Tämä hetki ja uskominen

Kerron nyt lyhyesti sen, mikä yksinkertaisuudessaan on uskossa elämistä, ilman uskonnollisen kielen hämäävyyttä. Uskonnon sanoma on hämärtynyt niin paljon vuosisatojen saatossa, että ei olekaan ihme, että jo pelkästään sanasta uskonto on tullut vieroksuttu. Uskominen ei edellytä uskonnollisia riittejä, se sisältyy jokapäiväiseen elämään, joka hetkeen. Toivon lukijalta avarakatseisuutta ja oman ajatustoiminnan minimoimista, koska mieli kamppailee asioita kohtaan, joita ei voi ymmärtää sen keinoin.

Sisälläni on pitkän aikaa elämästäni ollut levottomuutta, jota on ollut vaikea pukea sanoiksi. Se on esiintynyt turhautumisena, masennuksena, ilottomuutena, kärsimyksenä...kunnes koin hiljattain, että kaikki se johtuu omaan mieleen takertumisesta, itsekeskeisyydestä. Olen ollut pohtivainen luonne alusta lähtien ja tullut tietoiseksi monista vaikuttavista tekijöistä ihmiselämässä, sen monimuotoisuudessaan. Olen uskonut, että tietämällä ja tunnistamalla tarpeeksi asioita, on mahdollista saavuttaa tietynlainen vapaus elämässään tai ainakin tunnustaa se.

Totuus on kuitenkin toinen...

Ihmisen syvin olemus elää tässä hetkessä. Ihmisen elämä on pohjimmiltaan olemista. Se ei ole riippuvainen ihmisen omasta persoonallisesta mielenlaadusta, joka taukoamatta kertoo SINULLE mitä tehdä, mitä haluta, missä ja milloin. Tämän asian voi ymmärtää vain kokemalla sen joka hetki ja tiedostamalla, että SINÄ itse ja mielesi, olette erillänne toisistanne. Tätä asiaa ei voi ymmärtää tulkitsemalla tässä näkyvää tekstiäni mielen edellyttämin järjen keinoin...

Ihmisen olemus on ensisijaisesti läsnäoloa, jonka voi väläyksittäin huomata elämän tärkeissä hetkissä, koska usein silloin aikakäsitys ja mielen taustahäly vaikenevat, olet vain syvästi tietoisessa tilassa, tiedostavassa tilassa.

Henkistä olemista edesauttavat:
- keskittyminen tähän hetkeen, koska ei ole muuta.
- keskittyminen tuntemaan oma keho elämänenergian kenttänä
- Sulkemalla turhat ajatukset pois, tiedostamalla mielen liikkeet takertumatta liiaksi niihin
- Tiedostamalla se, että aikaa ei ole, ei siis huomista eikä eilistä, vaikka mieli ja ihmisen luoma aikakäsitys niin kertovatkin.
- Ymmärtämällä ettei negatiiviset tunteet, menneisyys ja mieli ole osa sinua tai määritä sinua, koska todellinen SINÄ on aina ehyt ja elinvoimainen