Kuorma-autot eivät ole yhtä seksikkäitä kuin lentokoneet ja tankit yms.. mutta olivat yksi suurimmista syistä miksi liittotuneet voittivat sodan. Neukut käyttivät pääasiassa amerikkalaisia kuormureita sodassa ja ilman niitä nopea eteneminen ei olisi onnistunut esim bagrationin aikana.
Saksalaiset luottivat melkein aina hevosiin vaikka propagandassa muuta esiteltiinkin.
Tässä ajopeli joka voitti sodan. Studebaker US6
http://www.youtube.com/watch?v=DqRqjeaVGVk
http://en.wikipedia.org/wiki/Studebaker_US6
Newsreel 1935 (Military Trucks and Factory)
http://www.youtube.com/watch?v=DhMSRHYbiU4
Ikävää että monet eivät tiedä mitään huollon tärkeydestä vaan kuvittelevat että sota voitettiin pelkästään sotakoneilla.
Saksalaiset luottivat melkein aina hevosiin vaikka propagandassa muuta esiteltiinkin.
Tässä ajopeli joka voitti sodan. Studebaker US6
http://www.youtube.com/watch?v=DqRqjeaVGVk
http://en.wikipedia.org/wiki/Studebaker_US6
Newsreel 1935 (Military Trucks and Factory)
http://www.youtube.com/watch?v=DhMSRHYbiU4
Ikävää että monet eivät tiedä mitään huollon tärkeydestä vaan kuvittelevat että sota voitettiin pelkästään sotakoneilla.
Vastaukset 24
Vanhimmat
erilaista moottoriajoneuvoa koko Wehrmachtin käytössä. Tästä oli itärintamalla keskimäärin 40 %. Tietysti oli valtava määrä hevosia ja muulejakin.
Juuri näinhän asia on.Jokainen operaatio sisältää massiivisen määrän logistiikkaa sen kaikilta osa-aloilta.Vertauskuvallisesti voisi sanoa,että taistelujoukot ovat keihään karkaistu kärki,materiaaliset resurssit sen varsi ja huollon henkilöstö se käsi joka heittää keihään.
Moskovan edustalla kun olivat niin molemmilta olivat joukot väsyneet ja huolto venynyt äärimmilleen.
Eräässä dokumentissä (löytyy muistaakseni youtubesta ja tuli telkastakin pari kuukautta sitten) saksalainen luutnantti kertoi että kun olivat moskovan edustalla oli huolto romahtanut niin pahasti ettei kranaatinheittimille ollut ollenkaan ammuksia.
Wolf H.Halstin Talvisodan päiväkirja antaa hyvän kuvan huollon keskeisestä merkityksestä sodankäynnissä,kannattaa lukea.
"Keskinkertainen sotapäällikkö suunnittelee taktiikkaa, hyvä strategiaa ja suuri logistiikkaa!" :D
GMC in ww2
http://www.youtube.com/watch?v=Fe0TOEc6EJs
Kuinkahan neukut olisivat pärjänneet ilman amerikkalaisten kuorma-autoja?
Neukkukenraaleita potutti vielä pitkään sodan jälkeenkin, kun DDR:ssä puna-armeija joutui käyttämään jenkkien toimittamia autoja. Miettikääs nyt jonkun Bagration-operaation jälkeen, kun Stalinin piti rakentaa seuraavaa hyökkäystä kohti Berliiniä. Kaikki tavara kuten tykistö, ammukset ym. piti raahata 500 km viimeiseltä toimivalta radalta länteen.
2/3 neukkujen kuorma-autoista oli Yhdysvalloista tuotuja. Aivan käsittämätön luku kun sitä oikein alkaa ajattelemaan!
Kursk olisi varmasti ollut katastrofi venäläisille ilman amerikkalaisia kuorma-autoja.
Aina hyvä artikkeli USA:n aseavusta Suomea vastaan!
USA:N APU NL:LLE TOISESSA MAAILMANSODASSA
01.11.2006 Pro Karelia ry
USA:N APU NL:LLE TOISESSA MAAILMANSODASSA
Professori Antti Saarialho asiantuntijana:
USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1190&author=10
Ei tämäkään huono artikkeli ole:
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/base.htm
"Leningradin sotilaspiirin sotamateriaalista on esimerkiksi kesän 1944 suurhyökkäyksessä väitetty jopa 70-prosenttia olleen Lend-Lease-tavaraa."
Eräs veteraani kertoi joskus muinoin TV1 esitetyssä ohjelmassa että amerikkalaisten sappaat olivat haluttua tavaraa suomalaisten sotilaiden keskuudessa mutta eivät kestäneet käyttöä soisessa maastossa paljoa.
Ilomantsin mottitaisteluissa, sodan lopussa 1944, kun Suomalaiset torjui varsin suuren Venäläishylökkäyksen ja motitti sen tiettömien taipaleiden taakse, niin Venäläiset huolsi joukkojaan pudottamalla lentokoneilla ruokaa ja ammuksia sinne mottiin.
Maasta näytettiin valomerkkejä, josta lentäjät tiesi pudottaa tavarat.
Suomalaiset katseli merkkejä ja näytti samoja merkkejä lentokoneille, josta seurasi että lentokoneet pudotti lastinsa Suomalaisten puolelle.
Säilykepurkit oli amerikkalaista tekoa, nautaa ja sikaa, sekä muukin tavara ja se oli 1944 eli ihan sodan lopussa.
Suomalaisilla Venäläissillähän oli sama patruunakoko, joten myös ammukset kävi suoraan Suomalaisten keveisiin aseisiin.
Eli puna-armeija huolsi joukkoja molemmin puolin taistelurintaman ....
Se oli tehokas radiotiedustelu suomessa joka avasi nuo huoltolentojen aikataulut ja kertoi suomalaisille kenttäjoukoille minne kannattaa merkkitulia sytytellä.
Systeemin perusti Reino Hallamaa ja hänen seikkailunsa on melkein yhtä kiinnostavia kuin Törnin.
>Suomalaisilla Venäläissillähän oli sama patruunakoko, joten myös ammukset kävi suoraan Suomalaisten keveisiin aseisiin.<
Sama patruunakoko se on nykyäänkin naapurin Kalasnikovissa ja Suomen rynkyissä. Sattumaako? Ei!
On varmaa huollon tärkeellisyys kun on kaksikin päivää ilman muonaa.Sodan tärkein aselaji on huoltokomppanian miehet soppatykkeineen jotka ruokkivat sotilaat.
Tykistö tai jalkaväki niin tyhjällä vatsalla et taistele kauaa!
Jo viimeisen kahinan aikana tehtiin linnoitteita siltä varalta jos n.liittolaiset pääsevät kuitenkin murtautumaan läpi linjojen ja ilman huoltoa olisi sielläkin jääneet pesäkkeet kaivamatta ja bunkkerit valamatta.
Huolto kunniaan sillä sotasankarit ja mitalit kuuluvat.
"Sama patruunakoko se on nykyäänkin naapurin Kalasnikovissa ja Suomen rynkyissä. Sattumaako? Ei!"
Venäläisten pääaseena on ollut jo usean vuosikymmenen ajan AK74, joka käyttää 5.45x39mm patruunaa. Vanhemmat AKM-kiväärit ovat ainostaan todella rajoitetussa käytössä.
Suomen rynkyt käyttävät vanhaa 7.62x39mm patruunaa.
Ainoastaan konekiväärit PKM sekä NSV ja tarkkuuskivääri SVD käyttävät samaa patruunaa molemmin puolin rintamaa.
näistä avustuksista, joita saivat neukkujen huollolta, kun pelkkää amerikkalaisten kamaa olivat; että ketä vastaan me oikein soditaan? Paljon sai neukut amerikkalaisilta tavaraa, ei olisi omat voimat riittäneet mitenkään, oli lentsikkaa, panssareita, kuorma-autoja, varusteita ja sapuskaa. Kaikki tämä vaan unohtuu voitonpäivän paraateissa mainita.
Ilmeisesti saksalaisten opelit eivät olleet kovin hyviä kuormureita.
"I have read German descriptions from Winter 43/44, full of complains how Soviet troops pushed through mud in LL trucks while their own trucks, Opels etc, got struckt even on the roads, not that there was much difference between cross-country and road in Ukraina in that time during thaw season. Have not time to check the British vehicles but generally US trucks tended to have more powerful engines than European trucks."
http://www.ww2aircraft.net/forum/ww2-general/best-truck-wwii-18184.html
>Ilmeisesti saksalaisten opelit eivät olleet kovin hyviä kuormureita<
Onko lähteesi tuo sivusto? Hehee...
Kyllä saksalaisilla kuorma-autoja riitti, jopa ihan hulluihin kuljetuksiinkin. Näin ainakin Suomessa.
Halsti kertoo 1970 -luvulla julkaistuissa 3 -osaisissa muistelmissaan, siinä keskimäisessä eli Aika vaatii veronsa, kuinka saksalaiset ajoivat -30 asteen pakkasilla kivennäisvesilasteja Oulusta Hyrynsalmelle... Arvata sopii pullojen kunnon. Sakemannien annosmuonaan kuului kivennäisvettä...
Toinen hauska episodi oli se kahvin kuskaaminen termosastioissa liki 30 km päähän etulinjaan hevosilla. Saksalaiset ei saaneet käyttää pakkejaan keittämiseen ettei niiden pintamaalaus mene pilalle...
Ei ihme jos hävisivät sodan.
kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Tiedä sitten missä se totuus kulkee, mutta Taavi Törmälehto kertoo muistelmissaan ihan samanlaisen ”vedenkantojutun” tapahtuneen Halstin rykmentissä koukattaessa Kittilän tielle ja komentajan johtaessa toimintaa kaukana takalinjoilla. Ikä ”kultaa” muistot
"Kyllä saksalaisilla kuorma-autoja riitti, jopa ihan hulluihin kuljetuksiinkin. Näin ainakin Suomessa."
Valtaosa niin tykistöstä kuin huollostakin oli silti hevosten varassa. Saksalaisten onneksi saivat paljon kuormureita esimerkiksi ranskasta.
Eikä se ole pelkkä määrä vaan laatu. Saksalaisten yleisin kuorma-auto "Opel Blitz" oli tehty maajusseille jotta nämä saisivat tuotteensa toreille.
muistelmissa muistetaan aina mainita , että nuo ranskalaiset Citroen kuorma-autot olivat liian heikkotekoisia Venäjän teille ja lähes pohjattomaan mutaan.
”Saksalaisten onneksi saivat paljon kuormureita esimerkiksi ranskasta.”
Että saivat sentään jotain kuormureita huutavaan pulaan. Kyllähän kuormuri aina menee nopeammin kuin hevonen.
Mutta melko onnettomiahan ne olivat jos vertasi jenkkien menopeleihin.
Saksalaisilla oli parhaiten toteutettu huolto. Ainoa ongelma oli että linjat olivat liian pitkät. Hevosia eivät saksalaiset käyttäneet paljoa ja sen huomaa kun katsoo sen aikaisia uutiskuvia ja videoita.
"Saksalaisilla oli parhaiten toteutettu huolto"
Ajoivat kivennäisvettä, vieläpä -30 asteen pakasillakin... kun menu kerran sellaista vaati. HULLUUTTA! Entäs se viiniannos? Entäs viina-annos? "Ranskan kermaa" kuskattiin vaunulasteittain ja jopa suomalaisten varastettavaksi saakka!
Halstilla on hyvät jutut kirjoissaan.