paras HT vene alle 8000e?

pähkäääälijä

tuo on siis budjettini. sisältää koneen,veneen ja kaikki muu on plussaa. traileri,kaiku ym.

on bellaa,terhiä,flipperiä,finnsporttia,raisporttia, jne. käyttö pääasiassa huviveneily mutta kait sitä vois vaappuakin joskus vähän uittaa.

mitä nyt olen seuraillut niin tolla hinnalla saa joko uudemman veneen saman ikäisellä koneella tai sit jonkun 80-luvun alun paatin uudemmalla nelarilla. mikähän ois hyvä merkkinen kone ja vene? pituus veneellä 5,1-5,6 tai jotain sinnepäin

40

7296

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on

      Flipper 535

      • 8000 tonnin HT

        3 henkeä yleensä kyydissä. koska kyseessä tulee olemaan "huvivene" jolla Ajellaan pääasiassa Saimaalla niin merikelpoisuus ei meille ole se tärkein juttu vaikka hyvä asia onkin. Saimaan myrskyt on aika pieniä enkä muutenkaan silloin ole vesillä ellei nyt ihan myrsky yllätä kesken reissun.

        nopeuspotentiaali plussaa mutta tuo noin 30 solmua on tosi passeli vauhti maksimissaan. Se noin 20 matkavauhtina OK.

        saahan noihin vissiinkin jotkut keittolevyt viriteltyä useampaankin malliin ja joissain näkyy jo olevankin valmiina.


      • 8000 tonnin HT kirjoitti:

        3 henkeä yleensä kyydissä. koska kyseessä tulee olemaan "huvivene" jolla Ajellaan pääasiassa Saimaalla niin merikelpoisuus ei meille ole se tärkein juttu vaikka hyvä asia onkin. Saimaan myrskyt on aika pieniä enkä muutenkaan silloin ole vesillä ellei nyt ihan myrsky yllätä kesken reissun.

        nopeuspotentiaali plussaa mutta tuo noin 30 solmua on tosi passeli vauhti maksimissaan. Se noin 20 matkavauhtina OK.

        saahan noihin vissiinkin jotkut keittolevyt viriteltyä useampaankin malliin ja joissain näkyy jo olevankin valmiina.

        Nyrkkisääntöisesti, aallokko on korkeampaa ja jyrkempää järvellä, kuin merellä..

        Eli eiköhän niitäkin ominaisuuksia kannata pohtia, ennen hankintaa :)


      • Anonyymi
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Nyrkkisääntöisesti, aallokko on korkeampaa ja jyrkempää järvellä, kuin merellä..

        Eli eiköhän niitäkin ominaisuuksia kannata pohtia, ennen hankintaa :)

        Riippuu ihan järvestä. Suomenlahdella ja Selkämerellä semmoinen terävä 3-4 metrinen vallitseva aallonkorkeus ei ole harvinaista syysmyräköissä. Saimaalla semmoisia ei ole kuunaan edes nähty tai koettu.


    • tietää

      käyttötarkoitus.Pitääkö kulkea lujaa,paljonko kyytiläisiä,ajetaanko huonoissa keleissä kuinka paljon.Veneethän on kompromissejä monesta asiasta.Esim Terhi lähes tasapohjainen,aallokossa ei paras mahdollinen,kuin pohjan ansiosta hyvinkin vakaa,voi hyvin kävellä reunalla ei paljoa kallistele,kulkee kohtuullisesti jo nelikymppisellä koneella.Syvät V-pohjat kulkevat aallokossa hyvin,mutta ovat kiikkerämpiä ja vaativat suuremman koneen.Viime kesänä vaihdoin Terhiini 50HP nelari Suzukin uuden,entinen oli Merkyry 60hp.Suurin nopeus on 25solmua.120tuntia ajettu,täysillä sen verran et tietää kui lujaa kulkee.17solmuu on paras vauhti.5henkee sopii kivasti kyytiin ja tehot riittää mulle hyvin,ei tartte ees vetää täysillä.Mä oon tykänny nelarista tosi paljon.Jos tällä kokemuksella nyt ostaisin veneen ni se ois vanhempi vene ja nykytekniikkaa oleva nelitahti ruisku.Tuli tarpeeksi haisteltua Merkun pakokaasun käryjä,vaimo jakso valittaa,nyt on hiljaa ja nauttii kesästä

    • Hieman vanhempia rungoltaan kuin mainitsemasi 80-lukulaiset, mutta laadultaan aivan eri luokkaa.

      http://www.nettivene.com/334429

      Vene on erittäin asuttava (varmaan vieläkin tilavin kokoluokassaan), ja merikelpoinen. Venelehti testasi mallin, sen tullessa markkinoille, ajamalla yhden veneen norjasta suomeen meriteitse. Kovinkaan monen 19 jalkaisen kanssa ei samaa kannata yrittää. Moottori on tosin merivesijäähdytteinen, mutta varsin tuore, ja ilmoituksen mukaan hyvin hoidettu.

      http://www.nettivene.com/331530

      Kaikkien aikojen paras HT-vene meriominaisuuksiltaan, ja kohtuullisen tuoreella makeavesijäähdytteisellä moottorilla. Olen jutellut myyjän kanssa, ja vakuuttunut siitä että kyseessä on hyvä yksilö. Itse asiassa niin hyvä, että ostan sen itse, mikäli se on vielä kaupan kun saan yhden käteisvaroja sitovan rakennusprojektin päätökseen.

      Molemmissa ehdottamassani veneessä on sisäperämoottori, ja siihen on pätevät syyt. Polttoaineen kulutus on pienempi kuin 2-tahti perämoottorissa. Huollettavuus taas aivan eri luokkaa kuin nelitahtiperämoottorissa. Lisäksi alempana, ja edempänä sijaitseva painopiste vakauttaa kulkua, kuten massan lisäyskin (katso vaikka kipparilehden testi jossa verrattiin kahta saman mallista, mutta eri painoista venettä keskenään).

      • mieltä, ehdottomasti

        Kannattaa ostaa kunnon Norjalainen ja unohtaa nuo Bellat, flipperit, terhit yms. yamarinit...ne on järvikäyttöön tehtyjä lättypohjia, ei niitä ole tehty meriolosuhteisiin eikä niillä kukaan jaksa ajella paria kesää pidempään. Katsopas huviksesi paljonko vuosien 2006-08 HT-paketteja on myynnissä? Yllätyt...(joskin DC paketteja on vielä enemmän mutta se kun ei venetyyppinä sovi edes Härmän sisävesille..)


      • teoriaa

        Hirveää teoriaa puhua sisäperän kulkua vakauttavasta vaikutuksesta. Voihan se olla vakaampi, mutta WTF, mitä sillä on oikeasti merkitystä.

        Toinen asia on tuo huollettavuus, joka nelari-peräprutkussa on mukamas vaikeampaa. Mulla ei ole koskaan ollut sisäperämoottoria, mutta olen ymmärtänyt, että huolto on hyvin pitkälti sama kuin perämoottorissa eli öljynvaihto sopivin välein. Yleensä peruskäyttäjällä kerran vuodessa eli kauden päättyessä. Ainakaan moderni ruiskumoottori ei muuta kaipaa eikä kaasutinmoottori myöskään. Vuosikausia ajelin Yamahan F50:llä ja kerran käytin kaasuttimet synkronoitavana. Samalla vaihdettiin vesipumpun impelleri. Teoriassa venttiilit pitää säätää määrävälein, mutta kun ne eivät siirry mihinkään.

        Makeavesijäähdytys on mielestäni sisäperäkoneen todellinen etu joskin siinä tuntuu sitten paukkuvan pakosarjoja ym. ym.


      • ...mutta...

        Miksi -98 vuosimallin kone avattu 2008 ja läpikäyty ja nyt kampiakselin stefakin vuotaa? Ajettu 160 tuntia? Jokin mättää. Omalla -98 vuosimallin BF90 hondalle ei tehty kuin perushuollot ja käy ja kukkuu kuin kello. Ja tunteja on useita satoja takana.

        Vene itsessään "hieno klassikko".


      • teoriaa kirjoitti:

        Hirveää teoriaa puhua sisäperän kulkua vakauttavasta vaikutuksesta. Voihan se olla vakaampi, mutta WTF, mitä sillä on oikeasti merkitystä.

        Toinen asia on tuo huollettavuus, joka nelari-peräprutkussa on mukamas vaikeampaa. Mulla ei ole koskaan ollut sisäperämoottoria, mutta olen ymmärtänyt, että huolto on hyvin pitkälti sama kuin perämoottorissa eli öljynvaihto sopivin välein. Yleensä peruskäyttäjällä kerran vuodessa eli kauden päättyessä. Ainakaan moderni ruiskumoottori ei muuta kaipaa eikä kaasutinmoottori myöskään. Vuosikausia ajelin Yamahan F50:llä ja kerran käytin kaasuttimet synkronoitavana. Samalla vaihdettiin vesipumpun impelleri. Teoriassa venttiilit pitää säätää määrävälein, mutta kun ne eivät siirry mihinkään.

        Makeavesijäähdytys on mielestäni sisäperäkoneen todellinen etu joskin siinä tuntuu sitten paukkuvan pakosarjoja ym. ym.

        Eiköhän veneen merikelpoisuus, ja ajo-ominaisuudet ole varsin tärkeä turvallisuustekijä veneilyssä? Ai niin, kovaan keliin "joudutaan", sinne ei "mennä"..

        Itse katson, että yksi tärkeimpiä kriteereitä veneen valinnassa on juuri merikelpoisuus, joka antaa vapauden veneillä silloin kun itse haluan, säästä riippumatta (tervettä järkeä noudattaen), ja mahdollisuuden kotiutua esim. venekerhon saaresta silloin kun haluan. Toisaalta samat ominaisuudet tarjoavat turvaa aloittelijallekin, kipparin kantti loppuu aikaisemmin kuin veneen ominaisuudet!

        Mitä huoltoihin tulee, niin yritä itse säätää venttiilivälyksiä, tai tehdä yhtään mitään nykyaikaiseen nelitahtiperäriin.. Tai korjata pikkuvikaa merellä...

        En minä itsekään yritä kajota niihin, vaikka esim. volvon 4x-sarjalaisen dieselin peruskorjaus menee ulkomuistista..

        Lisäksi pointtina oli tee-se-itse-miehen mahdollisuus korjauksiin, jota ei perämoottorissa (nykyaikaisissa) ole.

        P.S. Eihän venemoottoria, tai autoa kannata huoltaa, auto jättää tielle, ja venemoottori voi tappaa (pahimmassa tapauksessa)....


      • teoriaa
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Eiköhän veneen merikelpoisuus, ja ajo-ominaisuudet ole varsin tärkeä turvallisuustekijä veneilyssä? Ai niin, kovaan keliin "joudutaan", sinne ei "mennä"..

        Itse katson, että yksi tärkeimpiä kriteereitä veneen valinnassa on juuri merikelpoisuus, joka antaa vapauden veneillä silloin kun itse haluan, säästä riippumatta (tervettä järkeä noudattaen), ja mahdollisuuden kotiutua esim. venekerhon saaresta silloin kun haluan. Toisaalta samat ominaisuudet tarjoavat turvaa aloittelijallekin, kipparin kantti loppuu aikaisemmin kuin veneen ominaisuudet!

        Mitä huoltoihin tulee, niin yritä itse säätää venttiilivälyksiä, tai tehdä yhtään mitään nykyaikaiseen nelitahtiperäriin.. Tai korjata pikkuvikaa merellä...

        En minä itsekään yritä kajota niihin, vaikka esim. volvon 4x-sarjalaisen dieselin peruskorjaus menee ulkomuistista..

        Lisäksi pointtina oli tee-se-itse-miehen mahdollisuus korjauksiin, jota ei perämoottorissa (nykyaikaisissa) ole.

        P.S. Eihän venemoottoria, tai autoa kannata huoltaa, auto jättää tielle, ja venemoottori voi tappaa (pahimmassa tapauksessa)....

        Noissa minulla olleissa peräprutkuissa on normaali kansiventtiilirakenne ja nokka-akseli kannessa. Säädettäessä otetaan venttiilikoppa pois ja rakotulkki käteen ja ryhdytään hommiin. Mikä siinä on sellaista jota et osaa tehdä kun kuitenkin Vulvan dieselin peruskorjaat ulkomuistista? Taidat taas puhua paskaa.

        Mitä tulee moottorin korjaukseen, on perämoottori aivan perinteinen nelari, mutta vanhanaikainen kaasutin on korvattu nykyisin elektronisella ruiskulla. Ainakin käyttöominaisuudet ovat eri planeetalta kaasutinmoottoriin verrattuna, mutta korjaamisesta en tiedä kun mikään ei ole hajonnut. Huoltoahan ei tietokone kaipaa.

        Wickstömit takaisin!!!


      • teoriaa
        teoriaa kirjoitti:

        Noissa minulla olleissa peräprutkuissa on normaali kansiventtiilirakenne ja nokka-akseli kannessa. Säädettäessä otetaan venttiilikoppa pois ja rakotulkki käteen ja ryhdytään hommiin. Mikä siinä on sellaista jota et osaa tehdä kun kuitenkin Vulvan dieselin peruskorjaat ulkomuistista? Taidat taas puhua paskaa.

        Mitä tulee moottorin korjaukseen, on perämoottori aivan perinteinen nelari, mutta vanhanaikainen kaasutin on korvattu nykyisin elektronisella ruiskulla. Ainakin käyttöominaisuudet ovat eri planeetalta kaasutinmoottoriin verrattuna, mutta korjaamisesta en tiedä kun mikään ei ole hajonnut. Huoltoahan ei tietokone kaipaa.

        Wickstömit takaisin!!!

        Pahoittelen alkuperäisen veneenkysyjän säikeen sotkemista. Itse ajelen 1991 Flipper 535:llä jota työntää Mörkö F60EFI vuodelta 2004. Maksoin setistä muutama vuosi sitten 9000€.


      • olenkanssasi

        tuo jälkimmäinen, vaikka on aika ruma vene... Parempi silti kun joku **ster. Itellä on Raissport 510dc -74, kone ei ole niin vanha, sisäperä makevesijäähy. Kokemusta sisäperästä ei ollut ollenkaan ostettaessa, kuitenkin esim Raissportin takaosa kääntyy ympäri ja huoltotilaa riittää.

        Makeavesi ja uusi kuomukin vielä.

        Ostaisin jos olisi tarvetta


      • ht 8000e

        paljonkos toi paketti voisi kulkea? onko arviota kulutuksista?

        kiitos asiantuntevista kommmenteistasi


      • moparmän
        ...mutta... kirjoitti:

        Miksi -98 vuosimallin kone avattu 2008 ja läpikäyty ja nyt kampiakselin stefakin vuotaa? Ajettu 160 tuntia? Jokin mättää. Omalla -98 vuosimallin BF90 hondalle ei tehty kuin perushuollot ja käy ja kukkuu kuin kello. Ja tunteja on useita satoja takana.

        Vene itsessään "hieno klassikko".

        Eikös nuo stefat yleensä mene vaihtokuntoon jos vene ja moottori ollut käyttämättömänä kauan. Ainakin Moottoripyöräpuolella vika on tuttu jos pyörä ollut vuosia seisonnassa.


      • moparmän
        ht 8000e kirjoitti:

        paljonkos toi paketti voisi kulkea? onko arviota kulutuksista?

        kiitos asiantuntevista kommmenteistasi

        Aika erikokoiset veneet noin lukujen perusteella. Tuo fjordling lähempänä pulpetti/tuulilasi venetttä kun taas tuo Fjord 46 on melkein matkavene luokkaa leveyden ja painon mukaan. Jokatapauksessa fjordien laminaatinpaksuus on sellaista luokkaa että kestää luultavasti vielä seuraavankin jääkauden.


      • ht 8000e kirjoitti:

        paljonkos toi paketti voisi kulkea? onko arviota kulutuksista?

        kiitos asiantuntevista kommmenteistasi

        Ei ole omakhotaista kokemusta, mutta tuolla moottorilla:

        - huiput 36-39 solmua
        - matkanopeudella (25-28 solmua) n. 0,7/litraa/mpk


      • kekkeruusi75

        eikös ole sama kuin finspeed 585ht ja yamarinin 585ht ja tais olla joku muukin samalla rungolla... itelläni oli tuo finspeed ja perämoottori versiona(yamaha 200hv) erittäin hyvä vene ajella ja tilaa oli...meni niin perkuleesti :)


      • Norboat
        kekkeruusi75 kirjoitti:

        eikös ole sama kuin finspeed 585ht ja yamarinin 585ht ja tais olla joku muukin samalla rungolla... itelläni oli tuo finspeed ja perämoottori versiona(yamaha 200hv) erittäin hyvä vene ajella ja tilaa oli...meni niin perkuleesti :)

        Fjord teki vain fjordeja. Muistaakseni vene oli alkujaan Selco merkkinen jonka fjord 70 luvulla osti.


    • merihepo

      Osta 80 luvun Fllipper 575 Yamahan koneella mieluiten. Vähän vanhempikin jammu on asiallisesti huollettuna luotettava peli. Tarjontaa on joten siisti yksilö on suht helppo löytää. Kannattaa katsoa veneen yleisilmettä enemmän kuin vuosimallia. Tämän kokoisen veneen saa viellä nostettua ja laskettua ihan henkilöautolla trailerilla. Ns. "merkkivene" kun on niin saa myös helposti myytyä pois jos haluaa vaihtaa isompaan.

      • muuten hyvä,

        mutta hakkaa ihan vitusti aallokossa. Tosi on!


      • Hakkureista?????
        muuten hyvä, kirjoitti:

        mutta hakkaa ihan vitusti aallokossa. Tosi on!

        Jo kaksikymmentä vuotta matkaa Flipperillä enkä moista hakkaamis ominaisuutta ole huomannut niin suurena jota ei muissakin HT veneissä olisi.
        Eräässä testissä oli maininta että hakkaa aallokossa, no minkälaisessa aallokossa ja miksi ne muut ei sitten hakkaa samassa kelissä ????
        Kokemusta Flipper 510, Flipper 515 , ja Flipper 570. Kaikki ovat olleet ihan toimivia.


      • Bennes
        Hakkureista????? kirjoitti:

        Jo kaksikymmentä vuotta matkaa Flipperillä enkä moista hakkaamis ominaisuutta ole huomannut niin suurena jota ei muissakin HT veneissä olisi.
        Eräässä testissä oli maininta että hakkaa aallokossa, no minkälaisessa aallokossa ja miksi ne muut ei sitten hakkaa samassa kelissä ????
        Kokemusta Flipper 510, Flipper 515 , ja Flipper 570. Kaikki ovat olleet ihan toimivia.

        Onko sulla muita kokemuksia kuin flippereistä. kokeile esim Vator 20, Fjord tai Finnmar joku ht. minulla nimittäin on kokemusta näistä kaikista myös Flipperistä (700) joen voi sanoa kokemuksella että flipper on ruipelo ja hakkaa verratuna esim fjordiin.


      • Kokkeiluita...Joooo
        Bennes kirjoitti:

        Onko sulla muita kokemuksia kuin flippereistä. kokeile esim Vator 20, Fjord tai Finnmar joku ht. minulla nimittäin on kokemusta näistä kaikista myös Flipperistä (700) joen voi sanoa kokemuksella että flipper on ruipelo ja hakkaa verratuna esim fjordiin.

        Vai niin :) :) :) kyllä on tullut kokemusta, olenhan jo yli 60 vuotias ja jotakin kokenut myös veneitten kanssa. Mutta voin ihan helposti myöntää että olet ihan oikeassa;)


      • tietenkin
        Bennes kirjoitti:

        Onko sulla muita kokemuksia kuin flippereistä. kokeile esim Vator 20, Fjord tai Finnmar joku ht. minulla nimittäin on kokemusta näistä kaikista myös Flipperistä (700) joen voi sanoa kokemuksella että flipper on ruipelo ja hakkaa verratuna esim fjordiin.

        Tottakai syvällä v-pohjalla varustettu vene on mukavampi kelissä, mutta vaatii isomman koneen ja on asumisen kannalta epämiellyttävämpi kun kielen siirto poskesta toiseen keikauttaa venettä. Tasaisemmalla pohjalla paukutus on kovempaa, mutta paikallaan ollessa vene on jäykempi ja bensaa palaa vähemmän.

        Kompromissihommaa veneily aina on. Jos on rahaa ostaa 20 metrinen, niin sitten kunnon kokin palkkaaminen muodostuu ongelmaksi ja pitää tyytyä toiseksi parhaaseen jne.


      • halusi
        tietenkin kirjoitti:

        Tottakai syvällä v-pohjalla varustettu vene on mukavampi kelissä, mutta vaatii isomman koneen ja on asumisen kannalta epämiellyttävämpi kun kielen siirto poskesta toiseen keikauttaa venettä. Tasaisemmalla pohjalla paukutus on kovempaa, mutta paikallaan ollessa vene on jäykempi ja bensaa palaa vähemmän.

        Kompromissihommaa veneily aina on. Jos on rahaa ostaa 20 metrinen, niin sitten kunnon kokin palkkaaminen muodostuu ongelmaksi ja pitää tyytyä toiseksi parhaaseen jne.

        veneillä Saimaalla. Retkiveneenä 8000 eurolla kannattaisi miettiä myös keskimoottorivaihtoehtoa : Bella 660-700, Nidelv 24 ja Seiskari 23.
        Nämä ovat kuitenkin VENEITÄ, joilla voisi opetella veneilyä verrattuna edellämainittuihin rimpuloihin, joiden kanssa kesä kuluisi moottoriongelmien parissa.


      • tietenkin
        halusi kirjoitti:

        veneillä Saimaalla. Retkiveneenä 8000 eurolla kannattaisi miettiä myös keskimoottorivaihtoehtoa : Bella 660-700, Nidelv 24 ja Seiskari 23.
        Nämä ovat kuitenkin VENEITÄ, joilla voisi opetella veneilyä verrattuna edellämainittuihin rimpuloihin, joiden kanssa kesä kuluisi moottoriongelmien parissa.

        Itse panostaisin, ja olenkin panostanut, vanhempaan veneeseen jossa on uudehko moottori. Ja hyvä sänky 2 hengelle, eli sellainen jossa pystyy oikaisemaan itsensä. Yllättävän lyhyitä ovat punkat ht-veneissä.


      • Kelissä.....:
        tietenkin kirjoitti:

        Tottakai syvällä v-pohjalla varustettu vene on mukavampi kelissä, mutta vaatii isomman koneen ja on asumisen kannalta epämiellyttävämpi kun kielen siirto poskesta toiseen keikauttaa venettä. Tasaisemmalla pohjalla paukutus on kovempaa, mutta paikallaan ollessa vene on jäykempi ja bensaa palaa vähemmän.

        Kompromissihommaa veneily aina on. Jos on rahaa ostaa 20 metrinen, niin sitten kunnon kokin palkkaaminen muodostuu ongelmaksi ja pitää tyytyä toiseksi parhaaseen jne.

        Mistä tietää hyvän HT-veneen ?
        No siitä että se on niin vakaa ettei sen peräpeiliin tarvitse asennella mitään HELISTIMIÄ.
        Kulkee ilman niitäkin suorassa.
        Tuo ehdotus noista pikku uppuomaveneistä ei ole hassunpi ensiveneeksi, niin kuin tuossa alempana eräs kirjoitti.:)


      • Fjallu
        Kelissä.....: kirjoitti:

        Mistä tietää hyvän HT-veneen ?
        No siitä että se on niin vakaa ettei sen peräpeiliin tarvitse asennella mitään HELISTIMIÄ.
        Kulkee ilman niitäkin suorassa.
        Tuo ehdotus noista pikku uppuomaveneistä ei ole hassunpi ensiveneeksi, niin kuin tuossa alempana eräs kirjoitti.:)

        Jos helistin on yhtäkuin trimmilevyt niin sellaista isompaa liukuvaa venettä missä ei tarvitsisi trimmilevyjyjä ole olemasaa. Vene voi olla kuin vakaa tahansa mutta kun tuulee kunnolla sivusta niin siinä kallistuu vene kuin vene


      • Ole hyvääää
        Fjallu kirjoitti:

        Jos helistin on yhtäkuin trimmilevyt niin sellaista isompaa liukuvaa venettä missä ei tarvitsisi trimmilevyjyjä ole olemasaa. Vene voi olla kuin vakaa tahansa mutta kun tuulee kunnolla sivusta niin siinä kallistuu vene kuin vene

        Juuri sitä tarkoitin... hyvä runko ei helistimiä kaipaa. Jos niitä suositellaa jo uutena on se sen merkki että kylellään kulkevat, laita paatti sivummalle ja keskity kunnon runkoihin.
        Koska ei voi mainostaa ei enempää:)


      • Ole hyvääää kirjoitti:

        Juuri sitä tarkoitin... hyvä runko ei helistimiä kaipaa. Jos niitä suositellaa jo uutena on se sen merkki että kylellään kulkevat, laita paatti sivummalle ja keskity kunnon runkoihin.
        Koska ei voi mainostaa ei enempää:)

        Ei syvä v-pohja vaadi trimmilevyjä n. 5-metrisessä ht-veneessä. Kulkuasentoa säädetään kipparin painolla, eli kippari ajaa seisten (muutenkin suositeltavaa ht-veneessä), ja sivuttaissiirtymällä tasapainottaa veneen...

        P.S. Ainakaan Fjordeihin ei ole uutena suositeltu trimmitasoja, eivätkä 21 weekenderiä pienemmät niitä tarvitse. Oletko kenties tuon uuden Nefitin valmistaja, kun merikelpoisuudella ei ole väliä?


      • voitt
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Ei syvä v-pohja vaadi trimmilevyjä n. 5-metrisessä ht-veneessä. Kulkuasentoa säädetään kipparin painolla, eli kippari ajaa seisten (muutenkin suositeltavaa ht-veneessä), ja sivuttaissiirtymällä tasapainottaa veneen...

        P.S. Ainakaan Fjordeihin ei ole uutena suositeltu trimmitasoja, eivätkä 21 weekenderiä pienemmät niitä tarvitse. Oletko kenties tuon uuden Nefitin valmistaja, kun merikelpoisuudella ei ole väliä?

        ajaa missä vaan,ei tartte kuskin olla vastapainona.Ja kuka piru siellä myrskyllä on.Aika tyhjältä näyttää


      • flipperissä
        Hakkureista????? kirjoitti:

        Jo kaksikymmentä vuotta matkaa Flipperillä enkä moista hakkaamis ominaisuutta ole huomannut niin suurena jota ei muissakin HT veneissä olisi.
        Eräässä testissä oli maininta että hakkaa aallokossa, no minkälaisessa aallokossa ja miksi ne muut ei sitten hakkaa samassa kelissä ????
        Kokemusta Flipper 510, Flipper 515 , ja Flipper 570. Kaikki ovat olleet ihan toimivia.

        on tasainen pohja, niin tottakai se hakkaa aallokossa. Itselläni oli Flipper 570 ja se todellakin hakkasi. Veneen pohjassa ratkasee nimenomaan perässä oleva muoto. Jos siellä ei ole jyrkkää veetä, niin sillon se hakkaa. Tosi on!


      • fliperisti
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Ei syvä v-pohja vaadi trimmilevyjä n. 5-metrisessä ht-veneessä. Kulkuasentoa säädetään kipparin painolla, eli kippari ajaa seisten (muutenkin suositeltavaa ht-veneessä), ja sivuttaissiirtymällä tasapainottaa veneen...

        P.S. Ainakaan Fjordeihin ei ole uutena suositeltu trimmitasoja, eivätkä 21 weekenderiä pienemmät niitä tarvitse. Oletko kenties tuon uuden Nefitin valmistaja, kun merikelpoisuudella ei ole väliä?

        ainakaan omassa flipper 575ssä vaikuta veneen kulkuasentoon kipparin paikka ajon aikana. Ihan hyvin voi ajaa seisaalleen siitä kuskin penkin edestä. Ja huonommalla kelillä näkee ajaa myös istualteen, kun vene ei nosta keulaa mitenkään merkittävästi ja pahoja katveita ei jää, niinkuin joissain ht:eissä joissa ht kate estää osittain sivunäkyvyyden kun sivuikkuna ei jatku tarpeeksi taakse asti. Mulla on kuomussa vielä isommat ikkunat kuin vakiona olisi niin kyllä sillä pärjää. Toki useimmiten hyvällä ilmalla tulee seisten ajettua. En sitten tiedä jos kipparilla on painoa yli sadan kilon niin voi alkaakkin jo kallistua.


      • Lovet.+Kulma 19
        flipperissä kirjoitti:

        on tasainen pohja, niin tottakai se hakkaa aallokossa. Itselläni oli Flipper 570 ja se todellakin hakkasi. Veneen pohjassa ratkasee nimenomaan perässä oleva muoto. Jos siellä ei ole jyrkkää veetä, niin sillon se hakkaa. Tosi on!

        Ei muuten ole tasainen pohja:)
        Eikä kallistele vaikka kuinka kävelisi sisällä, nousee liukuun kevyesti ja kun liukuu vähentää automaattisesti märkäpintaa josta seuraa taloudellinen polttoaineen kulutus.
        Mutta oikein huono vene se muuten on, jo neljäs menossa kun eivät kestä ja hakkaa tyvenelläkin:)


    • on hyvä vene

      kestää kelit ja on tukeva paatti..ja saat varmaan alle 6 t€ hyvän ja siistin sellaisen...löytyy testejä ja vertailuja varmasti, siinä hyvä vene mielestäni..

    • Anonyymi

      Tässä oikea vastaus kaiken lässytyksen jälkeen: Miehistä parhaat veneilevät aina Marieholm Concorde HT - mallilla.
      Piste.

      • Anonyymi

        Kyllä kannatti odottaa 12 vuotta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kannatti odottaa 12 vuotta!

        Mutta tulihan se sieltä. Totuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta tulihan se sieltä. Totuus.

        Nykyään saa jo 8000 eurolla parempaa. Vuoden päästä syksyllä vieläkin paremmin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Se olet todella sinä

      En voisi onnellisempi olla ❤️ Se olet oikeasti sinä joka mulle kirjoitellut ❤️ Mulla ollut ihan kamala ikävä sinua ❤️
      Ikävä
      145
      2337
    2. Miehelle tämä

      Voi olla tosi vaikea olla normaalisti kun sinua jos joutuu katsomaan. Olet niin komea.
      Ikävä
      130
      1322
    3. Jodel ei toimi

      Aina kun avaan jodelin se vaan crashaa välittömästi? Mitä voin tehä asialle?
      Viihde ja kulttuuri
      9
      1212
    4. Pim pom ovikello soi :)

      mitä tekisit jos kaivattusi ilmestyisi ovesi taakse :)
      Ikävä
      89
      949
    5. Mitä ikävöimäsi sanoi sinulle viimeisen

      Kerran kun juttelitte?
      Ikävä
      47
      934
    6. Miten Putin pystyy elämään hirvittävien tekojensa kanssa?

      Osaako joku sanoa, että miten Putin pystyy elämään kamalien, yli ymmärryksen menevien pahojen tekojensa kanssa? Vielä i
      Maailman menoa
      293
      903
    7. Naisten salibandyn Veera Kauppi on lesbo .

      Ja Ylen toimittajat hehkuttaa yli-sanoin ! YLE on sateenkaari yhtiö joka toimii verorahoin . ! Minkä signaalin sali
      Maailman menoa
      140
      863
    8. Asiat olisivat voineet olla toisin

      jos olisit näyttänyt että välität hänestä. Vain hänestä.
      Ikävä
      39
      757
    9. Olen nyt virallisesti homo

      Tulin juuri firman pikkujouluista. Tämä vanhempi nainen, joka on ahdistellut minua töissä, jatkoi ahdistelemistani pikku
      Sinkut
      70
      668
    10. Minulla on vain yksi jouluntoive

      Toivoisin ihmeen, että nähtäisiin. Mutta jos ei tänä vuonna, niin tuleehan noita jouluja.
      Ikävä
      30
      655
    Aihe