Juutinrauman täytyy olla vanha sana

Miksi tätä viestiketjua lähdettiin ohjaamaan pois Juutinraumasta?

Olisi mielenkiintoista tietää, onko kyseinen sana fen vanhaa Englantia vai nykyistä Englantia, sillä Englantihan on kielenä aika nuori.
Eli onko fen lainasana jostakin muusta kielestä ???
Se ehkä kertoisi nimen perun, eli sen mistä suunnasta tuo nimi on tullut, jos sitä nyt voi pitää Finn sanan kantamuotona.

Vaka Vanha kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, onko kyseinen sana fen vanhaa Englantia vai nykyistä Englantia, sillä Englantihan on kielenä aika nuori.
Eli onko fen lainasana jostakin muusta kielestä ???
Se ehkä kertoisi nimen perun, eli sen mistä suunnasta tuo nimi on tullut, jos sitä nyt voi pitää Finn sanan kantamuotona.

Lue lisää

esiintyy myös norjankielessä, joten se on varmaan perua sieltä...

"että muinainen sana "finn" tuskin tarkoittaa "suomalaista", vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti samaa kuin englannin "fen", joka suomeksi on, yllätys yllätys, SUO. Tästä siis on myöhemmin tullut suomen (=suomaan?) ulkomainen nimi finland"

Melko varmasti noin.

Suomenkielessä näyttää säilyneen hyvin vanhoja sanoja. Sana kirves näyttäisi olevan kuluneen lyhyemmäksi sanaparista kivivarres, jota kivikirveet ovat olleet. Kuten nykyäänkin tapahtuu, nuoremmat sukupolvet tulevat sanasokeaksi sanayhdistelmälle, varsinkin kun se kuluessaan muuttuu ja lakkaavat ajattelemasta sanojen etymologiaa. Niinpä myös rautateräisestä kirveestä on käytetty samaa nimitystä.

Tai kiuas, joka näyttäisi olevan lyhyemmäksi kulunut muoto sanaparista kivkas eli kivikasa, mitä se tavallaan vielä nykyäänkin on.

Slaavit ovat kansana syntyneet Pripetin soilla, ilmeisesti paettuaan sinne aroratsastajien, ensin hunnien ja sitten kenties ryöstöretkiä tehden mongoleja ja myöhemmin kasakoiden esi-isiä. Monet etnonyymiset sanat, kuten swaabi, suabit tai svea, vaikuttavat olevan muunnoksia sanasta suo. Slaavi sanan merkitys on nykyään toinen, mutta sen alkuperä voisi silti olla suomalais-ugrilainen suollaeläv.

Jotkut soilla eläneet ovat olleet indoeurooppalaisia kieliä puhuneita, eli nykypäivän slaaveja, jotkut taas suomalais-ugrilaisia kieliä puhuneita, eli suomaalaisia.

Noiden sanojen merkitys on usein myös vaalea. Suot ovat sumuisia ja metsäisiä paikkoja, joissa auringonvalon saanti voi siksi olla vähäisempää ja varhainen viljelykulttuuri tarjosi muutenkin vähemmän D-vitamiininlähteitä kuin aiemmat metsästys- ja kalastuskulttuurit. Se johtaa kohonneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen ja sitä kautta vaaleampi-ihoisten valikoitumiseen väestössä vallitsevaksi.

Kun tuollaiset vaaleampi-ihoiset sitten pääsevät kulkemaan ihan vapaasti aurinkoisilla paikoilla, heistä voi kasvaa hyvin voimakkaita, kuten viikinkien kuvataan olleen. Voima kun tekee helposti myös röyhkeäksi, voi tehdä mitä huvittaa.

mikäs on sitten Jutland?

Anonyymi kirjoitti:

mikäs on sitten Jutland?

Jyllanti på engelska.

Kummatkin nimet voisi yhdistää myös Israelin heimoihin. Pohjois-germaanisissa kielissä ei näy hebrean jäänteitä, ainakaan tietääkseni, mutta usein alueiden nimitykset ovat tulleet hallitsijoiden tai hallitsevien kansanosien mukaan. He voivat myöhemmin sulautua muuhun väestöön niin, ettei edes suurta geneettistä jälkeä jää, jos heitä on ollut vain vähän, mutta hättäneet etnonyyminsä aikana, jolloin myös niitä alamaisia on ollut vielä vähän.

Frankit ja Ranska (France) ovat tuosta jonkinlainen esimerkki.

Nimillä voi toki olla parempiakin selityksiä.