RAW + JPG

"Jpg:n voi valita miksi haluat, mutta ei tuossa ajatuksessasi ole paljon järkeä, sillä, mitä teet jpg:llä ollenkaan, jos se on huonolaatuista?"

musta on ainakin kiva katsella jiipegit läpi nopsaan.
rawweja plaratessa menee ikä ja terveys odotellessa, et koska se nyt passaa aukeemaan.
itse kaipaisin kameraan mahdollisuutta, et jpg:t ja raw:t menee eri hakemistoihin, joka ei nykyisella kamerallani onnistu

Että jpg:tä ei käytännössä voi käsitellä ollenkaan.
Käsittelemätöntä RAW-kuvaa ei ole olemassa, koska se ei näy missään muualla kuin RAW-convertterissa.
Pelkällä JPG:llä pärjää pitkälle, mutta on aivan väärin luulla, että kamera osaisi tehdä parhaan mahdollisen jpg-kuvan paitsi ihanne olosuhteissa.
RAW sisältää 12-14 bittiä infoa per väri. JPG PARHAASSA TAPAUKSESSA vain 8 bittiä. Jos nyt sattuukin niin, että vaikka valotus menee hieman pieleen onkin jpg-kuvassa vain 5-6 bittiä per väri.
Tuossa tapauksessa voidaan ottaa apua RAW:n suuremmasta sävyavaruudesta ja saada 7-8 bittinen jpg.

Molemmille, sekä jpeg:lle että raw:lle tehdään oikeastaan täsmälleen samat muokkaukset: valkotasapaino, kontrasti, kohinanpoisto, sävyjen säädöt, sävy-/luminanssikäyrän säätö, värikylläisyys jne. Jpegille ne vain pitää tehdä kamerassa jo ennen kuin kuvan ottaa. Rawille voi samat asiat tehdä jälkeenpäinkin.

Itse kannata ehdottomasti rawia juuri sen _helppouden_ takia. Kun tilanne on päällä, menee aika siihen tavalliseen kuvauksessa tarvittavaan säätämiseen. Eli valotus (aukko ja/tai suljinaika), tarkennus, sommittelu, herkkyys ym. Jos siihen päälle pitäisi vielä miettiä ne asiat mitkä teen jälkeenpäin raw-tiedostoille tietokoneella, ehtisi kyllä tilanne menemään ohi moneen kertaan ennen kuin kamerani saisin laukaistua...

Jos valotusvirheellä käsitetään vain herkkyys-suljinaika-aukko -kombinaatiota, niin en usko, että raw on yhtään valotusvirheellistä (niitä on paljon!) kuvaani pelastanut. Se on kuitenkin varmasti pelastanut monta sellaista kuvaa, jossa yli- tai alivalottunut kohta kuvassa "pitää kaivaa esiin". Oman kameranikin vaatimattomilla ominaisuuksilla kirkkaita ja tummia kohtia voi toki säätää jpg-kuvaankin, mutta toivottoman hidastahan se on ja vaatii ehdottomasti testikuvia...



Maisemakuvauksessa tai potrettikuvauksessa jpeg varmaankin ajaa asiansa kun voi pysähtyä seikkailemaan kameran menuissa. Ehtii myös ottamaan testikuvia ja katselemaan histogrammilta ja näytöstä sekä kaivelemaan muistinsa sopukoista mitä asetuksia kyseiseen tilanteesseen pitäisi käyttää parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.



Tosihan on, että monella (kinofilmi- ja jpg-)kuvaajalla on kuvissa samaan aikaan paljon sekä ali- että ylivalottuneita alueita, epäluonnolisia värisävyjä ja muita itseäni (ja muita raw-kuvaajia) häiritseviä asioita...

Siinä, kirjoitti:

Että jpg:tä ei käytännössä voi käsitellä ollenkaan.
Käsittelemätöntä RAW-kuvaa ei ole olemassa, koska se ei näy missään muualla kuin RAW-convertterissa.
Pelkällä JPG:llä pärjää pitkälle, mutta on aivan väärin luulla, että kamera osaisi tehdä parhaan mahdollisen jpg-kuvan paitsi ihanne olosuhteissa.
RAW sisältää 12-14 bittiä infoa per väri. JPG PARHAASSA TAPAUKSESSA vain 8 bittiä. Jos nyt sattuukin niin, että vaikka valotus menee hieman pieleen onkin jpg-kuvassa vain 5-6 bittiä per väri.
Tuossa tapauksessa voidaan ottaa apua RAW:n suuremmasta sävyavaruudesta ja saada 7-8 bittinen jpg.

Lue lisää

Jaahas, taas yksi nörtti mittaa kuvanlaatua biteissä.

Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. JPEG kuvissa on "vain" 8 bittiä/värikanava, mutta ne on hyödynnetty paremmin - JPEGissä on käytössä ns. gammakorjaus, jonka avulla saadaan enemmän sävyjä tummaan päähän kuin lineaarisesti koodatussa 8-bittisessä kuvassa. Lineaarinen koodaus tuhlaa bittejä pienten, näkymättömien, sävyerojen tallentamiseen.

Käytännössä homma menee niin, että kunnollisen JPEGin tekemiseen tarvitaan 10-bittinen raakakuva. Dynamiikkakaan ei ole JPEGin tapauksessa bittimäärään sidottu, toistokäyrää muokkaamalla siihen 8-bittiseen JPEGgiin saadaan puristettua vaikka koko kameran dynamiikka (~9 aukkoa).

Mutta... noilla tempuilla on hintansa. Kevyitä muokkauksia, esim. hieman pielessä olevan värilämpötilan korjaus, terävöinti yms. JPEGille kyllä voi tehdä, mutta rajummissa operaatiossa tulee eteen se tosiasias, että JPEG-pakkaus, sisältäen siis kaikki nämä toistokäyrän muokkaukset yms. perustuu pitkälti siihen, että hävitetään sellaista informaatiota, jota ihmissilmä ei kuitenkaan erota. Muokkauksessa tätä näkymätöntä informaatiota kuitenkin tarvittaisiin... eli kyse ei todellakaan ole pelkästä pakkauksesta eikä ongelma poistu kevyempää pakkausta käyttämällä. Nämä huikeat laatuerot pakkausasteen mukaan ovat enemmänkin tällainen kaupunkilegenda ... aika kovalle saa pakkauksen vääntää, ennen kuin alkaa selvää tuhoa tulla.

Huom. nuo samat toistokäyrä- ym. muokkauset tehdään myös TIFF -kuville (niissä kameroissa, joissa moinen optio on) eli TIFF = jälkikäsittelyyn kelvoton, mutta poskettoman tiedostokoon omaava turhake.

bittinikkari kirjoitti:

Jaahas, taas yksi nörtti mittaa kuvanlaatua biteissä.

Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. JPEG kuvissa on "vain" 8 bittiä/värikanava, mutta ne on hyödynnetty paremmin - JPEGissä on käytössä ns. gammakorjaus, jonka avulla saadaan enemmän sävyjä tummaan päähän kuin lineaarisesti koodatussa 8-bittisessä kuvassa. Lineaarinen koodaus tuhlaa bittejä pienten, näkymättömien, sävyerojen tallentamiseen.

Käytännössä homma menee niin, että kunnollisen JPEGin tekemiseen tarvitaan 10-bittinen raakakuva. Dynamiikkakaan ei ole JPEGin tapauksessa bittimäärään sidottu, toistokäyrää muokkaamalla siihen 8-bittiseen JPEGgiin saadaan puristettua vaikka koko kameran dynamiikka (~9 aukkoa).

Mutta... noilla tempuilla on hintansa. Kevyitä muokkauksia, esim. hieman pielessä olevan värilämpötilan korjaus, terävöinti yms. JPEGille kyllä voi tehdä, mutta rajummissa operaatiossa tulee eteen se tosiasias, että JPEG-pakkaus, sisältäen siis kaikki nämä toistokäyrän muokkaukset yms. perustuu pitkälti siihen, että hävitetään sellaista informaatiota, jota ihmissilmä ei kuitenkaan erota. Muokkauksessa tätä näkymätöntä informaatiota kuitenkin tarvittaisiin... eli kyse ei todellakaan ole pelkästä pakkauksesta eikä ongelma poistu kevyempää pakkausta käyttämällä. Nämä huikeat laatuerot pakkausasteen mukaan ovat enemmänkin tällainen kaupunkilegenda ... aika kovalle saa pakkauksen vääntää, ennen kuin alkaa selvää tuhoa tulla.

Huom. nuo samat toistokäyrä- ym. muokkauset tehdään myös TIFF -kuville (niissä kameroissa, joissa moinen optio on) eli TIFF = jälkikäsittelyyn kelvoton, mutta poskettoman tiedostokoon omaava turhake.

Lue lisää

". eli kyse ei todellakaan ole pelkästä pakkauksesta eikä ongelma poistu kevyempää pakkausta käyttämällä. Nämä huikeat laatuerot pakkausasteen mukaan ovat enemmänkin tällainen kaupunkilegenda ... aika kovalle saa pakkauksen vääntää, ennen kuin alkaa selvää tuhoa tulla."

Mielenkiintoista luettavaa, mutta vääntäisitkö rautalangasta.Tarkoititko jpeg-pakkauksia?

Toinen kysymys:
Kokeilin yhdellä kuvalla Capture-raakakuvakäsittelyohjelmaa.En tajunnut siitä mitään.
Mielestäni muokattava nef-tdsto näytti samanlaisen kuvan kuin jpeg-tdstossa, joka mielestäni oli ihan hyvä korjailemattomanakin.
Logiikkani ei riittänyt yhden alueen värikorjailuun edes ja lopputuloksena oli harmaa suttu.Ts.en tajunnut miten ohjelma toimii.

Olen lukenut palstalta Lighroom-ohjelmasta ja siinä puhutaan negatiivisesta kuvasta?Capturessa neff- kuva oli positiivinen!

Haluaisin käyttää ohjelmaa, joka olisi samantyyppinen kuin photoshopin täydellinen versio.Siis esim.Tietyn värin korjaus pipetillä ja kaikki kuvaustiedot tiedostossa ja lopputulos tiffinä.

Kestääkö jpeg siis terävyys,kontrasti ja värikorjailun?Entä resoluution muuttaminen suoraan kameran tulostamasta 72pic/inch ;stä 300pic/inch:iin?Ja mitä mahdollisesti tuhoutuu näin tehtäessä.?

Tosi epätietoisena vastausta toivon

meni yli kirjoitti:

". eli kyse ei todellakaan ole pelkästä pakkauksesta eikä ongelma poistu kevyempää pakkausta käyttämällä. Nämä huikeat laatuerot pakkausasteen mukaan ovat enemmänkin tällainen kaupunkilegenda ... aika kovalle saa pakkauksen vääntää, ennen kuin alkaa selvää tuhoa tulla."

Mielenkiintoista luettavaa, mutta vääntäisitkö rautalangasta.Tarkoititko jpeg-pakkauksia?

Toinen kysymys:
Kokeilin yhdellä kuvalla Capture-raakakuvakäsittelyohjelmaa.En tajunnut siitä mitään.
Mielestäni muokattava nef-tdsto näytti samanlaisen kuvan kuin jpeg-tdstossa, joka mielestäni oli ihan hyvä korjailemattomanakin.
Logiikkani ei riittänyt yhden alueen värikorjailuun edes ja lopputuloksena oli harmaa suttu.Ts.en tajunnut miten ohjelma toimii.

Olen lukenut palstalta Lighroom-ohjelmasta ja siinä puhutaan negatiivisesta kuvasta?Capturessa neff- kuva oli positiivinen!

Haluaisin käyttää ohjelmaa, joka olisi samantyyppinen kuin photoshopin täydellinen versio.Siis esim.Tietyn värin korjaus pipetillä ja kaikki kuvaustiedot tiedostossa ja lopputulos tiffinä.

Kestääkö jpeg siis terävyys,kontrasti ja värikorjailun?Entä resoluution muuttaminen suoraan kameran tulostamasta 72pic/inch ;stä 300pic/inch:iin?Ja mitä mahdollisesti tuhoutuu näin tehtäessä.?

Tosi epätietoisena vastausta toivon

Lue lisää

..... raw tiedosto ei ole kuva lainkaan eikä sitä tavallisesti edes pysty muokkaamaan, vaan siitä tuodaan kuvatiedosto.

"....Mielestäni muokattava nef-tdsto näytti samanlaisen kuvan kuin jpeg-tdstossa, joka mielestäni oli ihan hyvä korjailemattomanakin."

Se johtuu siitä, että se on sama kuva. Raakakuvaa ei voi katsella ollenkaan, vaan kääntöohjelmat luo siitä esikatselukuvan joka tehdään yleensä kameraoletuksilla ja se siis on jokseenkin vastaava jpg kuin kamerankin tuottama. Erot tulevat esille vasta kun alat muokkaamaan kuvaa jolloin huomaat, että joissakin asioissa neffistä löytyy säätövaraa enemmän kuin bittikarttakuvasta. Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä;-)

"Olen lukenut palstalta Lighroom-ohjelmasta ja siinä puhutaan negatiivisesta kuvasta?Capturessa neff- kuva oli positiivinen!"

Ei ne ole negatiivisia kuvia Lightroomissakaan. Sekaannus saattaa tulla siitä, että joissakin yhteyksissä raw kuvaa on nimitetty digitaaliseksi negatiiviksi, jolla ei tarkoiteta varsinaista negatiivia vaan lähinnä digitaalista vastinetta orginaalille, josta varsinainen kuva tuodaan. Analogia löytyy siitä, että rawista kuva luodaan vähän kuin negatiivistakin itse rawin/negatiivin jäädessä muuttumattomaksi. Tästä voi tehdä sellaisenkin rinnastuksen, että jpg:n kuvaaminen on vähän kuin diojen kuvaamista ja rawin kuvaaminen kuin negatiivin kuvaamista (no ero ei tietenkään jäljessä ole samanlainen kuin filmeillä, koska digikamerassa käytetään molemmissa tapauksissa samaa "filmiä").

"Haluaisin käyttää ohjelmaa, joka olisi samantyyppinen kuin photoshopin täydellinen versio.Siis esim.Tietyn värin korjaus pipetillä ja kaikki kuvaustiedot tiedostossa ja lopputulos tiffinä"

Miksi et siis käytä Photoshopia? jos se tuntuu kalliilta, niin kokeile josko elements ajaisi asiansa. Nykyiset rawin kääntösoftat ovat todellisia monitaitureita ja valokuvaajan perustyökaluja joilla voidaan säätöjen lisäksi hallita kuvakokoelmia, tehdä webbigallerioita, lähettää kuvat sähköpostiin, tulostaa, tehdä varmuuskopiot, etc. Tuohon alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että itse käytän sellaisia työkaluja ettei raw jpg kuvaamisesta ole mitään hyötyä koska jpg esikatseluja ei tarvitse erikseen tehdä on selailu nopeaa joka tapauksessa. Raw jpg tallennuksesta on käsittääkseni hyötyä silloin jos kuvat lähetetään suoraan kamerasta (käymättä tietokoneella välillä) esim. toimitukseen. Nähdäkseni monet lehtikuvaajat kuvaavat pelkästään jpg:tä (ainakin hiljattain palkittu Hannes Heikura on tunnustanut kuvaavan vain jpg:tä).

"Kestääkö jpeg siis terävyys,kontrasti ja värikorjailun?Entä resoluution muuttaminen suoraan kameran tulostamasta 72pic/inch ;stä 300pic/inch:iin?Ja mitä mahdollisesti tuhoutuu näin tehtäessä.?"

Kyllä jpg:tä voi korjailla ja säätää, mutta sävyjen suhteen siinä on vain huomattavan rajallisesti säätövaraa rawiin verrattuna. Sen näkee kyllä silmämääräisestikin kun alkaa säädöt näyttää pahalta. Joskus on puhuttu, että jpg kärsii uudelleen tallennuksesta, mutta se kärsii laskennallisesti vain silloin jos pakkaus pitää laskea uudelleen. Kuvaa ei tarvitse tallentaa tiffiksi muokkausta varten, jos muokakus tehdään yhdessä sessiossa eli ei välillä tallennella kuvaa. Tulostusresoluution muuttaminen ei vaikuta kuvaan millään tavalla ja sen voi muuttaa ohjelmassa, mutta sama muutos tehdään kun tulostusdialogissa kuvaa skaalataan paperille sopivaksi joten itse en näkisi mitään tarvetta kajota koko resoon. Kuvaan tapahtuu muutosta vasta kun kuvan kokoa muutetaan eli siitä poistetaan tai lisätään pikseleitä jolloin kuvaa aina interpoloidaan (jos rajausta ei muuteta).

mika2 kirjoitti:

..... raw tiedosto ei ole kuva lainkaan eikä sitä tavallisesti edes pysty muokkaamaan, vaan siitä tuodaan kuvatiedosto.

"....Mielestäni muokattava nef-tdsto näytti samanlaisen kuvan kuin jpeg-tdstossa, joka mielestäni oli ihan hyvä korjailemattomanakin."

Se johtuu siitä, että se on sama kuva. Raakakuvaa ei voi katsella ollenkaan, vaan kääntöohjelmat luo siitä esikatselukuvan joka tehdään yleensä kameraoletuksilla ja se siis on jokseenkin vastaava jpg kuin kamerankin tuottama. Erot tulevat esille vasta kun alat muokkaamaan kuvaa jolloin huomaat, että joissakin asioissa neffistä löytyy säätövaraa enemmän kuin bittikarttakuvasta. Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä;-)

"Olen lukenut palstalta Lighroom-ohjelmasta ja siinä puhutaan negatiivisesta kuvasta?Capturessa neff- kuva oli positiivinen!"

Ei ne ole negatiivisia kuvia Lightroomissakaan. Sekaannus saattaa tulla siitä, että joissakin yhteyksissä raw kuvaa on nimitetty digitaaliseksi negatiiviksi, jolla ei tarkoiteta varsinaista negatiivia vaan lähinnä digitaalista vastinetta orginaalille, josta varsinainen kuva tuodaan. Analogia löytyy siitä, että rawista kuva luodaan vähän kuin negatiivistakin itse rawin/negatiivin jäädessä muuttumattomaksi. Tästä voi tehdä sellaisenkin rinnastuksen, että jpg:n kuvaaminen on vähän kuin diojen kuvaamista ja rawin kuvaaminen kuin negatiivin kuvaamista (no ero ei tietenkään jäljessä ole samanlainen kuin filmeillä, koska digikamerassa käytetään molemmissa tapauksissa samaa "filmiä").

"Haluaisin käyttää ohjelmaa, joka olisi samantyyppinen kuin photoshopin täydellinen versio.Siis esim.Tietyn värin korjaus pipetillä ja kaikki kuvaustiedot tiedostossa ja lopputulos tiffinä"

Miksi et siis käytä Photoshopia? jos se tuntuu kalliilta, niin kokeile josko elements ajaisi asiansa. Nykyiset rawin kääntösoftat ovat todellisia monitaitureita ja valokuvaajan perustyökaluja joilla voidaan säätöjen lisäksi hallita kuvakokoelmia, tehdä webbigallerioita, lähettää kuvat sähköpostiin, tulostaa, tehdä varmuuskopiot, etc. Tuohon alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että itse käytän sellaisia työkaluja ettei raw jpg kuvaamisesta ole mitään hyötyä koska jpg esikatseluja ei tarvitse erikseen tehdä on selailu nopeaa joka tapauksessa. Raw jpg tallennuksesta on käsittääkseni hyötyä silloin jos kuvat lähetetään suoraan kamerasta (käymättä tietokoneella välillä) esim. toimitukseen. Nähdäkseni monet lehtikuvaajat kuvaavat pelkästään jpg:tä (ainakin hiljattain palkittu Hannes Heikura on tunnustanut kuvaavan vain jpg:tä).

"Kestääkö jpeg siis terävyys,kontrasti ja värikorjailun?Entä resoluution muuttaminen suoraan kameran tulostamasta 72pic/inch ;stä 300pic/inch:iin?Ja mitä mahdollisesti tuhoutuu näin tehtäessä.?"

Kyllä jpg:tä voi korjailla ja säätää, mutta sävyjen suhteen siinä on vain huomattavan rajallisesti säätövaraa rawiin verrattuna. Sen näkee kyllä silmämääräisestikin kun alkaa säädöt näyttää pahalta. Joskus on puhuttu, että jpg kärsii uudelleen tallennuksesta, mutta se kärsii laskennallisesti vain silloin jos pakkaus pitää laskea uudelleen. Kuvaa ei tarvitse tallentaa tiffiksi muokkausta varten, jos muokakus tehdään yhdessä sessiossa eli ei välillä tallennella kuvaa. Tulostusresoluution muuttaminen ei vaikuta kuvaan millään tavalla ja sen voi muuttaa ohjelmassa, mutta sama muutos tehdään kun tulostusdialogissa kuvaa skaalataan paperille sopivaksi joten itse en näkisi mitään tarvetta kajota koko resoon. Kuvaan tapahtuu muutosta vasta kun kuvan kokoa muutetaan eli siitä poistetaan tai lisätään pikseleitä jolloin kuvaa aina interpoloidaan (jos rajausta ei muuteta).

Lue lisää

"Tuohon alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että itse käytän sellaisia työkaluja ettei raw jpg kuvaamisesta ole mitään hyötyä koska jpg esikatseluja ei tarvitse erikseen tehdä on selailu nopea"...

Siis millä ohjelmalla ja mitä työkaluja tarkkaan ottaen käytät?

Olen tietysti ihan noviisi ja ulalla, koska olen käyttänyt jpg:tä ja korjaillut siitä em. kohdat.Se on helppoa siksikin, että tosiaan silmämääräisesti näkee heti, mitä kuvalle tapahtuu.

Söhräsin vain 15min. capturen kanssa ja poistin sen koneeltani ymmärtämättömyytenivuoksi.

Tarkennuskysymys:Näkyykö nef siis positiivisena?Näkeekö sitä käsitellessä koko ajan tapahtuman kulku?

Ainakin Eiriyhtiö haluaa tdston säädöiksi vain terävyyden, kontrastin ja resoluutiomuutoksen sRGB-avaruudessa.Jos RGB-avaruus, ei firma tee mitään korjailuja kehitysvaiheessa.Siis itse käsiteltävä huolellisesti raw-tdosto.

No, on vähän sekaisin asiat päässäni, mutta yrittäisitkö vastata.

PS. Olen vakioisesti rajannut jpg:t mieleisiksini,muuttanut kontrastin, terävyyden ja resoluution vai mikä se on 300/inch:ksi sekä joskus myös väriä.Korjatessani yksityiskohtia, olen tallentanut välillä ja mielestäni saanut kuvavalmistamosta tosi hyviä kuvia.Miksi?

vielä kysymyksiä kirjoitti:

"Tuohon alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että itse käytän sellaisia työkaluja ettei raw jpg kuvaamisesta ole mitään hyötyä koska jpg esikatseluja ei tarvitse erikseen tehdä on selailu nopea"...

Siis millä ohjelmalla ja mitä työkaluja tarkkaan ottaen käytät?

Olen tietysti ihan noviisi ja ulalla, koska olen käyttänyt jpg:tä ja korjaillut siitä em. kohdat.Se on helppoa siksikin, että tosiaan silmämääräisesti näkee heti, mitä kuvalle tapahtuu.

Söhräsin vain 15min. capturen kanssa ja poistin sen koneeltani ymmärtämättömyytenivuoksi.

Tarkennuskysymys:Näkyykö nef siis positiivisena?Näkeekö sitä käsitellessä koko ajan tapahtuman kulku?

Ainakin Eiriyhtiö haluaa tdston säädöiksi vain terävyyden, kontrastin ja resoluutiomuutoksen sRGB-avaruudessa.Jos RGB-avaruus, ei firma tee mitään korjailuja kehitysvaiheessa.Siis itse käsiteltävä huolellisesti raw-tdosto.

No, on vähän sekaisin asiat päässäni, mutta yrittäisitkö vastata.

PS. Olen vakioisesti rajannut jpg:t mieleisiksini,muuttanut kontrastin, terävyyden ja resoluution vai mikä se on 300/inch:ksi sekä joskus myös väriä.Korjatessani yksityiskohtia, olen tallentanut välillä ja mielestäni saanut kuvavalmistamosta tosi hyviä kuvia.Miksi?

Lue lisää

edelliseen.Eli:

Säilyykä kuvalaatu tif-muotoisena paremmin kuin jpg:nä kun korjailee kuvan yksityiskohtia välillä tallentaen.

Interpolointi täyttä hepreaa!

vielä.. kirjoitti:

edelliseen.Eli:

Säilyykä kuvalaatu tif-muotoisena paremmin kuin jpg:nä kun korjailee kuvan yksityiskohtia välillä tallentaen.

Interpolointi täyttä hepreaa!

Lue lisää

Säilyvyys ei riipu tallennusmuodosta.
Ero tulee esille vasta kun kuva avataan ja tallennetaan uudelleen – ei siis välillä tallentaen.
Jpg:ssä menentetään yksityiskohtia (pakkaushäviö) joka kerta kun kuva avataan ja tallennetaan uudelleen. Jpegin laatu ei siis huonone jos et sulje ja avaa kuvaa uudelleen tallentaen.
Tiffissä samaa ei tapahdu (häviötön pakkaus)

Interpolointi ei vaikuta tallennusmuodon laatuun, se on vain eräs keino lisätä kuvaan pikseleitä viereisten keskisrvoja laskien – siinä mielessä se vähän muistuttaa pakkaamista, mutta pakatessa vähennetään erilaisuuksia interpoloidessa ikäänkuin lisätään.

vielä kysymyksiä kirjoitti:

"Tuohon alkuperäiseen aiheeseen sen verran, että itse käytän sellaisia työkaluja ettei raw jpg kuvaamisesta ole mitään hyötyä koska jpg esikatseluja ei tarvitse erikseen tehdä on selailu nopea"...

Siis millä ohjelmalla ja mitä työkaluja tarkkaan ottaen käytät?

Olen tietysti ihan noviisi ja ulalla, koska olen käyttänyt jpg:tä ja korjaillut siitä em. kohdat.Se on helppoa siksikin, että tosiaan silmämääräisesti näkee heti, mitä kuvalle tapahtuu.

Söhräsin vain 15min. capturen kanssa ja poistin sen koneeltani ymmärtämättömyytenivuoksi.

Tarkennuskysymys:Näkyykö nef siis positiivisena?Näkeekö sitä käsitellessä koko ajan tapahtuman kulku?

Ainakin Eiriyhtiö haluaa tdston säädöiksi vain terävyyden, kontrastin ja resoluutiomuutoksen sRGB-avaruudessa.Jos RGB-avaruus, ei firma tee mitään korjailuja kehitysvaiheessa.Siis itse käsiteltävä huolellisesti raw-tdosto.

No, on vähän sekaisin asiat päässäni, mutta yrittäisitkö vastata.

PS. Olen vakioisesti rajannut jpg:t mieleisiksini,muuttanut kontrastin, terävyyden ja resoluution vai mikä se on 300/inch:ksi sekä joskus myös väriä.Korjatessani yksityiskohtia, olen tallentanut välillä ja mielestäni saanut kuvavalmistamosta tosi hyviä kuvia.Miksi?

Lue lisää

"Siis millä ohjelmalla ja mitä työkaluja tarkkaan ottaen käytät?"

.... käytän Aperturea ja Photolinea, mutta oikeastaan se ei ole olennaista, koska samalla periaatteella toimii monet ohjelmat. PC:n puolella Lightroom on kehitetty Aperturen kilpailijaksi ja on hyvin samankaltainen softa. Ohjelman perusidea on se, että esikatselut luodaan kuvien tuontivaiheessa jolloin kuvien selailu on nopeaa jatkossa.

"Olen tietysti ihan noviisi ja ulalla, koska olen käyttänyt jpg:tä ja korjaillut siitä em. kohdat.Se on helppoa siksikin, että tosiaan silmämääräisesti näkee heti, mitä kuvalle tapahtuu."

No jos jpg on ollut sinulle toimiva ja hyvä formaatti, niin käytä sitä. Raw toimii kuitenkin ihan samalla tavalla eli näet kyllä siitä kuvasta tapahtuvan muutoksen reaaliajassa. Sitä on vähän vaikea selittää, mutta esimerkiksi Aperturessa ei ole mitään eroa työskentelyn kannalta on kuva otettu jpg:nä vai rawina, koska säädöt, rajaukset, terävöinnet, etc. tehdään samoilla säätimillä. Eron näkee vain siinä, että raw tiedostossa on enemmän säätövaraa sävyjen suhteen. Esimerkiksi jpg- tiedostossa voi värilämpötilaa enintään pikkuisen hienosäätää ja raw tiedostossa värilämpötila voidaan vaihtaa kokonaan toiseksi.

"Tarkennuskysymys:Näkyykö nef siis positiivisena?Näkeekö sitä käsitellessä koko ajan tapahtuman kulku?"

Kyllä tapahtumien kulku näkyy koko ajan. Ohjelma luo esikatselukuvan, jonka avulla se koko ajan reaaliajassa esittää minkälaisia muutoksia olet milläkin hetkellä tuotavaan kuvaan tekemässä. Se kuvan tuonti siitä rawista tarkoittaa sitä, että sitä raw-tiedostoa ei muokata ollenkaan se säilyy aina alkuperäisenä ja siksi siitä on mahdollista aina tuoda uusia kuvia vaikka ihan eri asetuksilla ja rajauksilla koska alkuperäinen tieto säilyy koskemattomana. Kun olet työstämässä nef tiedostoa konvertterissa, voit rajata, terävöittää ja tehdä ihan mitä vain, mutta kaikki on aina peruttavissa ja tehtävissä uudelleen toisella tavalla, koska sitä nef tiedostoa ei ikinä muuteta eikä siihen kirjoiteta mitään. Ohjelma näyttää esikatselukuvan avulla minkälaista kuvaa olet tuomassa ja lopuksi kuva sitten tuodaan.

Itse työskentelen niin, että lataan rawit apertureen ja teen säädöt tarpeenmukaan ja lisään luettelo tiedot ja tuon kuvia sieltä sitten tarpeen mukaan. Eikä edes jpg kuvia tarvitse välttämättä tuoda, koska printit ja kuvakirjat voi tilata suoraan aperturestakin. Kuvaan kyllä itsekin nykyisin paljon myös vain jpg:tä.

"PS. Olen vakioisesti rajannut jpg:t mieleisiksini,muuttanut kontrastin, terävyyden ja resoluution vai mikä se on 300/inch:ksi sekä joskus myös väriä.Korjatessani yksityiskohtia, olen tallentanut välillä ja mielestäni saanut kuvavalmistamosta tosi hyviä kuvia.Miksi?"

Kyllä jpg kestää jonkin verran uudelleen tallennuksia ilman, että pakkausartefaktit alkaa näkyä. Näillä foorumeilla asiat usein kärjistyy ja näillä harrstefoorumeilla kehkeytyy usein omat "yleisesti hyväksytyt totuudet" miten ei saa tehdä ja miten pitää tehdä. Itse olen sitä mieltä, että ei työkaluja pidä orjailla. Itse en haluasi tehdä asioita liiaksi työkalujen ehdoilla tai joidenkin alakulttuurin keksimien sääntöjen ehdoilla. Jos jälki on toivomaasi niin eikö ole jokseenkin saman tekevää miten siihen tulokseen pääsit.

mika2 kirjoitti:

"Siis millä ohjelmalla ja mitä työkaluja tarkkaan ottaen käytät?"

.... käytän Aperturea ja Photolinea, mutta oikeastaan se ei ole olennaista, koska samalla periaatteella toimii monet ohjelmat. PC:n puolella Lightroom on kehitetty Aperturen kilpailijaksi ja on hyvin samankaltainen softa. Ohjelman perusidea on se, että esikatselut luodaan kuvien tuontivaiheessa jolloin kuvien selailu on nopeaa jatkossa.

"Olen tietysti ihan noviisi ja ulalla, koska olen käyttänyt jpg:tä ja korjaillut siitä em. kohdat.Se on helppoa siksikin, että tosiaan silmämääräisesti näkee heti, mitä kuvalle tapahtuu."

No jos jpg on ollut sinulle toimiva ja hyvä formaatti, niin käytä sitä. Raw toimii kuitenkin ihan samalla tavalla eli näet kyllä siitä kuvasta tapahtuvan muutoksen reaaliajassa. Sitä on vähän vaikea selittää, mutta esimerkiksi Aperturessa ei ole mitään eroa työskentelyn kannalta on kuva otettu jpg:nä vai rawina, koska säädöt, rajaukset, terävöinnet, etc. tehdään samoilla säätimillä. Eron näkee vain siinä, että raw tiedostossa on enemmän säätövaraa sävyjen suhteen. Esimerkiksi jpg- tiedostossa voi värilämpötilaa enintään pikkuisen hienosäätää ja raw tiedostossa värilämpötila voidaan vaihtaa kokonaan toiseksi.

"Tarkennuskysymys:Näkyykö nef siis positiivisena?Näkeekö sitä käsitellessä koko ajan tapahtuman kulku?"

Kyllä tapahtumien kulku näkyy koko ajan. Ohjelma luo esikatselukuvan, jonka avulla se koko ajan reaaliajassa esittää minkälaisia muutoksia olet milläkin hetkellä tuotavaan kuvaan tekemässä. Se kuvan tuonti siitä rawista tarkoittaa sitä, että sitä raw-tiedostoa ei muokata ollenkaan se säilyy aina alkuperäisenä ja siksi siitä on mahdollista aina tuoda uusia kuvia vaikka ihan eri asetuksilla ja rajauksilla koska alkuperäinen tieto säilyy koskemattomana. Kun olet työstämässä nef tiedostoa konvertterissa, voit rajata, terävöittää ja tehdä ihan mitä vain, mutta kaikki on aina peruttavissa ja tehtävissä uudelleen toisella tavalla, koska sitä nef tiedostoa ei ikinä muuteta eikä siihen kirjoiteta mitään. Ohjelma näyttää esikatselukuvan avulla minkälaista kuvaa olet tuomassa ja lopuksi kuva sitten tuodaan.

Itse työskentelen niin, että lataan rawit apertureen ja teen säädöt tarpeenmukaan ja lisään luettelo tiedot ja tuon kuvia sieltä sitten tarpeen mukaan. Eikä edes jpg kuvia tarvitse välttämättä tuoda, koska printit ja kuvakirjat voi tilata suoraan aperturestakin. Kuvaan kyllä itsekin nykyisin paljon myös vain jpg:tä.

"PS. Olen vakioisesti rajannut jpg:t mieleisiksini,muuttanut kontrastin, terävyyden ja resoluution vai mikä se on 300/inch:ksi sekä joskus myös väriä.Korjatessani yksityiskohtia, olen tallentanut välillä ja mielestäni saanut kuvavalmistamosta tosi hyviä kuvia.Miksi?"

Kyllä jpg kestää jonkin verran uudelleen tallennuksia ilman, että pakkausartefaktit alkaa näkyä. Näillä foorumeilla asiat usein kärjistyy ja näillä harrstefoorumeilla kehkeytyy usein omat "yleisesti hyväksytyt totuudet" miten ei saa tehdä ja miten pitää tehdä. Itse olen sitä mieltä, että ei työkaluja pidä orjailla. Itse en haluasi tehdä asioita liiaksi työkalujen ehdoilla tai joidenkin alakulttuurin keksimien sääntöjen ehdoilla. Jos jälki on toivomaasi niin eikö ole jokseenkin saman tekevää miten siihen tulokseen pääsit.

Lue lisää

.... nuo lukuisat kirjoitusvirheet ja varsinkin yhdyssanavirheet ärsyttää itseäni;-)

mika2 kirjoitti:

.... nuo lukuisat kirjoitusvirheet ja varsinkin yhdyssanavirheet ärsyttää itseäni;-)

selvää ja kokeilemaan kannustavaa tekstiä!Uteliaisuus nimittäin panee sittenkin yrittämään.

Kerrataanpa vielä sRGB ja RGB erot.Onko nyt näin:

Adobe sRGB:llä kuvatut tdstot saadaan ICC-profiililla ,yleisesti sovituilla väriarvoilla, keskimäärin näyttämään hyviltä?

Adobe RGB:tä käytettäessä olisi hyvä ottaa testi laboratorion tulostuksesta, vaikka näyttö olisi kalibroitu?

Vaatiiko raw RGB:tä?

Näiden sisäistämisessä vielä tökkii!


Ps.Mielestäni noin yleisesti otettuna pääasia on luetussa ja puheessa asian ymmärtäminen, eikä siis kirjoitusvirheistä ole väliä epävirallisella palstalla.Itselleni tulee niitä tämän tästä, vaikka kuinka yrittäisin olla huolellinen.

nyt tuli.. kirjoitti:

selvää ja kokeilemaan kannustavaa tekstiä!Uteliaisuus nimittäin panee sittenkin yrittämään.

Kerrataanpa vielä sRGB ja RGB erot.Onko nyt näin:

Adobe sRGB:llä kuvatut tdstot saadaan ICC-profiililla ,yleisesti sovituilla väriarvoilla, keskimäärin näyttämään hyviltä?

Adobe RGB:tä käytettäessä olisi hyvä ottaa testi laboratorion tulostuksesta, vaikka näyttö olisi kalibroitu?

Vaatiiko raw RGB:tä?

Näiden sisäistämisessä vielä tökkii!


Ps.Mielestäni noin yleisesti otettuna pääasia on luetussa ja puheessa asian ymmärtäminen, eikä siis kirjoitusvirheistä ole väliä epävirallisella palstalla.Itselleni tulee niitä tämän tästä, vaikka kuinka yrittäisin olla huolellinen.

Lue lisää

.... väriprofiilit ja värivakioitu työskentely ei ole mun vahvaa aluetta koska en itse sitä harrasta. Noin yleisesti voi todeta, että AdobeRGB:sä on vähän laajempi gamut kuin sRGB:sä ja siksi sitä suositaan muokkauksessa. AdobeRGB:lä on siis mahdollista esittää joitakin sävyjä joita ei voi esittää sRGB:lä. Tuolla väriavaruudella on merkitystä kuvatessa lähinnä jos kuvataan jpg:ksi koska rawista voi tuoda kumpaankin profiiliin kuvia. Tavallisessa työskentelyssä en profiileihin juuri puuttuisi jos värien toistossa ei ilmene ongelmia eri näyttö/tulostuslaitteiden kanssa. Värivakioitua työskentelyä varten pitää tietysti olla kalibroitu näyttö ja ammatti kuvalinjoilta saa tulostimen profiilin liitettäväksi kuvaan jolloin kuva saadaan tulostamosta mahdollisimman lähelle samanlaisena kuin se näytölläkin näkyy (ihan pilkulleenhan se ei voi olla koska on selkeästi erilaisesta värijärjestelmästä kyse).

Ei raw työskentely erityisesti mitään vaadi. Karkeasti voisi sanoa, että raw sisältää jokseenkin kaiken datan mitä kennolta luetaan ja siksi siitä voidaan jälkeenpäin tuottaa kaikki se minkä kamerakin kykenee tuottamaan. RGB (punainen, vihreä, sininen) on yleisesti näytöissä käytetty värijärjestelmä ja kameran kennon värisuodatin tuottaa värit tähän järjestelmään. sRGB ja AdobeRGB on RGB värijärjestelmän laajennoksia. SMYC (syaani, magenta, keltainen ja musta) on painossa ja tulostimissa käytetty värijärjestelmä. kuvankäsittelyyn sopii parheiten AdobeRGB laajemman gamuttinsa ansiosta sRGB on yleinen näytöltä katseltavalle kuvalle ja nettiin julkaistava kuva kannattaa kääntää indeksoituihin väreihin jolloin kuva vie vähiten tilaa. Värivakioidussa työskentelyssä jokaista laitetta varten luodaan oma profiili johon tallennetaan kyseisen laitteen poikkeamat (tieto tarvittavista korjailuista, että värit näyttäisivät mahdollisimman samanlaisilta). Lähinnä kai näyttöä ja tulostinta varten.

PS: Tämä värihässäkkä ei ole mulle mitenkään vahvaa aluetta ja olen vähän heikoilla jäillä puhuessani tästä joten toivottavasti viisaammat korjaavat, jos höpisin ihan puuta heinää. Etsi sinäkin tietoa vähän muista lähteistä myös.

mika2 kirjoitti:

.... väriprofiilit ja värivakioitu työskentely ei ole mun vahvaa aluetta koska en itse sitä harrasta. Noin yleisesti voi todeta, että AdobeRGB:sä on vähän laajempi gamut kuin sRGB:sä ja siksi sitä suositaan muokkauksessa. AdobeRGB:lä on siis mahdollista esittää joitakin sävyjä joita ei voi esittää sRGB:lä. Tuolla väriavaruudella on merkitystä kuvatessa lähinnä jos kuvataan jpg:ksi koska rawista voi tuoda kumpaankin profiiliin kuvia. Tavallisessa työskentelyssä en profiileihin juuri puuttuisi jos värien toistossa ei ilmene ongelmia eri näyttö/tulostuslaitteiden kanssa. Värivakioitua työskentelyä varten pitää tietysti olla kalibroitu näyttö ja ammatti kuvalinjoilta saa tulostimen profiilin liitettäväksi kuvaan jolloin kuva saadaan tulostamosta mahdollisimman lähelle samanlaisena kuin se näytölläkin näkyy (ihan pilkulleenhan se ei voi olla koska on selkeästi erilaisesta värijärjestelmästä kyse).

Ei raw työskentely erityisesti mitään vaadi. Karkeasti voisi sanoa, että raw sisältää jokseenkin kaiken datan mitä kennolta luetaan ja siksi siitä voidaan jälkeenpäin tuottaa kaikki se minkä kamerakin kykenee tuottamaan. RGB (punainen, vihreä, sininen) on yleisesti näytöissä käytetty värijärjestelmä ja kameran kennon värisuodatin tuottaa värit tähän järjestelmään. sRGB ja AdobeRGB on RGB värijärjestelmän laajennoksia. SMYC (syaani, magenta, keltainen ja musta) on painossa ja tulostimissa käytetty värijärjestelmä. kuvankäsittelyyn sopii parheiten AdobeRGB laajemman gamuttinsa ansiosta sRGB on yleinen näytöltä katseltavalle kuvalle ja nettiin julkaistava kuva kannattaa kääntää indeksoituihin väreihin jolloin kuva vie vähiten tilaa. Värivakioidussa työskentelyssä jokaista laitetta varten luodaan oma profiili johon tallennetaan kyseisen laitteen poikkeamat (tieto tarvittavista korjailuista, että värit näyttäisivät mahdollisimman samanlaisilta). Lähinnä kai näyttöä ja tulostinta varten.

PS: Tämä värihässäkkä ei ole mulle mitenkään vahvaa aluetta ja olen vähän heikoilla jäillä puhuessani tästä joten toivottavasti viisaammat korjaavat, jos höpisin ihan puuta heinää. Etsi sinäkin tietoa vähän muista lähteistä myös.

Lue lisää

Hyvä, jos ei vaikuta raw-käsittelyyn.Käytössäni photoshop limited edition, joka ei anna vaihtaa RGB-tilaan eikä anna säätää sRGB:täkään.Täytyy vissiin ostaa sitten se Elements vai pärjäisiköhän vain esim. Lightroomilla ilman muuta kuvankäsittelyohjelmaa.

Vai onkohan vika näytössä, tuli just mieleen.Olen juuri vaihtanut näyttöä ja se on kalibroitu pyynnöstäni ostopaikalla.Ei varmaankaan vastaa niitä olosuhteita missä työskentelen, mutta se nyt ei kuulu tähän asiaan.Kalibrointiasiat sitten toisissa yhteyksissä.

Kamerassani molemmat väriavaruudet.

Ok.Voisin olla ihan tyytyväinen jpeg tdston käyttöön ja sRGB:en, mutta mutta...Olen saanut Eirin ammattipuolelta kuvansäätöä varten levykkeen, jonka avulla saisin näytölläni kuvat samanlaisiksi kuin E:n mallitdston kuvat.Asia on jäänyt vaillinaisen ohjelmani vuoksi.Nyt sitten taon, kun rauta on kuumaa.Ja olen tosi iloinen saatuani taas vastauksiasi, joista yleensä paistaa selvä kokemus.

Siinä, kirjoitti:

Että jpg:tä ei käytännössä voi käsitellä ollenkaan.
Käsittelemätöntä RAW-kuvaa ei ole olemassa, koska se ei näy missään muualla kuin RAW-convertterissa.
Pelkällä JPG:llä pärjää pitkälle, mutta on aivan väärin luulla, että kamera osaisi tehdä parhaan mahdollisen jpg-kuvan paitsi ihanne olosuhteissa.
RAW sisältää 12-14 bittiä infoa per väri. JPG PARHAASSA TAPAUKSESSA vain 8 bittiä. Jos nyt sattuukin niin, että vaikka valotus menee hieman pieleen onkin jpg-kuvassa vain 5-6 bittiä per väri.
Tuossa tapauksessa voidaan ottaa apua RAW:n suuremmasta sävyavaruudesta ja saada 7-8 bittinen jpg.

Lue lisää

Onhan se niin, että jpg aiheuttaa häviötä vähän joka kohdassa. Oleellista onkin onko noilla häviöillä merkitystä lopputuloksen kannalta. Vaikkei kuvaustilanteeseen voikaan aina saada niitä ihanneolosuhteita, niin silti kannattaa ottaa kaikki irti, mitä niissä olosuhteissa on mahdollista. Ja jos kuvataan jpg:tä, niin silloin pitää olla tarkkana niistä olosuhteista ja niiden hallinnasta.

Ja käsittelijällä saattaa olla näyttö, joka todellisuudessa heikoimmillaan näyttää 6 bittiä väriä kohden. Siinä kohdassa ei enää ole paljon väliä, onko kuvassa 7 vai 14 bittiä väriä kohden. Eroa ei yksinkertaisesti huomaa.

mika2 kirjoitti:

.... väriprofiilit ja värivakioitu työskentely ei ole mun vahvaa aluetta koska en itse sitä harrasta. Noin yleisesti voi todeta, että AdobeRGB:sä on vähän laajempi gamut kuin sRGB:sä ja siksi sitä suositaan muokkauksessa. AdobeRGB:lä on siis mahdollista esittää joitakin sävyjä joita ei voi esittää sRGB:lä. Tuolla väriavaruudella on merkitystä kuvatessa lähinnä jos kuvataan jpg:ksi koska rawista voi tuoda kumpaankin profiiliin kuvia. Tavallisessa työskentelyssä en profiileihin juuri puuttuisi jos värien toistossa ei ilmene ongelmia eri näyttö/tulostuslaitteiden kanssa. Värivakioitua työskentelyä varten pitää tietysti olla kalibroitu näyttö ja ammatti kuvalinjoilta saa tulostimen profiilin liitettäväksi kuvaan jolloin kuva saadaan tulostamosta mahdollisimman lähelle samanlaisena kuin se näytölläkin näkyy (ihan pilkulleenhan se ei voi olla koska on selkeästi erilaisesta värijärjestelmästä kyse).

Ei raw työskentely erityisesti mitään vaadi. Karkeasti voisi sanoa, että raw sisältää jokseenkin kaiken datan mitä kennolta luetaan ja siksi siitä voidaan jälkeenpäin tuottaa kaikki se minkä kamerakin kykenee tuottamaan. RGB (punainen, vihreä, sininen) on yleisesti näytöissä käytetty värijärjestelmä ja kameran kennon värisuodatin tuottaa värit tähän järjestelmään. sRGB ja AdobeRGB on RGB värijärjestelmän laajennoksia. SMYC (syaani, magenta, keltainen ja musta) on painossa ja tulostimissa käytetty värijärjestelmä. kuvankäsittelyyn sopii parheiten AdobeRGB laajemman gamuttinsa ansiosta sRGB on yleinen näytöltä katseltavalle kuvalle ja nettiin julkaistava kuva kannattaa kääntää indeksoituihin väreihin jolloin kuva vie vähiten tilaa. Värivakioidussa työskentelyssä jokaista laitetta varten luodaan oma profiili johon tallennetaan kyseisen laitteen poikkeamat (tieto tarvittavista korjailuista, että värit näyttäisivät mahdollisimman samanlaisilta). Lähinnä kai näyttöä ja tulostinta varten.

PS: Tämä värihässäkkä ei ole mulle mitenkään vahvaa aluetta ja olen vähän heikoilla jäillä puhuessani tästä joten toivottavasti viisaammat korjaavat, jos höpisin ihan puuta heinää. Etsi sinäkin tietoa vähän muista lähteistä myös.

Lue lisää

AdobeRGB:n ja sRGB:n käyttötarkoitusten erona pidetään yleensä sitä, että AdobeRGB tarvitaan painotuotteisiin, sRGB riittää näytölle, kuten nettiin ja tavallisiin valokuviin.

En minäkään ole asiantuntija, mutta jos kuvaa johonkin painotuotteeseen, kannattaa kysyä asiasta painotuotteen valmistajalta.

Simo kirjoitti:

Onhan se niin, että jpg aiheuttaa häviötä vähän joka kohdassa. Oleellista onkin onko noilla häviöillä merkitystä lopputuloksen kannalta. Vaikkei kuvaustilanteeseen voikaan aina saada niitä ihanneolosuhteita, niin silti kannattaa ottaa kaikki irti, mitä niissä olosuhteissa on mahdollista. Ja jos kuvataan jpg:tä, niin silloin pitää olla tarkkana niistä olosuhteista ja niiden hallinnasta.

Ja käsittelijällä saattaa olla näyttö, joka todellisuudessa heikoimmillaan näyttää 6 bittiä väriä kohden. Siinä kohdassa ei enää ole paljon väliä, onko kuvassa 7 vai 14 bittiä väriä kohden. Eroa ei yksinkertaisesti huomaa.

Lue lisää

ettei ottamani hyvä kuva näytöllä,sRGB/jpg,rajattuna,terävöitettynä,pienellä värikorjailulla ja kontrastisäädöllä,menetä sävyjä tulostettaessa teoriassakaan yhtä paljon kuin paperivedos kehitettynä diasta.

Eihän näin ole, eihän?Vai onko ero yhtä suuri verrattuna edellisiin raw:n ja jpg:n välillä?

Ja mitä tarkkaan ottaen väriavaruus kamerassa vaikuttaa kumpaankin tallennusmuotoon?Entä lopulliseen paperikuvaan?

Mitä tarkoitit huonolla näytöllä?Eikö 17" riitä?

toivoisin kirjoitti:

ettei ottamani hyvä kuva näytöllä,sRGB/jpg,rajattuna,terävöitettynä,pienellä värikorjailulla ja kontrastisäädöllä,menetä sävyjä tulostettaessa teoriassakaan yhtä paljon kuin paperivedos kehitettynä diasta.

Eihän näin ole, eihän?Vai onko ero yhtä suuri verrattuna edellisiin raw:n ja jpg:n välillä?

Ja mitä tarkkaan ottaen väriavaruus kamerassa vaikuttaa kumpaankin tallennusmuotoon?Entä lopulliseen paperikuvaan?

Mitä tarkoitit huonolla näytöllä?Eikö 17" riitä?

Lue lisää

Riippuu millä tulostat. Pääsääntöisesti laatu kyllä pysyy riittävän hyvänä lukuunottamatta kaikkein heikkolaatuisimpia kuvatulostimia. Enpä usko, että yleisesti menisi alle diakuvasta teetetyn paperivedoksen laadun alapuolelle.

RAWsta tehdyn jpg:n ja kamerasta saadun jpg:n välillä ei välttämättä ole juurikaan eroa. Ero riippuu siitä, kuinka huonosti valotus on onnistunut jpg:n kanssa. Eli jos korjausvarat on käytetty jo kuvatessa, ei sitä korjausvaraa sitten enää ole.

Huonolla näytöllä tarkoitan yleensä halvimpia uusia tai sitten liian vanhoja näyttöjä. Esim kaikissa kannettavissa tietokoneissa ei ole 8-bittistä näyttöä. Tuumakoolla ei niinkään väliä.

Simo kirjoitti:

Riippuu millä tulostat. Pääsääntöisesti laatu kyllä pysyy riittävän hyvänä lukuunottamatta kaikkein heikkolaatuisimpia kuvatulostimia. Enpä usko, että yleisesti menisi alle diakuvasta teetetyn paperivedoksen laadun alapuolelle.

RAWsta tehdyn jpg:n ja kamerasta saadun jpg:n välillä ei välttämättä ole juurikaan eroa. Ero riippuu siitä, kuinka huonosti valotus on onnistunut jpg:n kanssa. Eli jos korjausvarat on käytetty jo kuvatessa, ei sitä korjausvaraa sitten enää ole.

Huonolla näytöllä tarkoitan yleensä halvimpia uusia tai sitten liian vanhoja näyttöjä. Esim kaikissa kannettavissa tietokoneissa ei ole 8-bittistä näyttöä. Tuumakoolla ei niinkään väliä.

Lue lisää

Vielä kysyisin mistä osiosta näen näytön bittisyyden?

Vuonna-99 opiskellessani photoshopin ihmeellisyyksiä korostettiin minulle näytön tuumaerojen minimivaatimuksia.