Oma historiani:
Ensin oli välilevyongelmia.
Sitten oli "konttaamis-aika". Tarkoittaa, että useaan otteeseen konttasin sängystä wc:hen kolmen-neljän viikon ajan.
Sitten selkävaivat jatkuivat ja kukaan ei terveyskeskuksessa ole ottanut minua tosissaan.
Säryt ja kivut ovat helvetillisiä välillä.
Eräs hyvä lääkäri oli: Kallion terveysasemalla. Hän antoi ns. huumeita (Tramal) niin paljon kuin pyysin.
Taisi niitä itsekin käyttää kun oli aina niin pihalla.
Kävin myös sellainen uskomattoman ortopedin luona (Koskelan sairaalassa) mutta ei häntä kiinnostanut. Käveli vain takki auki käytävällä kuin näyttäytyäkseen ja hänellä oli jopa sihteeri.
Turhanpäiväinen ylilääkäri. (ei ihme kun on kallista terveydenhoito terveyskeskuksissa?)
No, muutin sieltä pois ja menin uuden alueeni terveyskeskukseen.
Tätä ennen olin tutkinut ongelmaani netistä kaikilla mahdollisilla sanoilla.
Sitten tuli sellainen kuuluisan Arkimedekseksen elämys: Heureka!
Minä löysin sen.
Se on tämä ratsupaikka oireyhtymä, josta en ollut ikinä kuullutkaan???? Mikä ihmeen ratsupaikka juttu? Eikös se liity hevosiin?
No..... ei!
Kaikki oireet ja muut mitä siinä kuvailtiin olivat juuri kuin minulla.
Liikun päivittäin koirieni kanssa noin kolme-neljä tuntia siis kävellen kun enää en voi harrastaa mitään.
En edes kävellä reippaasti ilman alkavaa kipua ja kamalaa painontunnetta takapuolessa, puhumattakaan siitä särystä joka on ristiselän alueella.
Ja heti kun pääsen kotiin, menen sänkyyn lepäämään, että se kamala paine helpottaa.
7 vuotta on nyt tutkittu.
Mutta nyt viimein..... näkyy valoa tunnelin päässä.
Taitaa selvitä ongelma mutta meni niin monta vuotta, että minulla ei ole enää ystäviä koska en voi mennä kylään. Tai siis voin mutta menisin heidän sohvalleen pitkäkseni.
En pysty istumaan. Autossa pakolliset istumiset ovat kidutusta.... puhumattakaan bussilla matkustamisesta.... vielä hirveämpää!
Pojallani on ihana mökki reilun sadan kilometrin päässä täältä.
Enpä ole mennyt kun pitäisi olla takapenkillä lepoasennossa ja sielläkin olla pitkällään usein päivittäin.
Suomen terveyskeskuslääkärit ovat niin perseestä!!!!
Pakko sanoa näin sillä en ole sieltä saanut hoitoa vaivaani.
Samoin sanoisin tälle meidän "terveysministerille", että seli, seli..... jatkuvasti.
Nyt 7 vuotta elämästä mennyt "arvauskeskusten" lääkäreiden ja muiden lääkäreiden olkien kohotteluun.
Työvuosia olisi vielä jäljellä useita..... mutta eipä taida kiinnostaa.
Ei sen puoleen..... ei ole enää mitään tehtävissä!!!
Paitsi sosiaaliluukulle kunnes (ehkä) jonakin päivänä pääsen eläkkeelle!
ETTÄ.... näin meillä!
Perkele kun maksoin muutama vuotena pelkkiä verojakin niin hitsin paljon, että ei moni edes tienannut niin paljon vuosittain.
Nimimerkki Tosi vihainen
Ensin oli välilevyongelmia.
Sitten oli "konttaamis-aika". Tarkoittaa, että useaan otteeseen konttasin sängystä wc:hen kolmen-neljän viikon ajan.
Sitten selkävaivat jatkuivat ja kukaan ei terveyskeskuksessa ole ottanut minua tosissaan.
Säryt ja kivut ovat helvetillisiä välillä.
Eräs hyvä lääkäri oli: Kallion terveysasemalla. Hän antoi ns. huumeita (Tramal) niin paljon kuin pyysin.
Taisi niitä itsekin käyttää kun oli aina niin pihalla.
Kävin myös sellainen uskomattoman ortopedin luona (Koskelan sairaalassa) mutta ei häntä kiinnostanut. Käveli vain takki auki käytävällä kuin näyttäytyäkseen ja hänellä oli jopa sihteeri.
Turhanpäiväinen ylilääkäri. (ei ihme kun on kallista terveydenhoito terveyskeskuksissa?)
No, muutin sieltä pois ja menin uuden alueeni terveyskeskukseen.
Tätä ennen olin tutkinut ongelmaani netistä kaikilla mahdollisilla sanoilla.
Sitten tuli sellainen kuuluisan Arkimedekseksen elämys: Heureka!
Minä löysin sen.
Se on tämä ratsupaikka oireyhtymä, josta en ollut ikinä kuullutkaan???? Mikä ihmeen ratsupaikka juttu? Eikös se liity hevosiin?
No..... ei!
Kaikki oireet ja muut mitä siinä kuvailtiin olivat juuri kuin minulla.
Liikun päivittäin koirieni kanssa noin kolme-neljä tuntia siis kävellen kun enää en voi harrastaa mitään.
En edes kävellä reippaasti ilman alkavaa kipua ja kamalaa painontunnetta takapuolessa, puhumattakaan siitä särystä joka on ristiselän alueella.
Ja heti kun pääsen kotiin, menen sänkyyn lepäämään, että se kamala paine helpottaa.
7 vuotta on nyt tutkittu.
Mutta nyt viimein..... näkyy valoa tunnelin päässä.
Taitaa selvitä ongelma mutta meni niin monta vuotta, että minulla ei ole enää ystäviä koska en voi mennä kylään. Tai siis voin mutta menisin heidän sohvalleen pitkäkseni.
En pysty istumaan. Autossa pakolliset istumiset ovat kidutusta.... puhumattakaan bussilla matkustamisesta.... vielä hirveämpää!
Pojallani on ihana mökki reilun sadan kilometrin päässä täältä.
Enpä ole mennyt kun pitäisi olla takapenkillä lepoasennossa ja sielläkin olla pitkällään usein päivittäin.
Suomen terveyskeskuslääkärit ovat niin perseestä!!!!
Pakko sanoa näin sillä en ole sieltä saanut hoitoa vaivaani.
Samoin sanoisin tälle meidän "terveysministerille", että seli, seli..... jatkuvasti.
Nyt 7 vuotta elämästä mennyt "arvauskeskusten" lääkäreiden ja muiden lääkäreiden olkien kohotteluun.
Työvuosia olisi vielä jäljellä useita..... mutta eipä taida kiinnostaa.
Ei sen puoleen..... ei ole enää mitään tehtävissä!!!
Paitsi sosiaaliluukulle kunnes (ehkä) jonakin päivänä pääsen eläkkeelle!
ETTÄ.... näin meillä!
Perkele kun maksoin muutama vuotena pelkkiä verojakin niin hitsin paljon, että ei moni edes tienannut niin paljon vuosittain.
Nimimerkki Tosi vihainen
Vastaukset 1
Vanhimmat
asiassa.
en ymmärtänyt että miten päädyit siihen cauda aguina oireisiin koska en lukenut että sulla puutus nivuset ninkuin mulla silloin kerran, ja menin lääkäriin niin ne heitti pihalle keskussairaalasta