setä kertoo lisäarvot ja riistot

Kirjoittanut: setäkertoojaselostaakuva / Tänään / klo 12:54

Miksi olet urpiainen heittäytynyt niin vitun tyhmäksi?????

Mutta tässä taas kerran tiedon jyvää:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6933570

”Ja kapitalistisen riistotuotannon taloudellisen peruslain, lisäarvolain idea on tässä: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, työvoiman arvo ja hinta ilmenevät todennäköisesti Urpollakin työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa luo kapitalistille lisäarvon. Lisäarvoa kapitalisti ei henkilökohtaisesti pidä kokonaan itsellään, vaan osalla hän maksaa mm. veroja valtiolle sekä myös erilaisia maksuja toisille kapitalisteille, kuten kauppavoittoja, lainakorkoja ja vuokrakuluja yms.

Jos vältetään nyt esittämästä kaavoja, niin lisäarvolaki voidaan sanallisesti esittää tiivistetysti mm. näin: kasvava tuotanto ja lisäarvon anastaminen eli pääoman arvonlisäys tapahtuu palkkatyöläisten kasvavan riiston kautta yhdessä tuotannon ja työn tuottavuuden kehityksen kautta.

Ja pääomalla tarkoitetaan marxismi-leninismissä yhteiskunnallista suhdetta, kapitalistista riistosuhdetta, jossa ilmenevät kaikki kapitalismin perusristiriidat. Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Siksi kapitalistisen riistosuhteen selvittämiseksi pääomasta erotetaan kaksi osaa, pysyvä ja vaihteleva pääoma. Pysyvä pääoma käytetään tuotantovälineisiin eli tarvittaviin rakennuksiin, koneisiin, erilaisiin raaka-aineisiin ja työssä käytettäviin välineisiin. Se siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana. Vaihteleva pääoma sijoitetaan työvoimaan, ja tämän pääomanosan arvo siis kasvaa, kuten edellä mainitsin, työprosessin aikana tuottaen omistajalleen lisäarvoa.

On olemassa kaksi mahdollisuutta pidentää lisätyöaikaa ja siten kohottaa lisäarvoa. Lisätyön osuutta voidaan kasvattaa joko pidentämällä työpäivää tai lyhentämällä välttämätöntä työaikaa. Marx toteaa tästä näin: ”Työpäivän pidentämisellä tuotettua lisäarvoa minä nimitän absoluuttiseksi lisäarvoksi, jota vastoin sitä lisäarvoa, joka johtuu välttämättömän työajan lyhentämisestä ja sitä vastaavasta muutoksesta työpäivien molempien osien suurussuhteessa nimitän suhteelliseksi lisäarvoksi.” Ja kannattaa huomioida, että työn tuottavuus on nykyisin jo niin korkealla tasolla, että esimerkiksi useimmissa teollisuuden pörssiyhtiöissä työläisen palkan tuottamiseen tarvitaan enää melko lyhyt työaika, tunti tai pari.

Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v

Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä.”
986
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

niin vältetään samalla koko riisto käsitteen analysoiminen. Vältellään siis kaavoja ja realismia ja uskotaan vaan sokeasti kaikki, mitä kommunistit meille uskottelevat aatteestaan ja sen mahdollisesti mukanaan tuomasta tulevaisuuden arkirealismista. Jos vältetään nyt esittämästä realismia...

Äänestä

Veroja kerätessä. Missäs partapaskan arvio yhteiskunnan palveluiden
ja etuuksien suhteen on mainittu riistoa määritellessään??

Kjeh kjeh!

Äänestä
  • Riistäjien omistusoikeuden turvaamiseen tarvitaan puolustusvoimia ja poliisia. Riiston maksimoinnin mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia yritystukia. Työvoiman täytyy olla kokoajan työnteettäjän käytössä, joten tarvitaan erilaisia terveys- ja sairaspalveluita työkykyä ylläpitämään. Jotta riiston hedelmät pääsevät leviämään maailmalle tarvitaan teitä, satamia, lentokenttiä...

    Äänestä

  • Riistoa sekin kirjoitti:

    Riistäjien omistusoikeuden turvaamiseen tarvitaan puolustusvoimia ja poliisia. Riiston maksimoinnin mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia yritystukia. Työvoiman täytyy olla kokoajan työnteettäjän käytössä, joten tarvitaan erilaisia terveys- ja sairaspalveluita työkykyä ylläpitämään. Jotta riiston hedelmät pääsevät leviämään maailmalle tarvitaan teitä, satamia, lentokenttiä...

    ulkolaisten elättämiseen menee rahaa.. HS tässä taannoin laski että keskivertoperhe tienaa Suomessa yhtä paljon töissä ollessaan kuin lusmuillessaan..
    Paskasakki on ällöttävää..

    Äänestä

  • ja.. kirjoitti:

    ulkolaisten elättämiseen menee rahaa.. HS tässä taannoin laski että keskivertoperhe tienaa Suomessa yhtä paljon töissä ollessaan kuin lusmuillessaan..
    Paskasakki on ällöttävää..

    silakat joulukaloiksi.

    Äänestä

  • Alik. Lahtinen kirjoitti:

    silakat joulukaloiksi.

    on paljon dioksiinia. Suositellaan ainoastaan kommunisteille.

    Äänestä

  • Alik. Lahtinen kirjoitti:

    silakat joulukaloiksi.

    ...

    Äänestä

Kun kerran 3-5 kuukauteen menee ahkeroidessa vuotuisen ennakonpidätyksen
läjään saamiseksi niin herää kysymys.

Kapitalistin sorvillahan tuo tehdään eli otetaanko firman liikevaihto
3-5 kuukaudelta lukuun yhteisöllisen talkoon arvon määrittämiseen
riistoa vähentävänä tekijänä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


äsken huomasin kirjoitti:

Kirjoittanut: setäkertoojaselostaakuva / Tänään / klo 12:54

Miksi olet urpiainen heittäytynyt niin vitun tyhmäksi?????

Mutta tässä taas kerran tiedon jyvää:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6933570

”Ja kapitalistisen riistotuotannon taloudellisen peruslain, lisäarvolain idea on tässä: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, työvoiman arvo ja hinta ilmenevät todennäköisesti Urpollakin työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa luo kapitalistille lisäarvon. Lisäarvoa kapitalisti ei henkilökohtaisesti pidä kokonaan itsellään, vaan osalla hän maksaa mm. veroja valtiolle sekä myös erilaisia maksuja toisille kapitalisteille, kuten kauppavoittoja, lainakorkoja ja vuokrakuluja yms.

Jos vältetään nyt esittämästä kaavoja, niin lisäarvolaki voidaan sanallisesti esittää tiivistetysti mm. näin: kasvava tuotanto ja lisäarvon anastaminen eli pääoman arvonlisäys tapahtuu palkkatyöläisten kasvavan riiston kautta yhdessä tuotannon ja työn tuottavuuden kehityksen kautta.

Ja pääomalla tarkoitetaan marxismi-leninismissä yhteiskunnallista suhdetta, kapitalistista riistosuhdetta, jossa ilmenevät kaikki kapitalismin perusristiriidat. Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Siksi kapitalistisen riistosuhteen selvittämiseksi pääomasta erotetaan kaksi osaa, pysyvä ja vaihteleva pääoma. Pysyvä pääoma käytetään tuotantovälineisiin eli tarvittaviin rakennuksiin, koneisiin, erilaisiin raaka-aineisiin ja työssä käytettäviin välineisiin. Se siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana. Vaihteleva pääoma sijoitetaan työvoimaan, ja tämän pääomanosan arvo siis kasvaa, kuten edellä mainitsin, työprosessin aikana tuottaen omistajalleen lisäarvoa.

On olemassa kaksi mahdollisuutta pidentää lisätyöaikaa ja siten kohottaa lisäarvoa. Lisätyön osuutta voidaan kasvattaa joko pidentämällä työpäivää tai lyhentämällä välttämätöntä työaikaa. Marx toteaa tästä näin: ”Työpäivän pidentämisellä tuotettua lisäarvoa minä nimitän absoluuttiseksi lisäarvoksi, jota vastoin sitä lisäarvoa, joka johtuu välttämättömän työajan lyhentämisestä ja sitä vastaavasta muutoksesta työpäivien molempien osien suurussuhteessa nimitän suhteelliseksi lisäarvoksi.” Ja kannattaa huomioida, että työn tuottavuus on nykyisin jo niin korkealla tasolla, että esimerkiksi useimmissa teollisuuden pörssiyhtiöissä työläisen palkan tuottamiseen tarvitaan enää melko lyhyt työaika, tunti tai pari.

Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v

Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä.”

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu