Veronmaksajien rahat

Liliuksen täytyisi maksaa ne 33 miljoonaa, jota hän on nostanut 7 vuodelta, nyt takaisin. Jos maksun palautusta ei tule häneltä, sitten rahojen palautusvelvollisuudesta ovat vastuussa ne, jotka hyväksyivät tuon. Kun on kyse kansanedustajista ja ministereistä, heiltä kyllä tuon summan saa kasaan.
Tuo on ollut kaiken osakeyhtiön lain ja osakeyhtiöiden periatteiden vastaista, ja kun on kysymys valtion rahoista eli kansan rahoista, ne on ilman muuta palautettava.
Valtio omistaa Fortumista puolet ja puolet osakeomistajat. Ei ole ihme, että hän on perheineen saanut uhkauksia tällaisestä petoksesta.
Ei kukaan osakeomistaja hyväksyisi sen, että yhdestä yhtiöstä toimitusjohtaja tulisi nostamaan älyttömät määrät rahat ja osakeomistajat nuolisivat sormiaan, kuitaten parin sadan euron korot parhaillaan.
Jos olisi yksityinen, tuon voisi vielä hyväksyä, mutta sittenkin voisi tulla kyseeseen oikeudenkäynti osakeomistajien vaatimuksesta.
Kaikkein vähiten tuo on hyväksyttävä valtion rahoista!
Valtion puolella näyttää olevan tapana, että julksisissa osakeyhtiöissä jaetaan johtajien, päällikköjen paikkoja hvyien ystävien kesken, joilla on yleensä erittäin surkeat koulutukset ja joiden johtostrateegia perustuu duunarien luonnostaan tehtävään työhön eikä mihinkään talousoppeihin. Päällikköt ja johtajat istuvat työapäivät kotona vaimojensa kanssa ja ovat pyörittämässä lapsiperheen arkea.
Työpaikalle, jos mennään, mennään korkeintaan puoleksi tunniksi tai käydään pelkästään leimausautomaatilla sisään- ja uloskirjoittautumassa. Heidän päivänsä kulkee vaimojensa ja lastensa ehdoilla. Eipäs työntekijät voi istua kotona, kun on lapsia. Heillä on tuo hyväksyttävä syy olemalla pois työpaikalta.
Paikkoja jaetaan vain suomalaisten kesken, joila eipäs ole mitään koulutustasoa, ei diplomi-inisnöörin tai ekonomin koulutusta. Ulkomaalaisia ei päästä mihinkään, vaikkapa heillä on diplomi-insinöörien tai tohtoritasoiset koulutukset. Ulkomaalaiset saavat jäädä duunareiksi. Heitä syrjitään suoraan.
Ei ole ihmettä, että on alkanut talouselämässä taantuma, kun johtajat istuvat kotona vaimojensa kanssa katsomalla tv:tä tai lueskelemalla tai harrastamalla lisää lasten siittämistä kun muutakaan ei ole tehtävää.
Nuo suomalaiset johtajat, vaikkapa ei ole koulutusta, eivät yritäkään mitään tehdä yrityksissä. "Kyllä kaikki sujuu itsestään. Aina on sujuunut. Duunarit osaavat tehtävänsä."
Tiedän esimerkiksi miehen, joka on jo noin kymmenen vuotta elänyt, olematta työapaikalla, nostamalla hyviä palkkoja, joilla rahoitetaan sitten kaikkea luksusta kotona ja maksetaan rivitalon huikeita lainoja.
Ensin kun hän oli esimies, sitten kun vaimo alkoi joulukuussa synnyttää, kaveri istui koko syksyn siihen asti kotona "virallisesti töissä ollen", ja sen jälkeen ainakin kesään asti "myös töissä ollen ja palkkaa nostaen". Hän oli fiksusti hankkinut kympin, joka hoiti kenttätyön.
Sitten hän alkoi olla pelkästään työpäivän alussa ja loppussa paikalla. Välillä hän hävisi talosta pois erään Marjan-nimisen tytön kanssa. Tuo tyttö sitten välillä oli meillä siellä paikallakin, seisoen koko ajan tuon kaverin vierellä jutellen ja muutenkin rakkaimman kanssa aikaa viettäen.
Sitten tuo kaveri nimitettiin tuotantopäälliköksi ja sieltä vieläkin ylöspäin. Ei sen jälkeen ole enää lainkaan tarvinnut olla paikalla, ja kun vaimolla on nyt niitä lapsiakin lisää tullut.
Jotkut jopa ovat harjoittaneet työaikana toista duunia, niin että ollaan alussa ja loppussa, jotta näyttäisi töissä ololta. Ja ansaitaan kahden duunin palkat.