Rakenna oikein

konetekekniikan di

Paljon keskustellaan mikä olisi paras tapa rakentaa. Jos mietitään materiaaleja ja rakenneratkaisuja, siihen on hyvin selkeät ohjeet ja näin rakennan itse

Eli aloitetaan vesikatosta

-Kuparikatto on pitkäikäinen ratkaisu. ei tosin järkevä jos rakennuksen käyttöikämitoitus lähtee tavanomaisesta 50 vuodesta. Ja jos ei rahasta pula niin 0,6mm sijaan paksumpaa kuparia. Kuparikaton alle kannattaa laittaa bitumihuopa ja tietenkin vähintään TL3 luokan bitumikermiä ja kermin alla umpilaudoitus. umpilaudoituksen alla tuuletusväli. Räystäitä en myöskään vesikatossa unohtaisi

Ja sitten mennään yläpohjaan

Yläpohja kannattaa ehdottomasti tehdä betonista, mutta ei ilman höyrynsulkua. Eli ontelolaatat ja laataston päälle hitsataan höurynsulku hitsattavasta bitumikermistä (TL2 luokka).

Paljon puhutut seinät

En näe isoa eroa siinä mistä kiviaineesta seinät tekee. Mutta rakenneratkaisuna "yleispätevimpänä" pidän erillisen rungon tekemistä ja erillistä eristystä. Runko tiilestä, betonista tai vaikka papuharkosta. Rungon päälle taas bitumi höyrynsuluksi jos tarvetta (valetussa betonirungossa tuskin tarpeen) Tämän päälle sitten eriste. Eristeeksi laittaisin kivivillan mutta muitakin eirsteitä voinee käyttää. Päälle sitten tiiliverhous, jonka voi myös rapata. Tiiliverhous mieluusti NRT 130mm leveistä tiilistä niin vesitiiveys on taattu tiiliverhouksen takana tietenkin reilu ilmarako. Oikein tehtynä tiiliverhous on kosteusteknisesti varmin. Lisäksi pienentää hieman jäähdytyksen tarvetta

Alapohja/perustukset

Alapohja on tietenkin jonkinverran rakennuspaikkakohtainen, mutta edelläkuvatut ratkaisut johtavat tavanomaista useammin paalutukseen ja käyttäisin sen rinnalla tuulettavaa alapohjaa. Tuuletettavasta alapohjasta saa hyvän kun onelolaatat eristää alapuolelta ja tuulettavan alapohjan pohjalle kapilaarikatko lecasoraa 30cm. Edellä kuvatujen raktkaisujen alle ainoastaan paikallavelettu sokkeli on järkevä. Tarpeeksi leveitä harkkoja ei edes saa. Betoni sitten k45, XC4, XF1 ja 100vuotta sekä miluusti s2 tai s1 notkeus.

Muuta

Ikkunat klas1 tai schuco, ovet alumiiniset

Eiköhän näillä ohjeilla jo pääse alkuun vai onko eriäviä mielipiteitä?

17

2009

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuunari_mikko

      Hyvin tehty yksinkertainen, toimiva ja halpa talo on minusta kaikista mukava asua?

      Omat visiot rakenteista:
      -hiljaiset lattiat (ontelolaatta välipohja tai värähtelymitoitettua parempi puuvälipohja)
      -yksinkertainen talotekniikka (suora sähkölattialämmitys, lämminvesivaraaja ja halpa valloxi)
      -nova pintainen pelti katolle
      -rakenteet sellaisia, ettei koskaan tule kosteusongelmia.
      -max 2-kerrosta

    • raksaaja

      Seiniksi kelpuuttaisin myös harkon sinne ulkokuoren rappauksen alle. Väitän että se on tiiliseinää lujempikin kun siinä ei ole yhtäpaljon haperoa laastisaumaa.

      Alapohjaan en yrittäisi lecasoraa kapilaarikatkoksi, koska se ei ole kapilaarikatko.
      Sen sijaan tekisin maanvaraisen kuten nytkin. Mutta täytön tekisin täysin sepelillä (radontuuletusputkin) ja eristeeksi 20cm...25cm EPS:ää

      Miten tuulettuvan tapauksessa estät seinärungon kylmäsillan?
      Maanvarainen mun mielestä aina paras ja toimivin.

      Mikä estäisi käyttämästä esimerkiksi 500mm paksuja siporex harkkoja sokkelina tuulettuvassa?
      Se poistaisi kylmäsillat riittävän hyvin yms.


      "Ikkunat klas1 tai schuco, ovet alumiiniset"

      åååå Nyt pappa putos veneestä.

      Mulle kelpais semmoiset jotka on kuurassa korkeintaan ulkopinnaltaan....

      • raksaaja

        joitain nykyiseen tehtyjä valintoja, jotka ei ole osoittautuneet huonoiksi

        - yksinkertaisin mahdollinen kattomuoto
        - wisakate aluhuopa palahuopa (melkein ainoa vedenpitävä ratkaisu, vaimentaa myös ääntä, yksinkertaistaa kattoturvan)
        - puurakenteinen yläpohja itse tiivistäen (työläs tehdä hyvin, antaa joitain etuja esim tekniikan sijoitteluun eikä kasvata rakennuksen korkeutta)
        - ekovilla eristeet yläpohjassa (päälle töhäys parocia jos haluaisi palosuojaa)
        - maalämpö tulistimella ja tehokas LTO (enervent)
        - sijoittaminen etelärinteeseen
        - tiilipiippu, tiilitakat
        - keskuspölynimuri
        - induktioliesi (raju energiansäästäjä!!) ;-P


      • tuunari_mikko

        Lecasora painuu lattian alla ajan myötä, jolloin mm. vesieristeet repeää helposti ym.

        Lecasorat kannattaa jättää kauppaan, siellä on niiden paras koti :)


      • konetekekniikan di

        Hienoa että sain raksaajankin heräämään keskusteluun. Saattanetpa olla ehkä ainut kenen kanssa tällä palstalla edes pääsee järkevään keskusteluun

        Joo, no minä uskallan väittää hallitsevani tiiliseinän lujuudellisen mitoittamisen jossain määrin ja en ihan noviisi lujuusteknisissä kysymyksissä muutenkaan. Ei voi sanoa että harkko seinä tai tiiliseinä on lujempi. On tapauskohtaista kumpi on lujempi. Lausahduksesi vaikutti vähän naivilta minun lukemana. Kaikki seinät tehdään vaatimusten mukaiseksi. Jos haluat että rakennuksesi kestää isommat myrskyt niin sanot vain pätevälle rakennesuunnittelijalle että seinän pitää kestää vaikka 5kN/m^2 tuulenpaine, niin se suunnittelee seinän kestämään. On totta että tällaisilla tuulenpaineilla betoniseinä tulisi useassa tapauksessa muita järkevämmäksi, mutta ei se silti sitä tarkoita että kaikki betoniseinät sen kestäisi eikä mikään tiiliseinä.

        Niin ja kuten tuossa aloituksessakin totesin en leimaisi mitään kiviainesta rungossa ehdottman lyömättömäksi. No todettakoon sen verran että betoni ja tiiliseinä ovat varmaan ratkaisuja joita minä useimmissa tapauksissa käyttäisin

        Erillistä runkoa kannatan siitä syystä että kosteusteknisesti tuuletusraollinen ratkaisu on varmempi, vaikka onkin riskialttiimpi rakennusvirheille. Toiseksi kesäkuumalla parempi. Kolmanneksi mahdollistaa eristeiden uusimisen. Ja tietenkin erillinen ulkokuori tekee eristamateriaalin ja paksuuden valinnan vapaaksi.

        Ja tosiaan ulkokuori kannattanee tehdä 85mm tiilen sijaan 130mm tiilellä ja tuuletusraosta vähän tavanomaista käytäntöä isompi. Ja näiden lisäksi vielä mahdollisesti höyrynsulku eristeen ja tiiliseinän väliin paitsi tiiviin betoniseinän tapauksessa

        Kapilaarikatkolecasora toimii kapilaarikatkona. Ei ole sama asia kuin tavanomainen lecasora. Ja on sillä lecasoralla muutakin merkitystä siellä kuin kapilaarisen veden nousun estäminen. Jos tuosta lecasta ei pidä niin vaihtoehtoisesti voi laittaa sepeliä ja sen päälle eristeen. Näillä minun esittämilläni ratkaisuilla tuulettavasta alapohjasta voi saada kosteusteknisesti toimivan kuten sinun vaihtoehdollasi maanvaraisesta. Tuulettavan etuna tulee rakenteiden tarkistus- korjaus- muuntelumahdollisuus.

        Sokkelin kylmäsillasta:

        Olen laskenut että kovilla pakkasilla (about -20 ja siällä 20sokkelin kylmäsillan kautta rakennuksessani menee energiaa "harakoille" n.100W. Avainsana toteutuksessa on 100mm finnfoam sokkelin halkaisu.

        Siporexie en pistänyt sokkeliin (eikä edes tullut mieleen), koska

        -Siporex ei olisi ollut omassa talossani edes lujuudellisesti mahdollinen sokkelissa

        -Myöskään käyttöikämitoituksen puolesta se ei olisi ollut mahdollinen

        -ulkonäöllisesti ongelmallinen, koska olisi pitänyt luopua lautamuotin muodostamasta sokkelin pinnasta

        -rakenteesta olisi tullut monimutkaisempi kun matetriaali vaihtuilee betonin ja siporexin välillä. Ja kuten jo todettu lujuudellisesti omassa tapauksessani mahdoton

        -Sokkelimateriaalilla ei ole hyvä olla korkeaa kapilaarisuutta

        jne,jne


        Klas 1 tekee puisi ikkunoita eli kelpaisi sinullekin. Mutta schuco alumiinisia lasirakenteita. Lämpökatkaistun schucon karmin u-arvo muistaakseni 1,2 siis karmin eikä koko ikkunan. puukarmeille en ole kenenkään nähnyt ilmoittavan mutta oletettavasti huonompi


      • tuunari_mikko
        konetekekniikan di kirjoitti:

        Hienoa että sain raksaajankin heräämään keskusteluun. Saattanetpa olla ehkä ainut kenen kanssa tällä palstalla edes pääsee järkevään keskusteluun

        Joo, no minä uskallan väittää hallitsevani tiiliseinän lujuudellisen mitoittamisen jossain määrin ja en ihan noviisi lujuusteknisissä kysymyksissä muutenkaan. Ei voi sanoa että harkko seinä tai tiiliseinä on lujempi. On tapauskohtaista kumpi on lujempi. Lausahduksesi vaikutti vähän naivilta minun lukemana. Kaikki seinät tehdään vaatimusten mukaiseksi. Jos haluat että rakennuksesi kestää isommat myrskyt niin sanot vain pätevälle rakennesuunnittelijalle että seinän pitää kestää vaikka 5kN/m^2 tuulenpaine, niin se suunnittelee seinän kestämään. On totta että tällaisilla tuulenpaineilla betoniseinä tulisi useassa tapauksessa muita järkevämmäksi, mutta ei se silti sitä tarkoita että kaikki betoniseinät sen kestäisi eikä mikään tiiliseinä.

        Niin ja kuten tuossa aloituksessakin totesin en leimaisi mitään kiviainesta rungossa ehdottman lyömättömäksi. No todettakoon sen verran että betoni ja tiiliseinä ovat varmaan ratkaisuja joita minä useimmissa tapauksissa käyttäisin

        Erillistä runkoa kannatan siitä syystä että kosteusteknisesti tuuletusraollinen ratkaisu on varmempi, vaikka onkin riskialttiimpi rakennusvirheille. Toiseksi kesäkuumalla parempi. Kolmanneksi mahdollistaa eristeiden uusimisen. Ja tietenkin erillinen ulkokuori tekee eristamateriaalin ja paksuuden valinnan vapaaksi.

        Ja tosiaan ulkokuori kannattanee tehdä 85mm tiilen sijaan 130mm tiilellä ja tuuletusraosta vähän tavanomaista käytäntöä isompi. Ja näiden lisäksi vielä mahdollisesti höyrynsulku eristeen ja tiiliseinän väliin paitsi tiiviin betoniseinän tapauksessa

        Kapilaarikatkolecasora toimii kapilaarikatkona. Ei ole sama asia kuin tavanomainen lecasora. Ja on sillä lecasoralla muutakin merkitystä siellä kuin kapilaarisen veden nousun estäminen. Jos tuosta lecasta ei pidä niin vaihtoehtoisesti voi laittaa sepeliä ja sen päälle eristeen. Näillä minun esittämilläni ratkaisuilla tuulettavasta alapohjasta voi saada kosteusteknisesti toimivan kuten sinun vaihtoehdollasi maanvaraisesta. Tuulettavan etuna tulee rakenteiden tarkistus- korjaus- muuntelumahdollisuus.

        Sokkelin kylmäsillasta:

        Olen laskenut että kovilla pakkasilla (about -20 ja siällä 20sokkelin kylmäsillan kautta rakennuksessani menee energiaa "harakoille" n.100W. Avainsana toteutuksessa on 100mm finnfoam sokkelin halkaisu.

        Siporexie en pistänyt sokkeliin (eikä edes tullut mieleen), koska

        -Siporex ei olisi ollut omassa talossani edes lujuudellisesti mahdollinen sokkelissa

        -Myöskään käyttöikämitoituksen puolesta se ei olisi ollut mahdollinen

        -ulkonäöllisesti ongelmallinen, koska olisi pitänyt luopua lautamuotin muodostamasta sokkelin pinnasta

        -rakenteesta olisi tullut monimutkaisempi kun matetriaali vaihtuilee betonin ja siporexin välillä. Ja kuten jo todettu lujuudellisesti omassa tapauksessani mahdoton

        -Sokkelimateriaalilla ei ole hyvä olla korkeaa kapilaarisuutta

        jne,jne


        Klas 1 tekee puisi ikkunoita eli kelpaisi sinullekin. Mutta schuco alumiinisia lasirakenteita. Lämpökatkaistun schucon karmin u-arvo muistaakseni 1,2 siis karmin eikä koko ikkunan. puukarmeille en ole kenenkään nähnyt ilmoittavan mutta oletettavasti huonompi

        "Niin ja kuten tuossa aloituksessakin totesin en leimaisi mitään kiviainesta rungossa ehdottman lyömättömäksi. No todettakoon sen verran että betoni ja tiiliseinä ovat varmaan ratkaisuja joita minä useimmissa tapauksissa käyttäisin
        "

        Betonin kanssa saamasi säteilyannos kasvaa selvästi, kiviseinä myös hohkaa kylmää kovemmin kuin levyseinä, vastaavasti kestää kosteusrasitusta kovemmin, kiviseinän päälle saa ontelot, kesällä viileämpi kun hohkaa "kylmää" jne.


        "Avainsana toteutuksessa on 100mm finnfoam sokkelin halkaisu. "

        Tuo on hyvä!


      • raksaaja
        konetekekniikan di kirjoitti:

        Hienoa että sain raksaajankin heräämään keskusteluun. Saattanetpa olla ehkä ainut kenen kanssa tällä palstalla edes pääsee järkevään keskusteluun

        Joo, no minä uskallan väittää hallitsevani tiiliseinän lujuudellisen mitoittamisen jossain määrin ja en ihan noviisi lujuusteknisissä kysymyksissä muutenkaan. Ei voi sanoa että harkko seinä tai tiiliseinä on lujempi. On tapauskohtaista kumpi on lujempi. Lausahduksesi vaikutti vähän naivilta minun lukemana. Kaikki seinät tehdään vaatimusten mukaiseksi. Jos haluat että rakennuksesi kestää isommat myrskyt niin sanot vain pätevälle rakennesuunnittelijalle että seinän pitää kestää vaikka 5kN/m^2 tuulenpaine, niin se suunnittelee seinän kestämään. On totta että tällaisilla tuulenpaineilla betoniseinä tulisi useassa tapauksessa muita järkevämmäksi, mutta ei se silti sitä tarkoita että kaikki betoniseinät sen kestäisi eikä mikään tiiliseinä.

        Niin ja kuten tuossa aloituksessakin totesin en leimaisi mitään kiviainesta rungossa ehdottman lyömättömäksi. No todettakoon sen verran että betoni ja tiiliseinä ovat varmaan ratkaisuja joita minä useimmissa tapauksissa käyttäisin

        Erillistä runkoa kannatan siitä syystä että kosteusteknisesti tuuletusraollinen ratkaisu on varmempi, vaikka onkin riskialttiimpi rakennusvirheille. Toiseksi kesäkuumalla parempi. Kolmanneksi mahdollistaa eristeiden uusimisen. Ja tietenkin erillinen ulkokuori tekee eristamateriaalin ja paksuuden valinnan vapaaksi.

        Ja tosiaan ulkokuori kannattanee tehdä 85mm tiilen sijaan 130mm tiilellä ja tuuletusraosta vähän tavanomaista käytäntöä isompi. Ja näiden lisäksi vielä mahdollisesti höyrynsulku eristeen ja tiiliseinän väliin paitsi tiiviin betoniseinän tapauksessa

        Kapilaarikatkolecasora toimii kapilaarikatkona. Ei ole sama asia kuin tavanomainen lecasora. Ja on sillä lecasoralla muutakin merkitystä siellä kuin kapilaarisen veden nousun estäminen. Jos tuosta lecasta ei pidä niin vaihtoehtoisesti voi laittaa sepeliä ja sen päälle eristeen. Näillä minun esittämilläni ratkaisuilla tuulettavasta alapohjasta voi saada kosteusteknisesti toimivan kuten sinun vaihtoehdollasi maanvaraisesta. Tuulettavan etuna tulee rakenteiden tarkistus- korjaus- muuntelumahdollisuus.

        Sokkelin kylmäsillasta:

        Olen laskenut että kovilla pakkasilla (about -20 ja siällä 20sokkelin kylmäsillan kautta rakennuksessani menee energiaa "harakoille" n.100W. Avainsana toteutuksessa on 100mm finnfoam sokkelin halkaisu.

        Siporexie en pistänyt sokkeliin (eikä edes tullut mieleen), koska

        -Siporex ei olisi ollut omassa talossani edes lujuudellisesti mahdollinen sokkelissa

        -Myöskään käyttöikämitoituksen puolesta se ei olisi ollut mahdollinen

        -ulkonäöllisesti ongelmallinen, koska olisi pitänyt luopua lautamuotin muodostamasta sokkelin pinnasta

        -rakenteesta olisi tullut monimutkaisempi kun matetriaali vaihtuilee betonin ja siporexin välillä. Ja kuten jo todettu lujuudellisesti omassa tapauksessani mahdoton

        -Sokkelimateriaalilla ei ole hyvä olla korkeaa kapilaarisuutta

        jne,jne


        Klas 1 tekee puisi ikkunoita eli kelpaisi sinullekin. Mutta schuco alumiinisia lasirakenteita. Lämpökatkaistun schucon karmin u-arvo muistaakseni 1,2 siis karmin eikä koko ikkunan. puukarmeille en ole kenenkään nähnyt ilmoittavan mutta oletettavasti huonompi

        "Hienoa että sain raksaajankin heräämään keskusteluun. Saattanetpa olla ehkä ainut kenen kanssa tällä palstalla edes pääsee järkevään keskusteluun"

        Asiallinen (tai edes puoliasiallinen) keskustelu on aina kivempaa kuin suu vaahdossa tinkaaminen.

        >Joo, no minä uskallan väittää hallitsevani tiiliseinän lujuudellisen mitoittamisen jossain määrin ja en ihan noviisi lujuusteknisissä kysymyksissä muutenkaan.

        Kiitos taustainfosta.
        Itse olen eniten aloittelija juuri lujuuslaskennoissa. Ja kun ei tarvitse laskeakaan montaa kertaa elämässä niin nehän kyllä unohtuu. Rakenteen laskut meillä teki rakennesuunnittelija. Itse tsekkailin vaan että laskiks se esim routaeristevahvudet oikein (ihmetytti kun piti olla parikytsenttii epsiä ja jopa 2.5m päähän talosta jne...), no laskihan se, eiku kauppaan.
        Viimeksi koetin laskea parvekkeen palkkien tarvittavia lujuuksia, enpä osannut.
        (laitan järeää (kierrätetty telinelankku) lankkua nippuun niin että lujuudet menee kunnolla överiksi ... eihän liimapuupalkit maltaita maksa, mutta ei huvita haaskata nuita lankkuja)

        >Ei voi sanoa että harkko seinä tai tiiliseinä on lujempi. On tapauskohtaista kumpi on lujempi. Lausahduksesi vaikutti vähän naivilta minun lukemana.

        Ymmärrän.

        Tarkoitin lausahduksella vain sitä tosiasiaa että se laastisauma on haperoa ja vois rappauksen alla ehkä elää enemmän kuin esim. umpibetoni. Luulen ja arvelen, en tota tiedä.

        Onhan täysin turhaa että talon ulkokuori, jonka ei tarvitse kantaa kuin itsensä, on esim paksua teräsbetonia, samaa jota kantava runkokin. En siis tarkoita että ulkokuoren tarvitsisi olla tolleen luja.


        >Erillistä runkoa kannatan siitä syystä että kosteusteknisesti tuuletusraollinen ratkaisu on varmempi, vaikka onkin riskialttiimpi rakennusvirheille.

        Ok

        >Toiseksi kesäkuumalla parempi.

        Ehkäpä? Ero lienee melko minimaalinen.

        >Kolmanneksi mahdollistaa eristeiden uusimisen.

        Aika erikoistahan se olisi jos joutuisi uusimaan... mutta meillä insseillä on aina näitä juttuja... heh!

        >.... Ja näiden lisäksi vielä mahdollisesti höyrynsulku eristeen ja tiiliseinän väliin paitsi tiiviin betoniseinän tapauksessa

        Tohon nakkaisin että valuharkkoja en laskisi höyrytiiviiksi seinäksi. Vain betonielementin. Tuo siksi että mielestäni valuharkot läpäisee vesihöyryä melkein samoin kuin kevytsoraharkot. "kiitos" kevytsorakevennyksen.

        >Kapilaarikatkolecasora toimii kapilaarikatkona. Ei ole sama asia kuin tavanomainen lecasora.

        Ahaa. Aina sitä oppii uutta.
        Täällä pohjoisessa kun ei edes tunneta vesipestyä sepeliä.
        Sitä saa kuulemma vaan kehä kolmosen sisäpuolella.

        >Ja on sillä lecasoralla muutakin merkitystä siellä kuin kapilaarisen veden nousun estäminen. Jos tuosta lecasta ei pidä niin vaihtoehtoisesti voi laittaa sepeliä ja sen päälle eristeen. Näillä minun esittämilläni ratkaisuilla tuulettavasta alapohjasta voi saada kosteusteknisesti toimivan kuten sinun vaihtoehdollasi maanvaraisesta.

        Tuossa kyllä samaa mieltä. Anoppilassa pitäisi talon toisessa päässä oleva rossipohja rempata. Sinne olen ajatellut lecasoraa maan pinnalle.

        >Tuulettavan etuna tulee rakenteiden tarkistus- korjaus- muuntelumahdollisuus.

        Se totta. Maanvaraisessa noudatettava suurempaa huolellisuutta esim viemäröinnin tekemiseksi kerralla kunnolla. Itse jouduin vielä LVI valvojan käynnin jälkeenkin korjaamaan, kun yhdessä nurkassa näytti että täyttö pakanee hieman viemäriputken alta.

        >Sokkelin kylmäsillasta:

        Hups.... mun raksa-harraste-timeslice loppui juuri. Ehkä palaan... CU


      • raksaaja
        tuunari_mikko kirjoitti:

        "Niin ja kuten tuossa aloituksessakin totesin en leimaisi mitään kiviainesta rungossa ehdottman lyömättömäksi. No todettakoon sen verran että betoni ja tiiliseinä ovat varmaan ratkaisuja joita minä useimmissa tapauksissa käyttäisin
        "

        Betonin kanssa saamasi säteilyannos kasvaa selvästi, kiviseinä myös hohkaa kylmää kovemmin kuin levyseinä, vastaavasti kestää kosteusrasitusta kovemmin, kiviseinän päälle saa ontelot, kesällä viileämpi kun hohkaa "kylmää" jne.


        "Avainsana toteutuksessa on 100mm finnfoam sokkelin halkaisu. "

        Tuo on hyvä!

        säteilyn määrään vaikuttaa se missä betoni on tehty.

        Säteilyn mittaaminen maksaa noin 35€ per laaki. Meillä mitattiin ennen kellarin lattiavalua (jotta saadaan kaikki radon sisään mitä vain maasta ( betoniseinistä betonikatosta) saada voi)
        170 millibekkerelliä tjsp oli tulos ( = about normaalia taustasäteilyä)
        (Silti kytken tuulituulettimen radonpoistoputken päähän... ei maksa sekään maltaita, mutta onpahan kiva inssijuttu taas...)


    • villaunelma

      - alapohja: Lämmin, eps > 30cm
      - runko: eps-valuharkot (U-arvo 0,1)
      - rungon maata vasten salaojittava lämmöneriste
      - ikkunat: pvc-profiili (u-arvo 0,7)
      - 2krs. lattia ontelolaatta
      - yläpohja: uretaanilevy > 30cm
      - vesikatto: rivipeltikatto
      - lämmitys: aurinkokeräimet vesikiertoinen pellettitakka (hoituu myös käyttövesi)
      - IV-kone Enervent

      Noilla pääsee jo pitkälle :). vaikea saada kylmäsiltoja jne... Tosin unelmaan tarvitaan paljon muutakin... Mutta noilla ratkaisuilla olisi perusasiat kunnossa eli ei energiayhtiöt kynisi :)

    • JM3

      Mielenkiintoinen ja hyvä avaus di:ltä - kiitos siitä. Haaveissa ois joskus rakentaa todella hyvä ja kestävä talo :).

      Vesikatto:
      Mikä olisi optimi katon kulma sekä räystäiden pituus yksikerroksisessa talossa?
      Miten voisi kuvailla di:n esimerkkikaton äänimaailmaa (sateella) verrattuna esim. laadukkaaseen huopakattoon?

      Yläpohja:
      Miksei höyrynsulusta ole tullut yleisempää käytäntöä ontelolaattojen yhteyteen? Vai onko? Parantaako tuo höyrynsulku sitten eristeiden eristävyyttä kosteusrasituksen vähentyessä vai mikä tuossa on perimmäinen pointti?

      Seinät:
      Höyrynsulku kiven yhteydessä on tässäkin yhteydessä minulle uusi idea. Kuinka tärkeää sitten oikeasti on se, että kosteusrasitus pääsee kulkemaan rakenteiden läpi ("hengittävyys"). Tosin ymmärtääkseni hengittävyys merkitsee enemmän sitä, että materiaali sitoo kosteutta kostealla ilmalla ja palauttaa sen takaisin huoneilmaan kuivalla ilmalla.
      Mitenhän voisi toimia sekä runkona että julkisivumateriaalina 130mm leveä ohuilla saumoilla muurattava tiili? Ohuet saumat lisännevät kosteusvarmuutta ja materiaali lienee hyvä alusta rapattavaksi. Mitenhän tässä yhteydessä hoidettaisiin julkisivun alaosan tuuletusraot?

      Alapohja:
      Miten kellariperustus soveltuu kuvattuihin rakenneratkaisuihin? Tuoko se merkittävää monimutkaisuutta kokonaisuuteen? Oletetaan vaikka, että kellarista tulisi ainoastaan varastotilaa.

      Muut:
      Toimisiko SPU eristeenä kivivillan sijasta sekä seinässä, että yläpohjassa? Siinä olisi höyrynsulku ja eriste samassa.
      Ilmanvaihto ja lämmitysratkaisu/lämmönjako ovat sen verran oleellisia, että niistä olisi hyvä saada oma kappaleensa :). Etenkin kiinnostaa näkemys siitä, täyttääkö lattiabetoniin valettu lämmitysputkisto kovat pitkäikäisyysvaatimukset.
      Kuinka oleellista on valita kosteutta hyvin läpäisevät pintamateriaalit, jos halutaan hyötyä kiviseinän "hengittävyydestä"?
      Millainen ratkaisu olisi kattovesikourujen ja rännien "mersu"?

      • konetekekniikan di

        Hyviä kysymyksiä sinulla. Ja ensiksi sanon että nettikeskustelun ohjeisiin kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti. Itse tosin taidan suhtautua kaikkiin ohjeisiin ja informaation melko kriittisesti

        Höyrynsulusta:

        Höyrynsulkia ei normaalisti käytetä, mutta esim. ontelolaatan päälle sitä toisinaan suositellaan. Jos laitat kivimateriaalin päälle höyrynsulun niin kyllä siinä helposti päivittelyä osakseen saa ja monen mielestä liiallisuuksia. Eli yleisessä käytössä esittämäni rakenteet ei ole, mutta jos varmanpäälle rakentaa niin mitään haittaa siitä ei liene olevan.

        Vastaus siihen h-sulku ei ole yleinen betonin janssa: se lisää kustannuksia ja työmääraa ja ei rakenteet ennenkään ole aina höyrynsulkua vaatineet

        Jopa minä voisin rakenteen betonielementti seinää lisäämättä siihen erillistä höyrynsulkua, mutta toisaalta rakentelen parhailaan ontelolaattayläpohjaa ja sinne laitan höyrynsulun eli onko elementtiseinäkään pomminvarma ilman höyrynsulkua?

        Yläpohjassa höyrynsulku on erityisesti tarpeen koska siellä eristettä enemmän ja siellä isoin sesihöyryn paineessa isoin ero eli siellä erityisesti ilma ja vesihöyry pyrkii lävitse rakenteiden. Mutta yhtälailla seinässä kuin katossakin elementtien saumat mahdollisia vuotokohtia mm rungon lämpöliikkeidenkin takia syntyvien halkeamien johdosta.

        Perinteisen tiiliseinän erinomaisuus on juuri siinä että siinä tiilen lämpölaajeneminen erittäin pientä ja sitten laasti vielä joustavaa välissä. Näistäkin syistä poltettu tiili on hyvä julkisivun muuraukseen ja erillistä raudoitetta ei tarvita eikä seinät halkeile helposti. Toisaalta tiiliseinän muurauslaastiosuus ei ole koskaan täysin vesitiivis saatika ilmatiivis.

        Hengittävyys on tullut terminä markkinointimiesten suusta ja joidenkin mielestä sitä ei saisi käyttää ollenkaan kun sillä tarkoitetaan välillä eri asioita eikä kuitenkaan millään materiaalilla itsessään ole keuhkoja. Rakenteen vesihöyryä tasaavan vaikutuksen pitäisi vain kasvaa jos rungon ulkopuolella on höyrynsulku. Vesihöyryvirrasta eristeen läpi pienessä määrin tuskin haittaa mutta ei hyötyäkään. Jos rakenne on sellainen että jossain olosuhteissa veishöyry pääsee tiivistymään vedeksi niin silloin minusta rakenne on jossain määrissä riski. Moni seinä on sellainen (nykyäänkin tehty kiviseinä) että kovilla pakkasilla sisältä tuleva vesihöyry tiivistyy vedeksi seinään jos sisäilman kosteus esim 50%. Näin tapahtuu melkeimpä kaikissa kiviseinissä joissa ei ole h-sulkua, mutta usein
        sisällä on esim latex-maali joka jonkin verran vastustaa vesihöyryä.

        Julkisivussa tuo ohutsaumamuuraus vaikuttaisi myös siihen että se ehkäpä olisi perinteistä tiiliseinää alttiimpi halkeilulle, kun laastisauman joustava vaikutus pienenisi. Rapattavia julkisivuja taidetaan maxitin ohjeissa noin kuitenkin tehdä ja varmaan mietittyjä ratkaisuja. En kuitenkaan välttäisi perinteisen tiilen käyttöäkään rappauksen pohjalla ja siellä voisi hyvin käyttää 2-luokan tiiltä jos vain on säänkestävää. Eristerappaus tosin säästäisi rakennepaksuutta ja kustannuksia verrattuna vaihtoehtoon että sekä tiiliverhous ja rappaus. Tiiliseinä rappaus vaihteohdossa tehtäisiin kaksi samanhintaista julkisivua, mutta eihän tässä ketjussa niin rahaa säästävistä vaihtoehdoista lähdettykkään liikkeelle

        Kattokaltevuus:

        En osaa vastata kysymykseesi optimoinnista. Ja riippunee mitä optimoinnissa otetaan huomioon. Optimoidaanko ainoastaan kosteustekninen toimintavarmuus vai otetaanko mukaan vaikkapa kustannus ja ulkonäkö. Kosteusteknisesti yleissääntönä voisi pitää että jyrkempi parempi. Mutta ei se ehkä ihan näinkään mene vaan jossain vaiheessa se menee ja kattopinta-ala kasvaa mahdottomaksi, mutta melko jyrkkä se saa olla. Mutta pitää korostaa että hyvin tehden loivastakin katosta saa varman ja toimivan. Itselläni kattokaltevuus 1:3 ja katto meinataan tehdä niin hyvin että se kestää huoltamatta rakennuksen iän eli teknistä syytä ei enää katon jyrkemmäksi tekemisessä enää olisi ollut, kun nykyisellään riittävä.

        Räystäihin totean samaa eli mitä pidempi sen parempi. Itselläni 1m räystäät. Jos ne olisi 2m niiin ne näyttäisivät suorastaan oudoilta ja vaatisi erikoisia rakenneratkaisuja toteutuakseen. Kattokulmakin vaikuttaa loivassa katossa 1m räystäs näyttää paremmalta kuin hyvin jyrkässä (mun mielestä)

        Kellari:

        Kellarin kanssa tuulettava alapohja ei sovi tai se ei ole järkevästi toteutettavissa.

        Olen tosin saanut päivittelyä siitä että miksen tehnyt vielä vähän korkeampaa sokkelia niin sitten tuulettava alapohjani olisi ollut varastotila. Voisi sen niinkin tehdä eli talo sokkelin avulle niin ylös että alaphja toimii vaikka autokatoksena. Silloin ontelolaatan alle pitää laittaa vaan enemmän eristettä ja pinnoittaa jollain tavalle. Kapilaarikatko lecasoraa ei taas tarvita


      • konetekekniikan di

        Spu:ta voi käyttää mutta miten sillä toteutetaan esim yläpohjan eristys? Yksi kerros ei nimittäin riitä. Näin sinulle tulisi useampi h-sulku kerros päällekkäin ja vielä useita saumakohtia. Eristeiden väliin voisi vuotokohdista päästä kosteutta. Kovien eristeiden kanssa tulee aina ilmataskuja. Mutta ei tuokaan vaihtoehto huono. Itse pidin kivivillaa varmana ja perinteisenä vaihtoehtona. Villoistakin löytyy eri erisystasoa ja niiden eristävyys säilyy koko rakennuksen iän. polyuretaanin hyvä eristävyyys on ohimenevä ilmiö. Pitkän ajan päästä ne ovat uretaanin sijaan ilmatäytteisiä eristeitä (diffuusiota jarruttaa pinnan alumiini). Polyuretaanin lämmönjohtavuusarvoissa tämä on otettu huomioon ja uuden levyn eristävyys on parempi kuin nimellinen arvo mutta pitkän ajan jälkeen sen eristävyys oletettavasti villoja huonmpi. itse mietein spu eristeitä, mutta en saanut mistään tietoa niiden eristävyydestä ajan funktiona. Tällä lienee merkitystä juuri silloin jos rakennusta lähdetään ajattelemaan tavanomaista 50 vuotta pidemmälle elinkaarelle. Se etu kovassa eristeessä on että samalla h-sulku mutta pitmuihitsausta varmempaa h-sulkua saa hakea.

        Ilmanvaihdossa minulla ei ollut mielessä mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kaikki nämä ratkaisut johtaa tiiviiseen taloon ja ei ole mitään muut järkevää vaihtoehtoa kuin koneellinen ilmanvaihto. Kannattaa satasa hyvään hyötysuhteeseen jolloin saa vedottoman eikä lisälämmitys ilmanvaihdossa välttämätön. Itse suosin vielä pyörivää siitäkin syystä että palauttaa osan kosteudesta takaisin. Tämänkin merkitys tosin saattaa olla olematon tai sitten ei.

        Lattialämmitystä en pidä matalaenergiatalossa enää järkevänä enkä tosiaan halunnut omaan taloon putkiakaan joiden kestoiästä ei tiedetä, 20 vuotta luvataan mutta kaikki tietää että normaalistin pidempään kestää. Omassa rakennuksessani kaikki putket näkyvissä

        Lattialämmitystä ei siksi että ei siitä ole mitään hyötyä matalaenergiatalossa. Jos haluan että tunnet mukavuuslämpöä niin talo lämpiää liikaa ja muutenkin niiden säädettävyys hyvin vähän energiaa kuluttavissa taloissa on hankalaa.

        Energiavalinta on monitahoisempi asia enkä sitä siksi tähän ketjuun alkujaan tuonut. Enkä siihen yhtä yleispätevää ohjetta hyvään tulokseen osaa antaa. Jos talo on matalaenergiaversio ja koko edes tavanomainen niin slloinhan ei ole järkeä panostaa kalliiseen lämmitysjärjestelmään. Suorasähkö, ilmalämpöpumppu tai takka on kaikki tapauksesta riippuen järkeviä. Jos takka kiinnostaa niin sillä melkein jo pärjää jos koko on pienehkö ja sähkö vain varalla. Takka toimii matalaenergiakivitalossa puutalo paremmin koska on lämpöä tasvaa massaa ja matalaenergiatalossa takka ei enää ole taas muuten niin vaivalloinen koska sitä ei tarvitse niin usein lämmittää. Mutta tosiaan tapauskohtainen valinta, kuten talon kokokin

        Kun katto tulee kuparistä niin ilman muuta ikkunapellit ja näkyvät sadevesiputket myös. No ehkäpä niitä muitakin vaihtoehtoja on kuten haponkestävä teräs, mutta kuparille paremmin tekijöitä ja lopputulos sitäkin kautta varmempi. Jalkarännit konesaumakatossa on hieno yksityiskohta (no eihän tähän ulkonäköä pitänyt sotkea) ja ne on perinteisiä kouruja helpommat pitää puhtaana


      • ljihpo

        Vieläkin yksi kohta pitää kommentoida. Tätä en ole mitenkään laskennallisesti analysoinut ja siis silkkaa mutu-juttua. Mutta jos on vähän paksumpi ontelolaatta yläpohja ja villaa yli 30cm sekä ilmaraot, umpilaudotukset ja bitumit niin tuskin on enää kuultavissa mitään perinteisen metallikaton ääniä sateella. Muuten ainakin todella hiljainen runko tulee kaksikuorisista paksuista kivivillalla eristetyistä kiviseinistä ja ontelalaatto ala- ylä-pohjista


      • JM3
        ljihpo kirjoitti:

        Vieläkin yksi kohta pitää kommentoida. Tätä en ole mitenkään laskennallisesti analysoinut ja siis silkkaa mutu-juttua. Mutta jos on vähän paksumpi ontelolaatta yläpohja ja villaa yli 30cm sekä ilmaraot, umpilaudotukset ja bitumit niin tuskin on enää kuultavissa mitään perinteisen metallikaton ääniä sateella. Muuten ainakin todella hiljainen runko tulee kaksikuorisista paksuista kivivillalla eristetyistä kiviseinistä ja ontelalaatto ala- ylä-pohjista

        Varsin kattavat vastaukset. Paljon ei jää lisäkommentoitavaa. Tällainen mietintä on varsin piristävää harkkovalmistajien informaatiosodan sekä asuntojen hintakeskustelun kaltaisen huuhaan lomassa (jotka tosin ovat tuoneet monet makeat naurut).

        Räystäiden optimoinnilla tarkoitin suurinpiirtein sitä, että sade pysyisi mahdollisimman hyvin seinistä poissa ja toisaalta sitä, ettei peitä pahemmin näkyvyyttä ja estä valon tuloa sisälle. Katon kulmalle optimointi tarkoitti jokseenkin sitä, että vesipääsee kuluttamaan sitä mahdollisimman vähän ja toisaalta että sitä pääsee operoimaan ja kunnostamaan ajan myötä kätevästi. Ja etenkin talon päädyissä kattokulma vaikuttanee enemmän siihen miltä osin sade pääsee koettelemaan ulkoseinää? Muistan itse remonttireiskan puhuneen yksinkertaisten 45 asteen kattojen puolesta. Toisaalta ei tuo 1:3 hyvin tehtynä kovin kaukana totuudesta liene.

        Todellakaan hommat ei ole rahasta kiinni, jos 130 millisen julkisivutiilen haluaa vielä rapata (3krs) :). No jos pitäydytään kestävyydessä ja huollettavuudessa, niin kysymykseksi jää, että kumpi on toteutuksen jälkeen halvempi ja vaivattomampi pitää yllä a) tiilijulkisivu (saumojen huolto) vai b) rappaus.

        Kuinka paksulti kivivillaa sinulle tulee yläpohjaan ja seiniin? Tietenkin enemmän on parempi, mutta missä ja minkä vuoksi järkevä raja tulee vastaan?

        Klinkkerilaatta lienee melko optimi pintamateriaali eteiseen, keittiöön ja wc/kylpytiloihin. Mitä mieltä olet sähköisen lattialämmityksen asentamisesta näihin yhteyksiin - mukavuutta tuomaan ja kosteutta hävittämään ?

        Lämmöntuotto ja jakelu muodostavat siis vähäisen riskin rakennetekniselle toiminnalle, jos vesikiertoinen lattialämmitys suljetaan pois. Jäljelle jäänee siis ikkunoiden alle sijoitettavat patterit? Tulisijan varaan harvempi uskaltanee heittäytyä :). Mikä on näkemyksesi vesikiertoiset patterit (mukavuus) vs. sähköpatterit (helppous)?


      • konetekekniikan di
        JM3 kirjoitti:

        Varsin kattavat vastaukset. Paljon ei jää lisäkommentoitavaa. Tällainen mietintä on varsin piristävää harkkovalmistajien informaatiosodan sekä asuntojen hintakeskustelun kaltaisen huuhaan lomassa (jotka tosin ovat tuoneet monet makeat naurut).

        Räystäiden optimoinnilla tarkoitin suurinpiirtein sitä, että sade pysyisi mahdollisimman hyvin seinistä poissa ja toisaalta sitä, ettei peitä pahemmin näkyvyyttä ja estä valon tuloa sisälle. Katon kulmalle optimointi tarkoitti jokseenkin sitä, että vesipääsee kuluttamaan sitä mahdollisimman vähän ja toisaalta että sitä pääsee operoimaan ja kunnostamaan ajan myötä kätevästi. Ja etenkin talon päädyissä kattokulma vaikuttanee enemmän siihen miltä osin sade pääsee koettelemaan ulkoseinää? Muistan itse remonttireiskan puhuneen yksinkertaisten 45 asteen kattojen puolesta. Toisaalta ei tuo 1:3 hyvin tehtynä kovin kaukana totuudesta liene.

        Todellakaan hommat ei ole rahasta kiinni, jos 130 millisen julkisivutiilen haluaa vielä rapata (3krs) :). No jos pitäydytään kestävyydessä ja huollettavuudessa, niin kysymykseksi jää, että kumpi on toteutuksen jälkeen halvempi ja vaivattomampi pitää yllä a) tiilijulkisivu (saumojen huolto) vai b) rappaus.

        Kuinka paksulti kivivillaa sinulle tulee yläpohjaan ja seiniin? Tietenkin enemmän on parempi, mutta missä ja minkä vuoksi järkevä raja tulee vastaan?

        Klinkkerilaatta lienee melko optimi pintamateriaali eteiseen, keittiöön ja wc/kylpytiloihin. Mitä mieltä olet sähköisen lattialämmityksen asentamisesta näihin yhteyksiin - mukavuutta tuomaan ja kosteutta hävittämään ?

        Lämmöntuotto ja jakelu muodostavat siis vähäisen riskin rakennetekniselle toiminnalle, jos vesikiertoinen lattialämmitys suljetaan pois. Jäljelle jäänee siis ikkunoiden alle sijoitettavat patterit? Tulisijan varaan harvempi uskaltanee heittäytyä :). Mikä on näkemyksesi vesikiertoiset patterit (mukavuus) vs. sähköpatterit (helppous)?

        Muistan remonttireiskan kommentit katoista. Minusta ne oli kommentteja jotka olisi voinut jättää kommentoimatta tai kertoa asian toisella tavalla. Kyse oli reiskan omista näkymyksistä jotka olivat muodostuneet lähinnä häneen silmäänsä ulkonäöllisesti seikoista. Yksilappeinen katto ei ol ollenkaan erityinen riskirakenne. Lappeen mitta siinä kasvaa, mutta saattaa katto jopa yksinkertaistua. Peruskysymys on kuitenkin se, että edes minä en ole rakennusteknisten mielipiteiden suhteen niin ehdoton ettenkö pitäisi järkevänä tehdä niihin kompromisseja. Esim optimaalista olisi tehdä neliön muotoisia taloja, jossa sivumitat sama. Näin materiaalikustannukset ja lämpötaloudellisuus parhaat. Mutta tähän muottiin ei kuitenkaan saa mahtumaan aina kaikkien toiveita esim huonejärjestelyjä.

        ja riskejäkin voi ja yleensä myös pitää ottaa, mutta tärkeää on ymmärtää mitä tiskejä ottaa

        LAttiaan esim tasotekerrokseen voi myös laittaa sähkövastukset jolloin on sähköllä toimiva lattialämmitys. Miten muuten näet vesipatterit sähköpattereita selkeästi mukavammaksi.

        Eristekysymys on kannattavuuslaskelma. Yleensä esitettyjen kannattavuuslaskelmien pohjalta nykyinen energian hinta ei kannusta eristämiseen. Mutta yleinen käsityshän on että energian hinta nousee. Lisäksi laskelmat ei ota huomioon sitä että paremmalla eristyksellä rakennuksen käyttömukavuus kasvaa, mutta sekin lienee enää kovin vähäistä kun vaatimuksetkin jo johtaa hyvään eristykseen. Kolmanneksi parempi eristys saattaa säästää lämmitysjärjestelmän rakentamisessa, kun pienempi lämmitysteho riittää. Itselläni seinissä 180mm ja katossa 330mm eristettä. Seinillä paksuutta puolimetriä

        Niin ja insinöörimateriaali lattiassa on helposti puhtaana pidettävä, pehmeä, lämpimän tuntuinen, helposti uusittava ja kulutustä kestävä muovimatto

        Rappaus tiilen pinnalla ehkäpä pienentää tarvetta tehdä julkisivusta paksu. Mutta jos kerran rappaa

        Tiilisaumojen kestävyys on ilmeisesti parantunut kun on siirrytty muuraamisessa siihen ettei enää jälkisaumata. Tiiliverhouksen tekeminen maksaa saman kuin rappaus niin siitä voi päätellä että mahdollinen saumaus on aika edulllinen ja helppo rappaukseen nähden. Nykyisten rappauksien kesto on kysmysmerkki minulle mutta perinteiset rappaukset eivä ole yltäneet lähellekkään tiilijulkisivun kestävyyteen.


      • JM3
        konetekekniikan di kirjoitti:

        Muistan remonttireiskan kommentit katoista. Minusta ne oli kommentteja jotka olisi voinut jättää kommentoimatta tai kertoa asian toisella tavalla. Kyse oli reiskan omista näkymyksistä jotka olivat muodostuneet lähinnä häneen silmäänsä ulkonäöllisesti seikoista. Yksilappeinen katto ei ol ollenkaan erityinen riskirakenne. Lappeen mitta siinä kasvaa, mutta saattaa katto jopa yksinkertaistua. Peruskysymys on kuitenkin se, että edes minä en ole rakennusteknisten mielipiteiden suhteen niin ehdoton ettenkö pitäisi järkevänä tehdä niihin kompromisseja. Esim optimaalista olisi tehdä neliön muotoisia taloja, jossa sivumitat sama. Näin materiaalikustannukset ja lämpötaloudellisuus parhaat. Mutta tähän muottiin ei kuitenkaan saa mahtumaan aina kaikkien toiveita esim huonejärjestelyjä.

        ja riskejäkin voi ja yleensä myös pitää ottaa, mutta tärkeää on ymmärtää mitä tiskejä ottaa

        LAttiaan esim tasotekerrokseen voi myös laittaa sähkövastukset jolloin on sähköllä toimiva lattialämmitys. Miten muuten näet vesipatterit sähköpattereita selkeästi mukavammaksi.

        Eristekysymys on kannattavuuslaskelma. Yleensä esitettyjen kannattavuuslaskelmien pohjalta nykyinen energian hinta ei kannusta eristämiseen. Mutta yleinen käsityshän on että energian hinta nousee. Lisäksi laskelmat ei ota huomioon sitä että paremmalla eristyksellä rakennuksen käyttömukavuus kasvaa, mutta sekin lienee enää kovin vähäistä kun vaatimuksetkin jo johtaa hyvään eristykseen. Kolmanneksi parempi eristys saattaa säästää lämmitysjärjestelmän rakentamisessa, kun pienempi lämmitysteho riittää. Itselläni seinissä 180mm ja katossa 330mm eristettä. Seinillä paksuutta puolimetriä

        Niin ja insinöörimateriaali lattiassa on helposti puhtaana pidettävä, pehmeä, lämpimän tuntuinen, helposti uusittava ja kulutustä kestävä muovimatto

        Rappaus tiilen pinnalla ehkäpä pienentää tarvetta tehdä julkisivusta paksu. Mutta jos kerran rappaa

        Tiilisaumojen kestävyys on ilmeisesti parantunut kun on siirrytty muuraamisessa siihen ettei enää jälkisaumata. Tiiliverhouksen tekeminen maksaa saman kuin rappaus niin siitä voi päätellä että mahdollinen saumaus on aika edulllinen ja helppo rappaukseen nähden. Nykyisten rappauksien kesto on kysmysmerkki minulle mutta perinteiset rappaukset eivä ole yltäneet lähellekkään tiilijulkisivun kestävyyteen.

        Tähän väliin taas kiitokset di:lle kattavista kommenteista ja vastauksista, joista lienee iloa muillekin.

        Kommenttini vesipatterin mukavuudesta vs. sähköpatteri ei perustu erityiseen faktaan. Vesipatterin päällä voi kuivattaa sukkia pelkäämättä niiden syttyvän palamaan :). Osittain näkemys saattaa myös perustua kuvitelmaan siitä, miten nämä eri vaihtoehdot vaikuttavat sisäilman laatuun. Tosin patterikin on siinä tekijässä vain osa kokonaisuudesta. Voisiko tuohon optimaalisena ratkaisuna olla patteri, jonka paikalliset sähkövastukset lämmittävät jotain "väliainetta" sen sijaan, että lämmittäisivät suoraan ilmaa? Onko tuollaisia markkinoilla (antaa muiden googlettaa :) ) ?

        Tiilijulkisivun (130mm NRT) optimaalisuus tuli perusteltua sen verran hyvin, että tuskin kannattaa enempää asiasta hifistellä.

        Sisäpintamateriaalit sisältävä niin moninaiset hyvät ja huonot puolensa, ettei niistä löytyne selkeää absoluuttista totuutta. Helppo uusittavuus kannattanee säilyttää mahdollisimman pitkälle. Ja jos osaa jotenkin vielä optimoida materiaalit ottaen huomioon sisäilman laadun, niin ehkä sekin voidaan lukea jo nykyään insinöörijärjen piiriin.

        Ilmanvaihdosta sen verran, että ehkäpä huonekohtaisen ilmanvaihdon voisi nostaa yhtä tärkeälle jalustalle 'rakenna oikein' neuvoissa kuin aikaisemmat neuvot.


      • Katto72
        JM3 kirjoitti:

        Tähän väliin taas kiitokset di:lle kattavista kommenteista ja vastauksista, joista lienee iloa muillekin.

        Kommenttini vesipatterin mukavuudesta vs. sähköpatteri ei perustu erityiseen faktaan. Vesipatterin päällä voi kuivattaa sukkia pelkäämättä niiden syttyvän palamaan :). Osittain näkemys saattaa myös perustua kuvitelmaan siitä, miten nämä eri vaihtoehdot vaikuttavat sisäilman laatuun. Tosin patterikin on siinä tekijässä vain osa kokonaisuudesta. Voisiko tuohon optimaalisena ratkaisuna olla patteri, jonka paikalliset sähkövastukset lämmittävät jotain "väliainetta" sen sijaan, että lämmittäisivät suoraan ilmaa? Onko tuollaisia markkinoilla (antaa muiden googlettaa :) ) ?

        Tiilijulkisivun (130mm NRT) optimaalisuus tuli perusteltua sen verran hyvin, että tuskin kannattaa enempää asiasta hifistellä.

        Sisäpintamateriaalit sisältävä niin moninaiset hyvät ja huonot puolensa, ettei niistä löytyne selkeää absoluuttista totuutta. Helppo uusittavuus kannattanee säilyttää mahdollisimman pitkälle. Ja jos osaa jotenkin vielä optimoida materiaalit ottaen huomioon sisäilman laadun, niin ehkä sekin voidaan lukea jo nykyään insinöörijärjen piiriin.

        Ilmanvaihdosta sen verran, että ehkäpä huonekohtaisen ilmanvaihdon voisi nostaa yhtä tärkeälle jalustalle 'rakenna oikein' neuvoissa kuin aikaisemmat neuvot.

        Moi!

        Itselläni tehtiin seuraavasti.

        Katto kuluma 1:2,5 ja rakenne aumakatto. Räystää 120cm.
        Ei ehkä halvin ratkaisu, mutta voin sanoa että ei huono.

        Talo on täys tiilitalo ja julkisivu tiilenä on 130mm II luokan värivirheelinen tiili.
        Tämän päälle 2krs rappaus. Betoni/kuitu pohjaisilla laateilla.

        (2 krs rappaus tarkoittaa siis että rappauksessa käytetään 2 eri tuotetta.
        Kerroksia siis voi tehdä useampia..)

        Terveisin Katto72


    Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      29
      2905
    2. Mitä aiot sanoa, kun ja jos tapaatte seuraavan kerran?

      Oletko päättänyt etukäteen?
      Ikävä
      119
      1195
    3. Koetko sä mitään

      Syyllisyyden tunteita siitä mitä teit mulle?
      Ikävä
      58
      941
    4. Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu
      Suomalaiset julkkikset
      6
      937
    5. Mies muistatko kun näit

      Mut ensimmäisen kerran? Missä se oli? Hyvää yötä.
      Ikävä
      66
      905
    6. olet kaiken rakkauden arvoinen

      Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy
      Ikävä
      26
      877
    7. Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?

      Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.
      Ikävä
      65
      834
    8. Olisi kiva

      Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä
      Ikävä
      37
      830
    9. Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa

      Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu
      Ikävä
      157
      811
    10. Oot mun koko maailma

      Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹
      Ikävä
      75
      764
    Aihe