Sapatti ja Herran päivä: lauantai vai sunnuntai?

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jumalaton maailman valtias on muuttanut ajan ja lait niin kuin profeetta Daniel on ennustanut. Dan.7:25 Daniel eli noin 620-535 eKr. Babylonian vallan aikana, kun juutalaiset olivat pakkosiirtolaisuudessa. Hänen kuvaamansa petovaltakunnat alkavat siitä hetkestä ja ulottuvat maailman aikojen loppuun asti. Neljäs peto on Rooman valtakunta, joka on saanut miekanhaavan päähänsä, mutta toipumassa jälleen Euroopan Unionin myötä vanhalle perustukselleen. (Ilm 13:1-18; 17:1-18; Dan 2:40-45; 7:8-28; 8:18-27.)

Danielin mukaan ajat ja laki annetaan petovaltakunnan kuninkaan eli maailman hallitsijan haltuun ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Dan.7:25 Tässä voi olla viittaus Ilmestyskirjan 13. luvussa jakeessa viisi mainittuun 42 kuukauden ahdistuksen aikaan. Peto vainoaa Jumalan pyhiä ja valituita saaden heistä voiton, mikä tarkoittaa sitä, että luopumus pääsee valtaan kaikkialla maailmassa. Matt.24:10-14; 2Tess.2:1-12 Uskovaiset joutuvat vielä kerran maailmanlaajuisen vainon kohteeksi. Pyhien seurakunta ei kuitenkaan katoa, sillä edes tuonelan portit eivät sitä voita. Matt.16:17-19 Pyhät, valitut ja uskolliset voittavat yhdessä Karitsan kanssa sielun vihollisen ja hänen palvelijoidensa "sodan" Jumalaa vastaan. Ilm.17:12-18 Totuuden sana voittaa lopulta valheen ja luopiokirkko poltetaan tulessa tämän maailman valtiaitten toimesta. Herra saa pahan sotimaan toista pahaa vastaan, mutta seurakunta pelastuu Jumalan vihalta, koska noudattaa totuutta rakkaudessa.

Danielin puhe ajasta ja laeista sekä niiden muuttamisesta soveltuu hyvin Rooman keisareihin ja sen perässä katoliseen kirkkoon. Keisari Julius Caesar otatti käyttöön uuden kalenterin, jonka pohjalla on babylonialainen tähtitiede ja ajanmääritys. (46 e.Kr.) Keisari Konstantinus Suuri sääti ensimmäisen lain sunnuntain viettämisestä yleisenä lepopäivänä vuonna 321 jKr. Katolinen kirkko poistatti alkuperäisistä kymmenestä käskystä toisen käskyn eli Jumalan kuvien tekemisen ja niiden palvomisen kiellon sekä muutti neljättä käskyä eli sapatin käskyä. Alkuperäisessä Mooseksen laissa nämä käskyt ovat ennallaan. 2Moos.20:1-17 Raamattua ei ole väärennetty vaan se kertoo meille edelleen totuuden Jumalan tahdosta maan päällä ja taivaassa. Käskyjä ei saa mennä muuntelemaan eikä sellaisesta rikoksesta selviä ilman rangaistusta. Jumala on tuomitseva vanhurskaasti ne, jotka ovat muuttaneet lakia ja rikkovat tietoisesti alkuperäisiä Jumalan käskyjä vastaan eläen tahallisesti synnissä.

Ajanlaskuun liittyy eräs toinen mielenkiintoinen seikka. Raamatussa aikakaudet tarkoittavat tuhatta vuotta, joita myös päiviksi kuvataan. 2Piet.3:8 Aatamista uskon isään eli Aabrahamiin kului kaksi aikakautta eli kaksituhatta vuotta. Aabrahamista Moosekseen meni puoli aikaa eli 500 vuotta ja kuningas Daavidiin 1000 vuotta. Daavidista Jeesukseen meni yksi aikakausi eli tuhat vuotta. Jeesuksesta meidän päiviimme on kulunut kaksi aikaa eli 2000 vuotta. Kaiken kaikkiaan on kulunut liki 6000 vuotta siitä, kun Jumala loi Adamin ja teki Eevan hänen kylkiluustaan. Kun Jumala oli tehnyt maan ja taivaan sekä kaiken, mitä niissä on, lepäsi hän seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän eli erotti muista antaen sille nimen sabbath, sapatti. Tässä on esikuva koko ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta.

Elämme lopun aikoja ja viimeisen päivän yön hetkiä ennen Kristuksen toista tulemusta. Kun ajan laskun ja ihmisen luomisesta on kulunut kuusi päivää eli 6000 vuotta, alkaa seitsemäs päivä eli Jumalan kansan sapatin lepo, mistä Raamattu puhuu monin paikoin. Seuraavat tuhat vuotta ovat oleva rauhan valtakunnan aikaa, jolloin Jeesus saa Isältä maan päällisen vallan ja hallituksen alistaen kaiken vihollisuuden valtansa alle. Pyhät ja valitut ovat nousseet ylös ja hallitsevat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta, minkä jälkeen saatana päästetään irti vankeudesta vielä hetkeksi, niin että se saa villitä jäljelle jääneet maan kansat viimeiseen taisteluun pyhiä vastaan. Taivaasta lähtee tuli ja kuluttaa vastustajat, minkä jälkeen sielun vihollinen heitetään tulikivijärveen kärsimään ikuista rangaistusta. Ilm 20:4-10 Kuolleet jumalattomat nousevat ylös toisessa ylösnousemuksessa. Joh.5:28-30; Apt.24:14-16 Heidät tuomitaan kadotukseen Herran kasvoista ja hänen kirkkautensa voimasta. 2Tess.1:7-10; Ilm.20:11-15

linkistä 3 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jumalaton maailman valtias on muuttanut ajan ja lait niin kuin profeetta Daniel on ennustanut. Dan.7:25 Daniel eli noin 620-535 eKr. Babylonian vallan aikana, kun juutalaiset olivat pakkosiirtolaisuudessa. Hänen kuvaamansa petovaltakunnat alkavat siitä hetkestä ja ulottuvat maailman aikojen loppuun asti. Neljäs peto on Rooman valtakunta, joka on saanut miekanhaavan päähänsä, mutta toipumassa jälleen Euroopan Unionin myötä vanhalle perustukselleen. (Ilm 13:1-18; 17:1-18; Dan 2:40-45; 7:8-28; 8:18-27.)

Danielin mukaan ajat ja laki annetaan petovaltakunnan kuninkaan eli maailman hallitsijan haltuun ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Dan.7:25 Tässä voi olla viittaus Ilmestyskirjan 13. luvussa jakeessa viisi mainittuun 42 kuukauden ahdistuksen aikaan. Peto vainoaa Jumalan pyhiä ja valituita saaden heistä voiton, mikä tarkoittaa sitä, että luopumus pääsee valtaan kaikkialla maailmassa. Matt.24:10-14; 2Tess.2:1-12 Uskovaiset joutuvat vielä kerran maailmanlaajuisen vainon kohteeksi. Pyhien seurakunta ei kuitenkaan katoa, sillä edes tuonelan portit eivät sitä voita. Matt.16:17-19 Pyhät, valitut ja uskolliset voittavat yhdessä Karitsan kanssa sielun vihollisen ja hänen palvelijoidensa "sodan" Jumalaa vastaan. Ilm.17:12-18 Totuuden sana voittaa lopulta valheen ja luopiokirkko poltetaan tulessa tämän maailman valtiaitten toimesta. Herra saa pahan sotimaan toista pahaa vastaan, mutta seurakunta pelastuu Jumalan vihalta, koska noudattaa totuutta rakkaudessa.

Danielin puhe ajasta ja laeista sekä niiden muuttamisesta soveltuu hyvin Rooman keisareihin ja sen perässä katoliseen kirkkoon. Keisari Julius Caesar otatti käyttöön uuden kalenterin, jonka pohjalla on babylonialainen tähtitiede ja ajanmääritys. (46 e.Kr.) Keisari Konstantinus Suuri sääti ensimmäisen lain sunnuntain viettämisestä yleisenä lepopäivänä vuonna 321 jKr. Katolinen kirkko poistatti alkuperäisistä kymmenestä käskystä toisen käskyn eli Jumalan kuvien tekemisen ja niiden palvomisen kiellon sekä muutti neljättä käskyä eli sapatin käskyä. Alkuperäisessä Mooseksen laissa nämä käskyt ovat ennallaan. 2Moos.20:1-17 Raamattua ei ole väärennetty vaan se kertoo meille edelleen totuuden Jumalan tahdosta maan päällä ja taivaassa. Käskyjä ei saa mennä muuntelemaan eikä sellaisesta rikoksesta selviä ilman rangaistusta. Jumala on tuomitseva vanhurskaasti ne, jotka ovat muuttaneet lakia ja rikkovat tietoisesti alkuperäisiä Jumalan käskyjä vastaan eläen tahallisesti synnissä.

Ajanlaskuun liittyy eräs toinen mielenkiintoinen seikka. Raamatussa aikakaudet tarkoittavat tuhatta vuotta, joita myös päiviksi kuvataan. 2Piet.3:8 Aatamista uskon isään eli Aabrahamiin kului kaksi aikakautta eli kaksituhatta vuotta. Aabrahamista Moosekseen meni puoli aikaa eli 500 vuotta ja kuningas Daavidiin 1000 vuotta. Daavidista Jeesukseen meni yksi aikakausi eli tuhat vuotta. Jeesuksesta meidän päiviimme on kulunut kaksi aikaa eli 2000 vuotta. Kaiken kaikkiaan on kulunut liki 6000 vuotta siitä, kun Jumala loi Adamin ja teki Eevan hänen kylkiluustaan. Kun Jumala oli tehnyt maan ja taivaan sekä kaiken, mitä niissä on, lepäsi hän seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän eli erotti muista antaen sille nimen sabbath, sapatti. Tässä on esikuva koko ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta.

Elämme lopun aikoja ja viimeisen päivän yön hetkiä ennen Kristuksen toista tulemusta. Kun ajan laskun ja ihmisen luomisesta on kulunut kuusi päivää eli 6000 vuotta, alkaa seitsemäs päivä eli Jumalan kansan sapatin lepo, mistä Raamattu puhuu monin paikoin. Seuraavat tuhat vuotta ovat oleva rauhan valtakunnan aikaa, jolloin Jeesus saa Isältä maan päällisen vallan ja hallituksen alistaen kaiken vihollisuuden valtansa alle. Pyhät ja valitut ovat nousseet ylös ja hallitsevat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta, minkä jälkeen saatana päästetään irti vankeudesta vielä hetkeksi, niin että se saa villitä jäljelle jääneet maan kansat viimeiseen taisteluun pyhiä vastaan. Taivaasta lähtee tuli ja kuluttaa vastustajat, minkä jälkeen sielun vihollinen heitetään tulikivijärveen kärsimään ikuista rangaistusta. Ilm 20:4-10 Kuolleet jumalattomat nousevat ylös toisessa ylösnousemuksessa. Joh.5:28-30; Apt.24:14-16 Heidät tuomitaan kadotukseen Herran kasvoista ja hänen kirkkautensa voimasta. 2Tess.1:7-10; Ilm.20:11-15

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml



Sapatin kirjaimellinen viettäminen on mahdotonta ilman, että rikotaan rakkauden suurinta käskyä vastaan. Lehmät eivät pidä sapattia eikä muukaan luomakunta, joten jonkun on pitänyt siivota navetta ja lypsää lehmät myös sapattina kautta karjanhoidon historian. On hyvä, että työtehtäviä kierrätettäisiin siten, ettei saman ihmisen tarvitsisi tehdä työtä jokaisena sapattina. Sapattia tulisi noudattaa ja Herran päivää suuresti kunnioittaa. Jos joku hylkää tietoisesti Jumalan sanan ja on tottelematon, saattaa Herra hylätä hänet. Kyse ei ole lain alle joutumisesta, jos joku viettää sapattia vaan Herran sanan tottelemisesta. Tottelemattomuutta kuvastaa roomalaisen tavan mukaan sunnuntain viettäminen yleisenä lepopäivänä, ei sapatin pyhittäminen Herralle.

Yhteiskunta vaatii monia toimintoja myös sapatin päivänä. On ammatteja, joissa ei voida noudattaa seitsenpäiväistä säännöllistä viikkorytmiä. Sellaisilla aloilla työskentelevä kristitty voi soveltaa lepopäivää käytäntöön parhaan kykynsä mukaan. Orjallinen sapatin pitäminen tuo vain lisärasitusta. Kun noudatat sapattia levosta käsin, Luojan antaman mahdollisuuden mukaan, niin menestyt. Muista, että sapattina on lupa tehdä hyvää. Työn tekemättä jättäminen aiheuttaisi usein enemmän vahinkoa ja kärsimystä ihmisille kuin sapatin pitäminen. Se ei ole lain hengen rikkomista, että teet työtä joskus myös sapattina, kun sinulla ei ole siihen muuta vaihtoehtoa. Voit levätä sitten toisena päivänä.

Pyri pitämään yhteinen sapatti Jumalan kansan kanssa niin usein kuin mahdollista, mutta älä anna sitoa itseäsi orjuuden ikeeseen, niin että kuormitat sydäntäsi syyllisyydellä, mistä olet vapaa. Rakkauden käskyn noudattaminen syrjäyttää monessa kohden sapatin käskyn pitämisen, joten teet oikein kuin sitä noudatat.

linkistä 4 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml



Sapatin kirjaimellinen viettäminen on mahdotonta ilman, että rikotaan rakkauden suurinta käskyä vastaan. Lehmät eivät pidä sapattia eikä muukaan luomakunta, joten jonkun on pitänyt siivota navetta ja lypsää lehmät myös sapattina kautta karjanhoidon historian. On hyvä, että työtehtäviä kierrätettäisiin siten, ettei saman ihmisen tarvitsisi tehdä työtä jokaisena sapattina. Sapattia tulisi noudattaa ja Herran päivää suuresti kunnioittaa. Jos joku hylkää tietoisesti Jumalan sanan ja on tottelematon, saattaa Herra hylätä hänet. Kyse ei ole lain alle joutumisesta, jos joku viettää sapattia vaan Herran sanan tottelemisesta. Tottelemattomuutta kuvastaa roomalaisen tavan mukaan sunnuntain viettäminen yleisenä lepopäivänä, ei sapatin pyhittäminen Herralle.

Yhteiskunta vaatii monia toimintoja myös sapatin päivänä. On ammatteja, joissa ei voida noudattaa seitsenpäiväistä säännöllistä viikkorytmiä. Sellaisilla aloilla työskentelevä kristitty voi soveltaa lepopäivää käytäntöön parhaan kykynsä mukaan. Orjallinen sapatin pitäminen tuo vain lisärasitusta. Kun noudatat sapattia levosta käsin, Luojan antaman mahdollisuuden mukaan, niin menestyt. Muista, että sapattina on lupa tehdä hyvää. Työn tekemättä jättäminen aiheuttaisi usein enemmän vahinkoa ja kärsimystä ihmisille kuin sapatin pitäminen. Se ei ole lain hengen rikkomista, että teet työtä joskus myös sapattina, kun sinulla ei ole siihen muuta vaihtoehtoa. Voit levätä sitten toisena päivänä.

Pyri pitämään yhteinen sapatti Jumalan kansan kanssa niin usein kuin mahdollista, mutta älä anna sitoa itseäsi orjuuden ikeeseen, niin että kuormitat sydäntäsi syyllisyydellä, mistä olet vapaa. Rakkauden käskyn noudattaminen syrjäyttää monessa kohden sapatin käskyn pitämisen, joten teet oikein kuin sitä noudatat.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Sapatin merkitys ihmiselle on kahtalainen. Se on ensinnäkin Herran luomistöiden muistojuhla. Sapattina on hyvä hiljentyä etsimään Jumalaa rukouksissa, sanan tutkimisen äärellä ja pyhässä seurakuntakokouksessa. Kiireiden keskellä ei ole kovin helppo palvella Herraa seurakunnan keskellä, mutta kun erotamme yhden päivän viikosta Jumalan palvelemista varten, niin saamme sapatista riemullisen ja juhlavan päivän, jolloin meillä on aikaa etsiä Jumalan tahtoa ja lujittaa siteitämme muihin pyhiin ja valittuihin.

Toinen merkitys sapatille on lepo. Ihminen ei ole väsymätön kone vaan tarvitsee tietyn määrän lepoa ja vapaa-aikaa, jotta jaksaa tehdä töitä muina päivinä kuin sapattina. Ellei ihminen suo itselleen lepoa, hän sairastuu ja voi lopulta kuolla rasituksen uuvuttamana. Levon puute näkyy pian psyykkisinä ja fyysisinä oireina, joten sapatti on tavallaan Jumalan luonnonlaki, mitä ei kukaan voi paeta. Ellei ihminen suostu lepäämään, niin luonto pitää huolen siitä, että hän lopulta uupuu ja joutuu lepoon vaikka sairasvuoteelle. Jos ihminen lyö jatkuvasti laimin lepopäivän, ei hän voi kestää arjen paineita. Ruumista ja mieltä ei ole tarkoitettu jatkuvaan työn tekemiseen. Meillä on lupa hemmotella itseämme ja levätä, jotta saamme voimia ja mielen virkeyttä jatkaa arjen askareita viikottaisen lepopäivän jälkeen.

Sapatilla on myös esikuvallinen ja vertauskuvallinen merkitys. Jeesus on tullut kutsumaan ihmisiä lepoon syntitaakkojen ja syyllisyyden sekä orjallisen lain noudattamisen alta. Matt.11.28-30 Jos joku on saanut synnit anteeksi, niin hän on päässyt lepoon omista töistään ja turvaa Kristuksen täytettyyn työhön pelastuksensa ehtona. Usko riittää tuomaan sielulle pelastuksen ja Pyhä Henki auttaa uskovaista noudattamaan Jumalan tahtoa ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja sydämen halusta. Jumala vaikuttaa uskovaisessa toisenlaisen mielenlaadun kuin on tämän maailman jumalattomilla ja uskonnollisilla tekopyhillä ihmisillä. Me emme yritä ansaita hyvillä teoilla Jumalan mielisuosiota ja lepyttää Jumalaa vihasta, sillä tiedämme, että Jumalan Pojan – Jeesuksen Kristuksen – uhri on ainoa, mikä voi sovittaa meidät Jumalan kanssa. Me perustaudumme elämässämme uskoon ja Jumalan armoon, emme lain tekoihin, mutta noudatamme Jumalan tahtoa armon vaikutuksesta, Jumalan voimalla, emme omalla voimallamme.

Sapattia vietetään edellämainittujen seikkojen lisäksi sen muistoksi, että Herra vapautti Israelin Egyptin orjuudesta. (5Moos 5:12-15.) Kristityt voivat ajatella tätä esikuvallisesti ja muistella sitä, miten tulivat uskoon: miten Jeesus vapautti meidät syntikahleista ja himojen orjuudesta.

linkistä 5 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Sapatin merkitys ihmiselle on kahtalainen. Se on ensinnäkin Herran luomistöiden muistojuhla. Sapattina on hyvä hiljentyä etsimään Jumalaa rukouksissa, sanan tutkimisen äärellä ja pyhässä seurakuntakokouksessa. Kiireiden keskellä ei ole kovin helppo palvella Herraa seurakunnan keskellä, mutta kun erotamme yhden päivän viikosta Jumalan palvelemista varten, niin saamme sapatista riemullisen ja juhlavan päivän, jolloin meillä on aikaa etsiä Jumalan tahtoa ja lujittaa siteitämme muihin pyhiin ja valittuihin.

Toinen merkitys sapatille on lepo. Ihminen ei ole väsymätön kone vaan tarvitsee tietyn määrän lepoa ja vapaa-aikaa, jotta jaksaa tehdä töitä muina päivinä kuin sapattina. Ellei ihminen suo itselleen lepoa, hän sairastuu ja voi lopulta kuolla rasituksen uuvuttamana. Levon puute näkyy pian psyykkisinä ja fyysisinä oireina, joten sapatti on tavallaan Jumalan luonnonlaki, mitä ei kukaan voi paeta. Ellei ihminen suostu lepäämään, niin luonto pitää huolen siitä, että hän lopulta uupuu ja joutuu lepoon vaikka sairasvuoteelle. Jos ihminen lyö jatkuvasti laimin lepopäivän, ei hän voi kestää arjen paineita. Ruumista ja mieltä ei ole tarkoitettu jatkuvaan työn tekemiseen. Meillä on lupa hemmotella itseämme ja levätä, jotta saamme voimia ja mielen virkeyttä jatkaa arjen askareita viikottaisen lepopäivän jälkeen.

Sapatilla on myös esikuvallinen ja vertauskuvallinen merkitys. Jeesus on tullut kutsumaan ihmisiä lepoon syntitaakkojen ja syyllisyyden sekä orjallisen lain noudattamisen alta. Matt.11.28-30 Jos joku on saanut synnit anteeksi, niin hän on päässyt lepoon omista töistään ja turvaa Kristuksen täytettyyn työhön pelastuksensa ehtona. Usko riittää tuomaan sielulle pelastuksen ja Pyhä Henki auttaa uskovaista noudattamaan Jumalan tahtoa ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja sydämen halusta. Jumala vaikuttaa uskovaisessa toisenlaisen mielenlaadun kuin on tämän maailman jumalattomilla ja uskonnollisilla tekopyhillä ihmisillä. Me emme yritä ansaita hyvillä teoilla Jumalan mielisuosiota ja lepyttää Jumalaa vihasta, sillä tiedämme, että Jumalan Pojan – Jeesuksen Kristuksen – uhri on ainoa, mikä voi sovittaa meidät Jumalan kanssa. Me perustaudumme elämässämme uskoon ja Jumalan armoon, emme lain tekoihin, mutta noudatamme Jumalan tahtoa armon vaikutuksesta, Jumalan voimalla, emme omalla voimallamme.

Sapattia vietetään edellämainittujen seikkojen lisäksi sen muistoksi, että Herra vapautti Israelin Egyptin orjuudesta. (5Moos 5:12-15.) Kristityt voivat ajatella tätä esikuvallisesti ja muistella sitä, miten tulivat uskoon: miten Jeesus vapautti meidät syntikahleista ja himojen orjuudesta.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jotkut kristityt uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.

Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä sapatti. Ilm.1:10 Kohta voidaan ymmärtää myös puheena Herran tulevasta päivästä, kun hän saapuu uudestaan maan päälle, mutta ei ole väärin ajatella Johanneksen puhuneen sapatista. Sunnuntaista hän ei ainakaan puhu, sillä sunnuntaita ei mainita Raamatussa kertaakaan Herran päivänä. Herran päivä on ollut aina sapatin päivä eli lauantai.

linkistä 6 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jotkut kristityt uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.

Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä sapatti. Ilm.1:10 Kohta voidaan ymmärtää myös puheena Herran tulevasta päivästä, kun hän saapuu uudestaan maan päälle, mutta ei ole väärin ajatella Johanneksen puhuneen sapatista. Sunnuntaista hän ei ainakaan puhu, sillä sunnuntaita ei mainita Raamatussa kertaakaan Herran päivänä. Herran päivä on ollut aina sapatin päivä eli lauantai.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Uudessa Testamentissa on pari kohtaa, mitä on tulkittu väärin ja yhdistetty ne sunnuntain viettämiseen Herran päivänä ja yleisenä lepopäivänä. Käsittelen seuraavaksi näitä kohtia.

Sapatti on Raamatussa erityinen päivä, jolloin seurakunnalla oli tapana kokoontua pyhään kokoukseen. 2Moos.12:16; 3Moos.23:3,21 Tämä on ikuinen säädös Israelille ja Jumalan seurakunnalle. Uusi Testamentti kertoo, että ensimmäiset opetuslapset kokoontuivat pyhäkössä sekä kodeissa myös muina päivinä kuin lauantaina, mutta tämä ei kumoa lauantaita viikkosapattina ja yleisenä lepopäivänä. Apt.2:39-47
Sabbaton

Raamattu on käännetty paikoin virheellisesti ja sillä tavalla on johdettu tietämättömiä ihmisiä harhaan. Opetuksesta osattomat kristityt ovat syyttömiä siihen, että papit ovat eksyttäneet heitä perinnäissäännöillä ja väärillä Raamatun tulkinnoilla.

Blue Letter Biblen mukaan kreikan kielen sana `sabbaton´ voi tarkoittaa sekä

1. lauantaita eli viikkosapattia
2. muuta vanhatestamentillista sapatin päivää, lakia sapateista tai
3. kokonaista viikkoa eli seitsemää päivää.

Näitä eri vaihtoehtoja ei tulisi käyttää mielivaltaisesti vaan tulisi pysyä siinä, mitä sanalla on alunperin tarkoitettu. Sapatti on tarkoittanut tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen joko uuden viikon alkamista eli sunnuntaita - viikon ensimmäistä päivää - tai sitten viikkosapattia eli lauantaita, viikon seitsemättä päivää. Huomaa tässä muuten se seikka, että viikko on siirretty alkamaan maanantaista, vaikka alun perin se alkoi aina sunnuntaista!

Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä (=sapattina; kreikaksi `sabbaton´) olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

Tässä ei puhuta siitä, että seurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin leipää murtamaan. Kokoontuminen alkoi ilmeisesti kreikan kielen sanan "sabbaton" mukaan jo lauantaina, sapatin puolella, ja venyi myöhäiseen yöhön asti, viikon ensimmäiseen päivään, jolloin Paavalin oli tarkoitus matkustaa pois paikkakunnalta.

Seuraavaa Raamatun kohtaa on erheellisesti pidetty todisteena siitä, että alkuseurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin eikä lauantaisin.

1.Korinttolaiskirje:
16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä (`kata mia sabbaton´; sapatin päivän jälkeen) pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.

Vaikka rahaa pantiin talteen viikon ensimmäisenä päivänä, ei se todista mitään sen puolesta, että seurakunta olisi kokoontunut sunnuntaisin ja vaihtanut sen päivän yleiseksi lepopäiväksi sapatin tilalle.

linkistä 7 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Uudessa Testamentissa on pari kohtaa, mitä on tulkittu väärin ja yhdistetty ne sunnuntain viettämiseen Herran päivänä ja yleisenä lepopäivänä. Käsittelen seuraavaksi näitä kohtia.

Sapatti on Raamatussa erityinen päivä, jolloin seurakunnalla oli tapana kokoontua pyhään kokoukseen. 2Moos.12:16; 3Moos.23:3,21 Tämä on ikuinen säädös Israelille ja Jumalan seurakunnalle. Uusi Testamentti kertoo, että ensimmäiset opetuslapset kokoontuivat pyhäkössä sekä kodeissa myös muina päivinä kuin lauantaina, mutta tämä ei kumoa lauantaita viikkosapattina ja yleisenä lepopäivänä. Apt.2:39-47
Sabbaton

Raamattu on käännetty paikoin virheellisesti ja sillä tavalla on johdettu tietämättömiä ihmisiä harhaan. Opetuksesta osattomat kristityt ovat syyttömiä siihen, että papit ovat eksyttäneet heitä perinnäissäännöillä ja väärillä Raamatun tulkinnoilla.

Blue Letter Biblen mukaan kreikan kielen sana `sabbaton´ voi tarkoittaa sekä

1. lauantaita eli viikkosapattia
2. muuta vanhatestamentillista sapatin päivää, lakia sapateista tai
3. kokonaista viikkoa eli seitsemää päivää.

Näitä eri vaihtoehtoja ei tulisi käyttää mielivaltaisesti vaan tulisi pysyä siinä, mitä sanalla on alunperin tarkoitettu. Sapatti on tarkoittanut tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen joko uuden viikon alkamista eli sunnuntaita - viikon ensimmäistä päivää - tai sitten viikkosapattia eli lauantaita, viikon seitsemättä päivää. Huomaa tässä muuten se seikka, että viikko on siirretty alkamaan maanantaista, vaikka alun perin se alkoi aina sunnuntaista!

Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä (=sapattina; kreikaksi `sabbaton´) olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

Tässä ei puhuta siitä, että seurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin leipää murtamaan. Kokoontuminen alkoi ilmeisesti kreikan kielen sanan "sabbaton" mukaan jo lauantaina, sapatin puolella, ja venyi myöhäiseen yöhön asti, viikon ensimmäiseen päivään, jolloin Paavalin oli tarkoitus matkustaa pois paikkakunnalta.

Seuraavaa Raamatun kohtaa on erheellisesti pidetty todisteena siitä, että alkuseurakunta olisi kokoontunut erityisesti sunnuntaisin eikä lauantaisin.

1.Korinttolaiskirje:
16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä (`kata mia sabbaton´; sapatin päivän jälkeen) pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.

Vaikka rahaa pantiin talteen viikon ensimmäisenä päivänä, ei se todista mitään sen puolesta, että seurakunta olisi kokoontunut sunnuntaisin ja vaihtanut sen päivän yleiseksi lepopäiväksi sapatin tilalle.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Adventistit ovat tehneet sapatin käskyn pitämisestä lähes tulkoon pelastumisen ehdon. He uskovat, että sapatin käsky on Herran sinetti pyhien otsassa ja sunnuntain viettäminen pelätty pedon merkki Ilmestyskirjassa, jonka ottaneet ihmiset joutuvat kadotukseen, kun kumartavat petoa. Ilm.13:11-18

On muistettava, ettei yksikään ihminen pelastu sen ansiosta, että pitää yhden tai useamman Herran käskyn. Jos rikomme yhtä käskyä vastaan, olemme syypäät ikuiseen kadotukseen. Lain tie ei voi johtaa meitä taivaaseen, koska jokainen meistä lankeaa ainakin vähässä ja joskus paljossakin. Ellei Jeesus antaisi meille syntejä anteeksi ja vihmoisi meitä verellään jatkuvasti, niin emme olisi puhtaita Isän Jumalan edessä. Saamme nyt kuitenkin uskoa Raamatun sanan, että Jumala on tehnyt meidät iankaikkisesti täydellisiksi Jeesuksen kertakaikkisen veren ja ruumiin uhrin perusteella. Hebr.10:10-17 Me kelpaamme Isälle loppuun saakka Jeesuksen vanhurskauden tähden, emme oman vanhurskautemme ansiosta. Se ei anna meille kuitenkaan oikeutta elää synnissä ja rikkoa tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Me emme saa elää synnissä, kun olemme armon alla emmekä lain alla: pois se! Room.6 Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jopa ajattelukykyä, niin että haluamme tehdä kaikessa hyvin ja elää Jumalan tahdon mukaan. Fil.2:12-13; 1Tess.2:13; 2Tess.1:11-12; 2Kor.3:1-6; Hebr.13:20-21

Sapatin käskyn tahallinen rikkominen voi johtaa ihmisen senkaltaiseen paatumukseen, että hän kuolee hengellisesti ja menettää pelastuksen. Meillä ei ole lupa rikkoa yhtäkään käskyä vastaan sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt kaiken lain meidän puolestamme. Armoa ei saa käyttää lupalappuna synnin tekemiselle ja kristityn vapautta verhona pahuudelle. Meidät on kutsuttu pyhitykseen eli erottautumaan tämän maailman tavoista ja syntisaastasta. Jeesus on vapauttanut meidät synnin orjuudesta ja saatanan vallasta rakastamaan Jumalaa ja toinen toistamme. Kun Jeesus tekee jonkun vapaaksi, niin hän on silloin todella vapaa. Emme saa rikkoa sapatin käskyä armon verukkeella.

Sapatin käsky on edelleen voimassa, sillä Jeesus ei kumonnut lakia vaan täytti sen. Paavali vahvisti lain ja todisti, että se on vanhurskas, käskysana hyvä, vanhurskas ja pyhä. Room.3:31; 7:12 Meillä ei ole lupa rikkoa huorintekokäskyä, varastamisen kieltoa, himoitsemisen kieltoa, epäjumalan palvelemisen kieltoa tai mitään muutakaan käskyä sen perusteella, että Jeesus on täyttänyt lain. Jos joku opettaa muuta, niin hän on eksynyt pois totuudesta ja joutunut tuomion alaiseksi. Saakoon Jumala varjella meidät kaikelta pahalta.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jotkut kristityt eivät pyhitä sunnuntaita eivätkä lauantaita. He uskovat, että sapatin käsky on kumottu ja pitävät sunnuntain pyhittämisen turhana. Heille kaikki päivät ovat yhdenarvoiset. He pyrkivät silti lepäämään silloin, kun se heille mahdollista on. Yleensä se on mahdollista sunnuntaina, mikä on yleinen lepopäivä.

Sapatin tai sunnuntain pyhittämättä jättämistä perustellaan ns. "vapauden lailla". Jaak.1:25 Se on sama kuin "Kristuksen laki". 1Kor.9:21 Kristuksen lailla ymmärretään puolestaan rakkauden kaksoiskäskyä: "Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi." Matt.22:36-40 Näissä kahdessa käskyssä riippuvat kiinni kaikki opetus ja profeetat. (toora: opetus, laki)

Vapauden laissa ja Kristuksen laissa vaeltaminen on ymmärretty väärin. On luultu, että kristityn vapaus tarkoittaa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia vastaan. Tai sitten on luultu, ettei laki ole enää voimassa vaan se on kumottu. Apostolit ja Jeesus eivät kuitenkaan kumonneet lakia vaan vahvistivat sen. Jeesus täytti kaiken lain meidän puolestamme. Matt.5:17-20; Room.3:27-31; Joh.19:30 Me pelastumme sen ansiosta, että Jeesus täytti kaiken lain eikä tehnyt syntiä, jos uskomme sovituksen sanan, sanan ristin verestä ja Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Vapauden laki ei anna meille lupaa rikkoa mitä tahansa Jumalan käskyä vastaan. Se ei anna meille lupaa rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Jotkut kristityt luulevat, että vapauden laki antaa luvan rikkoa sapatin käskyä vastaan, mutta muita käskyjä täytyy noudattaa. Tai sitten he luulevat, että se on antanut vapauden muuttaa sapatin käskyä ja siirtää Herran päivä sunnuntaiksi. Mihin perustuu sellainen luulo? Jumalan vaikuttamaan uskoon ei kuulu tällainen lain käskyn halveksunta. Sen on vihollinen kylvänyt ihmisen sydämeen ja se pitää siksi repiä sieltä juurineen pois, ettei aiheuttaisi vahinkoa sieluille.

Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tämä on se vapaus, mikä kristityillä on. Kristuksen laissa vaeltaminen on Hengessä vaeltamista ja se taas on synnin vihaamista sekä karttamista ja hyvän tekemistä. Kun kristitty vaeltaa Hengen vapaudessa, noudattaa hän silloin Jumalan tahtoa eli pitää käskyt. Käskyjä ei ole lupa kenenkään rikkoa vapauden perusteella. Me emme saa käyttää kristityn vapautta verhona pahuudelle, yllykkeenä lihalle. Jumala armo ei saa olla kristitylle lupalappu synnin tekemiselle, niin että ajatellaan armon peittävän kaiken alleen ja elämme röyhkeästi synnissä pilkaten siten Jumalan nimeä.

Tahallinen synnin tekeminen ja synnissä eläminen kadottaa ihmisen sielun. Synti tappaa harjoittajansa ensin hengellisesti tässä maailman ajassa ja lopulta ikuisesti, kun jumalaton ja kadotettu joutuu ikuiseen tietoiseen eroon rakastavasta Jumalasta. Tätä tarkoittaa kadotus: se on katoamista Herran kasvojen edestä ja hänen kirkkautensa voimasta. Se on häviämistä tämän maan päältä ja auringon alta, joutumista tuleen ja tulikivijärveen, mikä on toinen kuolema.

Jumalan lapsi ei karta syntiä sen vuoksi, että pelkää helvetin tuomiota vaan siksi, että hän elää jatkuvassa mielen muuttumisessa. Jumala on vaikuttanut hänessä mielenmuutoksen, niin ettei uskovainen halua elää synnissä ja rikkoa Jumalaa vastaan. Uskovainen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska se on hänen mielenlaatunsa. Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen ei ole silloin vastenmielinen ja raskas tehtävä vaan iloinen asia, kevyt kuorma, jonka jokainen jaksaa kantaa. Jumala antaa siihen voiman ja vaikuttaa tahtomisen sekä tekemisen. Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaat. 1Joh.5:3

Rakkauden käskyyn kuuluu ja sisältyy myös sapatin käsky. Sapattia tulee kunnioittaa Herran valitsemana levon päivänä ja pyhäpäivänä, joka tulee erottaa muista päivistä aivan erityisellä tavalla. Jumala siunaa kansaansa, joka noudattaa hänen sanaansa ja kääntyy pois pahuudestaan.

Sapatti ei ole annettu merkiksi vain juutalaisten ja Herran välisestä liitosta, niin kuin luullaan. Sapatti on annettu kaikille ihmisille lepopäiväksi. Mar.2:27; 1Tim.2:3-7 Jumala tahtoo, että jokainen maailman ihminen noudattaisi hänen lakiaan ja pitäisi käskyt. Ne ovat annetut ihmisen parasta ajatellen, että ihminen varjeltuisi pahalta. Ps.119 Ihminen voi pitää tiensä puhtaana vain siten, että noudattaa Jumalan sanan ohjeita ja neuvoja, joiden keskeinen osa kymmenen käskyä ovat. Myös pakanoilla on oikeus nauttia Herran säätämästä levon päivästä ja pyhittää se. Näin on ollut kautta aikojen. Jumalan lait ovat paremmat kuin minkään pakanakansan lait ja valitut pakanat ovat ottaneet mielellään noudatettavakseen Jumalan lain. Jes.56

linkistä 10 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Jotkut kristityt eivät pyhitä sunnuntaita eivätkä lauantaita. He uskovat, että sapatin käsky on kumottu ja pitävät sunnuntain pyhittämisen turhana. Heille kaikki päivät ovat yhdenarvoiset. He pyrkivät silti lepäämään silloin, kun se heille mahdollista on. Yleensä se on mahdollista sunnuntaina, mikä on yleinen lepopäivä.

Sapatin tai sunnuntain pyhittämättä jättämistä perustellaan ns. "vapauden lailla". Jaak.1:25 Se on sama kuin "Kristuksen laki". 1Kor.9:21 Kristuksen lailla ymmärretään puolestaan rakkauden kaksoiskäskyä: "Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi." Matt.22:36-40 Näissä kahdessa käskyssä riippuvat kiinni kaikki opetus ja profeetat. (toora: opetus, laki)

Vapauden laissa ja Kristuksen laissa vaeltaminen on ymmärretty väärin. On luultu, että kristityn vapaus tarkoittaa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia vastaan. Tai sitten on luultu, ettei laki ole enää voimassa vaan se on kumottu. Apostolit ja Jeesus eivät kuitenkaan kumonneet lakia vaan vahvistivat sen. Jeesus täytti kaiken lain meidän puolestamme. Matt.5:17-20; Room.3:27-31; Joh.19:30 Me pelastumme sen ansiosta, että Jeesus täytti kaiken lain eikä tehnyt syntiä, jos uskomme sovituksen sanan, sanan ristin verestä ja Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Vapauden laki ei anna meille lupaa rikkoa mitä tahansa Jumalan käskyä vastaan. Se ei anna meille lupaa rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Jotkut kristityt luulevat, että vapauden laki antaa luvan rikkoa sapatin käskyä vastaan, mutta muita käskyjä täytyy noudattaa. Tai sitten he luulevat, että se on antanut vapauden muuttaa sapatin käskyä ja siirtää Herran päivä sunnuntaiksi. Mihin perustuu sellainen luulo? Jumalan vaikuttamaan uskoon ei kuulu tällainen lain käskyn halveksunta. Sen on vihollinen kylvänyt ihmisen sydämeen ja se pitää siksi repiä sieltä juurineen pois, ettei aiheuttaisi vahinkoa sieluille.

Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tämä on se vapaus, mikä kristityillä on. Kristuksen laissa vaeltaminen on Hengessä vaeltamista ja se taas on synnin vihaamista sekä karttamista ja hyvän tekemistä. Kun kristitty vaeltaa Hengen vapaudessa, noudattaa hän silloin Jumalan tahtoa eli pitää käskyt. Käskyjä ei ole lupa kenenkään rikkoa vapauden perusteella. Me emme saa käyttää kristityn vapautta verhona pahuudelle, yllykkeenä lihalle. Jumala armo ei saa olla kristitylle lupalappu synnin tekemiselle, niin että ajatellaan armon peittävän kaiken alleen ja elämme röyhkeästi synnissä pilkaten siten Jumalan nimeä.

Tahallinen synnin tekeminen ja synnissä eläminen kadottaa ihmisen sielun. Synti tappaa harjoittajansa ensin hengellisesti tässä maailman ajassa ja lopulta ikuisesti, kun jumalaton ja kadotettu joutuu ikuiseen tietoiseen eroon rakastavasta Jumalasta. Tätä tarkoittaa kadotus: se on katoamista Herran kasvojen edestä ja hänen kirkkautensa voimasta. Se on häviämistä tämän maan päältä ja auringon alta, joutumista tuleen ja tulikivijärveen, mikä on toinen kuolema.

Jumalan lapsi ei karta syntiä sen vuoksi, että pelkää helvetin tuomiota vaan siksi, että hän elää jatkuvassa mielen muuttumisessa. Jumala on vaikuttanut hänessä mielenmuutoksen, niin ettei uskovainen halua elää synnissä ja rikkoa Jumalaa vastaan. Uskovainen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska se on hänen mielenlaatunsa. Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen ei ole silloin vastenmielinen ja raskas tehtävä vaan iloinen asia, kevyt kuorma, jonka jokainen jaksaa kantaa. Jumala antaa siihen voiman ja vaikuttaa tahtomisen sekä tekemisen. Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaat. 1Joh.5:3

Rakkauden käskyyn kuuluu ja sisältyy myös sapatin käsky. Sapattia tulee kunnioittaa Herran valitsemana levon päivänä ja pyhäpäivänä, joka tulee erottaa muista päivistä aivan erityisellä tavalla. Jumala siunaa kansaansa, joka noudattaa hänen sanaansa ja kääntyy pois pahuudestaan.

Sapatti ei ole annettu merkiksi vain juutalaisten ja Herran välisestä liitosta, niin kuin luullaan. Sapatti on annettu kaikille ihmisille lepopäiväksi. Mar.2:27; 1Tim.2:3-7 Jumala tahtoo, että jokainen maailman ihminen noudattaisi hänen lakiaan ja pitäisi käskyt. Ne ovat annetut ihmisen parasta ajatellen, että ihminen varjeltuisi pahalta. Ps.119 Ihminen voi pitää tiensä puhtaana vain siten, että noudattaa Jumalan sanan ohjeita ja neuvoja, joiden keskeinen osa kymmenen käskyä ovat. Myös pakanoilla on oikeus nauttia Herran säätämästä levon päivästä ja pyhittää se. Näin on ollut kautta aikojen. Jumalan lait ovat paremmat kuin minkään pakanakansan lait ja valitut pakanat ovat ottaneet mielellään noudatettavakseen Jumalan lain. Jes.56

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että lakiin on tullut muutos. Hebr.7:12 Muutos koskee leeviläistä pappeutta. Kristuksesta on tullut uuden liiton Jumalan kansan ylimmäinen pappi. Koko kansa toimii pappeina hänen valtakunnassaan. Hebr.2:17-3:6; 4:14-5:10; 7:1-8:6; 9:11-10:31; 1Piet.2:9-10; Ilm.1:6; 5:9,10; 20:4-6 Uuden liiton Jumalan kansassa pappeus ei periydy isiltä pojille lihallisen syntymän perusteella niin kuin teki vanhan liiton Jumalan kansassa, lihallisessa Israelissa. Jokainen Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on uudessa liitossa samalla myös Jumalan pappi. Tätä sanotaan "yleiseksi pappeudeksi".

Toinen asia, mikä on muuttunut, on vanhatestamentillinen uhrijärjestelmä ja uskonnolliset puhdistusrituaalit. Jeesus uhrasi itsensä kertakaikkiaan uhriksi Isälle Jumalalle eikä sitä uhria tarvitse tai saa uusia. Mooseksen lain mukaiset eläin- ja ruokauhrit ovat käyneet tarpeettomiksi. Niiden uhraaminen on jopa syntiä, sillä ne halventavat Jeesuksen uhrin merkitystä ja riittävyyttä.

Puhdistusrituaalit tähtäävät lihan puhtauteen eli ihmisen ulkokuoreen. (esim. 3.Moos.15) Jumala tähtää ihmisen sydämeen ja tahtoo puhdistaa sen Poikansa verellä. Hebr.9:14; 1Joh.1:7-2:2; Matt.26:26-28; Apt.15:7-11 Verellä puhdistettu sydän sykkii elämää Jumalalle. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja uskon kautta voidaan toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä. Uskon kautta me saamme ymmärrystä, tietoa, viisautta ja voimaa vaeltaa hänen tahtonsa mukaan. Jumalan tuli polttaa sydämestä pois kaikkea saastaa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä pyhittäytymistä eli erottautumista tästä maailmasta, synnistä ja perkeleestä, niin että voimme palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä ja omallatunnolla. Tämä on uskovaisten etuoikeus.

Ruumiin puhtauteen tähtäävät rituaalit ovat käyneet tarpeettomiksi. Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin kertakaikkinen uhri on tuonut ihmiselle sen puhtauden, mikä riittää Isän edessä. Kristittyjen ei tule noudattaa vanhan liiton aikaisia uhrimenoja ja uskonnollisia rituaaleja. Meille on annettu vietettäväksi Herran muistoateria eli ehtoollinen ja sen lisäksi uskoontulleet tulee kastaa pelastettuina sen merkiksi, mitä sydämessä on jo ennen kastetta tapahtunut: ihminen on siirtynyt kuolemasta elämään ja hän on syntynyt sydämen ympärileikkauksen kautta Hengessä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi kuultuaan Jumalan sanan ja otettuaan sen vastaan, uskottuaan sen. Joh.5:24; 3:1-8; 1:12,13; 1Joh 3:9,10; 5:1-5; 1Piet.1:23; Room.2:28-29; 10:5-17; Kol 2:11,12; Tiit 3:5; Apt.10:34-48; 1Tess.1:2-7; 2:13; Jaak.1:18; 1Kor.11:23-26; 12:12,13,27

linkistä 11 kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että lakiin on tullut muutos. Hebr.7:12 Muutos koskee leeviläistä pappeutta. Kristuksesta on tullut uuden liiton Jumalan kansan ylimmäinen pappi. Koko kansa toimii pappeina hänen valtakunnassaan. Hebr.2:17-3:6; 4:14-5:10; 7:1-8:6; 9:11-10:31; 1Piet.2:9-10; Ilm.1:6; 5:9,10; 20:4-6 Uuden liiton Jumalan kansassa pappeus ei periydy isiltä pojille lihallisen syntymän perusteella niin kuin teki vanhan liiton Jumalan kansassa, lihallisessa Israelissa. Jokainen Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on uudessa liitossa samalla myös Jumalan pappi. Tätä sanotaan "yleiseksi pappeudeksi".

Toinen asia, mikä on muuttunut, on vanhatestamentillinen uhrijärjestelmä ja uskonnolliset puhdistusrituaalit. Jeesus uhrasi itsensä kertakaikkiaan uhriksi Isälle Jumalalle eikä sitä uhria tarvitse tai saa uusia. Mooseksen lain mukaiset eläin- ja ruokauhrit ovat käyneet tarpeettomiksi. Niiden uhraaminen on jopa syntiä, sillä ne halventavat Jeesuksen uhrin merkitystä ja riittävyyttä.

Puhdistusrituaalit tähtäävät lihan puhtauteen eli ihmisen ulkokuoreen. (esim. 3.Moos.15) Jumala tähtää ihmisen sydämeen ja tahtoo puhdistaa sen Poikansa verellä. Hebr.9:14; 1Joh.1:7-2:2; Matt.26:26-28; Apt.15:7-11 Verellä puhdistettu sydän sykkii elämää Jumalalle. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja uskon kautta voidaan toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä. Uskon kautta me saamme ymmärrystä, tietoa, viisautta ja voimaa vaeltaa hänen tahtonsa mukaan. Jumalan tuli polttaa sydämestä pois kaikkea saastaa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä pyhittäytymistä eli erottautumista tästä maailmasta, synnistä ja perkeleestä, niin että voimme palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä ja omallatunnolla. Tämä on uskovaisten etuoikeus.

Ruumiin puhtauteen tähtäävät rituaalit ovat käyneet tarpeettomiksi. Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin kertakaikkinen uhri on tuonut ihmiselle sen puhtauden, mikä riittää Isän edessä. Kristittyjen ei tule noudattaa vanhan liiton aikaisia uhrimenoja ja uskonnollisia rituaaleja. Meille on annettu vietettäväksi Herran muistoateria eli ehtoollinen ja sen lisäksi uskoontulleet tulee kastaa pelastettuina sen merkiksi, mitä sydämessä on jo ennen kastetta tapahtunut: ihminen on siirtynyt kuolemasta elämään ja hän on syntynyt sydämen ympärileikkauksen kautta Hengessä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi kuultuaan Jumalan sanan ja otettuaan sen vastaan, uskottuaan sen. Joh.5:24; 3:1-8; 1:12,13; 1Joh 3:9,10; 5:1-5; 1Piet.1:23; Room.2:28-29; 10:5-17; Kol 2:11,12; Tiit 3:5; Apt.10:34-48; 1Tess.1:2-7; 2:13; Jaak.1:18; 1Kor.11:23-26; 12:12,13,27

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Vertauskuvaa ei saa sotkea itse asiain olemukseen. Vesikaste kuvaa sitä, mitä ihmiselle on tapahtunut uudestisyntymisessä ennen vesikastetta. Hän on saanut Pyhän Hengen sydämeensä ja siirtynyt kuolemasta elämään. Kol.1:9-23; Ef.1:13-14; Apt.10:43-48 Hän vaeltaa Hengen pyhityksessä Jumalan voimasta Jumalan tahdon mukaan eli pitää käskyt ja Raamatun ohjeet. 2Tess.2:13-17; 1Tess.4:1-12; Room.6:1-23; 1Piet.1:1-5 Ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ruumiin uhria ja verta. Ehtoollisen leipä ei ole Kristuksen ruumis eikä muutu Ihmisen Pojan lihaksi. Ehtoollisen viini ei ole Kristuksen veri eikä muutu mystisesti Ihmisen Pojan vereksi. Ne ainoastaan kuvaavat sitä, mikä on tapahtunut Golgatan ristillä ajanlaskumme alkupuolella, noin vuoden 30 jKr. paikkeilla.

Yksikään ihminen ei saa pelastusta ilman uskoa, nauttimalla ehtoollista tai ottamalla kasteen. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että ottamalla kasteen saa synnit anteeksi ja pelastuu. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että tulee osalliseksi Kristuksen verestä ja ruumiin uhrista nauttimalla ehtoollista. Syntien sovituksesta tullaan osalliseksi vain ja ainoastaan Jeesuksen uskon kautta, ei minkään uskonnollisen rituaalin kautta, vaikka se kuinka oikeaoppisesti suoritettaisiin. Uskon kohde ei ole jokin rituaali vaan Jeesus Kristus: se, mitä Herra on tehnyt meidän edestämme Golgatan ristillä. Pelastavan sanan saarnan sisältö ei ole opetus vesikasteesta tai ehtoollisesta vaan kertomus syntien sovituksesta, minkä perusteella jokainen ihminen tulee kelvolliseksi Jumalalle, kun uskoo sovituksen sanan.

Kristittyjen joukossa on veljiä, jotka ovat eksyneet pois Jumalan sanan terveestä opista ja suoralta tieltä. He antavat vesikasteelle ja ehtoolliselle sellaisia merkityksiä, mitä niillä ei Jumalan silmissä ole. He liittävät pelastuksen näiden rituaalien suorittamiseen. Heidän käsityksensä mukaan sielu ei ole osallinen Kristuksen tuomasta syntien sovituksesta, ellei hän osallistu näihin rituaaleihin. He luulevat, että rituaalin aikana Jumalan armo välittyy mystisellä tavalla rituaaliin osallistuvaan ihmiseen. He luulevat, että ihminen tulee kastetuksi Pyhässä Hengessä Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen vain jos hänet kastetaan vedessä, ei muuten, pelkän uskon kautta ja uudestisyntymisen tuloksena. He sijoittavat uudestisyntymisen vesikasteeseen eivätkä ymmärrä sitä, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä silloin, kun ottaa vastaan Jumalan sanan ja uskoo hyvän sanoman pelastuksesta. Tällainen on taikauskoa ja mystiikkaa, mistä kaikkien kristittyjen täytyy sanoutua juurta jaksain irti, jos mielivät säilyttää puhtauden Jumalan kasvojen edessä ja nähdä Isän Jumalan.

Vain puhdassydämiset näkevät Isän: ei yksikään, joka turvaa lain tekoihin ja uskonnollisiin rituaaleihin Kristuksen veren sijasta. Nämä rituaalit eivät ole ainoastaan Kristuksen veren rinnalla pelastuksen ehtona vaan ne syrjäyttävät pyhän veren kokonaan. Jos joku uskoo sydämestään sen, ettei ihminen voi olla osallinen sovituksesta muuten kuin rituaalien kautta, on hän pannut kaiken turvansa ihmistekoon eikä luota lainkaan Jumalaan. Hän ei perusta taivastoivoaan uskon varaan ja Jumalan armoon Kristuksessa vaan lain tekoon, minkä johdosta hän on kirouksen alla. Toivottavasti Jumala saa sellaisen sielun vapauttaa kirouksesta ja johdattaa Jumalan lasten kirkkauden vapauteen yhdessä kaikkien pyhien kanssa.

12 linkistä. kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Vertauskuvaa ei saa sotkea itse asiain olemukseen. Vesikaste kuvaa sitä, mitä ihmiselle on tapahtunut uudestisyntymisessä ennen vesikastetta. Hän on saanut Pyhän Hengen sydämeensä ja siirtynyt kuolemasta elämään. Kol.1:9-23; Ef.1:13-14; Apt.10:43-48 Hän vaeltaa Hengen pyhityksessä Jumalan voimasta Jumalan tahdon mukaan eli pitää käskyt ja Raamatun ohjeet. 2Tess.2:13-17; 1Tess.4:1-12; Room.6:1-23; 1Piet.1:1-5 Ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ruumiin uhria ja verta. Ehtoollisen leipä ei ole Kristuksen ruumis eikä muutu Ihmisen Pojan lihaksi. Ehtoollisen viini ei ole Kristuksen veri eikä muutu mystisesti Ihmisen Pojan vereksi. Ne ainoastaan kuvaavat sitä, mikä on tapahtunut Golgatan ristillä ajanlaskumme alkupuolella, noin vuoden 30 jKr. paikkeilla.

Yksikään ihminen ei saa pelastusta ilman uskoa, nauttimalla ehtoollista tai ottamalla kasteen. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että ottamalla kasteen saa synnit anteeksi ja pelastuu. Yksikään ihminen ei saa pelastusta uskomalla, että tulee osalliseksi Kristuksen verestä ja ruumiin uhrista nauttimalla ehtoollista. Syntien sovituksesta tullaan osalliseksi vain ja ainoastaan Jeesuksen uskon kautta, ei minkään uskonnollisen rituaalin kautta, vaikka se kuinka oikeaoppisesti suoritettaisiin. Uskon kohde ei ole jokin rituaali vaan Jeesus Kristus: se, mitä Herra on tehnyt meidän edestämme Golgatan ristillä. Pelastavan sanan saarnan sisältö ei ole opetus vesikasteesta tai ehtoollisesta vaan kertomus syntien sovituksesta, minkä perusteella jokainen ihminen tulee kelvolliseksi Jumalalle, kun uskoo sovituksen sanan.

Kristittyjen joukossa on veljiä, jotka ovat eksyneet pois Jumalan sanan terveestä opista ja suoralta tieltä. He antavat vesikasteelle ja ehtoolliselle sellaisia merkityksiä, mitä niillä ei Jumalan silmissä ole. He liittävät pelastuksen näiden rituaalien suorittamiseen. Heidän käsityksensä mukaan sielu ei ole osallinen Kristuksen tuomasta syntien sovituksesta, ellei hän osallistu näihin rituaaleihin. He luulevat, että rituaalin aikana Jumalan armo välittyy mystisellä tavalla rituaaliin osallistuvaan ihmiseen. He luulevat, että ihminen tulee kastetuksi Pyhässä Hengessä Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen vain jos hänet kastetaan vedessä, ei muuten, pelkän uskon kautta ja uudestisyntymisen tuloksena. He sijoittavat uudestisyntymisen vesikasteeseen eivätkä ymmärrä sitä, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä silloin, kun ottaa vastaan Jumalan sanan ja uskoo hyvän sanoman pelastuksesta. Tällainen on taikauskoa ja mystiikkaa, mistä kaikkien kristittyjen täytyy sanoutua juurta jaksain irti, jos mielivät säilyttää puhtauden Jumalan kasvojen edessä ja nähdä Isän Jumalan.

Vain puhdassydämiset näkevät Isän: ei yksikään, joka turvaa lain tekoihin ja uskonnollisiin rituaaleihin Kristuksen veren sijasta. Nämä rituaalit eivät ole ainoastaan Kristuksen veren rinnalla pelastuksen ehtona vaan ne syrjäyttävät pyhän veren kokonaan. Jos joku uskoo sydämestään sen, ettei ihminen voi olla osallinen sovituksesta muuten kuin rituaalien kautta, on hän pannut kaiken turvansa ihmistekoon eikä luota lainkaan Jumalaan. Hän ei perusta taivastoivoaan uskon varaan ja Jumalan armoon Kristuksessa vaan lain tekoon, minkä johdosta hän on kirouksen alla. Toivottavasti Jumala saa sellaisen sielun vapauttaa kirouksesta ja johdattaa Jumalan lasten kirkkauden vapauteen yhdessä kaikkien pyhien kanssa.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Kolmas asia, mikä ei kuulu enää kristityille, on Mooseksen lain rangaistusmääräykset, joista ankarin on kuolemantuomio. Jumala ei itsekään noudattanut joka kerta tämän tuomion täytäntöönpanoa Raamatun historiassa. Hän jätti tuomitsematta Daavidin tämän aviorikoksesta Baatseban kanssa ja Uurian tapattamisesta. 2Sam.11-12 Jeesus ei hyväksynyt aviorikoksesta kiinni saadun naisen kivitystuomiota, vaikka juutalaisten laki tähän kehottaa. Joh.8:1-11 Jumalan tahto on ensisijaisesti antaa anteeksi ja saada aikaan mielenmuutos lakia rikkoneen sydämessä. Jos syntinen katuu syntiään ja kääntyy Jumalan puoleen, niin hänen sydämensä leikataan ympäri Hengessä, niin että hänestä tulee uusi luomus. Room.2:28-29; 2Kor.5:17 Uusi luomus yhtyy ilolla Jumalan lakiin ja noudattaa sitä sydämen yksinkertaisuudella. Room.7:22-8:16 Tätä sanotaan "Hengen uudeksi tilaksi", "Hengessä vaeltamiseksi" ja "Hengen pyhitykseksi". Room.7:6; Gal.5:13-26; 2Tess.2:13-17 Uusi luomus tunnetaan myös nimellä "Jumalan uusi ihminen". Uudestisyntymätöntä ihmistä tai ihmisessä kiinni riippuvaa synnin olemusta – "lihaa" – sanotaan "vanhaksi Aatamiksi". Se on synnin turmelema ihmisen mielenlaatu, josta Kristus Jeesus tahtoo kaikki ihmiset vapauttaa.

Jumalan laki voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. Kymmenen käskyä. 2Moos.20:1-17; 5Moos.5:6-21
2. Seremonialaki: uhrit, puhdistusrituaalit ja jumalanpalvelussäädökset. 2Moos.25...(suuri osa Mooseksen kirjoja 3-5)
3. Siviililaki: rangaistusmääräykset, Israelin yhteiskunnallinen laki ja sotalait. 2Moos.21-23; 3Moos.20; 5Moos.13; 17; 20. - 27. luvut

Kymmenen käskyn ulkopuolella on joitakin hyviä säädöksiä, mitkä täydentävät näitä käskyjä. Esimerkiksi seitsemäs käsky kieltää vain aviorikoksen tekemisen, mutta monet muut säädökset tuomitsevat lisäksi haureuden harjoittamisen, mikä on laajempi käsite ja pitää sisällään riettauden, irstauden, siveettömyyden ynnä muun luonnottoman seksin harjoittamisen. Jumala tuomitsee mm. eläimiin sekaantumisen ja homoseksuaalisuuden "syntinä". 3Moos.18:22-23; Room.1:24-32 Kaikkia hyviä säädöksiä tulee edelleen noudattaa, mutta "vanhentuneet" seremonialain säädökset eivät kuulu noudatettavien käskyjen piiriin vapaudessa vaeltaville kristityille.

13 linkistä. kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Kolmas asia, mikä ei kuulu enää kristityille, on Mooseksen lain rangaistusmääräykset, joista ankarin on kuolemantuomio. Jumala ei itsekään noudattanut joka kerta tämän tuomion täytäntöönpanoa Raamatun historiassa. Hän jätti tuomitsematta Daavidin tämän aviorikoksesta Baatseban kanssa ja Uurian tapattamisesta. 2Sam.11-12 Jeesus ei hyväksynyt aviorikoksesta kiinni saadun naisen kivitystuomiota, vaikka juutalaisten laki tähän kehottaa. Joh.8:1-11 Jumalan tahto on ensisijaisesti antaa anteeksi ja saada aikaan mielenmuutos lakia rikkoneen sydämessä. Jos syntinen katuu syntiään ja kääntyy Jumalan puoleen, niin hänen sydämensä leikataan ympäri Hengessä, niin että hänestä tulee uusi luomus. Room.2:28-29; 2Kor.5:17 Uusi luomus yhtyy ilolla Jumalan lakiin ja noudattaa sitä sydämen yksinkertaisuudella. Room.7:22-8:16 Tätä sanotaan "Hengen uudeksi tilaksi", "Hengessä vaeltamiseksi" ja "Hengen pyhitykseksi". Room.7:6; Gal.5:13-26; 2Tess.2:13-17 Uusi luomus tunnetaan myös nimellä "Jumalan uusi ihminen". Uudestisyntymätöntä ihmistä tai ihmisessä kiinni riippuvaa synnin olemusta – "lihaa" – sanotaan "vanhaksi Aatamiksi". Se on synnin turmelema ihmisen mielenlaatu, josta Kristus Jeesus tahtoo kaikki ihmiset vapauttaa.

Jumalan laki voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. Kymmenen käskyä. 2Moos.20:1-17; 5Moos.5:6-21
2. Seremonialaki: uhrit, puhdistusrituaalit ja jumalanpalvelussäädökset. 2Moos.25...(suuri osa Mooseksen kirjoja 3-5)
3. Siviililaki: rangaistusmääräykset, Israelin yhteiskunnallinen laki ja sotalait. 2Moos.21-23; 3Moos.20; 5Moos.13; 17; 20. - 27. luvut

Kymmenen käskyn ulkopuolella on joitakin hyviä säädöksiä, mitkä täydentävät näitä käskyjä. Esimerkiksi seitsemäs käsky kieltää vain aviorikoksen tekemisen, mutta monet muut säädökset tuomitsevat lisäksi haureuden harjoittamisen, mikä on laajempi käsite ja pitää sisällään riettauden, irstauden, siveettömyyden ynnä muun luonnottoman seksin harjoittamisen. Jumala tuomitsee mm. eläimiin sekaantumisen ja homoseksuaalisuuden "syntinä". 3Moos.18:22-23; Room.1:24-32 Kaikkia hyviä säädöksiä tulee edelleen noudattaa, mutta "vanhentuneet" seremonialain säädökset eivät kuulu noudatettavien käskyjen piiriin vapaudessa vaeltaville kristityille.

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sapatti.shtml

Siviililain suhteen tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen. Lain tarkoitus on suojella hyviä pahoja vastaan, joten sen rangaistukset rikoksista voivat olla kovat, mutta eivät kohtuuttomat. Room.13:1-9 Kristitty ei joudu yleensä kahnauksiin esivallan kanssa, kun noudattaa Jumalan tahtoa, sillä kaiken esivallan laki on pyrkimykseltään samankaltainen: sen tarkoitus on rangaista pahantekijöitä ja puolustaa hyviä. Valitettavasti lakeja on muutettu ja niitä muutetaan yhä enemmän rikollisia sekä synnin tekijöitä suosiviksi. Syntisille annetaan nykyään lain suoja harjoittaa syntiä esimerkiksi haureuden ja luonnottoman transvestisuuden alueilla. Jos joku rohkenee sanoa Jumalan tahdon ja tuomion sanan näistä luonnottomuuksien harjoittajista, niin häntä syytetään kunnianloukkauksesta ja ihmisarvoa halventavasta käytöksestä, rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Ihmistä loukkaavaa on häpäistä oma ruumiinsa ja tehdä se vielä julkisesti sekä saada sille siunaus kirkon luopiopapeilta.

Kymmenen käskyn lakia ei ole kumottu. Sapatin käskyä tulee noudattaa edelleen, sillä se sisältyy suurimpaan rakkauden käskyyn. Jos rakastat Jumalaa, niin sinä pidät myös sapatin Hengen opettamalla tavalla. Kiivailu Jumalan pelon puolesta ei ole väärin, mutta sapatin kohdalla on oltava pitkämielinen, sävyisä ja helläsydäminen kirkollisia kohtaan. He eivät tiedä, mikä on totuus, koska ovat saaneet jo äidinmaidossa väärän opetuksen sunnuntaista, mitä kristityt viettävät lepopäivänä ja Herran ylösnousemuksen muistopäivänä. Venäjän kielessä sunnuntai on jopa merkitykseltään "ylösnousemuksen päivä". (vaskreseenjie = ylösnouseminen, vrt. kerätä uusia voimia, vapaapäivä) Heidänkin kalenterinsa on silti väärennetty. He laskevat päiviä maanantaista alkaen, josta alkaa "uusi viikko" ja tiistai on "toinen päivä". (vtornik; vtoroij = toinen) Raamatussa on sanottu muita päiviä järjestysnumerolla paitsi lauantaita, jolle Jumala on antanut nimen sapatti. (hepr. shabbat, sbt, kreik. sabbaton) Sapatin jälkeen alkaa uusi viikko ensimmäisestä päivästä, mikä on meidän kalenterissamme sunnuntai.

Kristittyjen tulee kunnioittaa Jumalan valintaa lepopäiväksi ja Herran päiväksi eikä sen muuttamista sunnuntaiksi tule puolustaa millään tavalla. Jumala antaa tietämättömille tämän synnin anteeksi, mutta kun uskovaiset saavat oikeaa tietoa asiasta, pitää heidän tehdä valinta tässä niin kuin kaikissa muissakin asioissa: uskoako valhe vai ojentautuako totuuden mukaan?

Jeesuksella on vain yksi seurakunta Suomessa, väittää Lindeman ...
http://wwnet.fi/users/veijone/yksi.htm

Todellinen apostolinen srk Lindemanin mukaan ...
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

Lindemanin kasettisarjoja ...
http://www.israel-apu.org/kasetti/kasettikl.html

"Herran päivästä" perusteellinen äänitesarja ...
HERRAN PÄIVÄ

KL 477 Herran päivä Ja Israelin kokoaminen
KL 478 Ennenkuin tulee Herran päivä
KL 479 Herran päivä ja Profeeta Elia
KL 480 Herran päivä ja Ilmestyskirjan 7 pasunaa
KL 481 Herran päivä ja suuri ahdistus
KL 482 Herran päivä ja Persian enkeliruhtinas
KL 483 Herran päivä ja maailman järkkyninen
KL 484 Herran päivä ja ilmestyskirjan heinäsirkkavitsaus
KL 485 Herran päivä ja suuri luopumus
KL 486: Herran päivä ja Harmagedonin sota
KL 487: Herran päivä ja kansojen verivelka

En ole Lindemanin hengenheimolaisia, mutta informaatio on aina paikallaan.

Tässäpä sitä oikeesti kirjoitti:

Jeesuksella on vain yksi seurakunta Suomessa, väittää Lindeman ...
http://wwnet.fi/users/veijone/yksi.htm

Todellinen apostolinen srk Lindemanin mukaan ...
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

Lindemanin kasettisarjoja ...
http://www.israel-apu.org/kasetti/kasettikl.html

"Herran päivästä" perusteellinen äänitesarja ...
HERRAN PÄIVÄ

KL 477 Herran päivä Ja Israelin kokoaminen
KL 478 Ennenkuin tulee Herran päivä
KL 479 Herran päivä ja Profeeta Elia
KL 480 Herran päivä ja Ilmestyskirjan 7 pasunaa
KL 481 Herran päivä ja suuri ahdistus
KL 482 Herran päivä ja Persian enkeliruhtinas
KL 483 Herran päivä ja maailman järkkyninen
KL 484 Herran päivä ja ilmestyskirjan heinäsirkkavitsaus
KL 485 Herran päivä ja suuri luopumus
KL 486: Herran päivä ja Harmagedonin sota
KL 487: Herran päivä ja kansojen verivelka

En ole Lindemanin hengenheimolaisia, mutta informaatio on aina paikallaan.

Eli kävin vuosia sitten hänen raamattununneilla ja samalla tutustuin Messiaanisen seurakunnan Joseph Shulamiin ja paikka oli adventtikirkko.
Adventisteilla on avara sydän muihin kristityihin, niin Luther säätiöön, kuin muihinkin.
Lämpimiä muistoja.

Ei lepopäivä.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/vt/vt7c.html

Onnettomuus tulee Herralta


Pelottava Herran päivä

http://koti.phnet.fi/petripaavola/tempaus10.html

tai Jeesuksen paluu

Jo Herran päivä läsnä on
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/8caa1d618cfca60ec2256de400516624/a479f84d7d921a4bc2256d57003cc959?OpenDocument

Mietittävät sanat.

tuomionpäivä kirjoitti:

Ei lepopäivä.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/vt/vt7c.html

Onnettomuus tulee Herralta


Pelottava Herran päivä

http://koti.phnet.fi/petripaavola/tempaus10.html

tai Jeesuksen paluu

Se on rauhanajan alkamsien päivä, kuten O.Peltola ja muutkin suuret armoitetut opettajat näyttävät asian aivan oikein käsittävän.



Jes. 2:2

Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana.
Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kansat virtaavat sinne.
[2:2-4: Miika 4:1-3 : Ps. 68:17; Jer. 3:17; Sak. 8:20-23]

Jes. 2:3
Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: -- Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,
nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me,
me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja
Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe. [Jes. 51:4]

SILLOIN ei kysytä Jumalan lain perään ja liitonarkin, jonne laki on haudattu -
vaan Herra tunnetaan sydämessä. Läsnäolo tunnetaan.

Jer. 3:16
"Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy:
'Missä on Herran liitonarkku?'
Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata
eikä uutta enää tehdä. [Jer. 31:33]

Ei kaivata eikä kaiveta!

virsikirjasta. kirjoitti:

Jo Herran päivä läsnä on
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/8caa1d618cfca60ec2256de400516624/a479f84d7d921a4bc2256d57003cc959?OpenDocument

Mietittävät sanat.

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Seitsemas paiva

Tuossa mielenkiintoinen opetus sapatista.

antti_kantola kirjoitti:

Se on rauhanajan alkamsien päivä, kuten O.Peltola ja muutkin suuret armoitetut opettajat näyttävät asian aivan oikein käsittävän.



Jes. 2:2

Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana.
Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kansat virtaavat sinne.
[2:2-4: Miika 4:1-3 : Ps. 68:17; Jer. 3:17; Sak. 8:20-23]

Jes. 2:3
Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: -- Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle,
nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me,
me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja
Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe. [Jes. 51:4]

SILLOIN ei kysytä Jumalan lain perään ja liitonarkin, jonne laki on haudattu -
vaan Herra tunnetaan sydämessä. Läsnäolo tunnetaan.

Jer. 3:16
"Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy:
'Missä on Herran liitonarkku?'
Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata
eikä uutta enää tehdä. [Jer. 31:33]

Ei kaivata eikä kaiveta!

Tuostakin olen opetusta nurkantaakaa kaiuin kuullut, että Jerusalemin temppelin kivet ovat hakattuna valmiina, sekä uhraaminen alkaa 1000 vuotisessa valtakunnassa, niin mihinkäs se liitonarkku on hukkunut Antti?
Oletko tällaisia ajatuksia saanut kuulluksi..
Nostetaan se nyt arkku mieliin, koska vapaissa uskon näköaloissa tuollaistakin kuuluu.

entä uhraaminen kirjoitti:

Tuostakin olen opetusta nurkantaakaa kaiuin kuullut, että Jerusalemin temppelin kivet ovat hakattuna valmiina, sekä uhraaminen alkaa 1000 vuotisessa valtakunnassa, niin mihinkäs se liitonarkku on hukkunut Antti?
Oletko tällaisia ajatuksia saanut kuulluksi..
Nostetaan se nyt arkku mieliin, koska vapaissa uskon näköaloissa tuollaistakin kuuluu.

Enää edes ajatella, joten se siitä ja laintauluista, jotka siihen on haudattu.
Ei rauhanajassa vanhanliiton arkkua tarvita tietenkään. Ei mun mielestä leeviläistä
systeemiäkään, mutta mikäs minä olen estämään Jesajaa näkemästä
Israelin ja maailman tulevaisuuteen, loppulausunnossaan:

Jes. 66:18-24
18 Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni.
19 Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo Tarsisiin, Putiin, Ludiin, Mesekiin, Tubaliin ja Javaniin, kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani. [1. Moos. 10:2; Mal. 1:11]
20 He tuovat kaikki veljenne kaikkien kansojen keskeltä, lahjaksi Herralle, he tuovat heidät hevosilla ja avovaunuilla ja katetuilla vankkureilla ja muuleilla ja ratsukameleilla Jerusalemiin, minun pyhälle vuorelleni -- sanoo Herra -- samalla tavoin kuin israelilaiset tuovat uhrilahjana ruokaa puhtaissa astioissa Herran huoneeseen. [Jes. 43:6 ]

21 Ja minä otan myös näitä vastatulleita palvelemaan pappeina ja leeviläisinä, sanoo Herra.
22 Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. [Jes. 65:17; Jer. 31:35,36]
23 Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. [Sak. 14:16]
24 Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. [Dan. 12:2; Judit 16:17; Mark. 9:48]

Miksi kieltäytyisin lukemasta Sakarjan vahvistusta samassa asiassa:

Sakarja 14. luku - Herran päivä

Herran päivä
1 Jerusalem, Herran päivä on jo lähellä! Sinä päivänä sinut ryöstetään tyhjäksi, ja saalis jaetaan muuriesi sisällä.
2 Minä kokoan kaikki kansat taistelemaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, puolet kaupungin asukkaista viedään vieraaseen maahan. Mutta jäljelle jääneitä ei tuhota.
3 Herra itse lähtee sotaan viholliskansoja vastaan, niin kuin hän on lähtenyt ennenkin vihollisen hyökätessä. [Jes. 42:13]

4 Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen, toinen puoli vuoresta väistyy pohjoiseen, toinen puoli etelään, ja välille syntyy valtaisa laakso.
5 Te pakenette vuorten välissä olevaa laaksoa pitkin, ja se ulottuu Asaliin asti. Te pakenette, niin kuin paettiin maanjäristystä Juudan kuninkaan Ussian aikana. Sitten Herra, teidän Jumalanne, tulee Jerusalemiin, ja kaikki pyhät ovat hänen mukanaan. [Aam. 1:1 | Juud. 14]
6 Sinä päivänä ei ole hellettä, ei pakkasta eikä jäätä.

7 Kerran tulee aika -- milloin, sen Herra tietää -- jolloin yö on kirkas kuin päivä eikä ilta enää pimene. [Ilm. 21:25]
8 Silloin virtaavat Jerusalemista elämää antavat vedet. Puolet niistä juoksee itäiseen mereen, puolet läntiseen mereen kesät ja talvet, ehtymättä. [Hes. 47:1; Joel 4:18; Ilm. 22:1]
9 Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan. [Mal. 1:11]

10 Koko maa Jerusalemin ympärillä Gebasta etelään, Rimmoniin saakka, on muuttuva tasangoksi. Mutta Jerusalem kohoaa korkealla, ja siellä asutaan niin kuin ennen. Kaupunki tulee ulottumaan Benjamininportilta entiselle Kulmaportille asti ja Hananelintornilta kuninkaan viininpuristamolle saakka. [Ps. 48:3; Jes. 2:2; Miika 4:1 | Jer. 31:38]
11 Mikään ei enää uhkaa Jerusalemia. Siellä saadaan elää turvassa. [Mal. 3:24]
12 Mutta Herra lyö vitsauksella kaikkia niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan. Ihmisiltä mätänee ruumis heidän vielä seisoessaan, silmät mätänevät kuopissaan, ja kieli mätänee heidän suuhunsa.

13 Sinä päivänä Herra saattaa heidät täyteen sekasortoon. He käyvät käsiksi toinen toiseensa, nostavat käden toistaan vastaan.
14 Silloin Juuda taistelee Jerusalemin rinnalla, ja ympärillä asuvien kansojen rikkaudet kootaan saaliina yhteen: kultaa, hopeaa ja vaatteita suuret määrät.
15 Sama vitsaus on kohtaava hevosia, muuleja, kameleita ja aaseja, kaikkia eläimiä, jotka ovat noissa leireissä.

16 Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. [Jes. 66:23]
17 Mutta jos jokin kansa ei tule Jerusalemiin rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, niin se saa turhaan odottaa maahansa sadetta. [Jes. 5:6]
18 Jos egyptiläiset eivät lähde matkaan ja tule Jerusalemiin, niin hekään eivät saa sadetta. Sen sijaan Herra lyö heitä vitsauksella, niin kuin hän lyö muitakin kansoja, jos ne eivät tule lehtimajanjuhlaan.

19 Tämä olkoon rangaistuksena egyptiläisille ja kaikille kansoil

Jumalan pelastussuunnitelma alkoi jo taivaissa, ennen ihmisen luomista.
Aadam ja Eeva puettiin sijaisuhrin asuun ja näin pelastussanoma etenee alkulehdiltä sen loppuun.
Sanoma on kokonainen, Raamattu on kokonainen sen keskipiste on Golgatan risti.
Laki ja evankeliumi kuuluu yhteen ja Jeesus sanoo, että laista ei katoa yksikään kirjain ja piirto, sekä lisäsi, ettei ole muuta lupa opettaakaan, opetuksen kesto, meidän ikämme täällä, koska se hallitsee ihmistäkin niin kauan kuin hän elää.

Eli se suloinen harmonia tulee sydämeen Kristuksessa elämään ja Pyhässä Hengessä täyttymään.

Mutta niin moni vihaa tätä kokonaisuutta pelastussuunnitelmassa, että he luulevat olevansa niin täydellisiä, että jättäisivät lain jo hautaan.
He eivät halua sitä sydämeen, Kristuksessa elämäksi ja liha jääkin heillä elämään eikä se pääse kuolettumaan. Siksi on kahdenlaista julistusta olemassa.

Mutta vasta sitten kun tämä vanha taivas ja maa kadonnut, Kristuksessa meidät on ylösnousemushetkessä muutettu täydelliseksi, vajavuus on kadonnut.
Emme lakia tarvitse siinä muodossa, kuin se nyt tarvitaan sydämen suunnan ohjaajana , mihin? Kristukseen rakkaat ystävät.. Kristukseen.

Siunattua sapattia, Kristus on Toora.. Hän on pannut sen kristityn sydämeen, Halleluja Hengessään, ja Hengessään toteutumaan, koska se liha on heikko ja sen hauikset ei siihen riitä.. Ja kiitos ettei tarvitse niillä yrittääkään, tulisi se niin läksyn luvuksi ja käskyjen luvuksi. Mutta Hengessä.. Siinä se totetutuu. Jos saa toteutua.
Äläkä sinäkään yritä lihassa minuudessasi sitä tyrkkiä, siinä todella saa lakia pukkia hautaan ja komeroihin ja moneen kirjoituksiin, että se on kumottu.
Todella se on kumottu tavallasi yrittää ja ymmärtää, että täyttämishomma ei onnistu. Ei varmasti onnistu, koska lihassa sitä katselet ja se nostaa vihaakin sinulla Jumalan tahtoa vastaan, koska sinun lihasi vihaa sitä aivan luonnostaan.

Siunattua sapattia..

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Seitsemas paiva

Kristuksessa kirjoitti:

Jumalan pelastussuunnitelma alkoi jo taivaissa, ennen ihmisen luomista.
Aadam ja Eeva puettiin sijaisuhrin asuun ja näin pelastussanoma etenee alkulehdiltä sen loppuun.
Sanoma on kokonainen, Raamattu on kokonainen sen keskipiste on Golgatan risti.
Laki ja evankeliumi kuuluu yhteen ja Jeesus sanoo, että laista ei katoa yksikään kirjain ja piirto, sekä lisäsi, ettei ole muuta lupa opettaakaan, opetuksen kesto, meidän ikämme täällä, koska se hallitsee ihmistäkin niin kauan kuin hän elää.

Eli se suloinen harmonia tulee sydämeen Kristuksessa elämään ja Pyhässä Hengessä täyttymään.

Mutta niin moni vihaa tätä kokonaisuutta pelastussuunnitelmassa, että he luulevat olevansa niin täydellisiä, että jättäisivät lain jo hautaan.
He eivät halua sitä sydämeen, Kristuksessa elämäksi ja liha jääkin heillä elämään eikä se pääse kuolettumaan. Siksi on kahdenlaista julistusta olemassa.

Mutta vasta sitten kun tämä vanha taivas ja maa kadonnut, Kristuksessa meidät on ylösnousemushetkessä muutettu täydelliseksi, vajavuus on kadonnut.
Emme lakia tarvitse siinä muodossa, kuin se nyt tarvitaan sydämen suunnan ohjaajana , mihin? Kristukseen rakkaat ystävät.. Kristukseen.

Siunattua sapattia, Kristus on Toora.. Hän on pannut sen kristityn sydämeen, Halleluja Hengessään, ja Hengessään toteutumaan, koska se liha on heikko ja sen hauikset ei siihen riitä.. Ja kiitos ettei tarvitse niillä yrittääkään, tulisi se niin läksyn luvuksi ja käskyjen luvuksi. Mutta Hengessä.. Siinä se totetutuu. Jos saa toteutua.
Äläkä sinäkään yritä lihassa minuudessasi sitä tyrkkiä, siinä todella saa lakia pukkia hautaan ja komeroihin ja moneen kirjoituksiin, että se on kumottu.
Todella se on kumottu tavallasi yrittää ja ymmärtää, että täyttämishomma ei onnistu. Ei varmasti onnistu, koska lihassa sitä katselet ja se nostaa vihaakin sinulla Jumalan tahtoa vastaan, koska sinun lihasi vihaa sitä aivan luonnostaan.

Siunattua sapattia..

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Seitsemas paiva

##Emme lakia tarvitse siinä muodossa, kuin se nyt tarvitaan sydämen suunnan ohjaajana , mihin? Kristukseen rakkaat ystävät.. Kristukseen.##

Jos ei olisi lakia aikaansaamassa meissä täydellisen toivottomuuden tilan, emme
milloinkaan antautuisi Kristukselle ja alkaisi kasvaa Hänen armohoidossaan.
Emme pysty noudattamaan edes kymmenen kiellon kivitauluja, saati sitten
tekemään jotain luvallista, rakkaudellista - Jeesus on ainoa toivomme, opettaa laki.

AUTUAAKSIJULISTUS - LUEPA TARKOIN NIIN SAAT ELÄÄ

Autuaaksijulistus
1 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. [5:1-12: Luuk. 6:20-23]
2 Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
3 "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. [Ps. 40:18; Jes. 57:15, 61:1, 66:2; Jaak. 2:5]
4 Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. [Ps. 126:5; Jes. 61:2,3; Joh. 16:20; Ilm. 7:17]
5 Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. [Ps. 37:11]

6 Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. [Jes. 55:1,2, 65:13; Joh. 6:35]
7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. [Ps. 41:2; Matt. 25:35,36; 2. Tim. 1:16; Jaak. 2:13]
8 Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. [Ps. 24:4; 1. Joh. 3:2,3; Ilm. 22:4]
9 Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. [Sananl. 12:20; Room. 12:18; Jaak. 3:18]
10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. [1. Piet. 3:14]
11 "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. [Matt. 10:22; Joh. 15:21; 1. Piet. 4:14]
12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä. [2. Aik. 36:16; Neh. 9:26; Matt. 23:31; Ap. t. 7:52]

Suolana ja valona maailmassa
13 "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. [Mark. 9:50; Luuk. 14:34,35]
14 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. [2. Kor. 4:6; Ef. 5:8; Fil. 2:15]
15 Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. [Mark. 4:21; Luuk. 8:16, 11:33]
16 Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. [1. Piet. 2:12; Jaak. 3:13]

Jeesus ja laki
17 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. [Luuk. 24:44; Room. 3:31]
18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. [Luuk. 16:17]
19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. [5. Moos. 28:1; Jaak. 2:10]
20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. [Matt. 23:3; Luuk. 18:14]

Vihasta ja riidasta
21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. [2. Moos. 20:13 ; 5. Moos. 5:17 ]
22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. [3. Moos. 19:17; Kol. 3:8; 1. Joh. 3:15]
23 "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
24 niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. [Matt. 6:14,15; 1. Tim. 2:8]
25 "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. [5:25,26: Luuk. 12:58,59 : Sananl. 25:8; Matt. 18:34; Ef. 4:26]
26 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

Aviorikoksesta
27 "Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' [2. Moos. 20:14 ; 5. Moos. 5:18 ]
28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. [Job 31:1; Sananl. 6:25; 2. Piet. 2:14]
29 Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. [Matt. 18:9; Mark. 9:47]
30 Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. [Matt. 18:8; Mark. 9:43]
31 "On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. [5. Moos. 24:1; Matt. 19:7; Mark. 10:4]
32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen. [Matt. 19:9; 1. Kor. 7:10,11]

antti_kantola kirjoitti:

AUTUAAKSIJULISTUS - LUEPA TARKOIN NIIN SAAT ELÄÄ

Autuaaksijulistus
1 Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. [5:1-12: Luuk. 6:20-23]
2 Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
3 "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. [Ps. 40:18; Jes. 57:15, 61:1, 66:2; Jaak. 2:5]
4 Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. [Ps. 126:5; Jes. 61:2,3; Joh. 16:20; Ilm. 7:17]
5 Autuaita kärsivälliset: he perivät maan. [Ps. 37:11]

6 Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. [Jes. 55:1,2, 65:13; Joh. 6:35]
7 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. [Ps. 41:2; Matt. 25:35,36; 2. Tim. 1:16; Jaak. 2:13]
8 Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. [Ps. 24:4; 1. Joh. 3:2,3; Ilm. 22:4]
9 Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. [Sananl. 12:20; Room. 12:18; Jaak. 3:18]
10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. [1. Piet. 3:14]
11 "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. [Matt. 10:22; Joh. 15:21; 1. Piet. 4:14]
12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä. [2. Aik. 36:16; Neh. 9:26; Matt. 23:31; Ap. t. 7:52]

Suolana ja valona maailmassa
13 "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. [Mark. 9:50; Luuk. 14:34,35]
14 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. [2. Kor. 4:6; Ef. 5:8; Fil. 2:15]
15 Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. [Mark. 4:21; Luuk. 8:16, 11:33]
16 Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. [1. Piet. 2:12; Jaak. 3:13]

Jeesus ja laki
17 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. [Luuk. 24:44; Room. 3:31]
18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. [Luuk. 16:17]
19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. [5. Moos. 28:1; Jaak. 2:10]
20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. [Matt. 23:3; Luuk. 18:14]

Vihasta ja riidasta
21 "Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. [2. Moos. 20:13 ; 5. Moos. 5:17 ]
22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. [3. Moos. 19:17; Kol. 3:8; 1. Joh. 3:15]
23 "Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
24 niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. [Matt. 6:14,15; 1. Tim. 2:8]
25 "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. [5:25,26: Luuk. 12:58,59 : Sananl. 25:8; Matt. 18:34; Ef. 4:26]
26 Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

Aviorikoksesta
27 "Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' [2. Moos. 20:14 ; 5. Moos. 5:18 ]
28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. [Job 31:1; Sananl. 6:25; 2. Piet. 2:14]
29 Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. [Matt. 18:9; Mark. 9:47]
30 Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. [Matt. 18:8; Mark. 9:43]
31 "On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. [5. Moos. 24:1; Matt. 19:7; Mark. 10:4]
32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen. [Matt. 19:9; 1. Kor. 7:10,11]

Vannomisesta
33 "Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut'. [2. Moos. 20:7; 3. Moos. 19:12 | 4. Moos. 30:3 ; 5. Moos. 23:22]
34 Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, [Jaak. 5:12 | Jes. 66:1; Ap. t. 7:49]
35 älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. [Ps. 48:3]
36 Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi.
37 Kun myönnätte, sanokaa vain: 'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta. [2. Kor. 1:17 | Sir. 23:9-11]

Rakastakaa vihamiehiänne
38 "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' [5:38-48: Luuk. 6:27-36 : 2. Moos. 21:24 ; 5. Moos. 19:21 ]
39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. [Sananl. 24:29; Valit. 3:30; Room. 12:17,21; 1. Tess. 5:15]
40 Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. [1. Kor. 6:7]
41 Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan* matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. [Alkutekstissä milion, noin 1,5 kilometriä.]
42 Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta. [5. Moos. 15:7,8; Ps. 37:26; 1. Joh. 3:17]

43 "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' [3. Moos. 19:8; 5. Moos. 23:6; Matt. 19:19]
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, [2. Moos. 23:4,5; Luuk. 23:34; Ap. t. 7:60; Room. 12:14; 1. Piet. 3:9]
45 jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. [Ef. 5:1]

46 Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin? [Publikaanit olivat tullien ja verojen kerääjiä, jotka palvelivat vallanpitäjiä omaksi edukseen.]
47 Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?

48 Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. [3. Moos. 11:44; Jaak. 1:4]

Jos tahdomme olla täydellisiä kuin Jumala niin rakastakaamme niitä joita emme
tahdo rakastaa !!!