Pituuskasvu pysähtynyt!

Tuntuu vain tosi vaikealta hyväksyä se, ettei minusta tulekkaan edes
180-senttistä.

Miksikö näin? Ehkäpä siksi että olen koko ajan elänyt siinä toivossa, että kasvaisin yli 180-senttiseksi.

En olisi silloin 15-vuotiaana (vähän ennen kuin täytin 16), jolloin olin n.175cm voinut edes kuvitellakaan, että pituuskasvuni tulisi pysähtymään kuin seinään.

Jos olisin silloin saanut tietää, että aikuispituuteni tulisi olemaan melkeinpä sama kuin silloin, olisin todennäköisesti järkyttynyt aika pahasti.

Mutta niin tässä nyt näköjään on käynyt, että 15. ikävuoden jälkeen en ole kasvanut oikeastaan yhtään mihinkään, vain mitättömät pari senttiä :(

Mutta hei, niinkun sä sanoit, niin ehkä mun on mahdollista kasvaa tästä vielä edes yksi sentti? Olishan se nyt jo vähän kivempi olla edes 178cm ;)
Se alkaisi jo olla lähempänä miesten keskipituutta...

Mikäli tässä käy kuitenkin niin, etten kasva enää edes sitä toivottua senttiäkään, niin pakko mun on kai sitten pikkuhiljaa alettava oppia elämään tän nykyisen pituuteni kanssa, - ja samalla oppia hyväksymään se että tulen olemaan loppuelämäni hieman keskipituista miestä lyhyempi.

Ehkä tässä ajan mittaan pääsen kuitenkin tästä "pituuskriisistäni" yli, ja opin hyväksymään sen, että tulen olemaan aina ja ikuisesti 177cm, enkä milliäkään yli.

Mutta katsotaan nyt, mitä tässä kuluvan vuoden aikana tapahtuu. Eiköhän se lopullinen aikuispituuteni tässä tämän vuoden aikana selviä. Loppujen lopuksi olisin todella iloinen, jos kasvaisin tästä vielä sentinkin :)

etten tästä enää kasva:( kirjoitti:

Tuntuu vain tosi vaikealta hyväksyä se, ettei minusta tulekkaan edes
180-senttistä.

Miksikö näin? Ehkäpä siksi että olen koko ajan elänyt siinä toivossa, että kasvaisin yli 180-senttiseksi.

En olisi silloin 15-vuotiaana (vähän ennen kuin täytin 16), jolloin olin n.175cm voinut edes kuvitellakaan, että pituuskasvuni tulisi pysähtymään kuin seinään.

Jos olisin silloin saanut tietää, että aikuispituuteni tulisi olemaan melkeinpä sama kuin silloin, olisin todennäköisesti järkyttynyt aika pahasti.

Mutta niin tässä nyt näköjään on käynyt, että 15. ikävuoden jälkeen en ole kasvanut oikeastaan yhtään mihinkään, vain mitättömät pari senttiä :(

Mutta hei, niinkun sä sanoit, niin ehkä mun on mahdollista kasvaa tästä vielä edes yksi sentti? Olishan se nyt jo vähän kivempi olla edes 178cm ;)
Se alkaisi jo olla lähempänä miesten keskipituutta...

Mikäli tässä käy kuitenkin niin, etten kasva enää edes sitä toivottua senttiäkään, niin pakko mun on kai sitten pikkuhiljaa alettava oppia elämään tän nykyisen pituuteni kanssa, - ja samalla oppia hyväksymään se että tulen olemaan loppuelämäni hieman keskipituista miestä lyhyempi.

Ehkä tässä ajan mittaan pääsen kuitenkin tästä "pituuskriisistäni" yli, ja opin hyväksymään sen, että tulen olemaan aina ja ikuisesti 177cm, enkä milliäkään yli.

Mutta katsotaan nyt, mitä tässä kuluvan vuoden aikana tapahtuu. Eiköhän se lopullinen aikuispituuteni tässä tämän vuoden aikana selviä. Loppujen lopuksi olisin todella iloinen, jos kasvaisin tästä vielä sentinkin :)

Lue lisää

Jokainen ihminen on yksilöllinen.

Miksi sinä olet niin huolissasi siitä ettei pituutesi ole "keskiverto miehen mitoissa".

Sillä ei ole yhtään mitään väliä, murehdit aivan turhasta.

siis tommonen valitus siit että et ole pidempi kuin 177cm vittuuko siin poraat oikeesti 177cm on jo pitkä mä ainaki olisin tyytyväinen jos olisin eks se oo sama ooks 177 vai 180 : D ite vittu olen melkein 17 ja pituutta löytyy 171-172cm väliltä varmaan tosin voin kai vie kasvaa pari senttiä mutta 177-178 on ihan täydelinen pituus kyl mustaki pitäis tulla 180 tuliskin oikeesti

Mukava kuulla etten ole ainut poika jonka pituuskasvu tyssäsi jo peruskoulun jälkeen :) Tähän pituuteen on kyllä pikku hiljaa jo alkanu tottumaan, eikä mikään ihmekään kun en oo kasvanu enää noin puoleentoista vuoteen senttiäkään.

Eipä olis vaan sillon 15-vuotiaana mitenkään osannu arvata, että tulisi aikuisena olemaan käytännössä about samanmittainen kuin silloinkin :) Silloin sitä vielä kuvitteli kasvavansa reilusti yli 180-senttiseksi, mutta kuinkas kävikään. Pituuskasvu pysähtyikin sitten kuin seinään...

Noh, ehkä olet toisaalta oikeassa. Loppujen lopuksi kun ajattelee, niin tämä 177cm tuntuu kyllä suht sopivalta pituudelta. Välillä olo tuntuu kuitenkin "lyhyeltä". Ei ole todellakaan mukavaa huomata olevansa samanpituinen, tai pari senttiä lyhempi kuin monet tytöt. Erityisen lohduttomalta ja entistäkin ikävämmältä tuo asia tuntuu nyt kun tietää, ettei kasva enää sentin senttiä. Toisaalta, onhan sitä sitten paljon lyhyempiäkin ihmisiä, mutta kyllä se silti hieman itsetuntoa syö kun huomaakin olevansa miespuolisena samanpituinen tai lyhyempi verrattuna siihen kauniimman sukupuolen edustajaan.

Mutta turhapa tässä on murehtia asioita joille ei enää mitään voi, tähän pituuteen sitten jäätiin loppuiäksi, ja oikeastaan ihan hyvä pituus tämäkin on. Eihän 177cm pituinen ihminen nyt mikään aivan tappikaan ole, keskimääräistä ihmistä pidempi kuitenkin :)

aloittaja kirjoitti:

Mukava kuulla etten ole ainut poika jonka pituuskasvu tyssäsi jo peruskoulun jälkeen :) Tähän pituuteen on kyllä pikku hiljaa jo alkanu tottumaan, eikä mikään ihmekään kun en oo kasvanu enää noin puoleentoista vuoteen senttiäkään.

Eipä olis vaan sillon 15-vuotiaana mitenkään osannu arvata, että tulisi aikuisena olemaan käytännössä about samanmittainen kuin silloinkin :) Silloin sitä vielä kuvitteli kasvavansa reilusti yli 180-senttiseksi, mutta kuinkas kävikään. Pituuskasvu pysähtyikin sitten kuin seinään...

Noh, ehkä olet toisaalta oikeassa. Loppujen lopuksi kun ajattelee, niin tämä 177cm tuntuu kyllä suht sopivalta pituudelta. Välillä olo tuntuu kuitenkin "lyhyeltä". Ei ole todellakaan mukavaa huomata olevansa samanpituinen, tai pari senttiä lyhempi kuin monet tytöt. Erityisen lohduttomalta ja entistäkin ikävämmältä tuo asia tuntuu nyt kun tietää, ettei kasva enää sentin senttiä. Toisaalta, onhan sitä sitten paljon lyhyempiäkin ihmisiä, mutta kyllä se silti hieman itsetuntoa syö kun huomaakin olevansa miespuolisena samanpituinen tai lyhyempi verrattuna siihen kauniimman sukupuolen edustajaan.

Mutta turhapa tässä on murehtia asioita joille ei enää mitään voi, tähän pituuteen sitten jäätiin loppuiäksi, ja oikeastaan ihan hyvä pituus tämäkin on. Eihän 177cm pituinen ihminen nyt mikään aivan tappikaan ole, keskimääräistä ihmistä pidempi kuitenkin :)

Lue lisää

Itseasiassa kun tällaisen aiheet otit esille ja omaa nuoruttani muistelen niin kyllähän minullakin kävi niin että kun hoksasin että kasvu loppui ns. kesken, ajattelin: höh tässäkös tämä nyt oli, 180 olis ollut kiva saavuttaa.

Sittemmin tajusin että ainut ongelma asiassa oli se että OMAT odotukseni eivät aivan täyttyneet ja
tottakai ihminen ainakin vähän pettyy jos odotukset eivät täytykään,
pettyy vaikka asialla neutraalisti tarkasteltuna ei olisikaan "mitään merkitystä".

Ymmärrän myös tähänkin topikkiin kirjoittaneiden asiasi vähättelyn koska he eivät luultavasti ole tätäkään asiaa objektiivisesti pohtineet joten eivät ymmärrä että pituusasiallakin voi ihan oikeasti olla joillekin merkitystä,
varsinkin identiteettiään rakentaville nuorille ja jollaiseksi minäkin itseni lasken vielä yli 30 ikävuodenkin jälkeen.

PS. Useimmiten sillä "pitkällä" naisella on usean sentin korot.

Terv. keskipätkä ,)

minä taas kirjoitti:

Itseasiassa kun tällaisen aiheet otit esille ja omaa nuoruttani muistelen niin kyllähän minullakin kävi niin että kun hoksasin että kasvu loppui ns. kesken, ajattelin: höh tässäkös tämä nyt oli, 180 olis ollut kiva saavuttaa.

Sittemmin tajusin että ainut ongelma asiassa oli se että OMAT odotukseni eivät aivan täyttyneet ja
tottakai ihminen ainakin vähän pettyy jos odotukset eivät täytykään,
pettyy vaikka asialla neutraalisti tarkasteltuna ei olisikaan "mitään merkitystä".

Ymmärrän myös tähänkin topikkiin kirjoittaneiden asiasi vähättelyn koska he eivät luultavasti ole tätäkään asiaa objektiivisesti pohtineet joten eivät ymmärrä että pituusasiallakin voi ihan oikeasti olla joillekin merkitystä,
varsinkin identiteettiään rakentaville nuorille ja jollaiseksi minäkin itseni lasken vielä yli 30 ikävuodenkin jälkeen.

PS. Useimmiten sillä "pitkällä" naisella on usean sentin korot.

Terv. keskipätkä ,)

Lue lisää

Viestisi kiteyttää mielestäni erittäin hyvin sen, mitä itsekkin ajattelen pituuteen liittyvistä asioista. Kyse on siis omalla kohdallanikin nimenomaan siitä, etteivät OMAT odotukseni/toiveeni pituuden suhteen täyttyneetkään aivan odotetulla tavalla. Luonnollisesti olen siis joutunut nyt kokemaan lievän pettymyksen, kun en saavuttanutkaan sitä pituutta, minkä oletin/toivoin saavuttavani :(

Toki ymmärrän itsekkin "turhanpäiväiseltä ja merkityksettömältä" kuullostavan asiani vähättelyn, - mutta haluan kuitenkin sanoa sen, ettei tarkoitukseni todellakaan ollut "valittaa", ärsyttää, tai vaivata ketään, ei missään nimessä.

Oikeastaan tarkoitukseni oli enemmänkin saada omien arvailujeni tueksi/niitä ikään kuin vahvistamaan "objektiivisluontoisia" vastauksia kysymykseeni siitä, että pysähtyikö kasvuni lopullisesti tähän, vai olisiko minulla ollut/onko minulla vielä olemassa mahdollisuuksia kasvaa vielä hieman pituutta.

Sanoit viestissäsi myös sen, ettei pituudella ole neutraaleista lähtökohdista tarkasteltuna mitään merkitystä. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Rehellisesti sanottuna on aivan sama, että onko sitä pituutta se 177cm vai 182cm. On täysin totta, että normaalissa elämässä pituudella ole mitään sen suurempaa merkitystä.

Huolenaiheeni selittääkin juuri se, etteivät realistisina pitämäni odotukset toteutuneetkaan pituuden osalta. Kas, kun en osannut itse ilmaista asiaani yhtä selkeästi kuin edellinen kirjoittaja, joka saattoi koko asian, ja sen hyvin yksinkertaisen ratkaisunkin verbaaliseen muotoon.

Haluaisin vielä kuitenkin sanoa sen, että mielestäni vain pinnallinen ihminen _valittaa_ aidosti jostakin pituuden kaltaisista pikkuasioista. Ehkä joku on saattanut saada viestieni perusteella minusta pinnallisen ihmisen kuvan, mutta todellisuudessa en pitäisi itseäni missään nimessä pinnallisena ihmisenä. Kestää vain aikansa käsitellä ja hyväksyä se tosiasia, etteivät omat odotukseni täyttyneetkään pituuden osalta. Pettymyksistä voi onneksi päästä yli, muttei se ole aina välttämättä ihan pieni prosessi.

Kai se vanha kuuluisa viisaus olis sitten pätenyt tähänkin asiaan, "A pessimist will not get disappointed" vai miten se meni... Tarkotan tolla siis lähinnä vaan sitä, että olishan se silloin 16-vuotiaana pitänyt heti ikään kuin "pessimistisesti" tajuta, että kun huomas ettei enää kasva pituutta, niin ei sillon olis pitäny enää uskotella itselleen että "kyllä mä vielä tästä kasvan, onhan mulla vielä aikaa kasvaa yms..." Sillon 16-vuotiaana tuntui vaan mahdottomalta hyväksyä se ajatus, ettei enää yksinkertaisesti kasva enää senttiäkään.

Niin sitä kuitenkin sitten siinä positiivis-sävytteisessä toivossa vaan eli, ja tavallaan elää vieläkin, vaikka en oo nyt viimesen kahden vuoden aikana kasvanu käytännössä enää ollenkaan pituutta :) Tietysti pikku hiljaa sitä on nyt kuitenkin viime aikoina alkanut ymmärtää, että tän pituuden kanssa sitä vaan on elettävä loppuelämänsä. Jokainen mahdollinen lisämilli on siis nyt vain sitä toivottua "plussaa", mutta toisaalta ei se enää niin paljon harmita, vaikken kasvaisi enää milliäkään tästä, enkä todennäköisesti montaa milliä varmaan enää kasvakkaan :)

T: Hieman keskivertoa lyhempi, toisin sanoen pätkä forever