Mahtaneeko tästä täällä olla keskustellun:
Päämaja laati hyökkäyssuunnitelmia vielä vuonna 1942
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/05/882133
Olen joskus kysellyt täällä, kun jotkut tahot kovasti kertovat suomalaisilla olleen saksalaisten suunnitelmista erilliset sodanpäämäärät, että missä ne mahtoivat sijaita ne suomalaisten sodanpäämäärät ja mihin ne on kirjattu. Tuon väitöskirjan nojalla voisi päätellä että ne päämäärät oli sidottu saksalaisten etenemiseen. Jos joku sattuu tuon kirjan olemaan lukenut, voisi varmaan kertoa lisää.
Päämaja laati hyökkäyssuunnitelmia vielä vuonna 1942
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/05/882133
Olen joskus kysellyt täällä, kun jotkut tahot kovasti kertovat suomalaisilla olleen saksalaisten suunnitelmista erilliset sodanpäämäärät, että missä ne mahtoivat sijaita ne suomalaisten sodanpäämäärät ja mihin ne on kirjattu. Tuon väitöskirjan nojalla voisi päätellä että ne päämäärät oli sidottu saksalaisten etenemiseen. Jos joku sattuu tuon kirjan olemaan lukenut, voisi varmaan kertoa lisää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomen tavoitteet olivat Syväri ja Ääninen. Niistä mentiin hieman ylikin. Saksan tavoite oli linja Arkangel-Volga-Astrakan. Se tavoitettiin vain Volgalla Stalingradin lähellä.
HYökkäyssuunnitelmia on laadittu NL:n luhistumisen varalta. Siihenhän kesällä 1942 saattoi vielä joku uskoakin.
Suunnitelmien laatiminen kuuluu päämajojen tehtäviin. Se ei vielä tarkoita, että niitä oltaisiin lähdössä toimeenpanemaan. Esimerkiksi suunnitelma hyökkäyksestä Sorokkaan laadittiin talvella -42, mutta Ryti ja Marski kielsivät sen yhdessä poliittisesti ja sotilaallisesti liian vaaralllisena.
Muuten,ei sotasuunnitelmien laatimisessa sodassa mitään kummallista ole. Outoa olisi, jos ei laadittaisi.
En liene väittänytkään että suunnitelmien laatimisessa olisi mitään kummallista. Missä muuten se oli julkilausuttu tavoitteeksi että pysähdytään Syväri-Ääninen tienoille? Ymmärtääkseni mm. Ryti puhui Kuolan saamisesta jossain yhteydessä ja laaditutti myös kirjasen Itä-Karjalasta. Sotilaallisesti taas tarkoituksenmukaisin olisi ollut kolmen kannaksen linja Suomenlahdelta Stalinin kanavaa pitkin Vienaan.
Vai oliko sitten johonkin kirjattu niin että Suomi voi ottaa Itä-Karjalan muttei omin asein?
Sinällään muuten mielenkiintoista se, että NL:on suunnitelmia monikin tuntuu pitävän varmistuksena sen tavoitteista, Suomen kohdalla jälleen ilmeisesti eri säännöt.
"Sinällään muuten mielenkiintoista se, että NL:on suunnitelmia monikin tuntuu pitävän varmistuksena sen tavoitteista, Suomen kohdalla jälleen ilmeisesti eri säännöt"
Naulankantaan!
on esim. yleissuunnitelmia ja lyhyen tähtäyksen operaatiosuunnitelmia. Neuvostoliiton laatimat operaatiosuunnitelmat vuonna 1940 johtivat myös joukkojensiirtoihin eli suunnitelmaa alettiin toteuttamaan. Tätä asiaa ei toiseksi muuta se, että viime hetkellä, kun sodanuhka Saksaa vastaan kasvoi yritettiin Suomenkin kohdalla esittää taktisesti (mutta laimeasti) suunnanmuutosta. Hankoon, Viipurin alueelle ja Kantalahteen sijoitetut joukot kertovat omaa kieltään. Kaikki joukkojen keskitykset eivät olleet toki valmiina, kun Neuvostoliiton pommitus aloitti sodan, johon myös Suomalaiset olivat valmistautuneet. Hätäratkaisuihin ajautunut puna-armeija joutui priorisoimaan uudelleen. Kantalahden 365 panssaria tarvittiin mieluummin saksalaisia vastaan kuin Suomen katkaisemiseen. Hankoa ei voitu ruokkia Palditskista eikä Tallinasta, koska joukot tarvittiin saksalaisia vastaan. Suomalaiset olivat myös taitavasti miinoittaneet vesiä ehkäistäkseen moiset toimenpiteet. Viipurin alueelta joukot vedettiin pääasiassa saksalaisia vastaan.
Armeijan tavoitteiksi Syvärin ja Äänisen. Tällaiset ovat tietysti vain pääpiirteisiä linjoja.
Saksalaiset kysyivät jo aikaisin Suomen kiinnostusta sodan jälkeisistä rajoista. Tällöin tehtiin useita eri vaihtoehtoja. Laajimpaan sisältyi mm. Kuolan niemimaa ja laajalti maatta Syvärin takana. Kuola kiinnosti malmivarojen takia myös Saksaa. Alueasiat pantiin muuten jo aikaisin jäihin, kun sota ei loppunutkaamn.
Saksa ie halunnut aluksi Suomen hyökkäävän Itä-Karjalaan vaan Leningradiin ja Syvärille. Muurmannin radan katkaisu Sorokassa tuli sitten myöhemmin, kun sakemannit ei siihen pohjoisessa pystyneet.
Niin siis eikös Mannerheim julistanut kokonaistavoitteeksi Vienan vapauttamisenkin.