äskeisen espanjalaisen elokuvan Meri sisälläni?
Aika vaikuttava leffa. Siinä sai muiden muassa katolilainen pappi vähän kyytiä.
Aika vaikuttava leffa. Siinä sai muiden muassa katolilainen pappi vähän kyytiä.
Katsoiko kukaan teistä
Kössönöm
10122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisi aika vaikuttavaa tavata kössönöm. Tunnut olevan vihamielinen ja
arvostat negatiivisia arvoa uskovia kohtaan. Veikkaisin että meistä tulisi ystäviä
osasto on 71. Parjaamme pääksytyksen uskovia ja olemme onnellisia. Osa meistä nukahtaa, mutta osaa jaksaa parjata koko 24h.
ei minusta. Mutta vittuile vaan, jos se oloasi helpottaa.
Miten tuo "kyyti" pitäisi ymmärtää?
Oliko se jotain seksuaalista hubaa?
voisitko poistua palstalta, tämä on minun palsta ja täällä ei keskustella mistään
asiasta ennenkuin olen asian itse siunannut. Eli otus, vedä hiirtä toiseen osoitteeseen
ja sitäpaitisi pitää keskustella ateismista, kääpiö
Päähenkilö oli ateisti. Häntä suututti se, että katolinen pappi katsoi oikeudekseen määräillä saako hän kuolla vai ei, koska papin mielestä ihmisen elämä ei ole hänen omansa, vaan jumalan. Että semmoista.
kääpiö?
sinulla muuta syytä siihen kuin tuo paljon puhuttu kristillinen rakkaus? Se teistä kyllä paistaa.
Tunnistan kyllä tuon kristillisyyden ihan samanlaiseksi kuin se, mitä lapsuudessa ja nuoruudessa sain kokea. Pelkkää vittuilua ja nöyryyttämistä. Onko sinulla nyt oikein kristillisen harras olo? Matkalla taivaaseen vai, kun ateistille auot päätäsi?
Katsoin, liikuttava leffa, joka sattuneesta syystä kosketti itseäni melko lailla.
Kaikessa biologian, maailman näennäisen tarkoituksettomuuden painostuksessa, jopa oman henkilökohtaisen tien päättymisen tuskan tietoisuudessa, ideana lienee säilyttää oma arvokkuus ja ajatuksen kirkkaus loppuun asti.
Miehellä elokuvassa oli tavallaan onnea, sillä sattumus[onnettomuus] antoi hänelle niin selvät tien-viitat teolleen, että epäilykselle ollut sijaa.
Terveen ihmisen osa ei ole kadehdittava siinä mielessä ja tilanteessa jos syytä eloon [kokemukset koettu], tai kuoloonkaan ole [kunto kohdallaan], mikä rehellinen ja rationaalinen vaihto-ehto
a j a t t e l e v a l l e
jää kätöseen, zompimainen vaeltelu itse-selvyyksissä?
Todella koskettava elokuva. Juuri sitä oikeutta määrätä omasta elämästään elokuvassa peräänkuulutettiin.
Pappi ei sitä hyväksynyt, mutta papin apupoika ihan selvästi mietti kuulemaansa. Kovin erilaisia olivat suhtautumiset tämän Ramonin päätökseen. Hienoja luonnekuvia.
Jotenkin surullisinta oli Julian kohtalo. Häneltä oli pyyhkiytynyt muistista että oli koskaan Ramonia tavannutkaan. Elokuva oli hieno muistutus siitä kuinka pienestä kaikki on kiinni. Ja vetoomus myös sen puolesta (kuten sanoit) että ihmisellä pitää olla oikeus säilyttää arvokkuutensa, eikä sitä saa häneltä ottaa. Ei edes (tietenkään) uskonnon nimissä.
tuntuu pahalta kun ajattelen, että elokuva perustui tositapahtumiin. Miltä tuntuisi maata 28 vuotta sängyssä pystymättä tekemään mitään muuta kuin ajattelemaan ja kirjoittamaan kynä suussa.
Oikeuslaitos ja tietysti kirkko vastustivat jyrkästi miehen toivomaa kuolinapua. Oli se jollain tapaa kauniskin elokuva, vaikka surumielinen olikin.