Olen tehnyt elämässäni paljon virheitä ja myös paljon pahaa. Olen rikkonut Jumalaa vastaan suunnattoman paljon. Kiitos Jeesukselle että hän on voimallinen nostamaan syntisen kaidalle tielle ja pitämään siellä vaikka aina ei uskon vaellus olekaan helppoa tai ruusuilla tanssimista. Jeesus on antanut minulle toisen mahdollisuuden palata hyvän omantunnon rauhaan Jumalan kanssa. Sanoohan Raamatun Pyhä sanakin: JOKA SYNTINSÄ TUNNUSTAA JA HYLKÄÄ SAA ARMON.
Jos en olisi rikkonut niin pahasti niin ei armokaan olisi minulle varmaankaan koskaan kirkastunut. Nyt olen oppinut virheistäni ja tiedän että Jumalan silmissä anteeksi anto tapahtuu kun syntinen katuu ja kääntyy tuhon tieltään seuraamaan ikuisen elämän antajaa Jeesusta Kristusta.
Jos en olisi rikkonut niin pahasti niin ei armokaan olisi minulle varmaankaan koskaan kirkastunut. Nyt olen oppinut virheistäni ja tiedän että Jumalan silmissä anteeksi anto tapahtuu kun syntinen katuu ja kääntyy tuhon tieltään seuraamaan ikuisen elämän antajaa Jeesusta Kristusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sehän meidä paras paikkamme on,
Jumalan suojassa,
armahdettuina syntisinä.
Siunausta sinulle!
Vielä täytyy päästä eteenpäin ja voittaa esteet. Rukoile, että saat rohkeutta ja voimaa tehdä hyviä tekoja.
etteivät ylenpalttinen mahtipontisuus ja tekopyhyys ole syntilistalla. Tosin jos olisivat, melko usea teistä julistajista olisi matkalla pimeimpään helvettiin.
Oletko sinä synnitön?
Oli todella mukava lukea tämä viesti, sai itsekin voimaa tänne arjen keskelle. Itselläni ei ole kovinkaan kauaa siitä kun löysin Jeesuksen ja tunnustin itseni syntiseksi ihmiseksi. Usko on tuonut elämääni niin paljon hyvää ja kaunista, mutta se toi tulleessaan myös nämä vahvat häpeän ja pelon tunteet. Häpeän kovasti entistä elämääni muistellessani ja olenkin luopunut monista synneistäni uskoon tulemisen jälkeen. Kuitenkin minua kovasti kalvaa se, että välillä sorrun entisiin kuvioihin, en suinkaan samoissa määrin kuin ns. entisessä elämässäni, mutta kuitenkin välillä teen asioita, jotka tiedän uskovalle epäsopiviksi. Raamatun sana ja muiden uskovien kanssa keskustelu, sekä tietysti ehtoollisella käyminen ovat avuksi. Toisaalta olen sitä mieltä, että tämä tuntemani häpeä ja Jumalan pelko ovat Jeesuksen antamia lahjoja, jotka ovat saaneet minut elämään paremmin. Häpeä ei siis ole välttämättä kristityn elämässä ollenkaan paha asia.