakuu-sateenvarjon alle?
Onko meidän strateginen sijaintimme niin takuuvarma, että vapaaehtoisesti kuulumme siihen 5 prosentin vähemmistöön EU:n väestöstä, joka ei katso tarvitsevansa tulevaisuudessakaan 95%:n valitsemaa turvatakuujärjestelmää itselleen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
kansalaisista suurinosa on tietoinen kylläkin ulkoministerimme "poliittisesta valveutuneisuudestaan", varsinkin kyseessäollessa hänen omat pyrkimyksensä, historiallisen taustansa mieluusti sukuperintönsä rasittamana unohtaen. Ei se omppu kauas ole tipahtanut. Ja tulikohan mieleen vielä se Zavidovo-tapaus ? Mieli muuttui vuotajan alkuperästä ja "tilaajasta" kummasti tunnustuksineen.
Zavidovo-tapauksen yhteydessä ruotsalaiselle toimittajalle Bo Högnäsille luovutettuja tietja, joiden luovuttamisen E. Tuomioja silloin kiisti, mutta myönsi sittemmin paikkansa pitäviksi ja ollen siten se (kaivattu) vuotaja. Vahinko vain, että toiset henkilöt saivat kärsiä ainakin hieman aikaa nahoissaan hänen edesottamustensa seuraukset.
On se niin marginaanlista hoitaa omat asiansa ja antaa muiden hoitaa omansa.
Ei se sen marginaalisempaa ollut kuin olla liittymättä Neuvosto-kommunismiin varsovanliittoineen.
Kansakunnan tulee luottaa ainostaan itseensä. Onneen vieraan vallan ja vieraiden intressien alaisuudessa sekä vieraan pettävään apuun luottaminen on turhaa.
NATO samoin kuin EU on jo merkinnyt Suomelle; se on
1. Laiton
2. Kallis
3. Vaarallinen sitoutuminen vieraisiin, suurelta osin salaisiin ja valonarkoihin hankkeisiin ilman mitään järjen sanelemia tai tosiasioilla perusteltuja argumentteja.
EU ja NATO imevät rahojamme ja suoltavat direktiivejä.
Sitten on varmaankin mukavaa ottaa avosylin puna-armeija vastaan, kun mikään maa tai sotilasliitto ei auta Suomea estämään sitä. Vuonna 1939 Suomi oli yksin, ja heti N:liitto käytti sitä hyväkseen.
Sijainti on sellainen, että sillä ei voida perustella sen enempää jäsenyyttä EU:ssa kuin NATO:ssakaan.
Muut maat saaavat vaikka 100% hypätä kalliolta alas, mutta se ei todista, että suomalaisilla olisi järkisyyt hypätä perässä.
Suomi on juuri nyt oikeassa viiteryhmässä kun se on siinä ryhmässä, jossa on muutkin läntisen Euroopan liittoutumattomat maat.
Katsokaa ketä siellä Naton oven takana raapii, ja miettikää, että kuulummeko samaan viiteryhmään nykyisten hakijamaiden kanssa?
Menimme ehdoin tahdoin ja syyttä suotta mukaan siihen surkeaan joukkoon josta neuvostolaisten jatkuvasta painostuksesta huolimatta kyettiin pysymään riittävän hajuraon päässä.
Suomen EU-politiikka ja osin NATO-politiikkakin on ollut tyypillistä itä-balttilaista laatua, vaikka Suomi kuuluisi sen sijaan Pohjoismaiden länsimaiseen suuntaukseen.
Mutta ei. Jotkut vaativat itä-balttilaista politiikkaa länsimais-pohjoismaisen sijasta!
Suomi kuuluu suomalaisille ja maan alue kansalle itselleen. Itsenäisyys on arvostettu ja kova sana. Mitähän jos hankkisimme sen takaisin Brysseliltä, jossa myös Jugoslaviassa tuhoamistaistelua käynyt Nato piirtelee pirun merkkejään.
kenen etuja tuollainen ns.pelote ajaa? Meillä on hyvät suhteet ympäri maailmaa toisin kuin Naton varsinaisella isännällä Usa:lla. Sen rengiksi älkäämme ryhtykö!