Odotin,luotin,taas odotin,tunsin toivon kipinän. Taas kaiken menetin. Minulla oli unelmia,pieniä ja vaatimattomia. Odotin että joskus saisin onnea maistaa. Kaikki elämäni yritykset päättyvät pettymyksen katkeriin kyyneliin. Niin vähän minä toivoin.. ihan vähän vain. Sellaista mitä muut saavat pitää itsestäänselvyytenä. Mutta koskaan ei onni mua kohtaa. Aina päädyn itkemään pettymyksen tuskaisia kyyneliä. Vain joskus olen nähnyt pienen onnen toiveen häivähdyksen. mutta pian se otetaan multa pois ja itken taas tuskaisia kyyneliä. Miksi kukaan ei kuule?? miksi kukaan ei auta?? onko elämäni tarkoitus syntyä tänne vain kidutettavaksi ensin maanpäällä ajallisesti ja ikuisuus kidutettavaksi helvetissä`?? kidunko ainiaan??
haavemaa.. kaikki päättyi kyyneliin..:o(
Aina_Vaan_B.O.X=(
186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ole ainut! Noin on tapahtunut myös minun elämässäni kuin lukemattomien muidenkin ihmisten. En minäkään suuria ole pyytänyt, kun vain joskus edes pieniä hetkiä saisi tuntea elävänsä oikeaa elämää mutta sekin näyttää olevan tavoittamattomissa ja en enää toivo mitään. Kehdosta hautaan samanlaista.