– Sveanmaan hallitus sanoi torstaina, että se jatkaa edelleen pääoman pumppaamista pankkeihin ja muihin luottolaitoksiin ainakin helmikuuhun 2010. Itämeren täivaltio taistelee pahimmassa rahoitus- ja talouskriisissään vuosikymmeniin.
Sveanmaan päävouti Mats Odell sanoi, että hallitus yrittää kaikin tavoin rahoittaa kotien ja liikelaitosten lainoitusta estääkseen konkurssit ja pakkohuutokaupat.
On enää vain kuukausien kysymys kun Sveanmaan talous romahtaa ja koko maa hajoaa, jolloin Karjalan kansa ja Suomen heimot saavat ryöstetyt maansa takaisin – ja korkojen kera!
Sveanmaan päävouti Mats Odell sanoi, että hallitus yrittää kaikin tavoin rahoittaa kotien ja liikelaitosten lainoitusta estääkseen konkurssit ja pakkohuutokaupat.
On enää vain kuukausien kysymys kun Sveanmaan talous romahtaa ja koko maa hajoaa, jolloin Karjalan kansa ja Suomen heimot saavat ryöstetyt maansa takaisin – ja korkojen kera!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä juttelin jumalan ja Teräsmiehen kanssa ja ne olivat molemmat Ruotsin puolella. Saa ny sitten nähä...
Ja näitä JUMALIA OVAT:
Ahti
Ahdista ei juuri ole itsenäisiä tietoja mutta se on kuitenkin olentona vanhaa perua. Ahti on vedenhaltia.
Hiisi
Karjalaisten jumala, joka oli haltia. Hiiden uskottiin olevan veden, maan, metsän ja kodin haltia, esim. vesihiisi vedenhaltia.
Hittavainen
Karjalaisten jumala, joka oli metsästäjien suojelija ja metsänriistan antaja. Hittavaista kutsuttiin myös Kuiktilassiksi, joka antoi jäniksiä.
Ilmarinen
Kansanrunouden suuri seppäsankari. Takoi taivaan kannen, onnea tuovan sammon, kultaisen naisen kuvan sekä keksi raudan. Tulensyntyrunoissa alkutulen iskijä.
Kalevanpojat
Hämäläisten jumalia, jotka olivat jättiläisiä. Kalevanpojat muotoilivat maata ja niittivät heinää.
Kapeet
Hämäläisten jumalia, jotka yhdessä Rahko-jumalan kanssa aiheuttivat kuunpimennyksen ja kuun eri vaiheet. Kuuta syövät Kapeet olivat uskomuksellisia eläimiä.
Kekri
Agricolan mainitsema Kekri ei ole jumala- eikä haltiaolento vaan ajankohta. Kekri on 1. marraskuuta ja se päättää laiduntamiskauden.Tuolloin karjan kunniaksi juhlittiin navetassa syömällä Kekrinä keitos,jotta karjan onni säilyisi. Kekri siis sijoittuu juuri siihen ajankohtaan,jolloin karja on siirretty sisäruokintaan ja maanviljelysvuosi on päättynyt. Puoli vuotta myöhemmin 1. toukokuuta sisäruokinta päättyy ja karja lasketaan laitumelle. Tätä vuorottelua kutsutaan kekrijärjestelmäksi.
Kratti
Uskomusten mukaan Kratti on olento, joka säilyttää aarteita ja hallitsee maahan kaivettuja rikkauksia. Kerrotaan, että Kratti makasi maahan kätkettyjen aarteiden ja rahakirstujen päällä. Alunperin Kratti tulee ruotsinkielisestä sanasta skratt (nauru). Skratt oli huutava kummitus,joka vartioi maahan kätkettyjä aarteita.
Köndös
Agricolan runossa karjalaisten jumalissa kerrotaan, että: "Köndös Huchtat ja Pellot teki". Ilmeisesti Agricolan Köndös on ollut sama hahmo kuin Sämpsä Pellervoinen, jota runossa ei mainita lainkaan.
Liekkiö
Kansanperinteen mukaan Liekkiö on vainajaolento tai pimeän aikana levottomasti liikehtivä kummituslintu. Perinteestä täysin poiketen Agricola kuvasi Liekkiön kasvien hallitsijana.
Nyyrikki
Karjalaisten jumala, joka oli Hittavaisen tavoin metsästäjien suojelija ja metsänriistan antaja. Nyyrikin ajateltiin olevan naispuolinen.
Pellonpekko
Agricolan runossa mainitaan karjalaisten jumalissa:"Pellonpecko Ohran casuon soi". 1500-luvulla Sigfrid Aronus Forsius kertoo runossaan, että Pellpeckus kasvattaa ohrat viljellyillä vainioilla, sen uskotaan myös olevan kansalle olutta tuottava jumala.
Rahko
Hämäläinen Rahko liittyy kuun vähenemiseen. Pohjoissuomalaisisssa tarinoissa se esiintyy varkaana tai rosvona, jonka salaisia tekemisiä kuun valo häiritsi ja joka sen vuoksi halusi tervata kuun.
Rauni
Raunia on vanhastaan pidetty Ukon naisen etunimenä. Vanha skandinaavinen lainasana, samaa kantaa kuin ruotsin kielen "rönn", pihlaja.
Rongoteus
Agricola kertoo runossaan karjalaisesta jumalasta: "Rongoteus / Ruista annoi". Rongoteuksesta ei ole olemassa kovin tarkkaa tietoa. Sekä Suomessa että Ruotsissa on tärkeimmän viljakasvin, rukiin, haltijana paremmin tunnettu pyhimyspari Eerikki ja Olavi.
Sampsa Pellervoinen
Sampsa on toiminut pellolla, kasvattaa viljaa. Kun kaurat eivät kasva eikä rukiit ylene, se johtuu siitä että Sampsa makaa toimettomana. Talvipojan pyynnöstä Sampsa ei nouse, mutta kesäpojan kutsusta Sampsa ja saa viljan kasvamaan.
Tapio
Tapio oli hämäläisten metsänjumala, joka asui kansoineen Tapiolassa eli "Mehtolassa". Karjalaisten metsänjumala Hiisi taas asui Hiitolassa. Tapio joukkoineen oli esi-isiemme rakastetuin ja arvostetuin jumala. Tapiota on pidetty ihmisenkaltaisena olentona, joka saattoi saapua vierailemaan metsämiehen nuotiolle. Tapio päätti metsästysonnesta yhdessä eläinten emuujen kanssa. Ympäristön mukaan kokoaan muuttamalla Tapio oli metsässä kaikkialla läsnäoleva. Hän auttoi metsämiehiä pyyntiretkillään. Metsästämään lähdettäessä pyydettiin Tapiolta kaatolupaa. Jos Tapion suututti esim. pyytämällä riistaa liikaa, hän kosti sen eksyttämällä ihmisen tai kotieläimen metsään kiertämään ympyrää.
Tonttu
Tonttu on tietyn paikan miespuolinen haltia; pieni ukko, jolla on harmaa puku ja punainen piippolakki päässä.
Tursas
Hämäläisten jumala, jota on pidetty sekä sodajumalana että vedenhaltijana. Tursaalla on ollut myös useita kirjoitusasuja, kuten Turisas, Turilas ja Turri.
Ukko
Ukko, ihmishahmoinen ukkosenjumala, oli maata viljelevän kansamme tärkein jumala, sillä hänestä johtuvaksi uskottu ukonilma ja sade kasvattivat viljan ja sadon.
Vedenemä
Karjalaisten jumalien listassaan Agricola kertoo: "Wedhen Eme / w