Oletteko panneet merkille, että täälläkin on Jumalan/Jeesuksen ainoan oikean nimen kirjoitusasun yksin tietäviä kikkailijoita.?
Eksytyksiä on monenlaisia, kun yritetään uskotella, että meidän modernilla uskonlahkolla on kaikki oikeaa, tule meille ja ala maksaa jäsenmaksusi säännöllisesti. Jollet maksa kymmenyksiäsi meille, niin silloin varastat Jumalalta.
Onko tuttua puhetta?
Eksytyksiä on monenlaisia, kun yritetään uskotella, että meidän modernilla uskonlahkolla on kaikki oikeaa, tule meille ja ala maksaa jäsenmaksusi säännöllisesti. Jollet maksa kymmenyksiäsi meille, niin silloin varastat Jumalalta.
Onko tuttua puhetta?
Vastaukset 45
Vanhimmat
2. Piet. 2:3 "ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku."
Jer. 29:9
"Sillä valhetta he ennustavat teille minun nimessäni; minä en ole lähettänyt heitä, sanoo Herra."
Luuk. 17:23
"Ja teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä."
Kristus muistaakseni kertoi jo aikoja sitten, ettei kukaan muu kuin hän itse tiedä Luojan, taivaallisen Isän nimeä. Hän yksin siis. Niin on pyhä Nimi siis!
Kun Jumalalta kysyttiin nimiä; Hän vastasi "Minä olen se mikä minä olen"...Jumala ei todellakaan paljastanut nimeään.
Ja Jeesuksen nimestä sen verran, että tullessaan takaisin Jeesus ei enää ole Jeesus, vaan Hänellä on uusi nimi, joka ei ole vielä tiedossa. Sentähden Saatana esiintyy Jeesuksena ja eksyttää ihmisiä lahkoon.
Luuk. 21:8
Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.
Tavallaan, salattu, ehkä kuitenkin salattu on väärä sana, kätkössä tai piilossa oleva olisivat kuvaavanpia sanoja, tosin ne eivät ole niin mahtipontisia sanoja kuin salattu joka pitää sisällään mystillisen merkityksensä.
Ja kyllähän Kristus kuitenkin aivan selvästi osoitti suunnan, tahon, johonka uskovan ihmisen kuuluu kurkottaa... hmnnn. :) Alentumalla, polvistumalla rukoilelmaan Isä meidän rukouksen yksinäisyydessä. Jolloin tietysti salaisuudenverho raottuu.
VT ei puhu kenenkään muun toisesta tulemisesta kuin profeetta Elian.
Ennen sitä päivää, joka on suuri ja peljättävä, tulee profeetta Elia, kääntämään lasten sydämet isien puoleen ja isien sydämet lasten puoleen.
Jeesus sitävastoin kävi sotkemassa kaiken, riitauttamassa niin sanotusti.
laillista yhteiskuntajärjestystä vastustava pitkätukkainen nuorukainen, joka kapinoi myös Jumalaa vastaan, korottaen ihmisen jumalaksi.
Sapatista Jeesus sanoo:
tietävät.
Fariseukset ja kirjanoppineet ovat saaneet tiedon avaimet, he eivät ole käyttäneet niitä, koska ymmärtävät, että Jumalalla on aikataulunsa, ja kaikki selviää ajallansa.
Jes. 45:15
"Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja."
No niin tietysti jos se on sinulle salattu. Säälin sinua!
Jossain tuolla muualla muulloin väitit aivan vakavana ettei häntä ollut olemassakaan!
Asiatietoa tähän väliin. >
Ei kristityn tarvitse viettää juutalaisia sabatteja, kuten ei muitakaan juut. juhlia.
Ja sitten perustotuuutta lopuksi. >
Uudeksi Minä teen kaiken. Lupasi kaikkeuden Korkein, Luojamme, taivaallinen Isä jo aikoja sitten. Ja totisesti uudeksi Minä tein kaiken. Hän vastaa sinulle. Mutta uskossasi sokeana et näe enää selvästi etkä kuule kunnolla etkä siis ymmärrä etkä käsitä sitä uutta.
Se on selviö että heillä on omat nimetyt jumalansa. Onhan monella muillakin uskonnoilla sama konsepti käytössä tuosta ko. asiasta.
joskus sanoakin, että lieneekö tuota ollut olemassakaan. Muut ne ainakin ovat evankeliumit kirjoittaneet. Jeesus ei ole koskann kirjottanut yhtään sanaa.
Oletko koskaan miettinyt sitä, että miksi kristittyjen piti varastaa juutalaisten kirjoitukset, väärentää ne, haukkua juutalaiset, syyttää heitä kaikesta mahdollisesta kaksituhatta vuotta, tappaa melkein sukupuuttoon, ja lopuksi ne hölmöt odottaa, että yksi juutalainen nousee kuolleista ja vie heidät kiitokseksi tuosta kaikesta taivasten valtakuntaan.
Voi äitienpäivät , ja isien yöt, onko kuultu kummallisempaa oppia.
Ja aivan tosissaan ja paatoksella tätä julustetaan.
Jes. 45:15
"Totisesti, sinä olet SALATTU Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja."
Kohtaa Raamatussa tuollaista lukee. Ei missään.
Jeesuskin oli Ihan tavallinen Juutalainen. Suomalainen on oikeata kalevan kansaa, jolla on vaka vanha väinämöinen Jeesuksen tilalla. Koeta pysyä erossa Juutalaisista Jumaluuksista. Muista se, että Väinämöisessä on sinullekin pelastus Aamen Halleluja
Muistappa käyttäytyä kunnolla.
Niin, miksi sinä varastat kristityiden kirjoituksia tai halvennat niitä, sanomattakaan ihmisistä vielä sanaakaan? Muistaakseni ensin kreikkalaiset ja sitten roomalaiset laittoivat juutalaisia ruotuun. Kysyppä heiltä lisää esille nostattamastasi aiheesta.
Jota taas tulee länsimaalaisiin juhla/ -päiviin -hetkiin, niin perehdy eri kuultuureihin
paremmin.
Niin, jos sinulla on joku salattu jumala jumalanasi niin sitten se tietenkin on niin kuten itse itsestäsi todistat. Tuon saman asian voi kyllä muotoilla ihan vapaasti kirjalliseen muotoon. Sillä ei nuo vanhat kirjoitukset sinänsä ketään vakuuta, ja jos joku uskoo kirjaan, niin siinähän tulee vaan esille puhdas epäusko.
Älä viitsi leikkiä tietävää, se ei sinulle sovi, katsos se johtuu siitä, kun sinä et tunne UT:een kirjoituksia etkä niiden oikeita tulkintoja.
Monet tuhannet Jeesukset jotka vieläkin elävät ympäri maapalloa, eivät tietenkään tule takaisin, jos he eivät ole jonnekkaan lähteneetkään elämänsä aikana. ;)
Ihmisen Pojan kirkkaus täyttää koko maailman. Ja monet jotka häntä pelkäävät joutuvat suuren ahdistuksen valtaan, sillä hänellä on tuomio tuomisinaan sekä rangaistus mukanaan. Hänet on voidellut kaikkeuden Korkein, Luoja, taivaallinen Isä tehtäväänsä.
yölliset kirjoittelut. eiks nii. :D
Joskus ne vetää päähänsä varmaankin jotakin pillereitä ja sitten ne alottaa sen ryöpytyksen ja röykytyksen. Mutta sellasta se on. Ikävää vaan etteivät löydä itselleen parenpaa ja järjellisenpää tekemistä kuin tuon uskovaisten rienaamisen.
Hyvä ja laittaisit kyseisen kohdan, että tällainen tosi tyhmä voisi saada sen tietää.
2. Tim. 3:5
... jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
Näin voimme sanoa myös noista fariseuksista ja kirjanoppineista, joille Messias sanoi myös näin, Stefanuksen suulla:
Ap. t. 7:
51 Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin.
52 Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet,
53 te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet."
54 Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
Mitä järkeä on olla pakkomielteinen tämän asian suhteen, jos itse ilosanoma on hukassa? Mitä järkeä on korostaa Jumalan oikean nimen tietämistä, jos alkuperäinen evankeliumi on hukassa ja korvattu kirkon ja teologien väärällä evankeliumilla?
Koska helvettiä ei tietenkään ole, ei sieltä tarvita pelastustakaan.
Kristinoppi keksi ensin olemattoman uhkan ( helvetti) ja siitä pelastusken, ( Jeesus).
Pelastus helvetistä on ollut alusta asti valmistettu, koska uhka on perustunut pelkkään sokeaan uskoon, ei totuuteen.
Kun uskoo valheen, niin pelastus on se, että lopettaa uskomasta olemattomiin hullutuksiin.
niin paha helvetin pelko, että kiellät asian kokonaan;
onko lapsuutesi ollut vaikea?
Toiset vetoavat siihen, että juutalaiset eivät uskoneet iankaikkiseen kadotukseen ja siksi he uskovat ettei kadotus ole iankaikkinen. Mikään ihmisryhmä tai kansakunta ei päätä sitä onko kadotus iankaikkinen vai ei, ei edes juutalaiset, sillä sen päättää yksin Jumala. Hän on sanassaan sanonut kadotuksen olevan iankaikkinen, joten kadotus on iankaikkinen.
Vanhan Testamentin opetus kadotuksesta
Job 24:19 Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin tuonela (Sheol) ne, jotka syntiä tekevät.
Jakeessa esiintyy sana hebreankielen sana sheol, joka tarkoittaa kuolleiden maailmaa, hautaa ja helvettiä (kadotus). Tuossa jakeessa sheol ei voi tarkoittaa hautaa, sillä kaikki ihmiset haudataan, myös ne jotka uskovat Jumalaan ja jotka Jumala on pelastanut. Tässä Raamatun kohdassa on opetus, että syntiä tekevät (synnin orjina elävät) joutuvat kuollessaan kuolleiden maailmaan, eli kadotukseen. Myös vanha testamentti opettaa kadotuksen olevan synnintekijöiden olinpaikka.
Snl 30: 16 tuonela (Sheol), hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää".
King James version: 16 The grave (Sheol); and the barren womb; the earth that is not filled with water; and the fire that saith not, It is enough.
King James version kääntää jakeen oikein, eli helvetti (kadotus), hedelmätön kohtu, maa, joka ei täyty vedellä, ja tuli, joka ei sano: jo riittää.
Jakeen sanoma on selvä, eli kadotus (sheol) kuolleiden maailma helvetissä on kuin hedelmätön kohtu, joka ei täyty vedestä ja joka on kuin tuli, joka ei sano, jo riittää, koska tämä tuli ei sammu. Vanha testamentti kuvaa kadotusta paikaksi, jossa palaa ikuinen tuli. Myös vanha testamentti opettaa kadotuksen olevan ikuinen. Tulella on Raamatun kielikuvassa monta merkitystä, joista yksi kuvaa rangaistusta. Uudessa testamentissa Jeesus opettaa myös kadotuksesta paikkana, jossa palaa tuli samoin opettaa myös ilmestyskirja.
Dan 12:
1 ¶ Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
2 Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen (olam) elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen (olam) kauhistukseen.
3 Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
Danielin kirjassa puhutaan iankaikkisesta elämästä ja iankaikkisesta kauhistuksesta (kadotus). Jakeessa 2 on hepreankielen sana olam, joka tarkoittaa iankaikkista ja pitkää aikaa. Jos kadotus ei olisi iankaikkinen, niin iankaikkisessa kauhistuksessa tulisi olla joku muu sana kuin olam, sillä olam esiintyy iankaikkisessa elämässä, joka tarkoittaa iankaikkista elämää, joka ei koskaan pääty. Samoin iankaikkinen kauhistus (kadotus) on iankaikkinen, joka ei koskaan pääty. Vanhan testamentin todistus kadotuksen iankaikkisuudesta on täysin kiistämätön asia. Se on totta, että jotkut juutalaiset eivät usko kadotukseen tai että kadotus olisi iankaikkinen. Tärkeintä on kuitenkin mitä Jumalan sana sanoo ja se sanoo, että kadotus on iankaikkinen.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/universalismi.html
Lapsuus on ollut vaikea niillä, joita on kasvatettu pelkäämään olemattomia, kuten helvettiä.
Totuus vapauttaa valheesta, ja tulevien sukupolvien ei enää tarvitse miettiä ikuisia helvettejä, vaan voivat ryhtyä miettimään vaikka sitä, kuinka eletään oikein ja rakennetaan maailmaa kaikille olennnoille hyväksi paikaksi.
Raamatun kielessä ikuikuuskin "aion" on ajanjakso, jolla on alku ja on loppu.
Vain Jumalan maailmassa ei ole aikaa ollenkaan, joten siitä voidaan käyttää nimitystä iankaikkinen Jumala.
Ihminen on kuolevainen. Ihmisen kuollessa ihmisen henki menee Jumalan luokse ja maa maatuu.
Saarn. 12:7
"Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin."
ja näin me olemme Jumalassa kaikki yhtä.
Kirkko kyllä puhuu sellaisesta, mutta minä en mitään sellaisesta tiedä. Niin kuin sanoit ei mitään helvettiä ole olemassa. En usko Jeesuksen tulleen pelastamaan ketään sellaisesta, mitä ei ole olemassa.
Minä uskon erilaiseen pelastukseen, joka on se, josta Raamattu, eikä kirkko, puhuu. Käsittääkseni se ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu, josta Raamattu puhuu. Eikö juutalaiset odottaneet sitä tulevaa messiaanista aikakautta jo kauan ennen Jeesuksen syntymää? Eikö jo Jesaja juuri siitä puhunut?
Toiset sanovat, että helvetin kieltäjät kieltävät sen, koska he pelkäävät sitä. Toisaalta minusta näyttää siltä, että helvettiin uskovat uskovat siihen sen takia, koska he haluavat sen olevan totta, koska jos helvetti on olemassa, niin he ovat kuolemattomia sieluja, eikä heidän silloin tarvitse pelätä kuolemaa, koska silloin kuolema ei ole kaiken loppu. Näen siis kaksi ihmisryhmää tässä. Ne, jotka pelkäävät kuolemaa, ja ne, jotka luottavat Jumalan voimaan, joka voittaa kuolemankin.
Vaikea lapsuus johtaa siis siihen, että uskotaan Jumalan voimaan eikä pelätä sitä kuolemaa, jonka Jeesus voitti? Olisipa minullakin ollut vaikeampi lapsuus...
Pyhän Hengen välittämään totuuteen Jeesuksesta Kristukksesta. Helvettipelko väistyy siinäsivussa. Jos sinäet usko Israelin jumalaan, niin mihin sinä uskot? tämä Jumala on ilmoittanut itsensä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, joka tuli lihaksi.
Etkö sinä siis todellakaan lue Uutta testamenttia? Aika ihmeellistä. Mutta se kait liittyy siihen, että sinulla on se Raamatun ilmoittama peite silmilläsi. Mutta se tullaan ottamaan sinulta pois. "Totisesti Jeesus on Jumala, joka tuli ihmiseksi, ja ristiinnaulittiin Golgatalla."
Eräs lopun ajan eksytyksistä on oppi siitä, että kadotus ei ole iankaikkinen. Tämän harhaopin kannattajat tulkitsevat väärin kreikankielen sanoja aion ja aionios. Universalismin kannattajat opettavat, että sanat aion ja aionios eivät koskaan merkitse ikuista, vaan aina aikaa, jolla on alku ja loppu. Tässä kohden he erehtyvät ja pahoin.
Aionios tarkoittaa kreikaksi iankaikkista, aikaa jolla ei ole alkua ja loppua ja joka on iankaikkinen. Aionios sanan synonyymi aidios tarkoittaa samaa, eli iankaikkisuutta. Aion tarkoittaa ajanjaksoa sekä maailmaa ja ikuisuutta. Aion sanan merkitys ei sido sitä aina tarkoittamaan iankaikkisuutta, mutta sana aionios tarkoittaa iankaikkisuutta ajanjaksoa joka ei pääty. Tiedän että näistä sanoista ja niiden merkityksistä väännetään peistä, eikä harhautuneelle riitä todistukseksi sanan oikea merkitys, vaan hän haluaa vääntää niiden merkityksen vääräksi hinnalla millä hyvänsä. Raamattu kuitenkin todistaa, että aionios sana tarkoittaa iankaikkisuutta. Tätä tutkimme seuraavaksi.
Matt 25:46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen (aionios) rangaistukseen (kolasis), mutta vanhurskaat iankaikkiseen (aionios) elämään."
Jeesus Kristus puhui iankaikkisesta rangaistuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Jos aionios ei tarkoita iankaikkista, vaan aikaa joka päättyy niin kuin universalismin kannattajat opettavat, niin se merkitsisi sitä, että iankaikkinen elämä Jeesuksessa ei olisi iankaikkista, vaan se päättyisi jossakin kohtaa. On huomattavaa, että Matt 25:ssa on sana aionios niin iankaikkisen rangaistuksen kuin myös iankaikkisen elämän kohdalla. Tietenkin se merkitsee molemmissa samaa asiaa eli iankaikkista. Jos kadotus ei olisi iankaikkinen, niin siinä esiintyisi joku muu sana kuin aionios, joka tarkoittaa iankaikkista. Tämä jo yksistään riittää kumoamaan universalistien väärän opetuksen aionios sanasta sekä siitä, että kadotus ei ole iankaikkinen. Iankaikkinen kadotus ja iankaikkinen elämä ovat kummatkin iankaikkisia, joilla ei ole loppua, näin opettaa meille Jumalan sana.
2 Kor 4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia (proskairos), mutta näkymättömät iankaikkisia (aionios).
Korinttolaiskirjeen kohdasta käy hyvin selville kuinka Raamattu todella erottaa iankaikkisen sanan merkityksen ajallisesta, joka kestää tietyn aikaa ja päättyy. Proskairos tarkoittaa ajallista, eli aikaa joka päättyy ja aionios tarkoittaa iankaikkisuutta. Raamatun oman todistuksen mukaan aionios todellakin tarkoittaa iankaikkista, eli aikaa jolla ei ole loppua.
On alkunsa ja loppunsa. Iankaikkisuus on lyhennettynä täpahtuman kesto aika. Kun opit tämän käsittämään olet edistynyt jo kovasti opinnoissasi. Tuli syttyy ja tuli sammuu tämä on totuus.
Jumalan tuli ei sammu koskaan.
Voidaan todellakin ajatella, että iänkaiken ei ole sama, kuin ikuinen.
Ainoastaan Jumala on ikuinen, aluton, loputon.
Mutta iänkaikkinen, on sama kuin ikänsä kaiken, mikä ikä millekin ajalle tai asialle on annettu, minun vuosieni määrä on minun ikäni ja siinä on kaikki, ikänikaiken, iänkaiken.
Eli siis Raamattua ei tule lukea ja ymmärtää alusta loppuun, vaan se pitää ymmärtää ennenkaikkea kirkon tunnustuksista ja teologiasta käsin ja lopusta alkua kohti? Milläs tuollainen Jeesuksen ja apostolien esimerkin kanssa ristiriidassa oleva käytäntö perustellaan? Kirkon perinteellä?
On turha keskustella itse tekstistä ennen kuin tähän on saatu selvyys.
Mitä järkeä on tulkita Raamattu kirkon oppien kautta, jos kuitenkin se, että kirkon opit pohjautuvat ensisijaisesti johonkin muuhun kuin Raamattuun, on selvä fakta? Eikö tuollainen muka vääristä?
Jos jokin paistaa kristittyjen jutuista läpi, niin ainakin se, että vaikka he sanovat Jeesuksen olevan se punainen lanka, jota seuraamalla he koko Raamattua tarkastelevat ja jonka kautta he sitä selittävät, niin juuri näiden tällaisten jakeiden tulkinnassa tulee selväksi, että tuo on pelkkää puhetta. Jos he tuntisivat ja ymmärtäisivät evankeliumin, niin he lukisivat nämä jakeet ja "iankaikkisuudet" aivan eri tavalla... mihinkäs se Jumalan valtakunta unohtui kirkon evankeliumista?
Ei VT:ta ole pakko tulkita niinkuin juutalaiset sen tulkitsevat, mutta ei se myöskään tarkoita sitä, että se olisi pakko tulkita niinkuin kirkko käskee. Se pitää tulkita niinkuin oikein on riippumatta kenenkään perinteistä.
Muutenkaan tuon lainatun sivun jutut eivät kestä kovinkaan tarkkaa tarkastelua. Se vanha ja kaikkeen pätevä sääntö tuolta Petriltä näyttää unohtuneen. Jos haluaa näyttää, että oppi on raamatullinen, niin siihen ei riitä pelkästään se, että voi näyttää todisteita puolesta, vaan pitää myös näyttää, että ei ole todisteita tuota oppia vastaan. Tuomion pitää olla tasapuolinen ja joka puolelta perusteellisesti harkittu. Vajaaksi tuon sivun jutut jäävät tämän suhteen, sillä järkyttävä määrä asiaan liittyviä tekstejä on jätetty täysin huomiotta eikä anneta mitään selitystä sille, että miksi kautta Raamatun kadotuksesta puhuttaessa painotetaan jumalattomien tuhoa ja hävitystä, jos he nimenomaan eivät tuhoudu.
Ongelma ei ole tekstissä, vaan siinä, että tulkitsijalla on täysin erilainen maailmankatsomus kuin kirjoittajalla, ja hän lukee tekstin täysin eri näkökulmasta kuin mistä se oli tarkoitettu luettavaksi ja ymmärrettäväksi. Ei siis mikään ihme, että metsään menee ja ryminällä.
Minä kun luulin, että se oli Jumalan sana, joka tuli lihaksi, eli joka suhteessa luoduksi olennoksi, eikä mikään pre-eksistentti toinen Jumala, joka tuli leikkimään ihmistä. Ongelmaksi muodostuu tuossa se, että Jeesus sanoi Isän olevan ainoa tosi Jumala. Mikä sitten Jeesus itse ajatteli olevansa? Epätodellinen ei ainoa Jumala?
Ei kaikkien pelastusta opettavat todellakaan ole ainoita, jotka uskovat, että tulinen järvi/pätsi ei ole ikuinen.
Kadotuksesta, synnin palkasta ja jumalattomien lopusta kaikista sanotaan, että se on kuolema ja että vääryydentekijät poltetaan eikä heistä jää juurta eikä vartta. Kenties sinulla on joku hyvä selitys, jolla pystyt hengellistämään nämä kaikki pelkiksi vertauskuviksi? Varsinkin kun ottaa huomioon, että noista asioista puhuttaessa käytetään yleensä mitä voimakkaimpia sanoja ja kielikuvia, joita ei kenenkään pitäisi pystyä ymmärtämään väärin ilman vaivaa.
Vääryydentekijän hävitys ja kuolema on iankaikkinen rangaistus eikä toisaalta missään tekstissä muistaakseni luvata, että se kuoleman tekeminen siellä tulisessa pätsissä ikuisesti kestäisi. Eihän silloin edes kuolema olisi vaan ikuista kuoleman tekemistä ja jos siellä ei ikinä päästäisi hengestään, niin kukaan ei voisi sanoa tuomion olevan kärsityn ja oikeuden tapahtuneen. Onko tuo ikuisesti vajaa tuomio sitä Jumalan oikeudenmukaisuutta, johon kristityt uskovat? Vai mikä oikein vikana on, kun teidän mielestä ei lopullinen kuolema eli olemassaolon loppu muka ole iankaikkinen rangaistus? Eikö kuolemantuomio ole teidän mielestä rangaistus?
Ja jos Raamatusta luet, niin ymmärrät, että siellä puhutaan useammastakin ikuisesta asiasta, jotka ovat jo tulleet tiensä päähän ja loppuneet. Sodoma, Gomorra, jne hävitettiin sammumattomalla eli iankaikkisella tulella ja kaikki tuo on Raamatun mukaan jo menneisyyttä nuo liekit mukaanlukien.
Sen VT:iin perustuvan maailmankatsomuksen ja kielenkäytön mukaan, jota kristityt eivät näytä alkuunkaan ymmärtävän, koska eivät oikeasti tunne VT:ia läheskään riittävän hyvin, Jumalan tulen ikuisuus, sammumattomuus ja sammuttamattomuus tarkoittavat ennenkaikkea sitä, että Jumalan tuomio on lopullinen ja kumoamaton. Jumalan tuli tuhoaa kaiken sen, mikä se on lähetetty tuhoamaan, eikä sitä voi kukaan estää.
sana tuli lihaksi. Eikö me puhuta kolmiyhteisestä Jumalasta? Puhutaan sitten vaikka neliyhteisestä liitosta, missä Jumalan sanalla näyttää olevan keskeinen tehtävä. Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Jeesus on varmaan myös post eksistenssi. Ja myös in time ja on time and so long in future.
Iankaikkisuutta tai iänkaikkisuutta on vaikea saada ajankaikkiseksi. Raamattu puhuu, että aika on annettu ajaksi, eikä sitten aikaa ole enää oleva.
Sitä vaan ihmettelen, että tuon puheena olleen kadotuksen aikakäsitys ilmoitetaan Raamatussa olevan; matojen ja ikuisen tulen suhteen iankaikkisia. Millaisessa olomuodossa ne ovat? Vai ovatko ne vertauskuvia siitä loputtomasta kärsimyksestä? Erilaista kokemuksellisuutta tuntuu tapahtuvan, mutta ilman aikaa.
Johanneksen mukaan kaikki pitäisi kuitenkin käsittää valkeudessa, koska "pimeys ei sitä käsittänyt". Pelastuessaanhan ihmisen on tultava pimeydestä valkeuteen.
Ja sitä kautta kasvaa täyteen ymmärrykseen.
Olet ollut aikaisemmin kun tuollaiset puheet on tuttua.
missä muodossa Jumalan nimi esiintyy eri raamatunkäännöksissä:
Vuoden 1992 kirkkoraamattu:
Nimi Jahve esiintyy Jesajan 42:8:ssa samoin kuin seuraavissa kohdissa: 2. Moos. 3:14, alav.; 3:15; 6:2, 3; 15:3; 33:19; 34:5.
Vuoden 1938 kirkkoraamattu:
2. Mooseksen kirjan 3:14:n alaviite sanoo: ”Minä olen, hebreaksi ehjee; muistuttaa Herran nimeä Jahve.” 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa on sanan ”Herra” yhteydessä alaviite: ”Hebreaksi Jahve.”
Vuoden 1913 väliaikainen käännös:
Jumalan nimi esiintyy 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa muodossa Jehovah.
Vuoden 1776 kirkkoraamattu: Rekisterissä hakusanan ”Jumala” kohdalla sanotaan: ”Jumalan olennollinen ja oma nimi, jolla hän itsensä muista, jotka jumaliksi kutsutaan, eroittaa, on se nimi Jehovah.”
Vuoden 1685 Raamattu:
Jumalan nimi esiintyy 2. Mooseksen kirjan 6:1:n reunahuomautuksessa muodossa Jehovah.
Vuoden 1642 Raamattu:
2. Mooseksen kirjan 4:21:n selityksessä Jumalan nimi esiintyy muodossa Iehovah.
Uuden maailman käännös:
Nimeä Jehova käytetään tässä käännöksessä sekä Heprealaisissa että Kreikkalaisissa kirjoituksissa, ja se esiintyy 7210 kertaa.
Salmit ja Jobin kirja, kääntänyt Aapeli Saarisalo:
Tässä käännöksessä käytetään kauttaaltaan nimeä Jahve.
Bibeln, vuoden 1917 laitos:
Tässä ruotsalaisessa Raamatussa sanotaan 2. Mooseksen kirjan 3:14:n alaviitteessä: ”So. ’Hän joka käyttää itsestään nimeä ”Minä olen”, on lähettänyt minut’. Tämä heprealainen ilmaus, joka tarkoittaa HERRAA, oikeammin Jahvea, joka nimi tavallisesti lausutaan meillä muodossa Jehová, voidaan kääntää sanoilla Hän on.” Tämä raamatunkäännös selittää lisäksi sananselitysliitteessään, että ”kun alkutekstin sanan Jahvé vastineena on sana Herra, kirjoitetaan se mieluummin, kuten jo vuoden 1541 Raamatussa, muodossa HERRA. Ilmaus ’Herra HERRA’ tarkoittaa siten samaa kuin Herra Jahve (Jehova).”
Bibeln, Helge Åkesonin käännös:
Tämä ruotsinkielinen käännös käyttää kaikkialla Heprealaisissa kirjoituksissa nimeä Jehová.
The New English Bible:
Nimi Jehova esiintyy 2. Mooseksen kirjan 3:15:ssä ja 6:3:ssa. Ks. myös 1. Moos. 22:14; 2. Moos. 17:15; Tuom. 6:24; Hes. 48:35.
Kuningas Jaakon käännös:
Nimi Jehova esiintyy 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa; psalmissa 83:18; Jesajan 12:2:ssa; 26:4:ssä. Ks. myös 1. Moos. 22:14; 2. Moos. 17:15; Tuom. 6:24.
Douay-käännös:
2. Mooseksen kirjan 6:3:n alaviite sanoo: ”Minun nimeni Adonai. Heprealaisessa tekstissä oleva nimi on tuo mitä sopivin Jumalan nimi, joka merkitsee hänen ikuista, itsessään olevaa olentoaan (2. Moos. 3:14) ja jota juutalaiset eivät kunnioituksensa vuoksi koskaan lausu, mutta sen sijaan aina kun se esiintyy Raamatussa, he lukevat Adonai, joka merkitsee Herra, ja siksi he panevat nimeen Adonai kuuluvat vokaalimerkit tuon toisen, lausumattoman nimen neljään kirjaimeen jod, he, vau, he. Siksi jotkut aikalaisemme käyttävät nimestä muotoa Jehova, joka oli tuntematon kaikille ennen eläneille, niin juutalaisille kuin kristityillekin; sillä tuon heprealaisessa tekstissä esiintyvän nimen oikea ääntämistapa on nyt täysin kadonnut, koska sitä ei käytetty pitkään aikaan.”
The Jerusalem Bible:
Tetragrammi on käännetty vastineella Jahve siitä lähtien, kun se ensi kerran esiintyy 1. Mooseksen kirjan 2:4:ssä. Saksalaisessa laitoksessa Jerusalemer Bibel se on käännetty samoin vastineella Jahwe.
The Emphatic Diaglott, Benjamin Wilson:
Nimi Jehova esiintyy tässä käännöksessä Matteuksen 21:9:ssä ja 17 muussa Kreikkalaisten kirjoitusten kohdassa.
Biibli Raamat (vironkielinen Raamattu):
Jumalan nimi esiintyy kauttaaltaan Heprealaisissa kirjoituksissa muodossa Jehowa. Uudemmassa vironkielisessä Raamatussa Piibel (1968) se esiintyy samoin muodossa Jehoova.
Muotoa Jehova käytetään mm. seuraavissa saksalaisissa käännöksissä: Elberfelder Bibel, Parallel-Bibel ja De Wette.