Kolminaisuusoppi?

http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Kolminaisuudesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi
Areiolaisuudesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Areiolaisuus

vain ihmisjärjen päätelmiä, eivät perustu Raamatun ilmoittamaan oppiin, koska kolminaisuusopin laatijat itse myöntävät, että se se on niin vaikea oppi, ettei sitä kukaan ihminen voi ymmärtää!

Lukekaa mitä apostoli Paavali sanoi sellaisista opeista ja opettajista:

1. kirje Timoteukselle 1
5 "Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6 Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
7 tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät."

ekivaari kirjoitti:

vain ihmisjärjen päätelmiä, eivät perustu Raamatun ilmoittamaan oppiin, koska kolminaisuusopin laatijat itse myöntävät, että se se on niin vaikea oppi, ettei sitä kukaan ihminen voi ymmärtää!

Lukekaa mitä apostoli Paavali sanoi sellaisista opeista ja opettajista:

1. kirje Timoteukselle 1
5 "Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6 Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
7 tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät."

Lue lisää

"Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,"

Sinun loputtomat kirjoituksesi, joiden ainoa todellinen tarkoitus on todistaa,
että Jeesus on puuseppä Joosefin poika eikä Jumalan Poika, ovat arvottomia.

Yllä oleva lainaus 1.Timoteuskirjeestä sopii mainiosti sinun jaarituksiisi.

Ja hyvää elokuuta ekivaarille!

"ehkäpä Jumala antaa heille (mm. ekivaarille) mielenmuutoksen,
niin että tulevat tuntemaan totuuden" 2.Tim. 2:25

ekivaari kirjoitti:

vain ihmisjärjen päätelmiä, eivät perustu Raamatun ilmoittamaan oppiin, koska kolminaisuusopin laatijat itse myöntävät, että se se on niin vaikea oppi, ettei sitä kukaan ihminen voi ymmärtää!

Lukekaa mitä apostoli Paavali sanoi sellaisista opeista ja opettajista:

1. kirje Timoteukselle 1
5 "Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6 Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
7 tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät."

Lue lisää

Kyllä niissä on kolminaisuusoppi perusteltu ihan Raamatullisesti, käyttäen Raamattun jakeita esimerkkinä. Ja helppo se on Raamatulla perustellakin, kun kolminaisuus löytyy Raamatun sivuilta.
"Ihmisjärjen päätelmät" pyrkivät vesittämään kolminaisuusopin ja samalla Jumalan olemuksen.

Minä itse pidän kolminaisuusoppia täytenä huuhaana juuri sen takia, että sen mukaan Jeesus ei ole Jumalan poika vaan Jumala. Minulle on ensisijaisen tärkeää juuri se, että Jeesus on sekä Jumalan poika että Messias (eli Kristus eli voideltu eli juutalaisten kuningas).

Kolminaisuusoppi vesittää molemmat noista sekä Jeesuksen ihmisyyden täydellisesti eikä se sovi mitenkään yhteen sen kanssa, että Jeesus evankeliumeissa juuri nimenomaan kieltää olevansa Jumalan vertainen ja sanoo, että yksin Isä on ainoa todellinen Jumala. Apostolien kuolemaan jälkeen suosituksi tulleet opit Jeesuksen jumaluudesta ja kolmiyhteisestä Jumalasta eivät sovi millään tavalla yhteen sen kanssa, mitä Jeesus itse sanoo.

Johannes korosti, että antikristukset kieltävät kaksi asiaa. Jeesuksen ihmisyyden ja sen, että Jeesus on Kristus eli se profeettojen tulevaksi ennustama Jumalan voideltu ja kuningas, joka istuu isänsä Daavidin valtaistuimelle ja hallitsee Jumalan valtakuntaa. Kolminaisuusopin puolustelijat ovat vaihtaneet evankeliumin Jumalan valtakunnasta ja sen kuninkaasta väärään evankeliumiin tuonpuoleisesta autuudesta ja toisesta Jumalasta.

anti-kristitty kirjoitti:

Minä itse pidän kolminaisuusoppia täytenä huuhaana juuri sen takia, että sen mukaan Jeesus ei ole Jumalan poika vaan Jumala. Minulle on ensisijaisen tärkeää juuri se, että Jeesus on sekä Jumalan poika että Messias (eli Kristus eli voideltu eli juutalaisten kuningas).

Kolminaisuusoppi vesittää molemmat noista sekä Jeesuksen ihmisyyden täydellisesti eikä se sovi mitenkään yhteen sen kanssa, että Jeesus evankeliumeissa juuri nimenomaan kieltää olevansa Jumalan vertainen ja sanoo, että yksin Isä on ainoa todellinen Jumala. Apostolien kuolemaan jälkeen suosituksi tulleet opit Jeesuksen jumaluudesta ja kolmiyhteisestä Jumalasta eivät sovi millään tavalla yhteen sen kanssa, mitä Jeesus itse sanoo.

Johannes korosti, että antikristukset kieltävät kaksi asiaa. Jeesuksen ihmisyyden ja sen, että Jeesus on Kristus eli se profeettojen tulevaksi ennustama Jumalan voideltu ja kuningas, joka istuu isänsä Daavidin valtaistuimelle ja hallitsee Jumalan valtakuntaa. Kolminaisuusopin puolustelijat ovat vaihtaneet evankeliumin Jumalan valtakunnasta ja sen kuninkaasta väärään evankeliumiin tuonpuoleisesta autuudesta ja toisesta Jumalasta.

Lue lisää

anti-kristitty: "Minä itse pidän kolminaisuusoppia täytenä huuhaana juuri sen takia, että sen mukaan Jeesus ei ole Jumalan poika vaan Jumala".
---
Johannes puhuu evankeliumissaan, kuinka Jumala tulee ihmiseksi.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”(1).

Jeesus Kristus oli siis Jumala, ”samaa olemusta kuin Isä”.
Joka hänet näkee, näkee Isän (Joh. 12:45, 14:9).
Joka hänen puhettaan kuuntelee, kuuntelee Isän puhetta (Joh. 7:16, 8:47, 14:10).

”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,...” (14). Johannes tekee tiettäväksi, että Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen Kristuksen tuodakseen tahtonsa ilmi ihmisiin nähden.
Jeesus tuli ”lihaksi” eli ihmiseksi tähän maailmaan.
Jeesuksessa oli kaksi ”luontoa”; jumalallinen ja inhimillinen, jotka muodostivat hänessä yhden persoonan.
Tätä on järkeensä ja omaan ymmärrykseensä luottavien vaikea uskoa todeksi!

Eikö meidän tulisi myös uskoa todeksi myös Room. kirjeestä Paavalin sanat:
” ....heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, JUMALA, ylistetty iankaikkisesti, amen! (Room.9:5).

Kristityille Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika ja todellinen Jumala kuten Paavali tässä sanoo:
Hän ”on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty JUMALA” (Room 9:5).
Samoin toteaa Johannes: ”Hän on TOSI JUMALA ja iankaikkinen elämä” (1 Joh 5:20).

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty: "Minä itse pidän kolminaisuusoppia täytenä huuhaana juuri sen takia, että sen mukaan Jeesus ei ole Jumalan poika vaan Jumala".
---
Johannes puhuu evankeliumissaan, kuinka Jumala tulee ihmiseksi.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”(1).

Jeesus Kristus oli siis Jumala, ”samaa olemusta kuin Isä”.
Joka hänet näkee, näkee Isän (Joh. 12:45, 14:9).
Joka hänen puhettaan kuuntelee, kuuntelee Isän puhetta (Joh. 7:16, 8:47, 14:10).

”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,...” (14). Johannes tekee tiettäväksi, että Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen Kristuksen tuodakseen tahtonsa ilmi ihmisiin nähden.
Jeesus tuli ”lihaksi” eli ihmiseksi tähän maailmaan.
Jeesuksessa oli kaksi ”luontoa”; jumalallinen ja inhimillinen, jotka muodostivat hänessä yhden persoonan.
Tätä on järkeensä ja omaan ymmärrykseensä luottavien vaikea uskoa todeksi!

Eikö meidän tulisi myös uskoa todeksi myös Room. kirjeestä Paavalin sanat:
” ....heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, JUMALA, ylistetty iankaikkisesti, amen! (Room.9:5).

Kristityille Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika ja todellinen Jumala kuten Paavali tässä sanoo:
Hän ”on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty JUMALA” (Room 9:5).
Samoin toteaa Johannes: ”Hän on TOSI JUMALA ja iankaikkinen elämä” (1 Joh 5:20).

Lue lisää

Muutama huomautus aluksi.

1) Raamattu on Jumalan sanaa, mutta kirkon kääntämät raamatunkäännökset eivät ole, sillä kristilliset kirkot ovat aina kääntäneet käännökset oman oppinsa tueksi eikä välittääkseen alkukielisen tekstin oikean merkityksen lukijalle. On siis aivan aiheellista puhua kristittyjen tekemistä raamatunkäännöksistä raamatunväännöksinä.

2) On varsin selkeästi nähtävissä, että kristityt ovat kautta aikojen harrastaneet lähinnä eisegeesiä eikä eksegeesiä, mitä Raamattuun ja sen tulkintaan tulee. Tuon näkee erityisen hyvin siitä, miten paljon aiheettomia ja Raamatun ulkopuolisia pelkästään perinteeseen perustuvia ennakko-oletuksia ja lukutottumuksia kristittyjen raamatuntulkinnassa esille tulee.

Ei, Johannes ei puhu Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Johannes on alusta loppuun juutalainen ja sanoo itse tekstissä kirjoittaneensa evankeliuminsa, koska hän halusi ihmisten uskovan, että Jeesus on messias ja Jumalan poika... ei siksi, että hän olisi halunnut vakuuttaa ihmiset siitä, että Jeesus on Jumala. Tuo Jeesuksen jumaluus on jälkikäteen keksitty ajatus ja tulkintamalli, joka kaiken lisäksi jää vajaaksi juuri sen suhteen, että se ei sovi alkuunkaan yhteen sen faktan kanssa, että sekä Jeesus, Johannes että Tuomas ovat juutalaisia, jotka uskovat vain yhteen Jumalaan ja Hänen nimensä on YHWH.

"alussa oli sana ja se sana oli Jumalan luona ja jumala oli se sana"

Niin? Miten tämä nyt muka todistaa sen puolesta, että Jeesus olisi Jumala? Tuon tulkinnan isoin ongelma on se, että tässä ei vielä edes puhuta Jeesuksesta, vaan siitä Jumalan ihan kirjaimellisesta sanasta/ajatuksesta/lupauksesta, joka tuli todeksi, kun Jeesus syntyi eli hänen syntymänsä kautta. En tajua ollenkaan, miksi kristityt sotkevat Jeesuksen tähän sanaan jo tässä vaiheessa. Eihän Jeesuksesta aleta puhumaan kuin vasta tuossa jakeessa 14, jossa sana (eikä Jeesus) tulee lihaksi eli ihmiseksi. Ennen tuota tapahtumaa ei Jeesusta tämän tekstin mukaan ole edes olemassa muuten kuin Jumalan lupauksena ja suunnitelmana, jonka hän on profeetoiden kautta ihmisille ilmoittanut. Mutta kenties tämä tällainen tulkinta on aina ollut kirkolle aivan liian juutalainen ja VT:iin perustuva sen hyväksyttäväksi.

Suoraan sanottuna olen ihmeissäni siitä, että te kristityt ette tajua sitä niin yksinkertaista asiaa, että mitä siitä väitteestä, että Jeesus on Jumala, seuraa. Jos te hyväksytte tuollaisen opin, niin te ette yksinkertaisesti vain voi kieltäytyä kaikista niistä ongelmista, joita siitä seuraa teidän raamatuntulkinnalle. Suurin ongelma on juuri se, että se vesittää sekä Jeesuksen aseman ja tehtävän messiaana ja hänen ihmisyytensä. Se, mitä Raamattu sanoo siitä, millainen Jumala on, on ristiriidassa sen kanssa, millaiseksi Raamattu ihmisen kuvaa... siis silloin, kun väitetään, että Luoja on itse luotu olento. Mutta tehän aina aktiivisesti kartatte noista ongelmista puhumista.

Joka näkee Jeesuksen, näkee Isän. Jeesus on yhtä Isän kanssa. Ja niin edespäin. Ja sitten Jeesus itse sanoo:

(John 17:21)
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

Siis Jeesus rukoilee, että hän itse, Isä ja opetuslapset olisivat kaikki yhtä aivan samalla tavalla kuin hän ja Isä ovat yhtä. Eli siis yhtä pyhässä hengessä. Tämä on yksinkertaisin ja riittävä selitys, joka selittää enemmän ja paremmin tekstin kuin oletus Jeesuksen jumaluudesta eikä siinä ole niitä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka seuraavat Jeesuksen jumaluuden olettamisesta.

Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun?

Mitä noihin Room.9:5 ja 1.Joh.5:20 tulee, niin tulee muistaa, että ei kannata kovin helpolla lähteä niitä lainailemaan absoluuttisen varmoina todisteina Jeesuksen jumaluudesta, sillä ei alkukielen asiantuntijat eivätkä Jeesuksen jumaluudesta väitelleet kirkkoisätkään niitä hyvinä tai yksiselitteisinä teksteinä pitäneet. Asiayhteyden ja kirjoittajien juutalaisuuden muistaen on helppo nähdä nuo tekstit juuri päinvastoin kuin miten ne on suomalaisiin kirkkoraamattuihin käännetty.

Ongelmaksi jää myös se, että jos Paavali ja Johannes kutsuvat Jeesusta noissa jakeissa tosi Jumalaksi, niin silloin he ovat suoraan ja selkeästi täysin ristiriidassa Jeesuksen omien sanojen kanssa, sillä Jeesushan sanoo (eikä tässä tekstissä ole mitään epäselvyyttä tai tilaa tulkinnoille):

‪(John 17:3)
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. ‬

Jos siis Paavali ja Johannes siis sinun mielestä tunnustavat Jeesuksen tosi Jumalaksi ja Jeesus sanoo YHWH:n olevan ainoa tosi Jumala, niin oliko Jeesus sinun mielestäsi väärässä?

anti-kristitty kirjoitti:

Muutama huomautus aluksi.

1) Raamattu on Jumalan sanaa, mutta kirkon kääntämät raamatunkäännökset eivät ole, sillä kristilliset kirkot ovat aina kääntäneet käännökset oman oppinsa tueksi eikä välittääkseen alkukielisen tekstin oikean merkityksen lukijalle. On siis aivan aiheellista puhua kristittyjen tekemistä raamatunkäännöksistä raamatunväännöksinä.

2) On varsin selkeästi nähtävissä, että kristityt ovat kautta aikojen harrastaneet lähinnä eisegeesiä eikä eksegeesiä, mitä Raamattuun ja sen tulkintaan tulee. Tuon näkee erityisen hyvin siitä, miten paljon aiheettomia ja Raamatun ulkopuolisia pelkästään perinteeseen perustuvia ennakko-oletuksia ja lukutottumuksia kristittyjen raamatuntulkinnassa esille tulee.

Ei, Johannes ei puhu Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Johannes on alusta loppuun juutalainen ja sanoo itse tekstissä kirjoittaneensa evankeliuminsa, koska hän halusi ihmisten uskovan, että Jeesus on messias ja Jumalan poika... ei siksi, että hän olisi halunnut vakuuttaa ihmiset siitä, että Jeesus on Jumala. Tuo Jeesuksen jumaluus on jälkikäteen keksitty ajatus ja tulkintamalli, joka kaiken lisäksi jää vajaaksi juuri sen suhteen, että se ei sovi alkuunkaan yhteen sen faktan kanssa, että sekä Jeesus, Johannes että Tuomas ovat juutalaisia, jotka uskovat vain yhteen Jumalaan ja Hänen nimensä on YHWH.

"alussa oli sana ja se sana oli Jumalan luona ja jumala oli se sana"

Niin? Miten tämä nyt muka todistaa sen puolesta, että Jeesus olisi Jumala? Tuon tulkinnan isoin ongelma on se, että tässä ei vielä edes puhuta Jeesuksesta, vaan siitä Jumalan ihan kirjaimellisesta sanasta/ajatuksesta/lupauksesta, joka tuli todeksi, kun Jeesus syntyi eli hänen syntymänsä kautta. En tajua ollenkaan, miksi kristityt sotkevat Jeesuksen tähän sanaan jo tässä vaiheessa. Eihän Jeesuksesta aleta puhumaan kuin vasta tuossa jakeessa 14, jossa sana (eikä Jeesus) tulee lihaksi eli ihmiseksi. Ennen tuota tapahtumaa ei Jeesusta tämän tekstin mukaan ole edes olemassa muuten kuin Jumalan lupauksena ja suunnitelmana, jonka hän on profeetoiden kautta ihmisille ilmoittanut. Mutta kenties tämä tällainen tulkinta on aina ollut kirkolle aivan liian juutalainen ja VT:iin perustuva sen hyväksyttäväksi.

Suoraan sanottuna olen ihmeissäni siitä, että te kristityt ette tajua sitä niin yksinkertaista asiaa, että mitä siitä väitteestä, että Jeesus on Jumala, seuraa. Jos te hyväksytte tuollaisen opin, niin te ette yksinkertaisesti vain voi kieltäytyä kaikista niistä ongelmista, joita siitä seuraa teidän raamatuntulkinnalle. Suurin ongelma on juuri se, että se vesittää sekä Jeesuksen aseman ja tehtävän messiaana ja hänen ihmisyytensä. Se, mitä Raamattu sanoo siitä, millainen Jumala on, on ristiriidassa sen kanssa, millaiseksi Raamattu ihmisen kuvaa... siis silloin, kun väitetään, että Luoja on itse luotu olento. Mutta tehän aina aktiivisesti kartatte noista ongelmista puhumista.

Joka näkee Jeesuksen, näkee Isän. Jeesus on yhtä Isän kanssa. Ja niin edespäin. Ja sitten Jeesus itse sanoo:

(John 17:21)
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

Siis Jeesus rukoilee, että hän itse, Isä ja opetuslapset olisivat kaikki yhtä aivan samalla tavalla kuin hän ja Isä ovat yhtä. Eli siis yhtä pyhässä hengessä. Tämä on yksinkertaisin ja riittävä selitys, joka selittää enemmän ja paremmin tekstin kuin oletus Jeesuksen jumaluudesta eikä siinä ole niitä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka seuraavat Jeesuksen jumaluuden olettamisesta.

Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun?

Mitä noihin Room.9:5 ja 1.Joh.5:20 tulee, niin tulee muistaa, että ei kannata kovin helpolla lähteä niitä lainailemaan absoluuttisen varmoina todisteina Jeesuksen jumaluudesta, sillä ei alkukielen asiantuntijat eivätkä Jeesuksen jumaluudesta väitelleet kirkkoisätkään niitä hyvinä tai yksiselitteisinä teksteinä pitäneet. Asiayhteyden ja kirjoittajien juutalaisuuden muistaen on helppo nähdä nuo tekstit juuri päinvastoin kuin miten ne on suomalaisiin kirkkoraamattuihin käännetty.

Ongelmaksi jää myös se, että jos Paavali ja Johannes kutsuvat Jeesusta noissa jakeissa tosi Jumalaksi, niin silloin he ovat suoraan ja selkeästi täysin ristiriidassa Jeesuksen omien sanojen kanssa, sillä Jeesushan sanoo (eikä tässä tekstissä ole mitään epäselvyyttä tai tilaa tulkinnoille):

‪(John 17:3)
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. ‬

Jos siis Paavali ja Johannes siis sinun mielestä tunnustavat Jeesuksen tosi Jumalaksi ja Jeesus sanoo YHWH:n olevan ainoa tosi Jumala, niin oliko Jeesus sinun mielestäsi väärässä?

Lue lisää

anti-kristitty: "On siis aivan aiheellista puhua kristittyjen tekemistä raamatunkäännöksistä raamatunväännöksinä....":
---
Mikä raamatunkäännös on mielestä aidoin?

anti-kristitty kirjoitti:

Muutama huomautus aluksi.

1) Raamattu on Jumalan sanaa, mutta kirkon kääntämät raamatunkäännökset eivät ole, sillä kristilliset kirkot ovat aina kääntäneet käännökset oman oppinsa tueksi eikä välittääkseen alkukielisen tekstin oikean merkityksen lukijalle. On siis aivan aiheellista puhua kristittyjen tekemistä raamatunkäännöksistä raamatunväännöksinä.

2) On varsin selkeästi nähtävissä, että kristityt ovat kautta aikojen harrastaneet lähinnä eisegeesiä eikä eksegeesiä, mitä Raamattuun ja sen tulkintaan tulee. Tuon näkee erityisen hyvin siitä, miten paljon aiheettomia ja Raamatun ulkopuolisia pelkästään perinteeseen perustuvia ennakko-oletuksia ja lukutottumuksia kristittyjen raamatuntulkinnassa esille tulee.

Ei, Johannes ei puhu Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Johannes on alusta loppuun juutalainen ja sanoo itse tekstissä kirjoittaneensa evankeliuminsa, koska hän halusi ihmisten uskovan, että Jeesus on messias ja Jumalan poika... ei siksi, että hän olisi halunnut vakuuttaa ihmiset siitä, että Jeesus on Jumala. Tuo Jeesuksen jumaluus on jälkikäteen keksitty ajatus ja tulkintamalli, joka kaiken lisäksi jää vajaaksi juuri sen suhteen, että se ei sovi alkuunkaan yhteen sen faktan kanssa, että sekä Jeesus, Johannes että Tuomas ovat juutalaisia, jotka uskovat vain yhteen Jumalaan ja Hänen nimensä on YHWH.

"alussa oli sana ja se sana oli Jumalan luona ja jumala oli se sana"

Niin? Miten tämä nyt muka todistaa sen puolesta, että Jeesus olisi Jumala? Tuon tulkinnan isoin ongelma on se, että tässä ei vielä edes puhuta Jeesuksesta, vaan siitä Jumalan ihan kirjaimellisesta sanasta/ajatuksesta/lupauksesta, joka tuli todeksi, kun Jeesus syntyi eli hänen syntymänsä kautta. En tajua ollenkaan, miksi kristityt sotkevat Jeesuksen tähän sanaan jo tässä vaiheessa. Eihän Jeesuksesta aleta puhumaan kuin vasta tuossa jakeessa 14, jossa sana (eikä Jeesus) tulee lihaksi eli ihmiseksi. Ennen tuota tapahtumaa ei Jeesusta tämän tekstin mukaan ole edes olemassa muuten kuin Jumalan lupauksena ja suunnitelmana, jonka hän on profeetoiden kautta ihmisille ilmoittanut. Mutta kenties tämä tällainen tulkinta on aina ollut kirkolle aivan liian juutalainen ja VT:iin perustuva sen hyväksyttäväksi.

Suoraan sanottuna olen ihmeissäni siitä, että te kristityt ette tajua sitä niin yksinkertaista asiaa, että mitä siitä väitteestä, että Jeesus on Jumala, seuraa. Jos te hyväksytte tuollaisen opin, niin te ette yksinkertaisesti vain voi kieltäytyä kaikista niistä ongelmista, joita siitä seuraa teidän raamatuntulkinnalle. Suurin ongelma on juuri se, että se vesittää sekä Jeesuksen aseman ja tehtävän messiaana ja hänen ihmisyytensä. Se, mitä Raamattu sanoo siitä, millainen Jumala on, on ristiriidassa sen kanssa, millaiseksi Raamattu ihmisen kuvaa... siis silloin, kun väitetään, että Luoja on itse luotu olento. Mutta tehän aina aktiivisesti kartatte noista ongelmista puhumista.

Joka näkee Jeesuksen, näkee Isän. Jeesus on yhtä Isän kanssa. Ja niin edespäin. Ja sitten Jeesus itse sanoo:

(John 17:21)
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

Siis Jeesus rukoilee, että hän itse, Isä ja opetuslapset olisivat kaikki yhtä aivan samalla tavalla kuin hän ja Isä ovat yhtä. Eli siis yhtä pyhässä hengessä. Tämä on yksinkertaisin ja riittävä selitys, joka selittää enemmän ja paremmin tekstin kuin oletus Jeesuksen jumaluudesta eikä siinä ole niitä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka seuraavat Jeesuksen jumaluuden olettamisesta.

Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun?

Mitä noihin Room.9:5 ja 1.Joh.5:20 tulee, niin tulee muistaa, että ei kannata kovin helpolla lähteä niitä lainailemaan absoluuttisen varmoina todisteina Jeesuksen jumaluudesta, sillä ei alkukielen asiantuntijat eivätkä Jeesuksen jumaluudesta väitelleet kirkkoisätkään niitä hyvinä tai yksiselitteisinä teksteinä pitäneet. Asiayhteyden ja kirjoittajien juutalaisuuden muistaen on helppo nähdä nuo tekstit juuri päinvastoin kuin miten ne on suomalaisiin kirkkoraamattuihin käännetty.

Ongelmaksi jää myös se, että jos Paavali ja Johannes kutsuvat Jeesusta noissa jakeissa tosi Jumalaksi, niin silloin he ovat suoraan ja selkeästi täysin ristiriidassa Jeesuksen omien sanojen kanssa, sillä Jeesushan sanoo (eikä tässä tekstissä ole mitään epäselvyyttä tai tilaa tulkinnoille):

‪(John 17:3)
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. ‬

Jos siis Paavali ja Johannes siis sinun mielestä tunnustavat Jeesuksen tosi Jumalaksi ja Jeesus sanoo YHWH:n olevan ainoa tosi Jumala, niin oliko Jeesus sinun mielestäsi väärässä?

Lue lisää

anti-kristus: "Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun"?
--
2.Kor. 10:5
"Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle".

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristus: "Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun"?
--
2.Kor. 10:5
"Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle".

Lue lisää

Juu. Niin? Ja? Mitä tuosta?

Millä sinä luulet Paavalin hajoittaneen nuo ihmisviisaiden järjen päätelmät muulla kuin pyhillä kirjoituksilla ja sillä järjellä ja hengellä, jonka Jumala oli hänelle antanut vakuuttaakseen ihmisten mielet siitä, että Jumalan viisaus on ihmisten viisauden yläpuolella osoittamalla, että se on järkevämpää kuin ihmisten viisastelut.

Sano mitä sanot, mutta tuo teksti ei muuta mihinkään sitä faktaa, että uskoa ja järkeä ei voi erottaa toisistaan, sillä usko, jossa ei ole mukana selkeä ja kirkas Jumalan yksinkertaisen sanan älyllinen ymmärtäminen, ei ole sitä uskoa ja oppia, jonka Jeesus, Paavali ja muut pyhistä kirjoituksista ammensivat ja jota he opettivat.

Vai onko tosi uskoa muka sellainen usko, jonka uskova ei osaa edes sanoa tai selittää, että mihin hän uskoo? Ei Raamatussa mitään tuollaista älystä ja järjestä vapaata uskoa opeteta, sillä tuohan tuollainen pakanoiden mysteeriuskonto ei Raamatun sanoja edes mihinkään tarvitse.

(Mark 12:24)
Jeesus vastasi heille: "Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

(Luke 24:32)
He sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?"

(Luke 24:45)
Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.

(Acts 17:11)
Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa.

(Acts 18:28)
Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väitteet ja osoitti kirjoituksiin vedoten, että Jeesus on Messias.

(Romans 1:2)
Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,

(Romans 15:4)
Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa.

(Romans 16:26)
Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen.

(2 Peter 3:16)
Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.

Tunteminen ja kuuliaisuus edellyttävät järkeä ja selvää ymmärrystä Jumalan sanasta ja tahdosta. On siis turha sinun kritisoida ketään järjen käytöstä, sillä ilman järkeä et sinäkään Herran Jeesuksen sanomaa ole vastaanottanut etkä ilman sitä yritä arjessa järkeillä, mikä Jumalan tahto missäkin tilanteessa on.

Joka ainoa ihminen, joka sanoo, että järjen käyttäminen on pahasta Raamatun mukaan, ilmeisesti joko ei ymmärrä, mitä Raamatussa todellisuudessa lukee, tai sitten on tekopyhä ja ymmärtämätön ihminen, joka ei ymmärrä, että hän itsekin tarvitsee järkeä jo pelkästään tuon väitteen esittämiseen ja ihmisenä olemiseen.

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty: "On siis aivan aiheellista puhua kristittyjen tekemistä raamatunkäännöksistä raamatunväännöksinä....":
---
Mikä raamatunkäännös on mielestä aidoin?

Lue lisää

Onko tämä kompakysymys? Minä en ole vielä nähnyt ainuttakaan raamatunkäännöstä, jolle voisin antaa muun kuin välttävän arvosanan.

Jehovalaisten käännös parissa kohdassa pääsee lähemmäs totuutta, mutta ei perille asti sekään, ja muissa kohdissa se vääristää tekstin jehovalaisten oppien tueksi.

Luterilaiset käännökset osassa kohdista, joissa Jeesus sanoo "ego eimi", oikein kääntävät muotoon "minä se olen" tai "minä olen se", mutta toisissa kohdissa vaihdetaan oikean käännöksen tilalle yksinomaan kirkon teologian ja perinteen mukaisesti tilalle "minä olen" antaen väärin ymmärtää, että Jeesus muka olisi väittänyt olevansa itse Israelin YHWH.

On joitakin englanninkielisiä hyvin kirjaimellisia vanhoja käännöksiä, mutta vaikka ne hyvin lähelle alkukielistä tuntuvat pääsevän, niin nekin jäävät vajaaksi eivätkä vähiten sen takia, että ne on liian hankalia tavalliselle kansalle luettavaksi.

Käännöksiin ei voi sokeasti luottaa. Parhaaseen tulokseen pääsee tutkimalla riittävän isoa kasaa mahdollisimman erilaisia käännöksiä rinta rinnan ja vertaamalla niitä alkukieliseen, jos ei vielä osaa alkukielistä lukea riittävän hyvin.

Eikä tuokaan vielä riitä, vaan pitää ottaa selville tekstin taustoista ja ymmärtää kukin katkelma osana jokaista suurempaa kokonaisuutta, johon se kuuluu tai liittyy. Vaikka ei Raamattu mikään hankala kirjakokoelma ole, niin ei se silti sitä tarkoita, että sen asianmukainen lukeminen ja ymmärtäminen ei vaatisi sekä paljon aikaa että vaivannäköä.

anti-kristitty kirjoitti:

Onko tämä kompakysymys? Minä en ole vielä nähnyt ainuttakaan raamatunkäännöstä, jolle voisin antaa muun kuin välttävän arvosanan.

Jehovalaisten käännös parissa kohdassa pääsee lähemmäs totuutta, mutta ei perille asti sekään, ja muissa kohdissa se vääristää tekstin jehovalaisten oppien tueksi.

Luterilaiset käännökset osassa kohdista, joissa Jeesus sanoo "ego eimi", oikein kääntävät muotoon "minä se olen" tai "minä olen se", mutta toisissa kohdissa vaihdetaan oikean käännöksen tilalle yksinomaan kirkon teologian ja perinteen mukaisesti tilalle "minä olen" antaen väärin ymmärtää, että Jeesus muka olisi väittänyt olevansa itse Israelin YHWH.

On joitakin englanninkielisiä hyvin kirjaimellisia vanhoja käännöksiä, mutta vaikka ne hyvin lähelle alkukielistä tuntuvat pääsevän, niin nekin jäävät vajaaksi eivätkä vähiten sen takia, että ne on liian hankalia tavalliselle kansalle luettavaksi.

Käännöksiin ei voi sokeasti luottaa. Parhaaseen tulokseen pääsee tutkimalla riittävän isoa kasaa mahdollisimman erilaisia käännöksiä rinta rinnan ja vertaamalla niitä alkukieliseen, jos ei vielä osaa alkukielistä lukea riittävän hyvin.

Eikä tuokaan vielä riitä, vaan pitää ottaa selville tekstin taustoista ja ymmärtää kukin katkelma osana jokaista suurempaa kokonaisuutta, johon se kuuluu tai liittyy. Vaikka ei Raamattu mikään hankala kirjakokoelma ole, niin ei se silti sitä tarkoita, että sen asianmukainen lukeminen ja ymmärtäminen ei vaatisi sekä paljon aikaa että vaivannäköä.

Lue lisää

anti-kristus: "Jehovalaisten käännös parissa kohdassa pääsee lähemmäs totuutta, mutta ei perille asti sekään, ja muissa kohdissa se vääristää tekstin jehovalaisten oppien tueksi".
--
Itse pidän jehovalaisuutta järkeisoppina, jossa kielletään Jeesuksen jumaluus.
Tämä on nähtävissä myös heidän raamatun käännöksessään.

Lainaan taas:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Käytä sanatarkkaa Raamattua

Valitse tutkiskeluun mahdollisimman tarkka sanasta sanaan raamatunkäännös. Vain tarkan Raamatun kautta on mahdollista päästä lähimmäksi Jumalan alkuperäistä ilmoitusta.
Esimerkiksi vuoden 1938 Kirkkoraamattu on suositeltava lähde suomalaiselle lukijalle, sillä se seuraa hyvin tarkasti Uuden testamentin kreikan tekstejä.
Muita tarkkoja suomenkielisiä Raamattuja ovat vanha Agricolan Biblia ja Uuras Saarnivaaran toimittama Jumalan kansan Raamattu, joka on lähinnä KR38:n virheitä korjaava käännös.

Epätarkempia Raamattuja ovat vuoden 1992 Kirkkoraamattu ja Raamattu nykysuomeksi.
Nämä soveltuvat lähinnä Raamattuun tutustumiseksi ensikertalaiselle, jos muiden sanatarkempien käännösten teksti saattaa aluksi tuntua liian koukeroiselta.

Valitettavasti KR92:n ym. vastaavien vapaiden käännösten teksti ei sovellu tarkkaan opillisten kohtien tarkasteluun, koska niiden käänösperiaatteena ei ole ollut pitäytyminen sanasta sanaan.
Tarkka sanasta sanaan käännös tuo tekstiin koukeroisuutta, mutta samalla lukija voi olla varma, että hän lukee tekstiä, joka on mahdollisimman lähinnä Jumalan ilmoitusta.

Lukijan ei tule pelästyä näitä hieman hankalasti luettavia käännöksiä, vaan rohkeasti tutustua teoksiin.
Mielessä tulee kuitenkin pitää, että opillisia tarkasteluja ei tulisi suorittaa heikon ja tai mahdollisesti vapaamuotoisen käännöksen kanssa. (Lainaus loppu)
--
Osaatko itse Raamatun alkukieliä hebreaa tai kreikkaa?
Itse en osaa, joten on turvauduttava "oppineisiin"!

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristus: "Jehovalaisten käännös parissa kohdassa pääsee lähemmäs totuutta, mutta ei perille asti sekään, ja muissa kohdissa se vääristää tekstin jehovalaisten oppien tueksi".
--
Itse pidän jehovalaisuutta järkeisoppina, jossa kielletään Jeesuksen jumaluus.
Tämä on nähtävissä myös heidän raamatun käännöksessään.

Lainaan taas:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Käytä sanatarkkaa Raamattua

Valitse tutkiskeluun mahdollisimman tarkka sanasta sanaan raamatunkäännös. Vain tarkan Raamatun kautta on mahdollista päästä lähimmäksi Jumalan alkuperäistä ilmoitusta.
Esimerkiksi vuoden 1938 Kirkkoraamattu on suositeltava lähde suomalaiselle lukijalle, sillä se seuraa hyvin tarkasti Uuden testamentin kreikan tekstejä.
Muita tarkkoja suomenkielisiä Raamattuja ovat vanha Agricolan Biblia ja Uuras Saarnivaaran toimittama Jumalan kansan Raamattu, joka on lähinnä KR38:n virheitä korjaava käännös.

Epätarkempia Raamattuja ovat vuoden 1992 Kirkkoraamattu ja Raamattu nykysuomeksi.
Nämä soveltuvat lähinnä Raamattuun tutustumiseksi ensikertalaiselle, jos muiden sanatarkempien käännösten teksti saattaa aluksi tuntua liian koukeroiselta.

Valitettavasti KR92:n ym. vastaavien vapaiden käännösten teksti ei sovellu tarkkaan opillisten kohtien tarkasteluun, koska niiden käänösperiaatteena ei ole ollut pitäytyminen sanasta sanaan.
Tarkka sanasta sanaan käännös tuo tekstiin koukeroisuutta, mutta samalla lukija voi olla varma, että hän lukee tekstiä, joka on mahdollisimman lähinnä Jumalan ilmoitusta.

Lukijan ei tule pelästyä näitä hieman hankalasti luettavia käännöksiä, vaan rohkeasti tutustua teoksiin.
Mielessä tulee kuitenkin pitää, että opillisia tarkasteluja ei tulisi suorittaa heikon ja tai mahdollisesti vapaamuotoisen käännöksen kanssa. (Lainaus loppu)
--
Osaatko itse Raamatun alkukieliä hebreaa tai kreikkaa?
Itse en osaa, joten on turvauduttava "oppineisiin"!

Lue lisää

Yritä nyt Tapio jo muistaa, että minä en ole Kristusta ja Raamattua vastaan vaan kirkkoa ja sen kristinuskon tulkintaa vastaan ja siksi minä en ole anti-kristus vaan anti-kristitty. Jos te kirkkokristityt ette olisi muuttaneet sanan kristitty merkitystä toiseksi kuin mikä se Raamatussa on, niin minulla ei olisi mitään ongelmaa kutsua itseäni kristityksi. Valitettavasti nykyään "kristitty" ei enää tarkoita pelkkää "Jeesuksen opetuslasta" niin kuin se Raamatussa tarkoittaa, vaan te olette siihen lisänneet ison joukon keskenään ristiriitaisia opillisia vaatimuksia, joita minä tietenkään en voi tunnustaa tai allekirjoittaa, koska ne eivät ole raamatullisia.

Minun sanastossa järkeisoppi on yhtä ihmisviisauden oppien kanssa ja näen sekä jehovalaisten areiolaisen opin Jeesuksesta aivan yhtälailla ihmisoppina kuin opin Jeesuksen jumaluudesta, koska kumpaakaan minä en Raamatusta löydä. Sen sijaan löydän jatkuvasti lisää materiaalia noita oppeja vastaan, kun opettelen lukemaan Raamattua sen kirjoittajien eli juutalaisten (paitsi Luukas) ja heidän esi-isiensä näkökulmasta sen sijaan, että lukisin sitä kirkkoperinteen lasien läpi.

Kirkon kristillinen teologia on VT:n ja UT:n juutalaisuuden vastaista ja siksi en voi ottaa sitä vakavasti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kristityn tarvisi olla juutalainen tai elää kuin juutalainen, mutta on täysin järjetöntä väittää, että Raamattua voisi oikeasti ymmärtää, jos ei ymmärrä sen juutalaisia kirjoittajia tai aktiivisesti sivuuttaa sen faktan, että lähes kaikki Raamatun kirjoittajat ovat heprealaisia, ja siksi tietysti ajattelevat ja puhuvat VT:n mallin mukaan, eikä pakanakristittyjä, joiden käsitys Raamatusta rakentuu pelkän jälkiapostolisen aikakauden kirkkoperinteen varaan.

Osaanko hepreaa tai kreikkaa? Tällä hetkellä vielä hyvin heikosti ja vaikka oppisinkin ne kielet, niin minä silti joutuisin kuuntelemaan asiantuntijoita, sillä Raamattuun liittyy niin paljon kaikkea, että yksikään asiantuntija ei voi hallita sitä kaikkea. Minä vain olen hyvin varovainen noiden asiantuntijoiden suhteen, sillä ei ole järkevää sokeasti luottaa heihinkään ja harvoinpa löytyy sellaista asiantuntijamielipidettä, jolle ei löytyisi täysin päinvastaista mielipidettä kannattavaa asiantuntijaa. Enkä näe mitään järkeä siinä, että luottaisin kirkkojen palkkalistoilla olevia asiantuntijoita kertomaan totuuden, jos totuuden myöntäminen olisi heidän oman etunsa vastaista.

Valitettavasti minulle noiden sanatarkkojen käännöstenkään tarkkuus ei riitä. Jos tutkijat eivät ole yksimielisiä edes siitä, mitkä on alkukielisen tekstin alkuperäiset lukutavat, niin kuinka käännös voisi olla tarkka? Käännökset aina sisältävät jos ei suoranaista tulkintaa, niin ainakin ne päätökset, joilla käännettävät lukutavat valittiin, ja nuo päätökset ovat kääntäjien teologian ohjaamia. Ainakin tähän mennessä ovat aina olleet.

Suurimmaksi osaksi olen samaa mieltä tuolla lainaamallasi sivustolla olevien Raamatun lukuohjeiden kanssa, mutta tuo Raamatun hengellisyydestä puhuva kohta on täyttä huuhaata. Siinä tarkoituksella pyritään hämärryttämään kristityille tyypillisen sanaleikin kautta raja perustellun uskon ja sokean uskon välillä, että voitaisiin vakuuttaa ihmiset siitä, että on väärin käyttää järkeä Raamatun ymmärtämiseen, jos se johtaisi kirkon perinteisen uskon kyseenalaistumiseen.

Se, että ihminen ei tietämättömyytensä vuoksi ymmärrä, miksi Jumala teki jotain jollain tietyllä tavalla, on täysin eri asia kuin se, että hänelle olisi täydellisen mahdotonta ymmärtää se, vaikka Jumala sen hänelle selittäisi. Valitettavasti kristityt eivät kuitenkaan yleensä ymmärrä eroa näiden välillä.

Onko Raamatussa jotain järjetöntä tai järjenvastaista? En minä ole sieltä vielä mitään sellaista löytänyt, josta voisin sanoa, että olen vakuuttunut sen olevan järjenvastaista. Sen sijaan olen löytänyt sieltä Jumalan viisauden ja tiedon, joka on ihmisten viisauden ja arvailujen yläpuolella, enkä kuitenkaan ole huomannut siitä mitään ihmisjärjen ylittävää tai vastaista.

Jos se ylittäisi järjen, niin sitä ei voisi kukaan ymmärtää eikä olisi mitään aihetta kutsua sitä Jumalan ilmoitukseksi, sillä sehän ei edes periaatteessa voi mennä perille kuulijan tajuntaan.

Ero Jumalan ja ihmisen viisauden välillä on kuin kahden puhujan välillä. Molemmat puhuvat täysin samaa kieltä ja samasta asiasta, mutta ensimmäinen puhuu vain sellaista, mikä on selvästi oikein ja viisasta, kun taas jälkimmäinen esittää vain typeriä väitteitä ja arvailuja, jotka ovat jo keskenäänsäkin ristiriidassa.

Samalla tavalla en ole Raamatun opista ole löytänyt mitään järjetöntä tai ristiriitaista, mutta kirkkjen ihmisopit on täynnä järjettömyyksiä ja ristiriitaisuuksia.

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty: "Minä itse pidän kolminaisuusoppia täytenä huuhaana juuri sen takia, että sen mukaan Jeesus ei ole Jumalan poika vaan Jumala".
---
Johannes puhuu evankeliumissaan, kuinka Jumala tulee ihmiseksi.
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”(1).

Jeesus Kristus oli siis Jumala, ”samaa olemusta kuin Isä”.
Joka hänet näkee, näkee Isän (Joh. 12:45, 14:9).
Joka hänen puhettaan kuuntelee, kuuntelee Isän puhetta (Joh. 7:16, 8:47, 14:10).

”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,...” (14). Johannes tekee tiettäväksi, että Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen Kristuksen tuodakseen tahtonsa ilmi ihmisiin nähden.
Jeesus tuli ”lihaksi” eli ihmiseksi tähän maailmaan.
Jeesuksessa oli kaksi ”luontoa”; jumalallinen ja inhimillinen, jotka muodostivat hänessä yhden persoonan.
Tätä on järkeensä ja omaan ymmärrykseensä luottavien vaikea uskoa todeksi!

Eikö meidän tulisi myös uskoa todeksi myös Room. kirjeestä Paavalin sanat:
” ....heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, JUMALA, ylistetty iankaikkisesti, amen! (Room.9:5).

Kristityille Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika ja todellinen Jumala kuten Paavali tässä sanoo:
Hän ”on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty JUMALA” (Room 9:5).
Samoin toteaa Johannes: ”Hän on TOSI JUMALA ja iankaikkinen elämä” (1 Joh 5:20).

Lue lisää

meissäkin todeksi, ja silloin meistä tulee Jeesuksen Kristuksen synnyttäjiä:

Jaakobin kirje 1
22 "Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne."

Matteus 12
48 "Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"
49 a hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!
50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristus: "Jos järkeen ja koko Raamattuun ei saa luottaa, niinkuin kirkko ja kristityt sanovat, niin miksi aina, kun Jeesus, Paavali ja muut yrittävät vakuuttaa ihmiset jonkin asian suhteen, niin he vetoavat juuri järkeen ja Raamattuun"?
--
2.Kor. 10:5
"Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle".

Lue lisää

Room 12:1:"Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." KR 92

Raamatun lukemisessakin järjenkäyttö on sallittua, jopa suotavaa, muutenhan meille voidaan syöttää vaikka minkälaista pajunköyttä esim. kolminaisuusoppi tai oppi helvetin olemassaolosta. Miten vääristynyt kuva noilla saadaankaan aikaan Raamatun sanomasta.

...sanotaan niinkin, että "Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia.."
Tai jotain suurinpiirtein noin. Siis yksi jumala (tai Jumala, jos jollekin paremmin sopii)

Japanin ja Kiinan buddhistit, roomalaiset, kreikkalaiset, perulaiset meksikolaiset, jopa skandinaavit ovat palvoneet kolmiyhteistä jumaluutta jo hyvin kauan sitten. Yhtä kaikissa on, että naista ei koskaan ole mahdutettu tuohon ajatukseen.
Ehkäpä kysymys yleisesti ottaen onkin "herrojen" keinosta hallita alamaisiaan. Kun uskonnon (minkä tahansa) avulla syrjäytetään naiset, onkin jo puolet väestöstä tossun alla. Loput, eli miehet ja pojat peloitellaan "ravoille" kaikenmaailman uhkauksilla. Kätevää, ;)
Ihminen ei ymmärrä olevaisuutensa salaisuutta ja on inhimillisenä, ajattelevan olentona kehittänyt teorioita eli uskontoja selittämään elämää. Uskonnot laitanaan "unohtavat" luomakunnan ja universumin kokonaisuudessaan keskittyen pelkästään ihmiseen.
Jos ajatellaan vähän laajemmin, ei ihmisellä ole Maa-planeetan, puhumattakaan koko universumin kannalta enempää merkitystä kuin kärpäsen kakalla Itämeressä. Sen sijaan koko planeetan eliöstöllä pienimmästä mikrobista alkaen on paljonkin. Oikeastaan Maan ja kokonaisuuden kannalta ihminen onkin suuri virhe, koska hän ainoastaan tuhoaa koko planeetan elinkelpoisuuden käsittämättömällä rahan valtaan perustuvalla toiminnallaan.
Raamatun, kuten muidenkin uskonnolisten kirjoitusten perusidea, välittäminen toinen toisistaan elikkä rakkaus kaikkea olevaista kohtaan onkin hämärtynyt aikojen saatossa ihmisen ajatusmaailmasta. Jotkin alkuperäiskansojen rippeet eri puolilla maailmaa vielä hiukkasen kunnioittavat perusasioita. Hekin joutuvat pakon edessä luopumaan mahdollisuudestaan luonnonlakien mukaiseen elämäntapaan.
Uskonnot ja niiden jokaisen fundamentalistiset edustajat keskittyvät, kuten tälläkin palstalla näkyy, vain toistensa sättimiseen ja väittelyyn siitä, kuka uskoo oikein ja kuka väärin. Kuvainnolisiin kertomuksiin, jota Raamattu on, sotkeudutaan kuin lillikan varsiin ja ollaan mielestään kovinkin hurskaita.

Näin ajattelen, eikä sillä ole merkitystä kuinka kirjoitan, vaan sillä kuinka elän ja miten suhtaudun kanssaihmisiini. Syytellen vaiko hyväksyen? Yrittäen alistaa vaiko tukea? Väittäenkö olevani parempi tai hurskaampi kuin toiset? Pöngittäenkö omaa egoani ilmoittamalla olevani "Herran hengessä" ja toisten olevan babylonialaisen taruolennon seuraajia?

Uskokoon kukin juuri kuten haluaa. Minä uskon, että on vain yksi ihmistä korkeampi voima, Luojaksi sitä kutsun. Ja uskon, että kaikki uskonnot ovat vain erilaisia versioita samasta asiasta; ohjeesta, kuinka tulisi elää ja antaa toisten elää.
Olen puhunut.. ( ugh..=)

Joh.20:26-31
Tuomaan uskontunnustus

Tuomaan sanat ”minun Herrani ja Jumalani” (Joh.20:28) vastaavat hyvin Johanneksen evankeliumin alussa lausuttua Sanan ihmiseksitulon (Joh.1:14) tarkoitusta.
”Hänessä oli elämä” (Joh.1:4).
Uskon kautta elämä tulee tänään Kristuksen omien omaksi niillekkin, jotka ”eivät näe” (Joh.20:28).

20. luvun loppujakeet (26-31) sopivat hyvin evankeliumin kokonaisuuden päätökseksi.
Tuomaan jalo tunnustus on koko Johanneksen evankeliumin loppuhuipennus.
Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Herransa ja Jumalansa.
"Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh.20:29).

Tapio522 kirjoitti:

Joh.20:26-31
Tuomaan uskontunnustus

Tuomaan sanat ”minun Herrani ja Jumalani” (Joh.20:28) vastaavat hyvin Johanneksen evankeliumin alussa lausuttua Sanan ihmiseksitulon (Joh.1:14) tarkoitusta.
”Hänessä oli elämä” (Joh.1:4).
Uskon kautta elämä tulee tänään Kristuksen omien omaksi niillekkin, jotka ”eivät näe” (Joh.20:28).

20. luvun loppujakeet (26-31) sopivat hyvin evankeliumin kokonaisuuden päätökseksi.
Tuomaan jalo tunnustus on koko Johanneksen evankeliumin loppuhuipennus.
Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Herransa ja Jumalansa.
"Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh.20:29).

Lue lisää

Hyvin kirkollinen ja perinteinen tulkinta, mutta siinä on muutama valtava ongelmaa.

Ensiksikin tuo sanan lihaksi tuleminen, josta jo aiemmin kirjoitin. Minulle se, että sana tulee lihaksi, tarkoittaa juuri sitä, että sana (siis ihan kirjaimellisesti pelkkä sana puhuttuna, kirjoitettuna ja mielessä vielä lausumattomana ajatuksena eikä mikään persoona tai olento) toteutuu, kun pyhän hengen voiman kautta syntyy Jeesus lapsi. Ei Johannes sano, että tuo sana olisi ollut joku elävä henkilö tai toinen jumalolento jo ennen toteutumistaan. Ei ole mitään syytä siis sanoa, että Jeesus tai Jumala tulisi lihaksi, vaan sana tulee lihaksi eli sanasta tulee luotu olento eli katoavainen ihminen.

Jeesus on elämä. Jeesuksessa on elämä. Jeesus on elämän lähde. Jos Jeesus olisi ollut Jumala ja siis elämän lähde jo maailman alussa, niin miksi Raamattu sanoo, että:

‪(John 5:26)
sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen. ‬

Jos Isän piti oikein erikseen tehdä pojasta elämän lähde, niin poika ei ole voinut olla elämän lähde jo alusta lähtien eli poika ei voi olla Jumala. Raamattu ei anna tulkintavaraa niin paljoa, että voitaisiin tulkita Jumalan pojan olevan Jumala.

Pyhän hengen eli Jumalan voiman kautta elämä tulee kieltämättä kaikkien uskovien osaksi. Eikä vähiten sen takia, että Jeesus kukisti kuoleman, synnin ja paholaisen vallan, joka piti ihmistä orjuudessa. Pyhä henki asuu uskovissa jo nyt sinettinä ja esimakuna tulevasta. Se varsinainen uskon ja toivon täyttymys tapahtuu myös pyhän hengen voiman kautta sitten, kun Jumalan valtakunta tulee Jeesuksen palatessa ja pyhät nousevat kuolleista siihen luvattuun elämään.

Ongelmana tuossa Tuomaan huudahduksen kristillisessä tulkinnassa on se, että se täysin kieltää Tuomaan juutalaisuuden ja sulkee VT:n kokonaan keskustelun ulkopuolelle korvaten nuo molemmat kirkon perinteellä, mikä on tietysti täysin väärin ja väkisinkin vääristää koko tulkinnan pois raiteiltaan.

Ongelmaksi muodostuu erityisesti noiden sanojen herra ja jumala tulkinta. Oikeastaan siinä ei mitään ongelmaa ole juutalaisuuden näkökulmasta. Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi. Jeesus itsekin vahvistaa tuon käytännön lainaamalla VT:sta psalmin tekstiä, jossa kansan johtajia kutsutaan jumaliksi asemansa ja valtansa takia, kun Jeesusta syytetään itsensä Jumalan vertaiseksi tekemisestä, kun hän sanoo olevansa Jumalan poika niinkuin muutkin lukemattomat historian henkilöt ovat tehneet ennen häntä kuitenkaan väittämättä olevansa varsinaisia jumalia.

Erityisesti messiaasta, eli siitä luvatusta Jumalan voidellusta kuninkaasta, käytetään tuollaisia jumalallisia arvonimiä VT:ssa eikä niillä kuitenkaan kertaakaan anneta ymmärtää, että tuo messias olisi enempää tai vähempää kuin Jumalan valitsema ja kuninkaan asemaan korottama ihminen, joka on erityisen läheisessä suhteessa Jumalaan ja Hänen siunaama.

Toisin sanoen Tuomas vain lainaa VT:a ja käyttää sen käyttämään kieltä tunnustaakseen, että hänen edessään seisova Jeesus on tulevan aikakauden isä, rauhan kuningas ja jumalallinen sankari eli itse se luvattu Messias.

Se tulkinta, että juutalainen Tuomas olisi tuossa luopunut juutalaisuudestaan ja tunnustanut Jeesuksen toiseksi jumalaksi sen YHWH:n lisäksi, jonka Jeesus itse tunnustaa Jumalakseen ja ainoaksi tosi Jumalaksi, on ei vain väkinäisen oloinen vaan myös ristiriidassa sen kanssa, että Jeesus ei ilmeisestikään pitänyt itseään muuna kuin messiaana ja ihmisenä.

anti-kristitty kirjoitti:

Hyvin kirkollinen ja perinteinen tulkinta, mutta siinä on muutama valtava ongelmaa.

Ensiksikin tuo sanan lihaksi tuleminen, josta jo aiemmin kirjoitin. Minulle se, että sana tulee lihaksi, tarkoittaa juuri sitä, että sana (siis ihan kirjaimellisesti pelkkä sana puhuttuna, kirjoitettuna ja mielessä vielä lausumattomana ajatuksena eikä mikään persoona tai olento) toteutuu, kun pyhän hengen voiman kautta syntyy Jeesus lapsi. Ei Johannes sano, että tuo sana olisi ollut joku elävä henkilö tai toinen jumalolento jo ennen toteutumistaan. Ei ole mitään syytä siis sanoa, että Jeesus tai Jumala tulisi lihaksi, vaan sana tulee lihaksi eli sanasta tulee luotu olento eli katoavainen ihminen.

Jeesus on elämä. Jeesuksessa on elämä. Jeesus on elämän lähde. Jos Jeesus olisi ollut Jumala ja siis elämän lähde jo maailman alussa, niin miksi Raamattu sanoo, että:

‪(John 5:26)
sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen. ‬

Jos Isän piti oikein erikseen tehdä pojasta elämän lähde, niin poika ei ole voinut olla elämän lähde jo alusta lähtien eli poika ei voi olla Jumala. Raamattu ei anna tulkintavaraa niin paljoa, että voitaisiin tulkita Jumalan pojan olevan Jumala.

Pyhän hengen eli Jumalan voiman kautta elämä tulee kieltämättä kaikkien uskovien osaksi. Eikä vähiten sen takia, että Jeesus kukisti kuoleman, synnin ja paholaisen vallan, joka piti ihmistä orjuudessa. Pyhä henki asuu uskovissa jo nyt sinettinä ja esimakuna tulevasta. Se varsinainen uskon ja toivon täyttymys tapahtuu myös pyhän hengen voiman kautta sitten, kun Jumalan valtakunta tulee Jeesuksen palatessa ja pyhät nousevat kuolleista siihen luvattuun elämään.

Ongelmana tuossa Tuomaan huudahduksen kristillisessä tulkinnassa on se, että se täysin kieltää Tuomaan juutalaisuuden ja sulkee VT:n kokonaan keskustelun ulkopuolelle korvaten nuo molemmat kirkon perinteellä, mikä on tietysti täysin väärin ja väkisinkin vääristää koko tulkinnan pois raiteiltaan.

Ongelmaksi muodostuu erityisesti noiden sanojen herra ja jumala tulkinta. Oikeastaan siinä ei mitään ongelmaa ole juutalaisuuden näkökulmasta. Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi. Jeesus itsekin vahvistaa tuon käytännön lainaamalla VT:sta psalmin tekstiä, jossa kansan johtajia kutsutaan jumaliksi asemansa ja valtansa takia, kun Jeesusta syytetään itsensä Jumalan vertaiseksi tekemisestä, kun hän sanoo olevansa Jumalan poika niinkuin muutkin lukemattomat historian henkilöt ovat tehneet ennen häntä kuitenkaan väittämättä olevansa varsinaisia jumalia.

Erityisesti messiaasta, eli siitä luvatusta Jumalan voidellusta kuninkaasta, käytetään tuollaisia jumalallisia arvonimiä VT:ssa eikä niillä kuitenkaan kertaakaan anneta ymmärtää, että tuo messias olisi enempää tai vähempää kuin Jumalan valitsema ja kuninkaan asemaan korottama ihminen, joka on erityisen läheisessä suhteessa Jumalaan ja Hänen siunaama.

Toisin sanoen Tuomas vain lainaa VT:a ja käyttää sen käyttämään kieltä tunnustaakseen, että hänen edessään seisova Jeesus on tulevan aikakauden isä, rauhan kuningas ja jumalallinen sankari eli itse se luvattu Messias.

Se tulkinta, että juutalainen Tuomas olisi tuossa luopunut juutalaisuudestaan ja tunnustanut Jeesuksen toiseksi jumalaksi sen YHWH:n lisäksi, jonka Jeesus itse tunnustaa Jumalakseen ja ainoaksi tosi Jumalaksi, on ei vain väkinäisen oloinen vaan myös ristiriidassa sen kanssa, että Jeesus ei ilmeisestikään pitänyt itseään muuna kuin messiaana ja ihmisenä.

Lue lisää

anti-kristus: "Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi.
Jeesus itsekin vahvistaa tuon käytännön lainaamalla VT:sta psalmin tekstiä,..".
--
Eräs jehovalaisuuteen kallellaan oleva henkilö kirjoitti: "Jeesus on jumala siinä samassa tarkoituksessa kuin hän itse opetti;Johannes 10:34,35..."
-----------
Joh.10:34-35 Jeesus lainaa Ps. 82:6.
Assaf nimittää tuomareita jumaliksi, koska heidän tehtävänsä on Jumalan käskyläisinä noudattaa oikeutta kansan keskuudessa.
Näin he siis ovat jumalia, toisin sanoen Jumalan antamassa virassa ja Jumalan asemassa.

Jeesus ei jatka tätä Psalmia 82:6, joka kuuluisi: "...ja kaikki tyynni Korkeimman poikia".
Raamattu sanoo ihmistä jopa Korkeimman pojaksi, kuinka Jeesus siis syyllistyisi herjaukseen.

Juutalaiset syyttivät Jeesusta Jumalan pilkasta, koska Jeesus heidän mielestään teki itsensä Jumalaksi-isolla J:llä, joka hän oli/onkin (Joh.10:33).

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristus: "Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi.
Jeesus itsekin vahvistaa tuon käytännön lainaamalla VT:sta psalmin tekstiä,..".
--
Eräs jehovalaisuuteen kallellaan oleva henkilö kirjoitti: "Jeesus on jumala siinä samassa tarkoituksessa kuin hän itse opetti;Johannes 10:34,35..."
-----------
Joh.10:34-35 Jeesus lainaa Ps. 82:6.
Assaf nimittää tuomareita jumaliksi, koska heidän tehtävänsä on Jumalan käskyläisinä noudattaa oikeutta kansan keskuudessa.
Näin he siis ovat jumalia, toisin sanoen Jumalan antamassa virassa ja Jumalan asemassa.

Jeesus ei jatka tätä Psalmia 82:6, joka kuuluisi: "...ja kaikki tyynni Korkeimman poikia".
Raamattu sanoo ihmistä jopa Korkeimman pojaksi, kuinka Jeesus siis syyllistyisi herjaukseen.

Juutalaiset syyttivät Jeesusta Jumalan pilkasta, koska Jeesus heidän mielestään teki itsensä Jumalaksi-isolla J:llä, joka hän oli/onkin (Joh.10:33).

Lue lisää

Mikä ihmeen "anti-kristus" minä nyt muka olen? En minä se tässä ole, joka on vesittämässä ja kieltämässä Jeesuksen ihmisyyttä ja hänen asemaansa messiaana, niinkuin Johannes sanoi anti-kristusten tekevän ja joka on täsmälleen sitä, mitä Jeesuksen jumaluuden julistajat tekevät, sillä eikö siitä, että Jeesus on MYÖS Jumala seuraa juuri se, että hän ei ole ihminen sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä hän ei ole sidottu samoihin sääntöihin ja rajoituksiin kuin muut. Käytännössä tuo voi tarkoittaa vain sitä, että Jeesus ei oikeasti ollut ihminen, vaan näytti vain siltä, niinkuin ne doketistit, joita vastaan Johannes ilmeisesti kirjeidensä mukaan taisteli, väittivät.

Jeesus väitti olevansa Jumala isolla J:llä? Kenties sitten osaat selittää, että miksi Jeesus tuota psalmia lainattuaan vastaa tuohon syytökseen, että hän MUKA noiden juutalaisten mukaan teki itsensä Jumalaksi, omilla sanoillaan sanomalla, että "Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan poika." Ja huomaa toki, että tekstissä ei kiistanalaisena asiana eikä puheenaiheena ole alunperinkään se, että onko Jeesus Jumala vai ei (vaikka kristityt haluavat tekstin niin nähdä) vaan se, että onko Jeesus Jumalan poika eli MESSIAS. Tuo "kun sanon olevani Jumalan poika" jakeessa 36 kertoo harvinaisen yksiselitteisesti, mitä Jeesus omasta mielestään juuri väitti itsestään. Jumalan pojan eli Messiaan aseman omakseen väittämisestä on vielä hyvin hyvin pitkä matka itsensä Jumalaksi väittämiseen, vaikka juutalaiset tuollaisen väitteen keksivätkin, kun tapansa mukaan etsivät syytä päästäkseen tappamaan Jeesuksen jumalanpilkasta tekaistulla syytteellä.

Mikä se teitä kristittyjä oikein vaivaa, kun sanotte olevanne Jeesuksen opetuslapsia, mutta Jeesuksen sanojen sijaan uskotte niiden juutalaisten tekaistuja syytöksiä, jotka yrittivät keksiä tekosyyn saada tappaa hänet? Järjetöntä puuhaa. Oletteko nyt ihan varmoja, että te ette ole noiden juutalaisten opetuslapsia, kun heidän tahallisille väärinkäsityksille annatte isomman painoarvon kuin väitetyn mestarinne sanoille?

anti-kristitty kirjoitti:

Hyvin kirkollinen ja perinteinen tulkinta, mutta siinä on muutama valtava ongelmaa.

Ensiksikin tuo sanan lihaksi tuleminen, josta jo aiemmin kirjoitin. Minulle se, että sana tulee lihaksi, tarkoittaa juuri sitä, että sana (siis ihan kirjaimellisesti pelkkä sana puhuttuna, kirjoitettuna ja mielessä vielä lausumattomana ajatuksena eikä mikään persoona tai olento) toteutuu, kun pyhän hengen voiman kautta syntyy Jeesus lapsi. Ei Johannes sano, että tuo sana olisi ollut joku elävä henkilö tai toinen jumalolento jo ennen toteutumistaan. Ei ole mitään syytä siis sanoa, että Jeesus tai Jumala tulisi lihaksi, vaan sana tulee lihaksi eli sanasta tulee luotu olento eli katoavainen ihminen.

Jeesus on elämä. Jeesuksessa on elämä. Jeesus on elämän lähde. Jos Jeesus olisi ollut Jumala ja siis elämän lähde jo maailman alussa, niin miksi Raamattu sanoo, että:

‪(John 5:26)
sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen. ‬

Jos Isän piti oikein erikseen tehdä pojasta elämän lähde, niin poika ei ole voinut olla elämän lähde jo alusta lähtien eli poika ei voi olla Jumala. Raamattu ei anna tulkintavaraa niin paljoa, että voitaisiin tulkita Jumalan pojan olevan Jumala.

Pyhän hengen eli Jumalan voiman kautta elämä tulee kieltämättä kaikkien uskovien osaksi. Eikä vähiten sen takia, että Jeesus kukisti kuoleman, synnin ja paholaisen vallan, joka piti ihmistä orjuudessa. Pyhä henki asuu uskovissa jo nyt sinettinä ja esimakuna tulevasta. Se varsinainen uskon ja toivon täyttymys tapahtuu myös pyhän hengen voiman kautta sitten, kun Jumalan valtakunta tulee Jeesuksen palatessa ja pyhät nousevat kuolleista siihen luvattuun elämään.

Ongelmana tuossa Tuomaan huudahduksen kristillisessä tulkinnassa on se, että se täysin kieltää Tuomaan juutalaisuuden ja sulkee VT:n kokonaan keskustelun ulkopuolelle korvaten nuo molemmat kirkon perinteellä, mikä on tietysti täysin väärin ja väkisinkin vääristää koko tulkinnan pois raiteiltaan.

Ongelmaksi muodostuu erityisesti noiden sanojen herra ja jumala tulkinta. Oikeastaan siinä ei mitään ongelmaa ole juutalaisuuden näkökulmasta. Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi. Jeesus itsekin vahvistaa tuon käytännön lainaamalla VT:sta psalmin tekstiä, jossa kansan johtajia kutsutaan jumaliksi asemansa ja valtansa takia, kun Jeesusta syytetään itsensä Jumalan vertaiseksi tekemisestä, kun hän sanoo olevansa Jumalan poika niinkuin muutkin lukemattomat historian henkilöt ovat tehneet ennen häntä kuitenkaan väittämättä olevansa varsinaisia jumalia.

Erityisesti messiaasta, eli siitä luvatusta Jumalan voidellusta kuninkaasta, käytetään tuollaisia jumalallisia arvonimiä VT:ssa eikä niillä kuitenkaan kertaakaan anneta ymmärtää, että tuo messias olisi enempää tai vähempää kuin Jumalan valitsema ja kuninkaan asemaan korottama ihminen, joka on erityisen läheisessä suhteessa Jumalaan ja Hänen siunaama.

Toisin sanoen Tuomas vain lainaa VT:a ja käyttää sen käyttämään kieltä tunnustaakseen, että hänen edessään seisova Jeesus on tulevan aikakauden isä, rauhan kuningas ja jumalallinen sankari eli itse se luvattu Messias.

Se tulkinta, että juutalainen Tuomas olisi tuossa luopunut juutalaisuudestaan ja tunnustanut Jeesuksen toiseksi jumalaksi sen YHWH:n lisäksi, jonka Jeesus itse tunnustaa Jumalakseen ja ainoaksi tosi Jumalaksi, on ei vain väkinäisen oloinen vaan myös ristiriidassa sen kanssa, että Jeesus ei ilmeisestikään pitänyt itseään muuna kuin messiaana ja ihmisenä.

Lue lisää

anti-kristus: "Ongelmaksi muodostuu erityisesti noiden sanojen herra ja jumala tulkinta. Oikeastaan siinä ei mitään ongelmaa ole juutalaisuuden näkökulmasta. Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi".
--
Mielestäni Tuomaan tapaus on hyvin selitetty linkissä:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/
Kannattaa jokaisen tutkia sivustoa, josta vain osan lainaan tähän koskien Tuomasta.

"Jos Jumala-sanan perusmerkitys viittaa Kaikkivaltiaaseen, eikä mikään jakeen edellä tai jäljessä selitä, että kyseessä on poikkeustilanne, niin mihin päädymme?
Kaikissa Raamatun mainitsemissa tapauksissa palvonnan osoittaminen enkelille tai ihmiselle kiellettiin heti ja jyrkästi (ks. kappale "Saako Jeesusta palvoa?").

Jeesus ei sanallakaan korjannut Tuomasta tämän huudahduksen jälkeen.

Lisäksi Raamattu kertoo miten väkijoukot huusivat Jeesukselle ylistystä, Hoosiannaa: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä" (vrt. Joh. 17:11: "nimessäsi").
Fariseukset kavahtivat moista toimintaa ja pyysivät Jeesusta ja apostoleja lopettamaan kansan huudot.
Jeesus kuitenkin kieltäytyi jyrkästi antaen ymmärtää että kansan huudot hänelle olivat oikein. (Luuk. 19:38, 39, 40; Joh. 12:12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19)

Edelliset vain vahvistavat käsitystä, että Tuomaksen käytti jumala-sanaa sen normaalissa merkityksessä.

Juutalaiselle Tuomakselle olisi ollut kaikkein suurin pyhäinhäväistys, jos hän olisi kutsunut ketään muuta kuin Kaikkivaltiasta omaksi Jumalakseen.
Hän olisi tehnyt jumalanpilkan, josta juutalaisten lakien mukaan seuraisi kuolemantuomio.

Jos Tuomas olisi tehnyt jumalanpilkan suoraan opettajansa edessä, Jeesus, joka tunsi kaikki kirjoitukset, olisi heti korjannut häntä, kuten Paavali ja enkeli korjasivat kaikkia ihmisiä heidän palvonnoissaan".(Lainaus loppu)

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristus: "Ongelmaksi muodostuu erityisesti noiden sanojen herra ja jumala tulkinta. Oikeastaan siinä ei mitään ongelmaa ole juutalaisuuden näkökulmasta. Moosesta ja muitakin Jumalan profeettoja, kuninkaita ja kansan johtajia kutsutaan VT:ssa herroiksi ja jumaliksi ilman, että sillä mitenkään heitä korotettaisiin ainoan tosi Jumalan eli Israelin YHWH:n rinnalle tai vertaiseksi".
--
Mielestäni Tuomaan tapaus on hyvin selitetty linkissä:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/
Kannattaa jokaisen tutkia sivustoa, josta vain osan lainaan tähän koskien Tuomasta.

"Jos Jumala-sanan perusmerkitys viittaa Kaikkivaltiaaseen, eikä mikään jakeen edellä tai jäljessä selitä, että kyseessä on poikkeustilanne, niin mihin päädymme?
Kaikissa Raamatun mainitsemissa tapauksissa palvonnan osoittaminen enkelille tai ihmiselle kiellettiin heti ja jyrkästi (ks. kappale "Saako Jeesusta palvoa?").

Jeesus ei sanallakaan korjannut Tuomasta tämän huudahduksen jälkeen.

Lisäksi Raamattu kertoo miten väkijoukot huusivat Jeesukselle ylistystä, Hoosiannaa: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä" (vrt. Joh. 17:11: "nimessäsi").
Fariseukset kavahtivat moista toimintaa ja pyysivät Jeesusta ja apostoleja lopettamaan kansan huudot.
Jeesus kuitenkin kieltäytyi jyrkästi antaen ymmärtää että kansan huudot hänelle olivat oikein. (Luuk. 19:38, 39, 40; Joh. 12:12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19)

Edelliset vain vahvistavat käsitystä, että Tuomaksen käytti jumala-sanaa sen normaalissa merkityksessä.

Juutalaiselle Tuomakselle olisi ollut kaikkein suurin pyhäinhäväistys, jos hän olisi kutsunut ketään muuta kuin Kaikkivaltiasta omaksi Jumalakseen.
Hän olisi tehnyt jumalanpilkan, josta juutalaisten lakien mukaan seuraisi kuolemantuomio.

Jos Tuomas olisi tehnyt jumalanpilkan suoraan opettajansa edessä, Jeesus, joka tunsi kaikki kirjoitukset, olisi heti korjannut häntä, kuten Paavali ja enkeli korjasivat kaikkia ihmisiä heidän palvonnoissaan".(Lainaus loppu)

Lue lisää

Alan kohta kyllästymään tapsa tuohon, että kutsut minua anti-kristukseksi. Jos todella olet sitä mieltä, niin yritäppäs ensi kerralla näyttää Raamatulla, että minä olen sellainen.

""eikä mikään jakeen edellä tai jäljessä selitä, että kyseessä on poikkeustilanne""

Puppua. Eikö se, että juutalainen, joka palvoo vain häntä, jonka nimi on YHWH ja Isä, ainoana Jumalanaan, sanoo henkilöä, jonka uskoo olevan tuon ainoan Jumalan lähettämä messias ja kuningas, herraksi ja jumalaksi, riitä osoittamaan, että kyseessä on poikkeustapaus? Varmasti riittää.

Sanan normaali merkitys? Kristittyjen vai juutalaisten kielenkäytössä? Kristityt kun tunnetusti eivät tunne VT:ia edes sen vertaa, että ymmärtäisivät, että mikä on VT:n mukaista normaalia kielenkäyttöä.

‪(John 17:3)
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. ‬

Raamattu ja Jeesus tekevät täydellisen ja yksiselitteisen selväksi, että on vain yksi tosi Jumala ja Hänen nimensä on YHWH eikä siis kukaan muu voi olla tosi Jumala kuin Hän. Ainoa tapa sovittaa yhteen tuo edellinen jae kolme lukua myöhemmin Tuomaan sanomien sanojen ja Jeesuksen vastauksen kanssa on olettaa, että Tuomas ei erehdy pitämään Jeesusta Isänä itsenään tai toisena yhtenä ja ainoana tosi Jumalana.

Johannes vielä kirjoittaa kolme jaetta myöhemmin, että:

(John 20:31)
Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden. ‬

Joka vain vahvistaa sitä tulkintaa, että Tuomas tunnusti Jeesuksen juuri tuossa huudahduksessaan Messiaaksi (eli Kristukseksi) eli Jumalan pojaksi eikä Jumalaksi. Tietäen, että Jeesus ei ajatellut olevansa Jumala, koska hänhän ei ilmeisestikään kuvittele olevansa Isä, jota hän itse kutsuu ainoaksi todelliseksi Jumalaksi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää ymmärtää tuo Tuomaan huudahdus ja tunnustus muuksi kuin viittaukseksi Isään, sillä Jeesushan ei yksinkertaisesti voi kaikkivaltias Johanneksen tekstin mukaan olla. Kaikkivaltias lähettää sen Messiaan, joka on Johanneksen evankeliumin keskipiste alusta loppuun asti, joten Messias ei itse voi olla kaikkivaltias.

Minulla on tässä pöydällä auki Jason David BeBuhnin kirja UT:n käännösten virheistä ja yksi niistä liittyy juuri tuohon palvonnan ja kumartamisen toisiinsa sekoittamiseen. Useimmissa kohdissa kumartaminen ja kunnioituksen osoittaminen on oikeassa käännös eikä mikään palvominen. Tuo palvominen käännöksenä tulee lähinnä kirkon ja kääntäjien perinteistä eikä alkukielen tai Raamatun historian asiantuntijoiden tiedoista.

Kumartaminen ja jopa maahan lankeaminen ja kumartaminen olivat niin VT:n kuin Jeesuksenkin ajan hierarkkisessa yhteiskunnassa täysin normaali ja tavallinen jokapäiväinen tapa osoittaa kunnioitusta korkea-arvoisemmille ihmisille. Kumartaminen kuului sen ajan peruskäytöstapoihin aivan yhtälailla kuin keskiajan Euroopassa.

Kenties tämä on kristityiltä niin hukassa juuri sen takia, että nykyään kumartaminen, kohteliaisuus ja toisten kunnioittaminen on unohdettu.

Papitkin kirkoissa korostavat juuri sitä, että Jeesus on kaikkivaltias Jumala eivätkä mainitse kuin korkeintaan sivulauseessa, että Jeesus on Messias. Kyllähän sitä puhutaan Jeesuksesta Kristuksena, mutta kuinka moni rivikristitty tietää, että se tarkoittaa juuri sitä, että Jeesus on Messias? Ja kuinka moni sitten noista tietää, että se, että Jeesus on Messias, viittaa juuri näihin jakeisiin?

‪(John 19:19)
Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas".

‪(Acts 17:7)
ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan

Eikö se ole ollut jo muinaisista ajoista lähtien tapana, että kuninkaita kunnioittaen kumarretaan? Mutta kun kristityt eivät enää ymmärrä, että ensimmäiset kristityt eivät kohdistaneet toivoaan tulevasta kirkon ja pappien lupaamaan taivaspaikkaan vaan he odottivat kuolleista ylösnousemista ja juutalaisten kuninkaan Jeesuksen paluuta kirkkaudessa ja kunniassa ja voimassa ja sen Jumalan valtakunnan eli uuden luomakunnan perustamista maan päälle, jonka kuninkaaksi Jumala on hänet asettanut.

Kenties tämä kaikki johtuu siitä, että kirkot ovat vaihtaneet raamatullisen evankeliumin ylösnousemuksesta, tulevasta Jumalan valtakunnasta ja sen voittoisasta kuninkaasta Jeesuksesta toisenlaiseen evankeliumiin, jossa Jumalan valtakunnan tilalle on vaihdettu kirkko maan päällä ja taivaspaikka kuoleman jälkeen ja Jeesus Kristus/Messias/Kuningas on korvattu Jeesus Jumalalla, ja nyt kirkot kärsivät siitä kirouksesta, jonka Paavali lupasi kaikille niille, jotka julistavat toisenlaista evankeliumia kuin hän olkoon se julistaja sitten vaikka enkeli taivaasta?

anti-kristitty kirjoitti:

Alan kohta kyllästymään tapsa tuohon, että kutsut minua anti-kristukseksi. Jos todella olet sitä mieltä, niin yritäppäs ensi kerralla näyttää Raamatulla, että minä olen sellainen.

""eikä mikään jakeen edellä tai jäljessä selitä, että kyseessä on poikkeustilanne""

Puppua. Eikö se, että juutalainen, joka palvoo vain häntä, jonka nimi on YHWH ja Isä, ainoana Jumalanaan, sanoo henkilöä, jonka uskoo olevan tuon ainoan Jumalan lähettämä messias ja kuningas, herraksi ja jumalaksi, riitä osoittamaan, että kyseessä on poikkeustapaus? Varmasti riittää.

Sanan normaali merkitys? Kristittyjen vai juutalaisten kielenkäytössä? Kristityt kun tunnetusti eivät tunne VT:ia edes sen vertaa, että ymmärtäisivät, että mikä on VT:n mukaista normaalia kielenkäyttöä.

‪(John 17:3)
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. ‬

Raamattu ja Jeesus tekevät täydellisen ja yksiselitteisen selväksi, että on vain yksi tosi Jumala ja Hänen nimensä on YHWH eikä siis kukaan muu voi olla tosi Jumala kuin Hän. Ainoa tapa sovittaa yhteen tuo edellinen jae kolme lukua myöhemmin Tuomaan sanomien sanojen ja Jeesuksen vastauksen kanssa on olettaa, että Tuomas ei erehdy pitämään Jeesusta Isänä itsenään tai toisena yhtenä ja ainoana tosi Jumalana.

Johannes vielä kirjoittaa kolme jaetta myöhemmin, että:

(John 20:31)
Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden. ‬

Joka vain vahvistaa sitä tulkintaa, että Tuomas tunnusti Jeesuksen juuri tuossa huudahduksessaan Messiaaksi (eli Kristukseksi) eli Jumalan pojaksi eikä Jumalaksi. Tietäen, että Jeesus ei ajatellut olevansa Jumala, koska hänhän ei ilmeisestikään kuvittele olevansa Isä, jota hän itse kutsuu ainoaksi todelliseksi Jumalaksi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää ymmärtää tuo Tuomaan huudahdus ja tunnustus muuksi kuin viittaukseksi Isään, sillä Jeesushan ei yksinkertaisesti voi kaikkivaltias Johanneksen tekstin mukaan olla. Kaikkivaltias lähettää sen Messiaan, joka on Johanneksen evankeliumin keskipiste alusta loppuun asti, joten Messias ei itse voi olla kaikkivaltias.

Minulla on tässä pöydällä auki Jason David BeBuhnin kirja UT:n käännösten virheistä ja yksi niistä liittyy juuri tuohon palvonnan ja kumartamisen toisiinsa sekoittamiseen. Useimmissa kohdissa kumartaminen ja kunnioituksen osoittaminen on oikeassa käännös eikä mikään palvominen. Tuo palvominen käännöksenä tulee lähinnä kirkon ja kääntäjien perinteistä eikä alkukielen tai Raamatun historian asiantuntijoiden tiedoista.

Kumartaminen ja jopa maahan lankeaminen ja kumartaminen olivat niin VT:n kuin Jeesuksenkin ajan hierarkkisessa yhteiskunnassa täysin normaali ja tavallinen jokapäiväinen tapa osoittaa kunnioitusta korkea-arvoisemmille ihmisille. Kumartaminen kuului sen ajan peruskäytöstapoihin aivan yhtälailla kuin keskiajan Euroopassa.

Kenties tämä on kristityiltä niin hukassa juuri sen takia, että nykyään kumartaminen, kohteliaisuus ja toisten kunnioittaminen on unohdettu.

Papitkin kirkoissa korostavat juuri sitä, että Jeesus on kaikkivaltias Jumala eivätkä mainitse kuin korkeintaan sivulauseessa, että Jeesus on Messias. Kyllähän sitä puhutaan Jeesuksesta Kristuksena, mutta kuinka moni rivikristitty tietää, että se tarkoittaa juuri sitä, että Jeesus on Messias? Ja kuinka moni sitten noista tietää, että se, että Jeesus on Messias, viittaa juuri näihin jakeisiin?

‪(John 19:19)
Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas".

‪(Acts 17:7)
ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan

Eikö se ole ollut jo muinaisista ajoista lähtien tapana, että kuninkaita kunnioittaen kumarretaan? Mutta kun kristityt eivät enää ymmärrä, että ensimmäiset kristityt eivät kohdistaneet toivoaan tulevasta kirkon ja pappien lupaamaan taivaspaikkaan vaan he odottivat kuolleista ylösnousemista ja juutalaisten kuninkaan Jeesuksen paluuta kirkkaudessa ja kunniassa ja voimassa ja sen Jumalan valtakunnan eli uuden luomakunnan perustamista maan päälle, jonka kuninkaaksi Jumala on hänet asettanut.

Kenties tämä kaikki johtuu siitä, että kirkot ovat vaihtaneet raamatullisen evankeliumin ylösnousemuksesta, tulevasta Jumalan valtakunnasta ja sen voittoisasta kuninkaasta Jeesuksesta toisenlaiseen evankeliumiin, jossa Jumalan valtakunnan tilalle on vaihdettu kirkko maan päällä ja taivaspaikka kuoleman jälkeen ja Jeesus Kristus/Messias/Kuningas on korvattu Jeesus Jumalalla, ja nyt kirkot kärsivät siitä kirouksesta, jonka Paavali lupasi kaikille niille, jotka julistavat toisenlaista evankeliumia kuin hän olkoon se julistaja sitten vaikka enkeli taivaasta?

Lue lisää

anti-kristitty: "Alan kohta kyllästymään tapsa tuohon, että kutsut minua anti-kristukseksi".
--
Kiitos muistutuksesta!

Epähuomiossa olen laittanut sinulle vastauksissani väärän nimimerkin...taitaa vaivata lukihäiriö!
Pyydän anteeksi ja yritän olla jatkossa tarkkaavaisempi.
--
Sanot: "Kaikkivaltias lähettää sen Messiaan, joka on Johanneksen evankeliumin keskipiste alusta loppuun asti, joten Messias ei itse voi olla kaikkivaltias".

Miten selität Jeesuksen kaikkivaltiuden, kun hän sanoo:
"Minulle on annettu KAIKKI VALTA taivaassa ja maan päällä" (Matt.28:18).

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty: "Alan kohta kyllästymään tapsa tuohon, että kutsut minua anti-kristukseksi".
--
Kiitos muistutuksesta!

Epähuomiossa olen laittanut sinulle vastauksissani väärän nimimerkin...taitaa vaivata lukihäiriö!
Pyydän anteeksi ja yritän olla jatkossa tarkkaavaisempi.
--
Sanot: "Kaikkivaltias lähettää sen Messiaan, joka on Johanneksen evankeliumin keskipiste alusta loppuun asti, joten Messias ei itse voi olla kaikkivaltias".

Miten selität Jeesuksen kaikkivaltiuden, kun hän sanoo:
"Minulle on annettu KAIKKI VALTA taivaassa ja maan päällä" (Matt.28:18).

Lue lisää

Miten minä selitän sen, että Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä? Onko siinä jotain selittämistä?

(1 Corinthians 15:24)
Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman.

(Hebrews 2:6)
Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut: -- Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. ‬
‪(Hebrews 2:7)
Lyhyeksi aikaa sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla,

Jos Jumala ihan erityisesti ja erikseen valinnut ja kruunannut Jeesuksen kuninkaana hallitsemaan, niin miksi minun pitäisi ruveta sitä mitenkään selittelemään? En minä näe tuossa mitään ongelmaa omasta näkökulmastani, vaikka uskonkin Jeesuksen olevan "vain" ihminen.

Vai onko olemassa joku syy ajatella, että Jeesus ei pystyisi hoitamaan tuota hommaa? Aadaminkin vastuulle annettiin alunperin koko Jumalan paratiisi maan päällä ja Jeesus tuskin kuitenkaan on häntä vähäisempi.

Mutta heitänpä tuon kysymyksesi vielä sinulle takaisin...

Miten se oikein sopii kolminaisuusoppiin liittyvään käsitykseen Jeesuksen jumaluudesta, että tuon jakeen mukaan Kaikkivaltiaalle Poika Jumalalle on nimenomaan _annettu_ kaikki valta taivaassa ja maan päällä sen sijaan, että hänellä olisi ollut se jo alusta lähtien ikuisena ja kaikkivaltiaana Jumalana ja Luojana?

Eikö oppiin Jeesuksen kahdesta luonnosta kuulu juuri se, että vaikka Jeesus jossain mielessä "tyhjensi itsensä" kun otti ihmisluonnon, niin hän ei kuitenkaan missään vaiheessa lakannut olemasta se Jumala, joka voimallaan ylläpitää luomakuntaa? Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti?

anti-kristitty kirjoitti:

Miten minä selitän sen, että Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä? Onko siinä jotain selittämistä?

(1 Corinthians 15:24)
Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman.

(Hebrews 2:6)
Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut: -- Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. ‬
‪(Hebrews 2:7)
Lyhyeksi aikaa sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla,

Jos Jumala ihan erityisesti ja erikseen valinnut ja kruunannut Jeesuksen kuninkaana hallitsemaan, niin miksi minun pitäisi ruveta sitä mitenkään selittelemään? En minä näe tuossa mitään ongelmaa omasta näkökulmastani, vaikka uskonkin Jeesuksen olevan "vain" ihminen.

Vai onko olemassa joku syy ajatella, että Jeesus ei pystyisi hoitamaan tuota hommaa? Aadaminkin vastuulle annettiin alunperin koko Jumalan paratiisi maan päällä ja Jeesus tuskin kuitenkaan on häntä vähäisempi.

Mutta heitänpä tuon kysymyksesi vielä sinulle takaisin...

Miten se oikein sopii kolminaisuusoppiin liittyvään käsitykseen Jeesuksen jumaluudesta, että tuon jakeen mukaan Kaikkivaltiaalle Poika Jumalalle on nimenomaan _annettu_ kaikki valta taivaassa ja maan päällä sen sijaan, että hänellä olisi ollut se jo alusta lähtien ikuisena ja kaikkivaltiaana Jumalana ja Luojana?

Eikö oppiin Jeesuksen kahdesta luonnosta kuulu juuri se, että vaikka Jeesus jossain mielessä "tyhjensi itsensä" kun otti ihmisluonnon, niin hän ei kuitenkaan missään vaiheessa lakannut olemasta se Jumala, joka voimallaan ylläpitää luomakuntaa? Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti?

Lue lisää

Kysymys on vain oppiriidasta. Sydämen usko riittää ja sitä ei saa toiselta, eikä siihen voi toista käännyttää. Tätä eivät kiihkonsa kliimaksissa piehtaroivat edes käsitä.

nils von napander kirjoitti:

Kysymys on vain oppiriidasta. Sydämen usko riittää ja sitä ei saa toiselta, eikä siihen voi toista käännyttää. Tätä eivät kiihkonsa kliimaksissa piehtaroivat edes käsitä.

Sinun mielestä on siis täydellisen yhdentekevää, minkälaista evankeliumia ja oppia ihmisille on opetettu, ja lopulta kaikki menevät taivaaseen riippumatta minkä uskonnon tai lahkon oppeihin he uskovat, jos heillä vain on jonkinlainen sydämen usko, vaikka he eivät edes itse tiedä, mihin uskovat?

anti-kristitty kirjoitti:

Miten minä selitän sen, että Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä? Onko siinä jotain selittämistä?

(1 Corinthians 15:24)
Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman.

(Hebrews 2:6)
Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut: -- Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. ‬
‪(Hebrews 2:7)
Lyhyeksi aikaa sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla,

Jos Jumala ihan erityisesti ja erikseen valinnut ja kruunannut Jeesuksen kuninkaana hallitsemaan, niin miksi minun pitäisi ruveta sitä mitenkään selittelemään? En minä näe tuossa mitään ongelmaa omasta näkökulmastani, vaikka uskonkin Jeesuksen olevan "vain" ihminen.

Vai onko olemassa joku syy ajatella, että Jeesus ei pystyisi hoitamaan tuota hommaa? Aadaminkin vastuulle annettiin alunperin koko Jumalan paratiisi maan päällä ja Jeesus tuskin kuitenkaan on häntä vähäisempi.

Mutta heitänpä tuon kysymyksesi vielä sinulle takaisin...

Miten se oikein sopii kolminaisuusoppiin liittyvään käsitykseen Jeesuksen jumaluudesta, että tuon jakeen mukaan Kaikkivaltiaalle Poika Jumalalle on nimenomaan _annettu_ kaikki valta taivaassa ja maan päällä sen sijaan, että hänellä olisi ollut se jo alusta lähtien ikuisena ja kaikkivaltiaana Jumalana ja Luojana?

Eikö oppiin Jeesuksen kahdesta luonnosta kuulu juuri se, että vaikka Jeesus jossain mielessä "tyhjensi itsensä" kun otti ihmisluonnon, niin hän ei kuitenkaan missään vaiheessa lakannut olemasta se Jumala, joka voimallaan ylläpitää luomakuntaa? Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti?

Lue lisää

anti-kristitty:
-” Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti”?
--
Jeesushan oli mukana myös luomistöissä (1.Moos.1:26). Maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä (Joh.1:10).
--
ISÄN JA POJAN SUHDE
Joh.10:22-42
--
Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja.

Jeesus sanoo: ”
” Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh.10:30).
Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (Joh.10: 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
Juutalaiset eivät "ymmärtäneet Isän olevan Jeesuksessa ja Jeesuksen olevan Isässä." (jae 38).

Ei ole ketäään Jumalan vertaista (Jes. 40:25) eivätkä epäjumalia palvovat peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9, 10).
Miksi apostolit kuitenkin palvoivat Jeesusta, kuten Tuomas (Joh.20:28)?

Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.

Kun Jeesus puhuu kaikkivaltiudestaan, antaa hän heti perään kaste- ja opetuskäskynsä (Matt.28:19,20)
Meidät kastetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Matt. 28:19).
Huomaa jakeen sanamuoto: nimeen, joka on ilmaistu YKSIKÖSSÄ, eikä monikkomuodossa sanalla "nimiin".
Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty:
-” Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti”?
--
Jeesushan oli mukana myös luomistöissä (1.Moos.1:26). Maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä (Joh.1:10).
--
ISÄN JA POJAN SUHDE
Joh.10:22-42
--
Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja.

Jeesus sanoo: ”
” Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh.10:30).
Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (Joh.10: 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
Juutalaiset eivät "ymmärtäneet Isän olevan Jeesuksessa ja Jeesuksen olevan Isässä." (jae 38).

Ei ole ketäään Jumalan vertaista (Jes. 40:25) eivätkä epäjumalia palvovat peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9, 10).
Miksi apostolit kuitenkin palvoivat Jeesusta, kuten Tuomas (Joh.20:28)?

Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.

Kun Jeesus puhuu kaikkivaltiudestaan, antaa hän heti perään kaste- ja opetuskäskynsä (Matt.28:19,20)
Meidät kastetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Matt. 28:19).
Huomaa jakeen sanamuoto: nimeen, joka on ilmaistu YKSIKÖSSÄ, eikä monikkomuodossa sanalla "nimiin".
Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?

Lue lisää

Ota huomioon Jumala OLI Kristuksessa.

1. Korinttolaiskirje 15

24 Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman. [Dan. 2:44, 7:14,27]
25 Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. [Ps. 110:1; Mark. 12:36]
26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. [Ilm. 20:14, 21:4]
27 Sillä "Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken". Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. [Ps. 8:7; Ef. 1:22; Hepr. 2:8]
28 Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea.

Paavo. kirjoitti:

Ota huomioon Jumala OLI Kristuksessa.

1. Korinttolaiskirje 15

24 Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman. [Dan. 2:44, 7:14,27]
25 Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. [Ps. 110:1; Mark. 12:36]
26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. [Ilm. 20:14, 21:4]
27 Sillä "Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken". Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. [Ps. 8:7; Ef. 1:22; Hepr. 2:8]
28 Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea.

Lue lisää

Paavo:
1.Kor.15:2
5 Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. [Ps. 110:1; Mark. 12:36]
--
DAAVIDIN POIKA JA DAAVIDIN HERRA
Mark. 12:35-37 (Rinnakkaisteksti: Matt.22:41-45)
--
12:35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?

12:36 Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”.

12:37 Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
--
Jeesus ottaa esille ydinkysymyksen; kuka on Kristus, Daavidin poika (Messias). Lainopettajat väittivät, että Messias on Daavidin poika.
Näin Vanha Testamentti opettaakin (esim. 2.Sam.7:14-16, Jes. 11:1, Jer.23:5).

Odotettiin, että joku Daavidin jälkeläinen ”pystyttäisi jälleen Daavidin sortuneen majan” (Aamos 9:11, Apt. 1:6).

Jeesus viittaa psalmiin 110:1, jossa Daavid Pyhässä Hengessä sanoo:
”'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”.
Kirjanoppineet ymmärsivät Daavidin tarkoittavan tällä Messiasta.
Apostolitkin usein viittaavat tähän samaan psalmiin (Apt. 2:34, 1. Kor. 15:25, Hebr. 1:13, 10:12-13).

Mutta Jeesus haluaa nyt tuoda julki, että Hän on paljon enemmän, kuin pelkkä Daavidin poika (Jeesus kuului Daavidin sukuun; Matt. 1.luku); Hän on istuva ja hallitseva Jumalan oikealla puolella kaiken Herrana (36).
Jeesus kieltäytyi esiintymästä sillä tavoin, kuin Messiaalta odotettiin (poliittinen Messias). Messiaan tehtävä oli toisenlainen.
Tämä selvisi opetuslapsille vasta Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen.

Jeesus tarkoitus, soveltaessaan psalmin 110 sanoja , oli osoittaa kirjanoppineille, kuinka pintapuolista heidän Sanan tuntemuksensa oli.
Jeesus halusi antaa vielä todistuksen itsestään ennen häpeällistä ristinkuolemaa. Hän ei ollut ainoastaan Daavidin poika, vaan myös Herra, joka kohta oli kutsuttava osalliseksi Jumalan pyhään maailmanhallintoon.

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty:
-” Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti”?
--
Jeesushan oli mukana myös luomistöissä (1.Moos.1:26). Maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä (Joh.1:10).
--
ISÄN JA POJAN SUHDE
Joh.10:22-42
--
Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja.

Jeesus sanoo: ”
” Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh.10:30).
Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (Joh.10: 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
Juutalaiset eivät "ymmärtäneet Isän olevan Jeesuksessa ja Jeesuksen olevan Isässä." (jae 38).

Ei ole ketäään Jumalan vertaista (Jes. 40:25) eivätkä epäjumalia palvovat peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9, 10).
Miksi apostolit kuitenkin palvoivat Jeesusta, kuten Tuomas (Joh.20:28)?

Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.

Kun Jeesus puhuu kaikkivaltiudestaan, antaa hän heti perään kaste- ja opetuskäskynsä (Matt.28:19,20)
Meidät kastetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Matt. 28:19).
Huomaa jakeen sanamuoto: nimeen, joka on ilmaistu YKSIKÖSSÄ, eikä monikkomuodossa sanalla "nimiin".
Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?

Lue lisää

En usko, että Jeesus on mikään "pienempi jumala" tai "eräs jumala", niin kuin jehovalaiset uskovat ja ovat Raamattuunsa asian kääntäneet. En usko, että Jeesus on mikään ei inhimillinen jumal- tai henkiolento, joka tuli kirjaimellisesti alas taivaasta otti ihmisyyden. En siis usko ollenkaan, että Jeesus olisi ollut Jumala, enkeli tai mikään muukaan olento, ennen kuin Jumala hänet hengellään loi Marian kohtuun, vaan ihan kirjaimellisesti Jumalan sana niin kuin myös oli ne sanat, jotka hän lausui, kun hän maailman loi.

Jeesus mukana luomistyössä? Tuo on ihan yksinomaan pelkkä kristittyjen "tulkinta". Itse 1.Moos.1:26 tekstissä "elohim" eli "jumalat", joka kuitenkin käännetään sanalla "jumala" johtuen tekstin heprealaisen unitaristisen monoteismin taustasta. Ei tekstissä sanota, että ketä siinä on muita paikalla Jumalan itsensä lisäksi. Tuo on tulkinta on muutenkin räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että myöhemmin Raamatussa Jahve, eli se Jeesuksen Isä ja Jumala, sanoo luoneensa yksin ilman kenenkään muun apua.

Maailma on hänen kautta saanut syntynsä? No oikeastaan ei. Ei ainakaan tuon Joh.1:10 tekstin mukaan. Sana ei ole Poika Jumala eikä Jumalan poika vielä tuossa vaiheessa, vaan ihan vain pelkkä Jumalan sana. On totta, että kristittyjen tekemät raamatunkäännökset kääntävät tekstin kirkon perinteen mukaisesti muotoon "hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä", mutta tuo käännös on nähdäkseni yksinkertaisesti väärä, koska siinä ollaan tuomassa teologiaa jo itse käännöstyöhön mukaan ilman asianmukaista syytä. Parempi käännös olisi "maailmassa se oli ja maailma oli sen kautta tehty mutta maailma ei tuntenut sitä". Vai onko oikein kääntää saksankielisessä tekstissä viittaukset autoon sanalla hän, koska "die auto" on saksan kielessä feminiini? Ei Paavalinkaan puhumiin sanoihin viitata sanoilla "hän" tai "he", vaikka sana logos onkin maskuliini kreikan kielessä.

Miksi Tuomas palvoi Jeesusta? Ei tekstissä sanota mitään sellaista. Se, että Tuomas palvoi Jeesusta on puhtaasti pelkkä kristittyjen tulkinta. Minun näkökulmasta Tuomas tuossa vain hurskaana juutalaisena tunnustaa Jeesuksen olevan Messias ja Poika, niin kuin moni muu oli tehnyt jo aiemmin tekstissä, ja jonka Johannes kirjoittaa kolme jaetta myöhemmin olevan juuri se syy, jonka takia hän on tekstin kirjoittanut vakuuttaakseen ihmiset siitä, että "te uskoisitte Jeesuksen olevan Messias, Jumalan Poika".

Isän ja pojan ainutlaatuinen suhde yksi keskeisistä teemoista? Kyllä. Onhan Jeesus sentään Messias eli ainutlaatuisessa asemassa suhteessa Jumalan koko ihmiskunnasta.

Mietin vain, että minne tuon "minä ja Isä olemme yhtä" tekstin tulkinnan kohdalla on kristityiltä unohtunut se periaate, että Raamattua tulee tulkita Raamatulla eikä kirkkoperinteellä? Kristityt ovat kautta aikojen ottaneet tuon lausunnon ja lainanneet sille, mitä tuo yhtä oleminen tarkoittaa, merkityksen omasta teologiastaan sen sijaan, että olisivat katsoneet lainaamansa tekstin asiayhteydestä ja luvusta 17, mitä Jeesus tarkoittaa yhtä olemisella. Jumalan henki on Jeesuksessa, joten hän on Isässä ja Isä hänessä aivan samalla tavalla, kuin hän rukoilee, että myös hänen opetuslapsensa olisivat yhtä hänen ja Isän kanssa. Opetuslapsi, joka elää Jumalan hengessä, on siis aivan yhtä lailla oikeutettu sanomaan, että hän ja Isä ovat yhtä, ja tuo tuskin todistaa noiden opetuslasten olevan myös Jumala? Vai todistaako?

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty:
-” Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti”?
--
Jeesushan oli mukana myös luomistöissä (1.Moos.1:26). Maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä (Joh.1:10).
--
ISÄN JA POJAN SUHDE
Joh.10:22-42
--
Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja.

Jeesus sanoo: ”
” Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh.10:30).
Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (Joh.10: 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
Juutalaiset eivät "ymmärtäneet Isän olevan Jeesuksessa ja Jeesuksen olevan Isässä." (jae 38).

Ei ole ketäään Jumalan vertaista (Jes. 40:25) eivätkä epäjumalia palvovat peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9, 10).
Miksi apostolit kuitenkin palvoivat Jeesusta, kuten Tuomas (Joh.20:28)?

Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.

Kun Jeesus puhuu kaikkivaltiudestaan, antaa hän heti perään kaste- ja opetuskäskynsä (Matt.28:19,20)
Meidät kastetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Matt. 28:19).
Huomaa jakeen sanamuoto: nimeen, joka on ilmaistu YKSIKÖSSÄ, eikä monikkomuodossa sanalla "nimiin".
Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?

Lue lisää

""Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?""

Jaa-a. Onko kolminaisuusopin todistaminen raamatulliseksi tosiaan niin heikolla pohjalla, että on pakko lähteä tällaiseen pisteiden, pilkkujen ja täsmällisten sanamuotojen viilaamiseen, että se saadaan sieltä esille kaivettua? Mitäs tuon kolminaisuusopin raamatulliseksi todistamisen vaikeuden pitäisi oikein kertoakaan? Teillä ei ole muistaakseni tarjottavana ainuttakaan jaetta, jossa tuo oppi, joka teidän mukaan on yksi kristinuskon tärkeimmistä asioista ja sen hyväksyminen ja tunnustaminen suorastaan pelastuskysymys, vahvistettaisiin suoraan, vaan teillä ei ole tarjottavina muuta kuin korkeintaan epäsuoria todisteita, jotka nekin haetaan kautta rantain keskittymällä opin kannalta suotuisiksi käännettyjen raamatunkäännösten yltiökirjaimelliseen tulkintaan.

Ainoa asia, jonka minun mielestä tuosta yksikkömuodosta voi päätellä, on se, että Isä, poika ja henki ovat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että niihin voidaan viitata yhtenä asiana jonkin yhdistävän tekijän kautta niin, että kastettava voidaan pyhittää yhtäaikaisesti kaikille niistä. Siitä on vielä hyvin vielä pitkä matka minkälaiseen kolminaisuusopin muotoon.

""Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.""

Eli siis kerrataanpas, että olen varmasti asian ymmärtänyt oikein... Yksi kristittyjen mielestä kristinuskon ehdottomasti tärkeimmistä ydinopeista on sellainen, jota ei suoraan löydy ollenkaan Raamatusta, vaan sitä todistellaan vetoamalla sanamuotoihin ja rivien välistä lukemiseen? Oppi, jota ei ollenkaan esiinny kristittyjen kirjoituksissa ennen kuin vasta kolmannen vuosisadan alussa ja silloinkin täysin erilaisena kuin se kolminaisuusoppi, johon nykyään uskotaan. Oppi, joka on joka muodossaan toivottoman ristiriitainen sisäisesti ja jota puolustellaan vetoamalla mysteereihin ja syyttämällä aiheettomasti ja aggressiivisesti kaikkia sen kyseenalaistajia ihmisjärjen nostamisesta Jumalan sanan yläpuolelle?

Kuulostaa muutenkin varsin oudolta, että juuri kolminaisuusoppi olisi Jeesuksen opetuslapsien syvin riemun ja palvonnan aihe. Suoraan sanottuna tämä tällainen lausunto haiskahtaa jo siltä, että kirkko on korvannut kolminaisuusopilla jo itse sen evankeliumin, jonka väärentäjille Paavali lupasi vain kirousta, vaikka tuo väärentäjä olisi vaikka taivaasta tullut enkeli. Jos Jumalan kolminaisuus on niin selkeästi kristittyjen suurin ilon aihe, niin miksi se ei ole selkeästi ja yksiselitteisesti Raamatussa? Kulkevatko lähetystyöntekijät ja evankelistat maailmaa ristiin rastiin julistaakseen ilosanomaa Messiaan voitosta, tulevasta Jumalan valtakunnasta ja opettaakseen heitä elämään Jeesuksen opetusten mukaisesti vai onko heidän tehtävänsä vakuutta kaikki siitä, että Jumala on kolmiyhteinen? Johannes Kastaja, Jeesus itsekin, Paavali, Filippos ja muut kaikki käsittääkseni julistivat sanomaa Messiaasta ja Valtakunnasta eikä heidän jutuissaan mainita sanallakaan mitään mistään kolmiyhteisen Jumalan mysteeristä. Eli enpä minä yhtään mitään raamatullista näe kolminaisuusopissa tai sen korottamisessa evankeliumin yläpuolelle.

Ja jospa nyt voisit selittää, mitä ilon ja riemun aihetta siinä on, että uskoo Jumalan olevan kolmiyhteinen, jos se on jo itsessään mysteeri, jota ei voi edes ymmärtää? Mitä iloitsemista noin teoreettisessa ja käsittämättömässä asiassa on? En minä näe, miten kukaan voisi iloita asiasta, jota ei edes voi ymmärtää.

Minä ajattelen, että joka ainoa pelastuksen kannalta tärkeä oppi on selvästi ja yksiselitteisesti Raamatussa eikä yksikään oppi, joka ei ole suoraan ja selkeästi sanottu Raamatussa, voi olla mitenkään erityisen tärkeä, vaikka kuinka suurta mekkalaa kirkko ja kristityt siitä pitävät. Se, että Jeesus on Messias, sanotaan suoraan ja selkeästi Raamatussa samoin kuin Jeesus suoraan ja selkeästi sanoo, että yksin Isä on todellinen Jumala, eikä näitä voi oikeasti Raamatun auktoriteettia kunnioittava opetuslapsi ikinä tahallaan sivuuta.

Eikö Raamatun tulkinnassa yksi pääsäännöistä ole se, että jos törmätään tekstiin, jolla on useita merkityksiä tai joka voidaan ymmärtää monella eri tavalla, niin ohjeena sen tulkintaan käytetään läheisintä mahdollista tekstiä, jossa puhutaan samasta tai siihen liittyvästä asiasta selkeästi ja yksiselitteisesti?

Jos yhdessä kohdassa suoraan ja yksiselitteisesti Jeesus suoraan itse sanoo, että hän ei ole tosi Jumala, niin milläs kristityt sitten oikeuttavat sen, että he sivuuttavat tuon jakeen ja julistavat Jeesuksen tosi Jumalaksi toisen jakeen perusteella, joka ei ole yksiselitteinen vaan jonka tulkinnasta voi ja on kiistelty kautta historian?

Tapio522 kirjoitti:

Joh.20:26-31
Tuomaan uskontunnustus

Tuomaan sanat ”minun Herrani ja Jumalani” (Joh.20:28) vastaavat hyvin Johanneksen evankeliumin alussa lausuttua Sanan ihmiseksitulon (Joh.1:14) tarkoitusta.
”Hänessä oli elämä” (Joh.1:4).
Uskon kautta elämä tulee tänään Kristuksen omien omaksi niillekkin, jotka ”eivät näe” (Joh.20:28).

20. luvun loppujakeet (26-31) sopivat hyvin evankeliumin kokonaisuuden päätökseksi.
Tuomaan jalo tunnustus on koko Johanneksen evankeliumin loppuhuipennus.
Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Herransa ja Jumalansa.
"Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh.20:29).

Lue lisää

Tuomaalle oli selvä moite siitä että Tuomaan usko perustui yksinomaan lihan näkemiseen, josta Jumalan sana varoittaa:

Johannes 7
24 "Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

Johannes 8
15 "Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään."

2. Korinttolaiskirje 4
18 "meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia."

"Näkymättömien" sydämen silmillä katselijat eivät olen suosittuja lihan silmillä katselijoiden joukossa!

Tapio522 kirjoitti:

anti-kristitty:
-” Pystyykö Jumala muka antamaan kaikkivaltiutensa pois ja silti ylläpitämään koko luomakuntaa saman aikaisesti”?
--
Jeesushan oli mukana myös luomistöissä (1.Moos.1:26). Maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä (Joh.1:10).
--
ISÄN JA POJAN SUHDE
Joh.10:22-42
--
Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja.

Jeesus sanoo: ”
” Minä ja Isä olemme yhtä." (Joh.10:30).
Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (Joh.10: 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
Juutalaiset eivät "ymmärtäneet Isän olevan Jeesuksessa ja Jeesuksen olevan Isässä." (jae 38).

Ei ole ketäään Jumalan vertaista (Jes. 40:25) eivätkä epäjumalia palvovat peri Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:9, 10).
Miksi apostolit kuitenkin palvoivat Jeesusta, kuten Tuomas (Joh.20:28)?

Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa: JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe.

Kun Jeesus puhuu kaikkivaltiudestaan, antaa hän heti perään kaste- ja opetuskäskynsä (Matt.28:19,20)
Meidät kastetaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Matt. 28:19).
Huomaa jakeen sanamuoto: nimeen, joka on ilmaistu YKSIKÖSSÄ, eikä monikkomuodossa sanalla "nimiin".
Miksi käsketään kastamaan yksikkomuotoiseen nimeen?

Lue lisää

Isän nimi: JHWH,:

Johannes 17
11 "Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät    n i m e s s ä s i,    jonka sinä olet minulle antanut, että h e    o l i s i v a t    y h t ä    niin kuin mekin.
12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun    n i m e s s ä s i,   jonka sinä olet minulle    a n t a n u t,    ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen."

Johannes 6
27 "Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."

2. Korinttolaiskirje 1
21 "Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on v o i d e l l u t    meidät, on Jumala,
22 joka myös on    p a i n a n u t    m e i h i n    s i n e t t i n s ä   ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme."

Jumala puhuttelee Poikaansa Jeesusta myös Jumalaksi Hebr. 1:8;
"JUMALA, sinun valtakuntasi pysyy iankaikkisesti,..."

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo myös (Hebr.7:3), että Jeesuksella ei ole "isää ei äitiä , ei sukua eikä päivien alkua eikä elämän loppua".
Raamatun mukaan Jumala on Pojan synnyttänyt (Apt. 13:33; Hebr. 1:5).

Jehovan todistajat opettavat toisin.
He väittävät, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento.

Tapio522 kirjoitti:

Jumala puhuttelee Poikaansa Jeesusta myös Jumalaksi Hebr. 1:8;
"JUMALA, sinun valtakuntasi pysyy iankaikkisesti,..."

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo myös (Hebr.7:3), että Jeesuksella ei ole "isää ei äitiä , ei sukua eikä päivien alkua eikä elämän loppua".
Raamatun mukaan Jumala on Pojan synnyttänyt (Apt. 13:33; Hebr. 1:5).

Jehovan todistajat opettavat toisin.
He väittävät, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento.

Lue lisää

Ilm. 22:13

Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Onko Jeesus ensimmäinen, jonka Jumala loi?

Jehovalaiset opettavat, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento (Puhu Perustellen käyttäen Raamattua 1987, 87, 106).

Linkistä: http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Jumala loi kaiken taivaan ja maan päälle. Löydätkö jakeen, joissa kerrotaan, että Jumala loi ensimmäisenä Jeesuksen?

Raamattu mainitsee esikoinen-sanan jakeissa Room. 8:29; Kol. 1:15, 16, 17, 18; Apt. 26:23; 1. Kor. 15:23; Ilm. 1:5).
Voiko esikoinen-sanasta päätellä, että se tarkoittaa ensimmäistä?.
Toisin sanoen, onko Raamatun mukaan oikein päätellä, että "esikoinen Jeesus" on samaa tarkoittava kuin "ensiksi luotu Jeesus"?
Tutkimalla sitä, miten miten esikoinen-sanaa käytetään eri jakeissa, auttaa avaamaan sanan Raamatullisen merkityksen:

Aabrahamilla oli kaksi poikaa: Ismael ja Iisak. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Iisak oli Jumalan silmissä esikoinen: (1. Moos. 3:15, 17:21)
Iisakille syntyi kaksi poikaa: Eesau ja Jaakob. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Jaakob siunattiin esikoisena (1. Moos. 25:23, 27:29-35)
Joosefilla oli kaksi poikaa, ensimmäinen oli Manasse (1. Moos. 41:51). Toinen poika oli Efraim. Efraimia kuitenkin nimitetään lopulta esikoisesksi (Jer. 31:9) Jumalan valintana.
Iisailla oli 8 poikaa. Daavid oli heistä kaikkein viimeisin (1. Sam. 17:14).

Daavid ei ollut ensimmäinen Israelin kuninkaista, mutta silti Jumala sanoo häntä Kuninkaiden esikoiseksi (Ps. 89:27, 28).
Silti Salomonin, Daavidin pojan, sanotaan saaneen kaikkein suurimman kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä (1. Aik. 29:25) eikä hänen jälkeensä (2. Aik. 1:12).

Huomaamme, että Raamattu ei käytä esikoinen-sanaa tarkoittamaan "järjestyksessä ensimmäistä", vaan sana ilmaisee Jumalan valittua (Ps. 89:28).

Tapio522 kirjoitti:

Onko Jeesus ensimmäinen, jonka Jumala loi?

Jehovalaiset opettavat, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento (Puhu Perustellen käyttäen Raamattua 1987, 87, 106).

Linkistä: http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Jumala loi kaiken taivaan ja maan päälle. Löydätkö jakeen, joissa kerrotaan, että Jumala loi ensimmäisenä Jeesuksen?

Raamattu mainitsee esikoinen-sanan jakeissa Room. 8:29; Kol. 1:15, 16, 17, 18; Apt. 26:23; 1. Kor. 15:23; Ilm. 1:5).
Voiko esikoinen-sanasta päätellä, että se tarkoittaa ensimmäistä?.
Toisin sanoen, onko Raamatun mukaan oikein päätellä, että "esikoinen Jeesus" on samaa tarkoittava kuin "ensiksi luotu Jeesus"?
Tutkimalla sitä, miten miten esikoinen-sanaa käytetään eri jakeissa, auttaa avaamaan sanan Raamatullisen merkityksen:

Aabrahamilla oli kaksi poikaa: Ismael ja Iisak. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Iisak oli Jumalan silmissä esikoinen: (1. Moos. 3:15, 17:21)
Iisakille syntyi kaksi poikaa: Eesau ja Jaakob. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Jaakob siunattiin esikoisena (1. Moos. 25:23, 27:29-35)
Joosefilla oli kaksi poikaa, ensimmäinen oli Manasse (1. Moos. 41:51). Toinen poika oli Efraim. Efraimia kuitenkin nimitetään lopulta esikoisesksi (Jer. 31:9) Jumalan valintana.
Iisailla oli 8 poikaa. Daavid oli heistä kaikkein viimeisin (1. Sam. 17:14).

Daavid ei ollut ensimmäinen Israelin kuninkaista, mutta silti Jumala sanoo häntä Kuninkaiden esikoiseksi (Ps. 89:27, 28).
Silti Salomonin, Daavidin pojan, sanotaan saaneen kaikkein suurimman kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä (1. Aik. 29:25) eikä hänen jälkeensä (2. Aik. 1:12).

Huomaamme, että Raamattu ei käytä esikoinen-sanaa tarkoittamaan "järjestyksessä ensimmäistä", vaan sana ilmaisee Jumalan valittua (Ps. 89:28).

Lue lisää

Kirkastettu ja voideltu ihmisen Poika, Kristus on elävien ja kuolletten esikoinen, siis ensimmäinen. Hän on ensimmäinen ja viimeinen, a ja o. Sekä hän on myös esikuva esikoisuudesta. Joka tarkoittaa nimenomaan järjestystä, sillä eihän Luojamme, taivaallinen Isä ole epäjärjestyksen Jumala. Ja nyt on vuosi 2009. Jota kuvaa erityisen hyvin sana uusi. Uusi aika siis ja uusi järjestys, entinen on mennyt menojaan. Samalla meitä kuitenkin muistuttaen, että muinaisuudesta hänet (Kristus) kutsuttiin myös tähän päivään, olemaan läsnä.

Pienenä sivuhuomatuksena: Ei kuolleet ihmiset enää sitäpaitsi julista sanallakaan
yhtäkään sanomaa. Antakaa siis jo kuolletten olla kuolleita ja eläville tilaa olla eläviä. Sillä elävää sanaa voi julistaa vain elävät eläville.

Ja tuosta yhdestä toisesta vanhakantaisuuden osoituksesta sanon seuraavaa:
Minusta on aivan yhdentekevää jota te esim mormoonit, jehovan todistajat adventistit, helluntalaiset, juutalaiset, ynnä muut kaikenmaalaiset esitätte tai opetatte. Sillä pelkkää lainattua ihmisjärkeilyä sekin kaikki tyynni on. Kuten nuo lainaamasi Raamatun jakeet sen todeksi jälleen kerran osióittavat. Niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekoa tai yhteneväisyyttä ajallisella tasolla. Sillä kaikkihan sivistyneet ihmiset tietävät nykyään, joita erikoissääntöjä juut. kansalla oli muinoin, koskien esikoispoikia tai esikoisasemaa.

Me kristityt emme anna esikoisuuden häiritä täällä maan päällä enää. Koska yksi on esikoinen ikuisesti ja hän istuu suuren valtaistuimen oikealla puolella, ollen kuitenkin vain samassa asemassa kuin muut taivasten Valtakunnan pyhät, taivaalliseen Isään nähden. Elikä alamainen ja kuitenkin meidän Paimenemme, esikoisuudestaan huolimatta. Ja hän sanoi ääneen, ettei ole näin nykyään oleva enää erikseeen miestä tai naista, vapaata tai orjaa jne. jne. ynnä muuta asiaan kuuluvaa.

Tremoles kirjoitti:

Kirkastettu ja voideltu ihmisen Poika, Kristus on elävien ja kuolletten esikoinen, siis ensimmäinen. Hän on ensimmäinen ja viimeinen, a ja o. Sekä hän on myös esikuva esikoisuudesta. Joka tarkoittaa nimenomaan järjestystä, sillä eihän Luojamme, taivaallinen Isä ole epäjärjestyksen Jumala. Ja nyt on vuosi 2009. Jota kuvaa erityisen hyvin sana uusi. Uusi aika siis ja uusi järjestys, entinen on mennyt menojaan. Samalla meitä kuitenkin muistuttaen, että muinaisuudesta hänet (Kristus) kutsuttiin myös tähän päivään, olemaan läsnä.

Pienenä sivuhuomatuksena: Ei kuolleet ihmiset enää sitäpaitsi julista sanallakaan
yhtäkään sanomaa. Antakaa siis jo kuolletten olla kuolleita ja eläville tilaa olla eläviä. Sillä elävää sanaa voi julistaa vain elävät eläville.

Ja tuosta yhdestä toisesta vanhakantaisuuden osoituksesta sanon seuraavaa:
Minusta on aivan yhdentekevää jota te esim mormoonit, jehovan todistajat adventistit, helluntalaiset, juutalaiset, ynnä muut kaikenmaalaiset esitätte tai opetatte. Sillä pelkkää lainattua ihmisjärkeilyä sekin kaikki tyynni on. Kuten nuo lainaamasi Raamatun jakeet sen todeksi jälleen kerran osióittavat. Niillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekoa tai yhteneväisyyttä ajallisella tasolla. Sillä kaikkihan sivistyneet ihmiset tietävät nykyään, joita erikoissääntöjä juut. kansalla oli muinoin, koskien esikoispoikia tai esikoisasemaa.

Me kristityt emme anna esikoisuuden häiritä täällä maan päällä enää. Koska yksi on esikoinen ikuisesti ja hän istuu suuren valtaistuimen oikealla puolella, ollen kuitenkin vain samassa asemassa kuin muut taivasten Valtakunnan pyhät, taivaalliseen Isään nähden. Elikä alamainen ja kuitenkin meidän Paimenemme, esikoisuudestaan huolimatta. Ja hän sanoi ääneen, ettei ole näin nykyään oleva enää erikseeen miestä tai naista, vapaata tai orjaa jne. jne. ynnä muuta asiaan kuuluvaa.

Lue lisää

..näkyy jatkuvan kalabaliikki siitä, kuka uskoo oikein ja kuka väärin... =))

Tapio522 kirjoitti:

Jumala puhuttelee Poikaansa Jeesusta myös Jumalaksi Hebr. 1:8;
"JUMALA, sinun valtakuntasi pysyy iankaikkisesti,..."

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo myös (Hebr.7:3), että Jeesuksella ei ole "isää ei äitiä , ei sukua eikä päivien alkua eikä elämän loppua".
Raamatun mukaan Jumala on Pojan synnyttänyt (Apt. 13:33; Hebr. 1:5).

Jehovan todistajat opettavat toisin.
He väittävät, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento.

Lue lisää

On merkittävää, että kristityillä olikin vielä toisen vuosisadan puolivälin paikkeilla käsitys, jonka mukaan oli olemassa kaksi Jumalaa. Tämä käy ilmi Justinus Marttyyrin tekstistä, nimeltään Dialogi Tryfonin kanssa, josta esitän näytteeksi muutamia kohtia:

”Kaiken Luojan lisäksi on olemassa toinen Jumala ja Herra, josta kirjoitukset puhuvat. Häntä kutsutaan myös enkeliksi, sillä hän ilmoittaa ihmisille mitä ikinä kaiken Luoja – jonka yläpuolella ei ole toista Jumalaa – haluaa heille ilmoittaa. …" (56:4).

”Tämä ei ole ainoa kirjoitus, jonka takia meidän pitää tunnustaa kaikkeuden Luojan lisäksi olevan myös joku toinen, jota Pyhä Henki kutsuu Herraksi. ... " (56:14).

”Tämän armon osallisuuteen kutsun kaikkia vilpittömästi ja pyytämättä palkkaa, jotta minua ei pidettäisi vastuullisena tuomiolla, jonka Jumala, kaiken Luoja langettaa minun Herrani Jeesuksen Kristuksen kautta.” (58:1).

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, jota Pyhä henki kutsuu milloin Herran kunniaksi, milloin perustaksi, viisaudeksi, enkeliksi, Jumalaksi, Herraksi tai Sanaksi, milloin sotajoukon päälliköksi, kuten silloin kun hän ilmestyi ihmishahmossa Joosualle, Nunin pojalle. Häntä voi nimittää kaikilla näillä nimillä, palveleehan hän Isän tahtoa ja on syntynyt Isän tahdosta.” (61:1).

”Väitteeni todistaa Viisauden Sana, joka on sama kuin tämä kaikkeuden Isän synnyttämä Jumala sekä Sana. viisaus, voima ja synnyttäjänsä kunnia. Hän puhuu Salomon kautta näin: `Jos ilmoitan teille päivittäiset tapahtumat, muista lukea ne ikuisista ajoista. `Minut Herra loi teidensä aluksi, tekojaan varten. Ennen ikuisuutta, aikojen alussa hän vahvisti asemani, ennen kuin loi maan syvyydet, ennen kuin vetten lähteet tulivat esiin, ennen kuin hän pani vuoret sijoilleen. Ennen kaikkia kukkuloita hän synnytti minut. Herra teki asumattomat seudut sekä asutuksen ääret taivaan alla. Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen, ja asetti valtaistuimensa tuulten päälle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet, ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, ja kun hän lujitti maan perustukset. Minä olin hänen vierellään näitä valmistamassa, minä olin hänen ilonaan. Joka päivä, kaiken aikaa minä iloitsin hänen edessään, sillä hän iloitsi saatuaan valmiiksi maanpiirin, hänen ilonaan olivat ihmislapset.”( 61: 3 – 4).

*

Kuten Justinus Marttyyrin viimeksi lainatusta tekstistä ilmenee, hän lainasi Sananlaskujen kirjan kohtaa 8: 21a – 36 Septuagintan tekstin, eli Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen mukaisena. Lainatusta tekstistä puolestaan ilmenee, että kristityt tulkitsivat kohdan pre-eksistenttisen (eli ennen ihmiseksi syntymistään Jumalan tykönä olemassa olleen) Jumalan Pojan puheeksi, joka käytti Salomoa puheensa välikappaleena.

Tekstistä ilmenee myös, etteivät tuon aikakauden kristityt kokeneet miksikään ristiriidaksi sitä, että Jumalan Poika luonnehti itseään paitsi luoduksi, myös syntyneeksi, kuten seuraavat virkkeet osoittavat: Ensin: ”Minut Herra LOI teidensä aluksi, tekojaan varten.” Sitten: ”Ennen kaikkia kukkuloita hän SYNNYTTI minut.”

Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä luominenkin tarkoitti selvästi syntymistä, kuten edellä lainatusta virkkeestä ilmenee:

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, …”

synnytetty. kirjoitti:

On merkittävää, että kristityillä olikin vielä toisen vuosisadan puolivälin paikkeilla käsitys, jonka mukaan oli olemassa kaksi Jumalaa. Tämä käy ilmi Justinus Marttyyrin tekstistä, nimeltään Dialogi Tryfonin kanssa, josta esitän näytteeksi muutamia kohtia:

”Kaiken Luojan lisäksi on olemassa toinen Jumala ja Herra, josta kirjoitukset puhuvat. Häntä kutsutaan myös enkeliksi, sillä hän ilmoittaa ihmisille mitä ikinä kaiken Luoja – jonka yläpuolella ei ole toista Jumalaa – haluaa heille ilmoittaa. …" (56:4).

”Tämä ei ole ainoa kirjoitus, jonka takia meidän pitää tunnustaa kaikkeuden Luojan lisäksi olevan myös joku toinen, jota Pyhä Henki kutsuu Herraksi. ... " (56:14).

”Tämän armon osallisuuteen kutsun kaikkia vilpittömästi ja pyytämättä palkkaa, jotta minua ei pidettäisi vastuullisena tuomiolla, jonka Jumala, kaiken Luoja langettaa minun Herrani Jeesuksen Kristuksen kautta.” (58:1).

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, jota Pyhä henki kutsuu milloin Herran kunniaksi, milloin perustaksi, viisaudeksi, enkeliksi, Jumalaksi, Herraksi tai Sanaksi, milloin sotajoukon päälliköksi, kuten silloin kun hän ilmestyi ihmishahmossa Joosualle, Nunin pojalle. Häntä voi nimittää kaikilla näillä nimillä, palveleehan hän Isän tahtoa ja on syntynyt Isän tahdosta.” (61:1).

”Väitteeni todistaa Viisauden Sana, joka on sama kuin tämä kaikkeuden Isän synnyttämä Jumala sekä Sana. viisaus, voima ja synnyttäjänsä kunnia. Hän puhuu Salomon kautta näin: `Jos ilmoitan teille päivittäiset tapahtumat, muista lukea ne ikuisista ajoista. `Minut Herra loi teidensä aluksi, tekojaan varten. Ennen ikuisuutta, aikojen alussa hän vahvisti asemani, ennen kuin loi maan syvyydet, ennen kuin vetten lähteet tulivat esiin, ennen kuin hän pani vuoret sijoilleen. Ennen kaikkia kukkuloita hän synnytti minut. Herra teki asumattomat seudut sekä asutuksen ääret taivaan alla. Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen, ja asetti valtaistuimensa tuulten päälle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet, ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, ja kun hän lujitti maan perustukset. Minä olin hänen vierellään näitä valmistamassa, minä olin hänen ilonaan. Joka päivä, kaiken aikaa minä iloitsin hänen edessään, sillä hän iloitsi saatuaan valmiiksi maanpiirin, hänen ilonaan olivat ihmislapset.”( 61: 3 – 4).

*

Kuten Justinus Marttyyrin viimeksi lainatusta tekstistä ilmenee, hän lainasi Sananlaskujen kirjan kohtaa 8: 21a – 36 Septuagintan tekstin, eli Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen mukaisena. Lainatusta tekstistä puolestaan ilmenee, että kristityt tulkitsivat kohdan pre-eksistenttisen (eli ennen ihmiseksi syntymistään Jumalan tykönä olemassa olleen) Jumalan Pojan puheeksi, joka käytti Salomoa puheensa välikappaleena.

Tekstistä ilmenee myös, etteivät tuon aikakauden kristityt kokeneet miksikään ristiriidaksi sitä, että Jumalan Poika luonnehti itseään paitsi luoduksi, myös syntyneeksi, kuten seuraavat virkkeet osoittavat: Ensin: ”Minut Herra LOI teidensä aluksi, tekojaan varten.” Sitten: ”Ennen kaikkia kukkuloita hän SYNNYTTI minut.”

Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä luominenkin tarkoitti selvästi syntymistä, kuten edellä lainatusta virkkeestä ilmenee:

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, …”

Lue lisää

Kuten Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä oli kaksi Jumalaa, myös Johanneksen evankeliumi todistaa samaa.

Kreikan kieliopin säännön mukaan määräävä artikkeli esiintyy subjektin muttei predikatiivin edellä. Näin ollen on täysin oikeutettua kääntää Johanneksen evankeliumin ensimmäisen jakeen (Joh.1:1) alkukielinen teksti seuraavasti, eli suomeksi sanottuna: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala."

Tekstin mukaan sanakin siis oli "Jumala" isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, vaikka "Jumala" - sanan vastine (Theos) alkutekstissä esiintyykin ilman määräävää artikkelia.

Samalla tämä "Sana-Jumala" oli toisen, myöskin isolla alkukirjaimella kirjoitettavan ja nyt määräävällä artikkelilla varustetun "Jumalan" (ton Theon) luona.

Entä, miten nykyajan professoritason raamattuoppineet selittävät tuon jakeen merkitystä? Esimerkkinä lainaus professori Jukka Thurénin Johanneksen evankeliumin selitysteoksesta, sivulta 23:

”Sana oli Jumala. Edellisessä säkeessä sanalla `Jumala' on määräävä artikkeli `ho theos', tässä se on vailla artikkelia `theos'. Sana ei ole identtinen Jumalan kanssa, mutta ei myöskään toinen jumalolento. Nikaian kirkolliskokous turvautui filosofiseen oppisanaan tämän arvoituksellisen totuuden selittämiseksi: Sana eli Jumalan Poika on `samaa olemusta kuin Isä' .”

Aimo T. Nikolainen selitti "Avaa Uusi testamenttisi" sarjansa Johanneksen evankeliumi- osassa (sivu 21) tätä jaetta hiukan toisin eli seuraavasti:

"`Sana' on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on `Jumala' eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä `Jumala'.”

Nikolainen siis ilman epäilystä piti Sanaa "toisena jumalolentona" eli "persoonana", joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Isän Jumalan luona.

Kun sana oli "Jumala", se merkitsee Nikolaisen mukaan sitä, että Sana oli "jumalallinen".

Tämän Johanneksen evankeliumin prologin oikeaa ymmärtämistä häiritsevää hämmennystä on tuottanut se seikka, että saman luvun jakeen 18 alkuperäinen sisältö on ilmeisesti muutettu "ainosyntyisestä Pojasta" puhuvaksi.

Kuitenkaan lukutapoja "ho monogenees Hyios" tai "monogenees Hyios" ei löydy varhaisimmista käsikirjoitusjäljennöksistä, vaan niissä esiintyy joko määräävällä artikkelilla varustettu lukutapa "ho monogenees Theos" tai sama lukutapa ilman määräävää artikkelia "monogenees Theos".

Näin ollen Joh. 1:18 puhutaan (vanhimpien ja luotettavimpina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan) näkymättömän Jumalan lisäksi myös toisesta Jumalasta
eli "ainosyntyisestä Jumalasta". Eli, latinalaisin kirjaimin ilmaistuna:

Theon uudeis heooraken poopote: monogenees Theos, ho oon kolpon tuu Patros, ekeinos eksegeesato. = Jumalaa ei kukaan ole nähnyt koskaan: ainosyntyinen Jumala, joka on helmassa Isän, hän on hänet selittänyt.

Tämän valossa selviää, mitä Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen teksti on alkuaan halunnut sanoa.

Jae ei näet voi tarkoittaa sitä, että Sana, vaikka hän oli Jumala, olisi sama Jumala, tai samaa Jumalaa jonka tykönä hän oli.

Kun annetaan jakeiden Joh.1:1 ja Joh. 1:18 selittää toisiaan, selviää, että jumaluus sisältää kaksi jumalallista olentoa; Isän Jumalan, jota kukaan koskaan ei ole nähnyt, ja "ainosyntyisen Jumalan", Pojan, joka on tullut ihmiseksi ja selittänyt ihmisille näkymättömän Jumalan.

oli kaksi Jumalaa,... kirjoitti:

Kuten Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä oli kaksi Jumalaa, myös Johanneksen evankeliumi todistaa samaa.

Kreikan kieliopin säännön mukaan määräävä artikkeli esiintyy subjektin muttei predikatiivin edellä. Näin ollen on täysin oikeutettua kääntää Johanneksen evankeliumin ensimmäisen jakeen (Joh.1:1) alkukielinen teksti seuraavasti, eli suomeksi sanottuna: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala."

Tekstin mukaan sanakin siis oli "Jumala" isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, vaikka "Jumala" - sanan vastine (Theos) alkutekstissä esiintyykin ilman määräävää artikkelia.

Samalla tämä "Sana-Jumala" oli toisen, myöskin isolla alkukirjaimella kirjoitettavan ja nyt määräävällä artikkelilla varustetun "Jumalan" (ton Theon) luona.

Entä, miten nykyajan professoritason raamattuoppineet selittävät tuon jakeen merkitystä? Esimerkkinä lainaus professori Jukka Thurénin Johanneksen evankeliumin selitysteoksesta, sivulta 23:

”Sana oli Jumala. Edellisessä säkeessä sanalla `Jumala' on määräävä artikkeli `ho theos', tässä se on vailla artikkelia `theos'. Sana ei ole identtinen Jumalan kanssa, mutta ei myöskään toinen jumalolento. Nikaian kirkolliskokous turvautui filosofiseen oppisanaan tämän arvoituksellisen totuuden selittämiseksi: Sana eli Jumalan Poika on `samaa olemusta kuin Isä' .”

Aimo T. Nikolainen selitti "Avaa Uusi testamenttisi" sarjansa Johanneksen evankeliumi- osassa (sivu 21) tätä jaetta hiukan toisin eli seuraavasti:

"`Sana' on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on `Jumala' eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä `Jumala'.”

Nikolainen siis ilman epäilystä piti Sanaa "toisena jumalolentona" eli "persoonana", joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Isän Jumalan luona.

Kun sana oli "Jumala", se merkitsee Nikolaisen mukaan sitä, että Sana oli "jumalallinen".

Tämän Johanneksen evankeliumin prologin oikeaa ymmärtämistä häiritsevää hämmennystä on tuottanut se seikka, että saman luvun jakeen 18 alkuperäinen sisältö on ilmeisesti muutettu "ainosyntyisestä Pojasta" puhuvaksi.

Kuitenkaan lukutapoja "ho monogenees Hyios" tai "monogenees Hyios" ei löydy varhaisimmista käsikirjoitusjäljennöksistä, vaan niissä esiintyy joko määräävällä artikkelilla varustettu lukutapa "ho monogenees Theos" tai sama lukutapa ilman määräävää artikkelia "monogenees Theos".

Näin ollen Joh. 1:18 puhutaan (vanhimpien ja luotettavimpina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan) näkymättömän Jumalan lisäksi myös toisesta Jumalasta
eli "ainosyntyisestä Jumalasta". Eli, latinalaisin kirjaimin ilmaistuna:

Theon uudeis heooraken poopote: monogenees Theos, ho oon kolpon tuu Patros, ekeinos eksegeesato. = Jumalaa ei kukaan ole nähnyt koskaan: ainosyntyinen Jumala, joka on helmassa Isän, hän on hänet selittänyt.

Tämän valossa selviää, mitä Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen teksti on alkuaan halunnut sanoa.

Jae ei näet voi tarkoittaa sitä, että Sana, vaikka hän oli Jumala, olisi sama Jumala, tai samaa Jumalaa jonka tykönä hän oli.

Kun annetaan jakeiden Joh.1:1 ja Joh. 1:18 selittää toisiaan, selviää, että jumaluus sisältää kaksi jumalallista olentoa; Isän Jumalan, jota kukaan koskaan ei ole nähnyt, ja "ainosyntyisen Jumalan", Pojan, joka on tullut ihmiseksi ja selittänyt ihmisille näkymättömän Jumalan.

Lue lisää

Siegfried Schulzin Johanneksen evankeliumin selitysteos kertoo (sivuilla 29-30) Johanneksen prologista seuraavaa:

*

Logoksen pre-eksistentin olemisen esittämisellä halutaan sanoa, että Jumala itse kohtaa Sanassa. Mutta lause "Sana oli Jumalan luona" kieltää puhumasta tässä yhteydessä todellisesta identtisyydestä.

Puhuttaessa myyttisesti - sanahymnihän on myyttisesti hahmoteltu – puhutaan kahdesta jumalallisesta persoonasta. Tämä seurakunnan hymni ei tietenkään esitä myöhempien kirkolliskokousten oppia.

Yhden asian se sanoo selvästi: huolimatta yhteydestään Isän kanssa Logos erottuu tästä persoonana.

Jumalallisten persoonien kakseus tai rinnakkainolo ei siis missään tapauksessa katoa Johannesta varhaisemman sana - hymnin näköpiiristä.

Laulun kristologialle on lähes itsestään selvää, että on olemassa kaksi jumalallista olentoa. Jakeen 1b sanoma tähtää siis myöhäisjuutalaisen monoteismin tapaan kahden jumalallisen persoonan yhteyteen ja erottamiseen, minkä taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.

Tässä yhteydessä emme puutu siihen, että myöhempi dogmihistoria tulkitsi tätä myyttistä kuvakieltä kreikkalaisen filosofian käsiteperinteen avulla.

Pre-eksistentin "Sanan" kolmas ylistys on kohokohta: "Ja Sana oli Jumala". Erona jakeessa 1b ilmaistuun jumalakäsitteeseen on se, että jakeessa 1c sana "Jumala" on ilman artikkelia korostetusti alussa. Koska näin otetaan jakeen 1b viimeinen sana mukaan, hymnin mukaan "Sanalle" kuuluu Jumalana oleminen.

Alussa oleva "ja Jumala" on predikaatti, joka ei kuitenkaan missään tapauksessa identifioi Sanaa edellä olevaan määreeseen "Jumalan luona."

"Sanaa" nimitetään "Jumalaksi" juuri kuten Jumalaksi nimitetään sellaista, jonka kanssa "Sana" on mitä läheisimmässä yhteydessä. Jumalana oleminen kuvaa sekä "Sanan" että Jumalan itsensä olemusta. Sana "Jumala" ei ole jakeessa 1c subjekti - kuten Lutherin käännöksessä "Jumala oli Sana" - vaan lauseen sisältämä väite.

"Sana" ei ole "Jumala" määreisessä mielessä (kuten j. 1b), ts. Isä Jumala. Samalla Logos kuitenkin on lajiltaan Jumala, jumalallista olemusta, samaa olemusta Jumalan kanssa.

Siten voidaan kääntää asianmukaisesti. "Sana oli jumalallista lajia". Näin myös tässä hellenistisessä, Johannesta varhaisemmassa hymnissä kunnioitetaan Vanhan testamentin tunnustautumista monoteismiin.

Kuten olemme jo korostaneet, kysymyksessä ei ole mikään yksinkertainen identifikaatio. Hymni laulaa perimmiltään siitä, että alussa on ollut olemassa kaksi jumalallista olentoa eli persoonaa, joista toinen on ollut toisen yläpuolella.


*

Schulzin edellä lainatun tekstin mukaan siis vain Isä Jumala on Jumala määreisessä mielessä. "Sana" on myös Jumala, koska hän on Jumalan Poikana "lajiltaan Jumala", ja asianmukainen käännös olisi: "Sana oli jumalallista lajia."

Edellä lainattu tukee näkemystä, jonka mukaan Johannes on tarkoittanut tekstinsä ymmärrettäväksi siten, miten esimerkiksi Moffat on kohdan Joh. 1:1
tekstin kääntänyt:


The Logos existed in the very beginning, the Logos was with God, the Logos was divine.

oli kaksi Jumalaa,... kirjoitti:

Kuten Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä oli kaksi Jumalaa, myös Johanneksen evankeliumi todistaa samaa.

Kreikan kieliopin säännön mukaan määräävä artikkeli esiintyy subjektin muttei predikatiivin edellä. Näin ollen on täysin oikeutettua kääntää Johanneksen evankeliumin ensimmäisen jakeen (Joh.1:1) alkukielinen teksti seuraavasti, eli suomeksi sanottuna: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala."

Tekstin mukaan sanakin siis oli "Jumala" isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, vaikka "Jumala" - sanan vastine (Theos) alkutekstissä esiintyykin ilman määräävää artikkelia.

Samalla tämä "Sana-Jumala" oli toisen, myöskin isolla alkukirjaimella kirjoitettavan ja nyt määräävällä artikkelilla varustetun "Jumalan" (ton Theon) luona.

Entä, miten nykyajan professoritason raamattuoppineet selittävät tuon jakeen merkitystä? Esimerkkinä lainaus professori Jukka Thurénin Johanneksen evankeliumin selitysteoksesta, sivulta 23:

”Sana oli Jumala. Edellisessä säkeessä sanalla `Jumala' on määräävä artikkeli `ho theos', tässä se on vailla artikkelia `theos'. Sana ei ole identtinen Jumalan kanssa, mutta ei myöskään toinen jumalolento. Nikaian kirkolliskokous turvautui filosofiseen oppisanaan tämän arvoituksellisen totuuden selittämiseksi: Sana eli Jumalan Poika on `samaa olemusta kuin Isä' .”

Aimo T. Nikolainen selitti "Avaa Uusi testamenttisi" sarjansa Johanneksen evankeliumi- osassa (sivu 21) tätä jaetta hiukan toisin eli seuraavasti:

"`Sana' on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on `Jumala' eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä `Jumala'.”

Nikolainen siis ilman epäilystä piti Sanaa "toisena jumalolentona" eli "persoonana", joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Isän Jumalan luona.

Kun sana oli "Jumala", se merkitsee Nikolaisen mukaan sitä, että Sana oli "jumalallinen".

Tämän Johanneksen evankeliumin prologin oikeaa ymmärtämistä häiritsevää hämmennystä on tuottanut se seikka, että saman luvun jakeen 18 alkuperäinen sisältö on ilmeisesti muutettu "ainosyntyisestä Pojasta" puhuvaksi.

Kuitenkaan lukutapoja "ho monogenees Hyios" tai "monogenees Hyios" ei löydy varhaisimmista käsikirjoitusjäljennöksistä, vaan niissä esiintyy joko määräävällä artikkelilla varustettu lukutapa "ho monogenees Theos" tai sama lukutapa ilman määräävää artikkelia "monogenees Theos".

Näin ollen Joh. 1:18 puhutaan (vanhimpien ja luotettavimpina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan) näkymättömän Jumalan lisäksi myös toisesta Jumalasta
eli "ainosyntyisestä Jumalasta". Eli, latinalaisin kirjaimin ilmaistuna:

Theon uudeis heooraken poopote: monogenees Theos, ho oon kolpon tuu Patros, ekeinos eksegeesato. = Jumalaa ei kukaan ole nähnyt koskaan: ainosyntyinen Jumala, joka on helmassa Isän, hän on hänet selittänyt.

Tämän valossa selviää, mitä Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen teksti on alkuaan halunnut sanoa.

Jae ei näet voi tarkoittaa sitä, että Sana, vaikka hän oli Jumala, olisi sama Jumala, tai samaa Jumalaa jonka tykönä hän oli.

Kun annetaan jakeiden Joh.1:1 ja Joh. 1:18 selittää toisiaan, selviää, että jumaluus sisältää kaksi jumalallista olentoa; Isän Jumalan, jota kukaan koskaan ei ole nähnyt, ja "ainosyntyisen Jumalan", Pojan, joka on tullut ihmiseksi ja selittänyt ihmisille näkymättömän Jumalan.

Lue lisää

artikkelin puuttumisesta kreikan sanoissa theos en ho logos on jotain myös

http://en.wikipedia.org/wiki/John_1:1#Grammar

jossa mm.: koska artikkeli puuttuu lauseen kieliopillisen rakenteen takia (eli sana theos on siinä predikaattina), voi sana theos olla itseasiassa jompi kumpi – joko epämääräinen tai määräinen. Epämääräisenä (eli engl. a god "jumala" eikä "(the) God" "Jumala") se on ymmärretty 200-luvulla tehdyssä koptinkielisessä Joh:n käännöksessä jossa se käytännössä merkitsee "jumalallinen".

evankeliumin... kirjoitti:

Siegfried Schulzin Johanneksen evankeliumin selitysteos kertoo (sivuilla 29-30) Johanneksen prologista seuraavaa:

*

Logoksen pre-eksistentin olemisen esittämisellä halutaan sanoa, että Jumala itse kohtaa Sanassa. Mutta lause "Sana oli Jumalan luona" kieltää puhumasta tässä yhteydessä todellisesta identtisyydestä.

Puhuttaessa myyttisesti - sanahymnihän on myyttisesti hahmoteltu – puhutaan kahdesta jumalallisesta persoonasta. Tämä seurakunnan hymni ei tietenkään esitä myöhempien kirkolliskokousten oppia.

Yhden asian se sanoo selvästi: huolimatta yhteydestään Isän kanssa Logos erottuu tästä persoonana.

Jumalallisten persoonien kakseus tai rinnakkainolo ei siis missään tapauksessa katoa Johannesta varhaisemman sana - hymnin näköpiiristä.

Laulun kristologialle on lähes itsestään selvää, että on olemassa kaksi jumalallista olentoa. Jakeen 1b sanoma tähtää siis myöhäisjuutalaisen monoteismin tapaan kahden jumalallisen persoonan yhteyteen ja erottamiseen, minkä taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.

Tässä yhteydessä emme puutu siihen, että myöhempi dogmihistoria tulkitsi tätä myyttistä kuvakieltä kreikkalaisen filosofian käsiteperinteen avulla.

Pre-eksistentin "Sanan" kolmas ylistys on kohokohta: "Ja Sana oli Jumala". Erona jakeessa 1b ilmaistuun jumalakäsitteeseen on se, että jakeessa 1c sana "Jumala" on ilman artikkelia korostetusti alussa. Koska näin otetaan jakeen 1b viimeinen sana mukaan, hymnin mukaan "Sanalle" kuuluu Jumalana oleminen.

Alussa oleva "ja Jumala" on predikaatti, joka ei kuitenkaan missään tapauksessa identifioi Sanaa edellä olevaan määreeseen "Jumalan luona."

"Sanaa" nimitetään "Jumalaksi" juuri kuten Jumalaksi nimitetään sellaista, jonka kanssa "Sana" on mitä läheisimmässä yhteydessä. Jumalana oleminen kuvaa sekä "Sanan" että Jumalan itsensä olemusta. Sana "Jumala" ei ole jakeessa 1c subjekti - kuten Lutherin käännöksessä "Jumala oli Sana" - vaan lauseen sisältämä väite.

"Sana" ei ole "Jumala" määreisessä mielessä (kuten j. 1b), ts. Isä Jumala. Samalla Logos kuitenkin on lajiltaan Jumala, jumalallista olemusta, samaa olemusta Jumalan kanssa.

Siten voidaan kääntää asianmukaisesti. "Sana oli jumalallista lajia". Näin myös tässä hellenistisessä, Johannesta varhaisemmassa hymnissä kunnioitetaan Vanhan testamentin tunnustautumista monoteismiin.

Kuten olemme jo korostaneet, kysymyksessä ei ole mikään yksinkertainen identifikaatio. Hymni laulaa perimmiltään siitä, että alussa on ollut olemassa kaksi jumalallista olentoa eli persoonaa, joista toinen on ollut toisen yläpuolella.


*

Schulzin edellä lainatun tekstin mukaan siis vain Isä Jumala on Jumala määreisessä mielessä. "Sana" on myös Jumala, koska hän on Jumalan Poikana "lajiltaan Jumala", ja asianmukainen käännös olisi: "Sana oli jumalallista lajia."

Edellä lainattu tukee näkemystä, jonka mukaan Johannes on tarkoittanut tekstinsä ymmärrettäväksi siten, miten esimerkiksi Moffat on kohdan Joh. 1:1
tekstin kääntänyt:


The Logos existed in the very beginning, the Logos was with God, the Logos was divine.

Lue lisää

"Sana oli Jumalan kanssa" -lauseesta: Kreikaksihan se taitaa olla tarkasti käännettynä "Sana oli Jumalaa kohti tms." (mitä pidetään jopa huonona kreikkana tuossa jakeessa)?

Sellaisena se osoittaisi myös että kyseessä on kaksi - "kasvokkain olevaa" - Jumalaa, Sanan ollessa "kohti" Jumalaa, eli Sana on alisteinen. Tai kuten mm. tekstisi loppupuolella on: "Kuten olemme jo korostaneet, kysymyksessä ei ole mikään yksinkertainen identifikaatio. Hymni laulaa perimmiltään siitä, että alussa on ollut olemassa kaksi jumalallista olentoa eli persoonaa, joista toinen on ollut toisen yläpuolella." Tämä sopii myös koko Joh:n kuvaan Jeesuksen suhteesta Jumalaan (jos Sana identifioitaisiin sellaisenaan Jeesukseksi): vaikka Joh edustaa ns. korkeaa kristologiaa, se korostaa toistuvasti mm. Jeesuksen omin sanoin Jeesuksen riippuvuutta Isästä Jumalasta.

evankeliumin... kirjoitti:

Siegfried Schulzin Johanneksen evankeliumin selitysteos kertoo (sivuilla 29-30) Johanneksen prologista seuraavaa:

*

Logoksen pre-eksistentin olemisen esittämisellä halutaan sanoa, että Jumala itse kohtaa Sanassa. Mutta lause "Sana oli Jumalan luona" kieltää puhumasta tässä yhteydessä todellisesta identtisyydestä.

Puhuttaessa myyttisesti - sanahymnihän on myyttisesti hahmoteltu – puhutaan kahdesta jumalallisesta persoonasta. Tämä seurakunnan hymni ei tietenkään esitä myöhempien kirkolliskokousten oppia.

Yhden asian se sanoo selvästi: huolimatta yhteydestään Isän kanssa Logos erottuu tästä persoonana.

Jumalallisten persoonien kakseus tai rinnakkainolo ei siis missään tapauksessa katoa Johannesta varhaisemman sana - hymnin näköpiiristä.

Laulun kristologialle on lähes itsestään selvää, että on olemassa kaksi jumalallista olentoa. Jakeen 1b sanoma tähtää siis myöhäisjuutalaisen monoteismin tapaan kahden jumalallisen persoonan yhteyteen ja erottamiseen, minkä taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.

Tässä yhteydessä emme puutu siihen, että myöhempi dogmihistoria tulkitsi tätä myyttistä kuvakieltä kreikkalaisen filosofian käsiteperinteen avulla.

Pre-eksistentin "Sanan" kolmas ylistys on kohokohta: "Ja Sana oli Jumala". Erona jakeessa 1b ilmaistuun jumalakäsitteeseen on se, että jakeessa 1c sana "Jumala" on ilman artikkelia korostetusti alussa. Koska näin otetaan jakeen 1b viimeinen sana mukaan, hymnin mukaan "Sanalle" kuuluu Jumalana oleminen.

Alussa oleva "ja Jumala" on predikaatti, joka ei kuitenkaan missään tapauksessa identifioi Sanaa edellä olevaan määreeseen "Jumalan luona."

"Sanaa" nimitetään "Jumalaksi" juuri kuten Jumalaksi nimitetään sellaista, jonka kanssa "Sana" on mitä läheisimmässä yhteydessä. Jumalana oleminen kuvaa sekä "Sanan" että Jumalan itsensä olemusta. Sana "Jumala" ei ole jakeessa 1c subjekti - kuten Lutherin käännöksessä "Jumala oli Sana" - vaan lauseen sisältämä väite.

"Sana" ei ole "Jumala" määreisessä mielessä (kuten j. 1b), ts. Isä Jumala. Samalla Logos kuitenkin on lajiltaan Jumala, jumalallista olemusta, samaa olemusta Jumalan kanssa.

Siten voidaan kääntää asianmukaisesti. "Sana oli jumalallista lajia". Näin myös tässä hellenistisessä, Johannesta varhaisemmassa hymnissä kunnioitetaan Vanhan testamentin tunnustautumista monoteismiin.

Kuten olemme jo korostaneet, kysymyksessä ei ole mikään yksinkertainen identifikaatio. Hymni laulaa perimmiltään siitä, että alussa on ollut olemassa kaksi jumalallista olentoa eli persoonaa, joista toinen on ollut toisen yläpuolella.


*

Schulzin edellä lainatun tekstin mukaan siis vain Isä Jumala on Jumala määreisessä mielessä. "Sana" on myös Jumala, koska hän on Jumalan Poikana "lajiltaan Jumala", ja asianmukainen käännös olisi: "Sana oli jumalallista lajia."

Edellä lainattu tukee näkemystä, jonka mukaan Johannes on tarkoittanut tekstinsä ymmärrettäväksi siten, miten esimerkiksi Moffat on kohdan Joh. 1:1
tekstin kääntänyt:


The Logos existed in the very beginning, the Logos was with God, the Logos was divine.

Lue lisää

Edellä lainatussa Siegfried Schulzin Johanneksen evankeliumin selitysteoksessa on eräs kovin mielenkiintoinen kohta, joka kuuluu seuraavasti:

”Laulun kristologialle on lähes itsestään selvää, että on olemassa kaksi jumalallista olentoa. Jakeen 1b sanoma tähtää siis myöhäisjuutalaisen monoteismin tapaan kahden jumalallisen persoonan yhteyteen ja erottamiseen, minkä taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.”

Lainauksern mukaan: ”... taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.”

Itse asiassa Johanneskin itsekin antaa ymmärtää, että ”ainosyntyisen Jumalan” kohdalla on kyse väliolennosta.

Hän näet toistaa itsensä Jeesuksen sanat, joiden mukaan vain Isä Jumala on ”ainoa todellinen Jumala”, ja tämän ainoan todellisen Jumalan lähettämän Jeesuksen Kristuksen jumaluus on asia erikseen.

Johanneksen selittäessä Herramme Jeesuksen puhumin omin sanoin (tosin arameasta kreikaksi käännettynä, ja tässä jatkossa nyt latinalaisin kirjaimin esitettynä) jumaluuden olemusta, saamme lukea (Joh.17:3) seuraavaa:

hautee de estin hee aioonios dzooee, hina ginooskoosin se, monon aleethinon Theon, kai hon apesteilas, Ieesuun Khriston. = Ja tämä on iankaikkinen elämä, jotta he tuntisivat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja jonka sinä lähetit, Jeesuksen Kristuksen.

Tämä Herramme oma vakuutus vahvistaa Siegfried Schulzin vakuutuksen siitä, että vain Isä Jumala on Johanneksen prologin tekstin oikein ymmärtämisen mukaan "ainoa todellinen Jumala määreisessä mielessä”.

Sitä, että Johanneksen prologia tulee selittää nimenomaan prologin taustalla vaikuttavan laajalle levinneen hellenistisen väliolento- spekulaation pohjalta, sitä valaiseen oivallisesti Pauli Annalan teoksesta "Antiikin teologinen perintö" lainattu muutama kappale (sivut 36-37):

”Kun Johanneksen prologin eksegeesiä harjoitetaan, se on ehdottomasti tehtävä hellenistijuutalaisen viisauskirjallisuuden tarjoamasta historiallisesta näkökulmasta.

Kaksi teemaa nousee tällöin keskeiselle sijalle: ensinnäkin käsitys logoksen pre-eksistenssistä; toiseksi käsitys logoksen roolista luomisen agenttina.

Logoksen pre-eksistenssiä koskevan ajattelun historiallinen tausta tulee esille Sananlaskujen kirjan 8. luvun kohdassa, jossa viisaus puhuu minä- muodossa itsestään seuraavasti:

Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli (Snl 8:22-23).

Jakeissa korostuu viisauden pre-eksistenttinen asema.

Viisauden roolista itse luomisen tapahtumassa Sananlaskujen kirja antaa seuraavanlaisen kuvan:

Jo silloin minä, esikoinen olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään (Snl 8.30).

Apokryfinen Viisauden kirja yhdistää logoksen ja viisauden seuraavalla tavalla:

Isien Jumala ja laupeuden Herra. sinä, joka olet tehnyt kaiken sanallasi ja joka viisaudellasi olet valmistanut ihmisen, että hän hallitsisi luotuja, jotka sinä olet luonut...(Viis.9:1-2).

Johanneksen prologin ymmärtämistä valaisevat edelleen apokryfisen Siirakin kirjan 24. luku sekä Baarukin apokalypsin jakso 3:9-4:4.

Näissä tekstikohdissa viisauden personifikaationa esiintyy feminiininen hahmo.

Teosofisten ja synkretististen uskontojen aiheuttaman virhetulkinnan takia evankeliumin kirjoittaja käyttää pre-eksistenttisestä luomisen agentista logos-käsitettä eikä sofia- sanaa, jota viisauskirjallisuudessa tavallisesti käytettiin puhuttaessa Jumalan luona olevasta esikoisesta.

Toisin sanoen, välttääkseen vaaran tulla leimatuksi gnostikoksi, Johanneksen evankeliumin laatija piti maskuliinista logos- käsitettä sofia- sanaa sopivampana.

Tämä niin hellenistijuutalaisuudessa kuin kreikkalaisessa filosofiassakin runsaasti käytetty logos- käsite muuttuu sisällöltään kristilliseksi välittömästi sillä hetkellä, kun evankelista prologin 14. jakeessa lausuu, että "logos tuli ihmiseksi ja asui meidän keskellämme".

Lainaus päättyi.

Annala korostaa, että alettaessa selittämään Johanneksen prologia, selitys on ehdottomasti tehtävä hellenistijuutalaisen viisauskirjallisuuden tekstien pohjalta.

Tällöin tulevat ennen kaikkea kysymykseen Raamattumme Sananlaskujen kirjan sekä apokryfisten Viisauden kirjan ja Siirakin kirjan aihetta käsittelevät kohdat.

evankeliumin... kirjoitti:

Edellä lainatussa Siegfried Schulzin Johanneksen evankeliumin selitysteoksessa on eräs kovin mielenkiintoinen kohta, joka kuuluu seuraavasti:

”Laulun kristologialle on lähes itsestään selvää, että on olemassa kaksi jumalallista olentoa. Jakeen 1b sanoma tähtää siis myöhäisjuutalaisen monoteismin tapaan kahden jumalallisen persoonan yhteyteen ja erottamiseen, minkä taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.”

Lainauksern mukaan: ”... taustalla on hellenistinen, laajalle levinnyt spekulaatio väliolennosta.”

Itse asiassa Johanneskin itsekin antaa ymmärtää, että ”ainosyntyisen Jumalan” kohdalla on kyse väliolennosta.

Hän näet toistaa itsensä Jeesuksen sanat, joiden mukaan vain Isä Jumala on ”ainoa todellinen Jumala”, ja tämän ainoan todellisen Jumalan lähettämän Jeesuksen Kristuksen jumaluus on asia erikseen.

Johanneksen selittäessä Herramme Jeesuksen puhumin omin sanoin (tosin arameasta kreikaksi käännettynä, ja tässä jatkossa nyt latinalaisin kirjaimin esitettynä) jumaluuden olemusta, saamme lukea (Joh.17:3) seuraavaa:

hautee de estin hee aioonios dzooee, hina ginooskoosin se, monon aleethinon Theon, kai hon apesteilas, Ieesuun Khriston. = Ja tämä on iankaikkinen elämä, jotta he tuntisivat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja jonka sinä lähetit, Jeesuksen Kristuksen.

Tämä Herramme oma vakuutus vahvistaa Siegfried Schulzin vakuutuksen siitä, että vain Isä Jumala on Johanneksen prologin tekstin oikein ymmärtämisen mukaan "ainoa todellinen Jumala määreisessä mielessä”.

Sitä, että Johanneksen prologia tulee selittää nimenomaan prologin taustalla vaikuttavan laajalle levinneen hellenistisen väliolento- spekulaation pohjalta, sitä valaiseen oivallisesti Pauli Annalan teoksesta "Antiikin teologinen perintö" lainattu muutama kappale (sivut 36-37):

”Kun Johanneksen prologin eksegeesiä harjoitetaan, se on ehdottomasti tehtävä hellenistijuutalaisen viisauskirjallisuuden tarjoamasta historiallisesta näkökulmasta.

Kaksi teemaa nousee tällöin keskeiselle sijalle: ensinnäkin käsitys logoksen pre-eksistenssistä; toiseksi käsitys logoksen roolista luomisen agenttina.

Logoksen pre-eksistenssiä koskevan ajattelun historiallinen tausta tulee esille Sananlaskujen kirjan 8. luvun kohdassa, jossa viisaus puhuu minä- muodossa itsestään seuraavasti:

Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli (Snl 8:22-23).

Jakeissa korostuu viisauden pre-eksistenttinen asema.

Viisauden roolista itse luomisen tapahtumassa Sananlaskujen kirja antaa seuraavanlaisen kuvan:

Jo silloin minä, esikoinen olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään (Snl 8.30).

Apokryfinen Viisauden kirja yhdistää logoksen ja viisauden seuraavalla tavalla:

Isien Jumala ja laupeuden Herra. sinä, joka olet tehnyt kaiken sanallasi ja joka viisaudellasi olet valmistanut ihmisen, että hän hallitsisi luotuja, jotka sinä olet luonut...(Viis.9:1-2).

Johanneksen prologin ymmärtämistä valaisevat edelleen apokryfisen Siirakin kirjan 24. luku sekä Baarukin apokalypsin jakso 3:9-4:4.

Näissä tekstikohdissa viisauden personifikaationa esiintyy feminiininen hahmo.

Teosofisten ja synkretististen uskontojen aiheuttaman virhetulkinnan takia evankeliumin kirjoittaja käyttää pre-eksistenttisestä luomisen agentista logos-käsitettä eikä sofia- sanaa, jota viisauskirjallisuudessa tavallisesti käytettiin puhuttaessa Jumalan luona olevasta esikoisesta.

Toisin sanoen, välttääkseen vaaran tulla leimatuksi gnostikoksi, Johanneksen evankeliumin laatija piti maskuliinista logos- käsitettä sofia- sanaa sopivampana.

Tämä niin hellenistijuutalaisuudessa kuin kreikkalaisessa filosofiassakin runsaasti käytetty logos- käsite muuttuu sisällöltään kristilliseksi välittömästi sillä hetkellä, kun evankelista prologin 14. jakeessa lausuu, että "logos tuli ihmiseksi ja asui meidän keskellämme".

Lainaus päättyi.

Annala korostaa, että alettaessa selittämään Johanneksen prologia, selitys on ehdottomasti tehtävä hellenistijuutalaisen viisauskirjallisuuden tekstien pohjalta.

Tällöin tulevat ennen kaikkea kysymykseen Raamattumme Sananlaskujen kirjan sekä apokryfisten Viisauden kirjan ja Siirakin kirjan aihetta käsittelevät kohdat.

Lue lisää

Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli (Snl 8:22-23).
--
Lainaan taas:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Huomautus: KR38:n ja UM:n jakeessa Sananl. 8:22 sana loi on käännetty väärin. Kohta kuuluu sanatarkasti hepreasta käännettynä seuraavasti:
"Minä olin Herran omana (hepr. qanah), hänen tiensä (hepr. derek) alussa (hepr. reshiyth), ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua.".

Samoin Sananl. 8:30 on KR38:ssa virheellinen.
Jae kuuluu oikein käännettynä: "silloin minä olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena riemuitsin päivästä päivään. Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa".
Jeesuksen alku ja olemus?

Jumala on sama (Jes. 13:8, 43:13), muuttumaton (Ps. 90:2; Mal. 3:6), niin on myös Jeesus sama ja muuttumaton (Hepr. 13:8). Jeesuksella on ollut kirkkaus jo ennen maailman perustamista (Joh. 17:5). Jeesuksen alkuperä on iankaikkisuudessa ts. ei aikaa (Room. 16:25) ennenkuin maailma olikaan (Joh. 17:5, 24).

Heprealaiskirjeen 7:3 sanotaan, että Jeesuksella ei ole "isää .. eikä päivien alkua"? Voisiko sen perusteella Jeesuksen alulle (luomiselle) asettaa aikamäärän?

lakkiluke ( ei kirj.) kirjoitti:

..näkyy jatkuvan kalabaliikki siitä, kuka uskoo oikein ja kuka väärin... =))

Joidenkin on vaikea hyväksyä jonkun toisen oikeassa oloa ja joidenkin toisten myös joidenkin toisten olemassa oloa. Paras esimerkki lienee VT:een kirjoitukset jotka ovat rotusyrjinnän ja muukalaisvihan perusteita. Sen saa täälläkin välillä tuta. Sitten ovat vielä nämä uskonnollisen vastakkainasettelun mestarit erikseen, he seuraavat valhepaostoli Paavalin jalanjälkiä, sokeana kuin jotkut myyrät, tehden siinä ohessa myyrän työtä olantakaa tinkimättömästi. Usko on luottamista sekä tottelemista itseä korkeanpaan Tekijään, Vaikuttajaan, Luojaan. Ei siis asioiden tai henkilöiden uskomista tai jonkin jumalan olemassa oloon uskomista. Ja näillä joilla ei ole taivaallista Isää, ei tietenkään ole ketään jota tottelisivat! Ja sehän täällä näkyykin. Tottelemattomat laittomuuden tekijät tekevät sitä jota huvittaa, jättäen kertomatta sen oleellisimman. Tuo tuosta uskosta. Meinaan oikeasta uskosta jossa tiedetään enemmän kuin arvaillaan. :)

Tapio522 kirjoitti:

Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli (Snl 8:22-23).
--
Lainaan taas:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Huomautus: KR38:n ja UM:n jakeessa Sananl. 8:22 sana loi on käännetty väärin. Kohta kuuluu sanatarkasti hepreasta käännettynä seuraavasti:
"Minä olin Herran omana (hepr. qanah), hänen tiensä (hepr. derek) alussa (hepr. reshiyth), ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua.".

Samoin Sananl. 8:30 on KR38:ssa virheellinen.
Jae kuuluu oikein käännettynä: "silloin minä olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena riemuitsin päivästä päivään. Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa".
Jeesuksen alku ja olemus?

Jumala on sama (Jes. 13:8, 43:13), muuttumaton (Ps. 90:2; Mal. 3:6), niin on myös Jeesus sama ja muuttumaton (Hepr. 13:8). Jeesuksella on ollut kirkkaus jo ennen maailman perustamista (Joh. 17:5). Jeesuksen alkuperä on iankaikkisuudessa ts. ei aikaa (Room. 16:25) ennenkuin maailma olikaan (Joh. 17:5, 24).

Heprealaiskirjeen 7:3 sanotaan, että Jeesuksella ei ole "isää .. eikä päivien alkua"? Voisiko sen perusteella Jeesuksen alulle (luomiselle) asettaa aikamäärän?

Lue lisää

Sinä kysyit:

"Heprealaiskirjeen 7:3 sanotaan, että Jeesuksella ei ole "isää ... eikä
päivien alkua"? Voisiko sen perusteella Jeesuksen alulle (luomiselle)
asettaa aikamäärän?"

Vastaan:

Lainaamasi heprealaiskirjeen teksti jo itse selittää, missä merkityksessä
Jeesuksella "ei ole päivien alkua", eli kyse on hänen alustaan Melkisedekiin
verrattuna, joka oli "ilman isää, ilman äitiä, ilman sukuperää, eikä hänellä
ole päivien alkua, eikä elämän loppua, mutta hän on tehty Jumalan Pojan
kaltaiseksi, ja pysyy pappina ainaisesti" (Hepr.7:3).

Eli, tuolla tarkoitetaan samaa, mistä Johannes evankeliumissaan kirjoitti.

"Joka ylhäältä tulee, hän on yli kaikkien. Joka on maasta, hän on maasta ja
puhuu maasta; joka taivaasta tulee, hän on yli kaikkien, ja minkä hän on
nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa,..." (Joh 3: 31 -32).

Tavallinen ihminen on syntyisin maasta, mutta näin ei ole meidän Herramme
Jeesuksen kohdalla, vaan hän on tullut Johanneksen todistuksen mukaan
"ylhäältä" ja "taivaasta".

Eli, hän on ollut olemassa Isän Jumalan luona ennen ihmiseksi tuloaan,
kuten apostoli Paavali kirjoitti:

"Jumalan muodossa olemassa olevana hän ei katsonut ryöstösaaliikseen olla
Jumalan vertainen, vaan tyhjensi itsensä, ottaen orjan muodon, tuli ihmisten
kaltaiseksi ja havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; ..."
(Fil. 2: 6 -7).

Hänellä ei siis ollut "päivien alkua" samassa merkityksessä kuin tavallisilla
ihmisillä, mutta silti hänelläkin oli jo siellä "iäisyydessä", eli "ennen
aikojen alkua" alku.

Kun lainaamme kohtaa San.l. 8: 22 - 31 sellaisesta käännöksestä jonka sinäkin
hyväksyt, sen teksti kuuluu:

"Minä olin Herran omana, hänen tiensä alussa, ennen hänen tekojaan, ennen
aikojen alkua. Iäisyydestä minut on asetettu olemaan, alusta asti, ennen
kuin maata olikaan. Ennen kuin syvyyksiä oli, minä synnyin, ennen kuin oli
lähteitä, vedestä rikkaita. Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen
kukkuloita, minä synnyin, kun Hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua,
ei maanpiirin tomujen alkuakaan. Kun hän valmisti taivaat, minä olin siinä,
kun Hän veti rajan syvyyden pinnalle, kun hän vahvisti pilvet korkeudessa,
kun syvyyden lähteet saivat voiman, kun hän asetti merelle sen rajat, että
vedet eivät ylittäisi hänen säätämiään [rajoja], kun hän vahvisti maan
perustukset, silloin minä olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena
riemuitsin päivästä päivään. Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa,
ihaillen hänen maanpiiriään, ja ihastukseni olivat ihmislapset."
(Jumalan kansan Raamattu).

Entä , mitä havaitsemme? Vaikka jakeen 22 alku puhuu luomisesta puhuvan
Septuagintan tekstistä poiketen "Herran omana olosta hänen tiensä alussa,
ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua", teksti viestii silti selvästä
alusta.

Ilmaisut: "Iäisyydestä minut on asetettu olemaan", "Ennen kuin syvyyksiä
oli, minä synnyin", "ennen kukkuloita, minä synnyin" kertovat kaikki
samasta, eli Hänen olemassaolonsa alusta.

Kun kysyit, että "voisiko Jeesuksen alulle asettaa aikamäärän?", on syytä
vastata ettei sitä ainakaan kolminaisuusoppia totena tunnustaen voida tehdä.

Se "iäisyys" jolloin hänet "asetettiin olemaan" toteutui näet tuon lainatun
tekstin mukaan "ennen aikojen alkua".

Eivät edes uskontunnustuksetkaan kiellä Jumalan Pojan saamaa alkua, joka
tapahtui ja toteutui "iäisyydessä, ennen aikojen alkua".

Jos hänen alkunsa kiellettäisiin, silloin ei voitaisi tunnustaa Herraa,
joka on "Jumalan Poika, syntynyt ainosyntyisenä Isästä, se on Isän
olemuksesta, Jumala Jumalasta, valo valosta, todellinen Jumala
todellisesta Jumalasta, syntynyt/synnytetty ei tehty", jne.

Kolminaisuusopin paradoksi syntyy siitä, että vaikka se tunnustuksissaan
tunnustaa Jumalan Pojan pre-eksistenttisen olemuksen alkuperän eli syntymän,
tuo alkuperä eli syntymä on tapahtunut "ennen aikojen alkua".

Aika puolestaan on sekin "luotu", eli kuuluu tämän luomakunnan puolelle.

Kolminaisuusoppi siis väittää kolmiyhteisen jumaluuden persoonien olevan
keskenään tasavertaisia, eli jokainen persoona (ilman olemassaolonsa alkua
aina olemassa olleina) yhtä iankaikkisia, koska sellaista aikaa jolloin Isä
Jumala on ollut yksin, ilman Poikaansa, ei ole koskaan ollut.

Onko Jumalan Pojan syntymä iäisyydessä, ennen aikojen alkua, syytä käsittää
sellaisena aikana tapahtuneeksi, jota aikaa tosiasiassa ei ole koskaan edes
ollut? Siinäpä visainen vastakysymys.

kysyit? kirjoitti:

Sinä kysyit:

"Heprealaiskirjeen 7:3 sanotaan, että Jeesuksella ei ole "isää ... eikä
päivien alkua"? Voisiko sen perusteella Jeesuksen alulle (luomiselle)
asettaa aikamäärän?"

Vastaan:

Lainaamasi heprealaiskirjeen teksti jo itse selittää, missä merkityksessä
Jeesuksella "ei ole päivien alkua", eli kyse on hänen alustaan Melkisedekiin
verrattuna, joka oli "ilman isää, ilman äitiä, ilman sukuperää, eikä hänellä
ole päivien alkua, eikä elämän loppua, mutta hän on tehty Jumalan Pojan
kaltaiseksi, ja pysyy pappina ainaisesti" (Hepr.7:3).

Eli, tuolla tarkoitetaan samaa, mistä Johannes evankeliumissaan kirjoitti.

"Joka ylhäältä tulee, hän on yli kaikkien. Joka on maasta, hän on maasta ja
puhuu maasta; joka taivaasta tulee, hän on yli kaikkien, ja minkä hän on
nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa,..." (Joh 3: 31 -32).

Tavallinen ihminen on syntyisin maasta, mutta näin ei ole meidän Herramme
Jeesuksen kohdalla, vaan hän on tullut Johanneksen todistuksen mukaan
"ylhäältä" ja "taivaasta".

Eli, hän on ollut olemassa Isän Jumalan luona ennen ihmiseksi tuloaan,
kuten apostoli Paavali kirjoitti:

"Jumalan muodossa olemassa olevana hän ei katsonut ryöstösaaliikseen olla
Jumalan vertainen, vaan tyhjensi itsensä, ottaen orjan muodon, tuli ihmisten
kaltaiseksi ja havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; ..."
(Fil. 2: 6 -7).

Hänellä ei siis ollut "päivien alkua" samassa merkityksessä kuin tavallisilla
ihmisillä, mutta silti hänelläkin oli jo siellä "iäisyydessä", eli "ennen
aikojen alkua" alku.

Kun lainaamme kohtaa San.l. 8: 22 - 31 sellaisesta käännöksestä jonka sinäkin
hyväksyt, sen teksti kuuluu:

"Minä olin Herran omana, hänen tiensä alussa, ennen hänen tekojaan, ennen
aikojen alkua. Iäisyydestä minut on asetettu olemaan, alusta asti, ennen
kuin maata olikaan. Ennen kuin syvyyksiä oli, minä synnyin, ennen kuin oli
lähteitä, vedestä rikkaita. Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen
kukkuloita, minä synnyin, kun Hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua,
ei maanpiirin tomujen alkuakaan. Kun hän valmisti taivaat, minä olin siinä,
kun Hän veti rajan syvyyden pinnalle, kun hän vahvisti pilvet korkeudessa,
kun syvyyden lähteet saivat voiman, kun hän asetti merelle sen rajat, että
vedet eivät ylittäisi hänen säätämiään [rajoja], kun hän vahvisti maan
perustukset, silloin minä olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena
riemuitsin päivästä päivään. Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa,
ihaillen hänen maanpiiriään, ja ihastukseni olivat ihmislapset."
(Jumalan kansan Raamattu).

Entä , mitä havaitsemme? Vaikka jakeen 22 alku puhuu luomisesta puhuvan
Septuagintan tekstistä poiketen "Herran omana olosta hänen tiensä alussa,
ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua", teksti viestii silti selvästä
alusta.

Ilmaisut: "Iäisyydestä minut on asetettu olemaan", "Ennen kuin syvyyksiä
oli, minä synnyin", "ennen kukkuloita, minä synnyin" kertovat kaikki
samasta, eli Hänen olemassaolonsa alusta.

Kun kysyit, että "voisiko Jeesuksen alulle asettaa aikamäärän?", on syytä
vastata ettei sitä ainakaan kolminaisuusoppia totena tunnustaen voida tehdä.

Se "iäisyys" jolloin hänet "asetettiin olemaan" toteutui näet tuon lainatun
tekstin mukaan "ennen aikojen alkua".

Eivät edes uskontunnustuksetkaan kiellä Jumalan Pojan saamaa alkua, joka
tapahtui ja toteutui "iäisyydessä, ennen aikojen alkua".

Jos hänen alkunsa kiellettäisiin, silloin ei voitaisi tunnustaa Herraa,
joka on "Jumalan Poika, syntynyt ainosyntyisenä Isästä, se on Isän
olemuksesta, Jumala Jumalasta, valo valosta, todellinen Jumala
todellisesta Jumalasta, syntynyt/synnytetty ei tehty", jne.

Kolminaisuusopin paradoksi syntyy siitä, että vaikka se tunnustuksissaan
tunnustaa Jumalan Pojan pre-eksistenttisen olemuksen alkuperän eli syntymän,
tuo alkuperä eli syntymä on tapahtunut "ennen aikojen alkua".

Aika puolestaan on sekin "luotu", eli kuuluu tämän luomakunnan puolelle.

Kolminaisuusoppi siis väittää kolmiyhteisen jumaluuden persoonien olevan
keskenään tasavertaisia, eli jokainen persoona (ilman olemassaolonsa alkua
aina olemassa olleina) yhtä iankaikkisia, koska sellaista aikaa jolloin Isä
Jumala on ollut yksin, ilman Poikaansa, ei ole koskaan ollut.

Onko Jumalan Pojan syntymä iäisyydessä, ennen aikojen alkua, syytä käsittää
sellaisena aikana tapahtuneeksi, jota aikaa tosiasiassa ei ole koskaan edes
ollut? Siinäpä visainen vastakysymys.

Lue lisää

Ei millään pahalla, mutta muistakaa toki ne kielen ja järjen rajat, joita valitettavasti kristilliset teologit ja filosofit eivät ole tajunneet kunnioittaa näin täyttäen kirkon teologian historiankirjat jutuilla, jotka ovat niin aivokuolleita, että en tiedä, että pitäisikö noiden jätkien aivopieruille itkeä vai nauraa.

On turha puhua mistään, mikä on oletettavasti ollut olemassa tai tapahtunut "ennen aikaa", sillä se on kielen ja maailman rakenteesta johtuen täydellisen mahdotonta. Jo pelkkä ajatus ajasta ennen aikaa on sisäisesti ristiriitainen, sillä eikö aika tavallisesti käsitetä yksisuuntaisena etenemisenä yhdestä hetkestä seuraavaan? Joka ainoa hetki, josta voidaan puhua, kuuluu aikaan, sillä vaikka sen mahdollisen tapahtumisen sijaintia ajan historiassa ei tiedetäkään, niin tiedetään kuitenkin varmasti, että jonnekin sinne sen täytyy väkisinkin sijoittua, sillä jokaisesta väitteestä voidaan esittää kysymys siitä ajasta, jolloin tuo oli asioiden tila, ja vastauksen on pakko olla olemassa. Joka ainoaan väitteeseen olemisesta tai tapahtumisesta liittyy siis väkisinkin ihan kielen ja maailman loogisesta rakenteesta johtuen hetki, jolloin tuo tapahtuminen tai oleminen tapahtuu.

Jos siis viitataan siihen hetkeen, jolloin Jumala oletettavasti loi ajan, niin silloinhan oikeastaan implisiittisesti viitataan ainakin kahteen eri hetkeen ajassa. Siihen hetkeen, jolloin aikaa ei vielä ollut olemassa, ja siihen, jolloin aika oli olemassa. Ongelmana tässä on se, että ei ole mitään järkeä puhua hetkestä, joka ei ole ajassa, koska joka ainoa hetki, jolla viitataan olemassaolevaan maailman tilaan, on ajassa, joka itsessään loogisesti edellyttää ajan olemassaoloa.

Itse ainakin näen tuossa hyvin selkeän ja järjettömän ristiriidan. On suorastaan naurettavaa puhua siitä ajassa olevasta hetkestä, jolloin vielä aikaa ei ole olemassa, sillä joka ainoa väitteeseen olemisesta tai tapahtumisesta, joka voidaan esittää ihmisten toimesta, liittyy aina aika ja paikka. On siis täysin järjetöntä puhua tapahtumista ennen aika-avaruuden olemassaoloa, sillä jokainen väite asiantiloista ennen sen olemassaoloa jo itsessään implisiittisesti edellyttävät niiden olemassaolon ennen niiden olemassaoloa.

Vai eikö silloin, kun joku puhuu jostain asiantilasta iäisyydessä ennen ajan luomista, hän sano samalla, mihin aikaan tuo ennen ajan olemassaoloa ollut asia tapahtui? En näe tuollaisessa mitään järkeä. Toisaalta enpä muista, että Raamatussa puhuttaisiin mitään ajan ja avaruuden synnystä tai niitä edeltäneistä asioista. Taitaapi olla kirkon "fiksujen" arvailua koko juttu.

Aika ennen aikaa on siis vain "tosi fiksujen" ihmisten sanaleikki, joilla he tekevät itsensä naurettavaksi niiden edessä, jotka vaivautuvat miettimään asiaa vähänkin pidemmälle lähtemättä mukaan heidän leikkiinsä.

Kenties olisi aika hyväksyä se Wittgensteinin, positivistien ja kumppaneiden hoksaama totuus, että kielen ja maailman loogisen rakenteen rajojen tulisi myös olla turhan spekuloinnin raja teologiassa?

perustuu kyllä täydelliseen yksimielisyyteen Jumalan tahdon mukaan, mutta se ei rajoitu vain kolmeen persoonaan, vaan myös meitä kehotetaan olemaan täydellisesti yksimieliset:

Filippiläiskirje 2
5 "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, ...

Heprealaiskirje 3
1 "Sen tähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,"

1. Pietarin kirje 3
8 "Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä."

Nämä kehotukset eivät ole vain kolmelle persoonalle vaan kaikille ihmisille!

ekivaari kirjoitti:

perustuu kyllä täydelliseen yksimielisyyteen Jumalan tahdon mukaan, mutta se ei rajoitu vain kolmeen persoonaan, vaan myös meitä kehotetaan olemaan täydellisesti yksimieliset:

Filippiläiskirje 2
5 "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, ...

Heprealaiskirje 3
1 "Sen tähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,"

1. Pietarin kirje 3
8 "Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä."

Nämä kehotukset eivät ole vain kolmelle persoonalle vaan kaikille ihmisille!

Lue lisää

Ongelmana näkyy vaan olevan tuon taivaallisen Isän tahdon kohdalla, näiden nyky ihmisten täydellinen tietämättömyys siitä. Eikä nuo lainaamasi Raamatun kohdat selvennä asiaa ollenkaan. 'Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto toisiaan kohtaan'. On jotakin paljon parenpaa sittenkin. Jokainen joka kieltäytyy sotimasta eläimiä ja toisia ihmisiä kohtaan, on kultaakin arvokkaanpi.

Tapio522 kirjoitti:

Jumala puhuttelee Poikaansa Jeesusta myös Jumalaksi Hebr. 1:8;
"JUMALA, sinun valtakuntasi pysyy iankaikkisesti,..."

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo myös (Hebr.7:3), että Jeesuksella ei ole "isää ei äitiä , ei sukua eikä päivien alkua eikä elämän loppua".
Raamatun mukaan Jumala on Pojan synnyttänyt (Apt. 13:33; Hebr. 1:5).

Jehovan todistajat opettavat toisin.
He väittävät, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento.

Lue lisää

jakeet on lainattu Psalmin 45:6,7 (7,8) jakeista ja kuuluvat näin:

Psalmit 45
6 (45:7) "Sinun valtaistuimesi on niin kuin Jumalan, se pysyy ikuisesti, sinun valtikkasi on oikeuden valtikka. [2. Sam. 7:16 ]
7 (45:8) Sinä rakastat oikeutta ja vihaat vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on nostanut sinut veljiesi joukosta ja voidellut sinut riemun öljyllä."

Kuudennessa jakeessa ei puhuta mitään pojan Jumalana olosta vaan ainoastaan pojan valtaistuimesta! Seuraava jae (7) selvittää asian kiistattomasti sellaiseksi, että pojalla on itseänsä suurempi Jumala, "joka on nostanut hänet veljien joukosta ja voidellut "..

synnytetty. kirjoitti:

On merkittävää, että kristityillä olikin vielä toisen vuosisadan puolivälin paikkeilla käsitys, jonka mukaan oli olemassa kaksi Jumalaa. Tämä käy ilmi Justinus Marttyyrin tekstistä, nimeltään Dialogi Tryfonin kanssa, josta esitän näytteeksi muutamia kohtia:

”Kaiken Luojan lisäksi on olemassa toinen Jumala ja Herra, josta kirjoitukset puhuvat. Häntä kutsutaan myös enkeliksi, sillä hän ilmoittaa ihmisille mitä ikinä kaiken Luoja – jonka yläpuolella ei ole toista Jumalaa – haluaa heille ilmoittaa. …" (56:4).

”Tämä ei ole ainoa kirjoitus, jonka takia meidän pitää tunnustaa kaikkeuden Luojan lisäksi olevan myös joku toinen, jota Pyhä Henki kutsuu Herraksi. ... " (56:14).

”Tämän armon osallisuuteen kutsun kaikkia vilpittömästi ja pyytämättä palkkaa, jotta minua ei pidettäisi vastuullisena tuomiolla, jonka Jumala, kaiken Luoja langettaa minun Herrani Jeesuksen Kristuksen kautta.” (58:1).

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, jota Pyhä henki kutsuu milloin Herran kunniaksi, milloin perustaksi, viisaudeksi, enkeliksi, Jumalaksi, Herraksi tai Sanaksi, milloin sotajoukon päälliköksi, kuten silloin kun hän ilmestyi ihmishahmossa Joosualle, Nunin pojalle. Häntä voi nimittää kaikilla näillä nimillä, palveleehan hän Isän tahtoa ja on syntynyt Isän tahdosta.” (61:1).

”Väitteeni todistaa Viisauden Sana, joka on sama kuin tämä kaikkeuden Isän synnyttämä Jumala sekä Sana. viisaus, voima ja synnyttäjänsä kunnia. Hän puhuu Salomon kautta näin: `Jos ilmoitan teille päivittäiset tapahtumat, muista lukea ne ikuisista ajoista. `Minut Herra loi teidensä aluksi, tekojaan varten. Ennen ikuisuutta, aikojen alussa hän vahvisti asemani, ennen kuin loi maan syvyydet, ennen kuin vetten lähteet tulivat esiin, ennen kuin hän pani vuoret sijoilleen. Ennen kaikkia kukkuloita hän synnytti minut. Herra teki asumattomat seudut sekä asutuksen ääret taivaan alla. Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen, ja asetti valtaistuimensa tuulten päälle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet, ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, ja kun hän lujitti maan perustukset. Minä olin hänen vierellään näitä valmistamassa, minä olin hänen ilonaan. Joka päivä, kaiken aikaa minä iloitsin hänen edessään, sillä hän iloitsi saatuaan valmiiksi maanpiirin, hänen ilonaan olivat ihmislapset.”( 61: 3 – 4).

*

Kuten Justinus Marttyyrin viimeksi lainatusta tekstistä ilmenee, hän lainasi Sananlaskujen kirjan kohtaa 8: 21a – 36 Septuagintan tekstin, eli Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen mukaisena. Lainatusta tekstistä puolestaan ilmenee, että kristityt tulkitsivat kohdan pre-eksistenttisen (eli ennen ihmiseksi syntymistään Jumalan tykönä olemassa olleen) Jumalan Pojan puheeksi, joka käytti Salomoa puheensa välikappaleena.

Tekstistä ilmenee myös, etteivät tuon aikakauden kristityt kokeneet miksikään ristiriidaksi sitä, että Jumalan Poika luonnehti itseään paitsi luoduksi, myös syntyneeksi, kuten seuraavat virkkeet osoittavat: Ensin: ”Minut Herra LOI teidensä aluksi, tekojaan varten.” Sitten: ”Ennen kaikkia kukkuloita hän SYNNYTTI minut.”

Justinus Marttyyrin aikaisilla kristityillä luominenkin tarkoitti selvästi syntymistä, kuten edellä lainatusta virkkeestä ilmenee:

”Alussa, ennen kaikkia luotuja Jumala synnytti itsestään järjellisen voiman, …”

Lue lisää

Alla oleva teksti on lainausta!
-------------------
33/38 käännös

San 8:22. Herra LOI MINUT töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

92 käännös

8:22. "Minut HERRA LOI ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

Biblia 1776

8:22Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)

Tässä väitetään, että Kristus, johon jakeessa viitataan, olisi luotu olento. Mutta tämä sotii koko kristinuskon perustotuuksia vastaan. Kysymyksessä on paha käännösvirhe.

Alkutekstissä ei ole luotu-sanaa ollenkaan, ja englantilainen King James kääntää ihan oikein: "The Lord possesed me in the beginning. "

Oikea käännös on:

" Herra omisti Minut jo aikojen alusta lähtien"

Hämmästyttävän lähelle tätä on vanha Biblia 1776.

San 8:22
"Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)

Tapio522 kirjoitti:

Alla oleva teksti on lainausta!
-------------------
33/38 käännös

San 8:22. Herra LOI MINUT töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

92 käännös

8:22. "Minut HERRA LOI ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

Biblia 1776

8:22Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)

Tässä väitetään, että Kristus, johon jakeessa viitataan, olisi luotu olento. Mutta tämä sotii koko kristinuskon perustotuuksia vastaan. Kysymyksessä on paha käännösvirhe.

Alkutekstissä ei ole luotu-sanaa ollenkaan, ja englantilainen King James kääntää ihan oikein: "The Lord possesed me in the beginning. "

Oikea käännös on:

" Herra omisti Minut jo aikojen alusta lähtien"

Hämmästyttävän lähelle tätä on vanha Biblia 1776.

San 8:22
"Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)

Lue lisää

" http://kotisivu.dnainternet.net/raipou/septuaa.htm "

on? kirjoitti:

" http://kotisivu.dnainternet.net/raipou/septuaa.htm "

...menivät kolminaisuusopin puolustajat!

Kiitän Jumalaani Raimo Poutiaisen tinkimättämän tarkoista tutkimuksista. Suosittelen lämpimästi muillekin hänen sivustojensa tutkintaan.

taappo kirjoitti:

...menivät kolminaisuusopin puolustajat!

Kiitän Jumalaani Raimo Poutiaisen tinkimättämän tarkoista tutkimuksista. Suosittelen lämpimästi muillekin hänen sivustojensa tutkintaan.

Lue lisää

tiedoton narsistinen tyhjäntoimittaja siis sanan pyörittäjä joka pyrkii eksyttämään ihmisiä noilla sekavilla sepusteluillaan. Joista puuttuu rationaalisen ihmisen ajattelunjälki kokonaan. Outoja ovat sairaan miehen ja mielen tuotokset, voi vaan todeta tähän lopuksi.

Tapio522 kirjoitti:

Onko Jeesus ensimmäinen, jonka Jumala loi?

Jehovalaiset opettavat, että Jeesus on ensimmäinen luotu olento (Puhu Perustellen käyttäen Raamattua 1987, 87, 106).

Linkistä: http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

Jumala loi kaiken taivaan ja maan päälle. Löydätkö jakeen, joissa kerrotaan, että Jumala loi ensimmäisenä Jeesuksen?

Raamattu mainitsee esikoinen-sanan jakeissa Room. 8:29; Kol. 1:15, 16, 17, 18; Apt. 26:23; 1. Kor. 15:23; Ilm. 1:5).
Voiko esikoinen-sanasta päätellä, että se tarkoittaa ensimmäistä?.
Toisin sanoen, onko Raamatun mukaan oikein päätellä, että "esikoinen Jeesus" on samaa tarkoittava kuin "ensiksi luotu Jeesus"?
Tutkimalla sitä, miten miten esikoinen-sanaa käytetään eri jakeissa, auttaa avaamaan sanan Raamatullisen merkityksen:

Aabrahamilla oli kaksi poikaa: Ismael ja Iisak. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Iisak oli Jumalan silmissä esikoinen: (1. Moos. 3:15, 17:21)
Iisakille syntyi kaksi poikaa: Eesau ja Jaakob. Kuitenkin myöhemmin syntynyt Jaakob siunattiin esikoisena (1. Moos. 25:23, 27:29-35)
Joosefilla oli kaksi poikaa, ensimmäinen oli Manasse (1. Moos. 41:51). Toinen poika oli Efraim. Efraimia kuitenkin nimitetään lopulta esikoisesksi (Jer. 31:9) Jumalan valintana.
Iisailla oli 8 poikaa. Daavid oli heistä kaikkein viimeisin (1. Sam. 17:14).

Daavid ei ollut ensimmäinen Israelin kuninkaista, mutta silti Jumala sanoo häntä Kuninkaiden esikoiseksi (Ps. 89:27, 28).
Silti Salomonin, Daavidin pojan, sanotaan saaneen kaikkein suurimman kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä (1. Aik. 29:25) eikä hänen jälkeensä (2. Aik. 1:12).

Huomaamme, että Raamattu ei käytä esikoinen-sanaa tarkoittamaan "järjestyksessä ensimmäistä", vaan sana ilmaisee Jumalan valittua (Ps. 89:28).

Lue lisää

Johannes 17
3 "Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka YKSIN olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen."

Roomalaiskirje 3
30 "koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta."

Galatalaiskirje 3
20 "Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi."

Jaakobin kirje 2
19 "Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat."

Mutta jos sinä uskot että "Jumala on kolme", niin sinä et usko Jumalan sanaa etkä tee oikein, vaan vääntelet Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetuksia!

tunnoton ja - kirjoitti:

tiedoton narsistinen tyhjäntoimittaja siis sanan pyörittäjä joka pyrkii eksyttämään ihmisiä noilla sekavilla sepusteluillaan. Joista puuttuu rationaalisen ihmisen ajattelunjälki kokonaan. Outoja ovat sairaan miehen ja mielen tuotokset, voi vaan todeta tähän lopuksi.

Lue lisää

...hyvinkin?

lainaus:"Raimo Poutiainen on täysin tunnoton ja tiedoton narsistinen tyhjäntoimittaja siis sanan pyörittäjä joka pyrkii eksyttämään ihmisiä noilla sekavilla sepusteluillaan. Joista puuttuu rationaalisen ihmisen ajattelunjälki kokonaan. Outoja ovat sairaan miehen ja mielen tuotokset, voi vaan todeta tähän lopuksi."

Jumala käyttää usein vajavaisia ja puutteellisia ihmisiä omien asioidensa eteen päin viemisessä. Raamatun esimerkit puhukoot puolestaan.

Usein totuuteen pyrkivä henkilö on 'outo' muiden silmissä. Totuuden löytäminen - olkoonkin kuinka tavoittamaton asia meille - vaatii totuudellisen mielen lisäksi usein vaikkapa narsistisen luonteen, jotta pysyy pystyssä ihmisten tulituksessa.
Oman aikakauden aikaansaannosta on vaikea arvioida puolueettomasti - usein se jää myöhempien sukupolvien tehtäväksi.

Raimo Poutiainen on tutkinut erittäin uutterasti ja antaumuksella ensimmäisten vuosisatojen kristillisyyttä ja tuonut julki siinä esiintyviä vääristymiä. En panisi pahakseni, vaikka joka ikinen uskon asioista kiinnostunut henkilö paneutuisi hänen tutkimuksiinsa ja vasta sen jälkeen arvioisi kristillisyytemme tilaa uudestaan.

Lopuksi: ettet sinäkään lausuisi kadotustuomiota itsellesi, muista Jeesuksen sanat:" 21. Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.'
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. " (Mt.5)

taappo kirjoitti:

...hyvinkin?

lainaus:"Raimo Poutiainen on täysin tunnoton ja tiedoton narsistinen tyhjäntoimittaja siis sanan pyörittäjä joka pyrkii eksyttämään ihmisiä noilla sekavilla sepusteluillaan. Joista puuttuu rationaalisen ihmisen ajattelunjälki kokonaan. Outoja ovat sairaan miehen ja mielen tuotokset, voi vaan todeta tähän lopuksi."

Jumala käyttää usein vajavaisia ja puutteellisia ihmisiä omien asioidensa eteen päin viemisessä. Raamatun esimerkit puhukoot puolestaan.

Usein totuuteen pyrkivä henkilö on 'outo' muiden silmissä. Totuuden löytäminen - olkoonkin kuinka tavoittamaton asia meille - vaatii totuudellisen mielen lisäksi usein vaikkapa narsistisen luonteen, jotta pysyy pystyssä ihmisten tulituksessa.
Oman aikakauden aikaansaannosta on vaikea arvioida puolueettomasti - usein se jää myöhempien sukupolvien tehtäväksi.

Raimo Poutiainen on tutkinut erittäin uutterasti ja antaumuksella ensimmäisten vuosisatojen kristillisyyttä ja tuonut julki siinä esiintyviä vääristymiä. En panisi pahakseni, vaikka joka ikinen uskon asioista kiinnostunut henkilö paneutuisi hänen tutkimuksiinsa ja vasta sen jälkeen arvioisi kristillisyytemme tilaa uudestaan.

Lopuksi: ettet sinäkään lausuisi kadotustuomiota itsellesi, muista Jeesuksen sanat:" 21. Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.'
22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. " (Mt.5)

Lue lisää

ei pitäisi koskaan kiitellä ketään Jumalan lasta hänen täällä esittämiensä
opetusten tasosta. Kiittely näet vain yllyttää eräitä henkisesti todella
harhaisia ja sairaita yksilöitä rienaamaan ja sättimään tuota kiittelyn
kohteeksi joutunutta.

Näin tapahtuu toistuvasti varsinkin silloin, milloin kiittelyn kohde on
joutunut oikomaan jotakin rienauksiin ja sättimisiin altista nimikristittyä
hänen vääristä ja täysin epäraamatullisista opeistaan (kuten tässäkin
tapauksessa on todella tapahtunut).

Nämä todellisesta Jumalan lapseudesta osattomat nimikristityt kun
eivät millään jaksa vastustaa sitä suuren suurta heille sättimisestä
koituvaa nautintoa, jota he kokevat aina silloin, jos saavat tilaisuuden
rienata ja parjata täysin tuulesta temmatuilla herjauksillaan jotakin
heitä oikonutta ja heidän tästä syystä vihaamaansa henkilöä.

Tämänkin kyseisen sättijän jäljet johtavat tästä nyt seuraavasta linkki-
osoitteesta avautuvaan ketjuun, jossa hän (lähimmäistensä sättimisten
lisäksi) paljasti myös omat harhaiset opilliset näkemyksensä.

Nuo näkemykset tulivat tässä nyt edellä herjauksen kohteeksi joutuneen
taholta silloin oikaistuiksi, ja siitäkös viha ja rienaus jo silloin vain yltyi.

" http://keskustelu.suomi24.fi/node/8211730#comment-38247459 "

tunnoton ja - kirjoitti:

tiedoton narsistinen tyhjäntoimittaja siis sanan pyörittäjä joka pyrkii eksyttämään ihmisiä noilla sekavilla sepusteluillaan. Joista puuttuu rationaalisen ihmisen ajattelunjälki kokonaan. Outoja ovat sairaan miehen ja mielen tuotokset, voi vaan todeta tähän lopuksi.

Lue lisää

Linkin takaa löytyy vastaus sinulle, joka täällä törkeästi herjaat sinulle
täysin tuntematonta henkilöä, herjattavaasi jopa nimeltä mainitsemalla:


" http://kotisivu.dnainternet.net/raipou/threemol.htm "

1. Korinttolaiskirje 8
5 "Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan    y k s i    J u m a l a,    I s ä,    josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa."

Raamatun mukaan on kyllä "niin sanottuja jumalia", mutta ne ovat niin sanottuja pikku jumalia, jotka voivat olla totisen Jumalan jollakin puolella, sylissä tai helmassa ja jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:

Johannes 10
34 "Jeesus vastasi heille: »Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin—« "

Jeesus tässä selitti että näissä tapauksissa kysymyksessä on Isältä sanan ja voitelun kautta saatu jumaluus,

Heprealaiskirje 7
7 "Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan."

ekivaari kirjoitti:

1. Korinttolaiskirje 8
5 "Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan    y k s i    J u m a l a,    I s ä,    josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa."

Raamatun mukaan on kyllä "niin sanottuja jumalia", mutta ne ovat niin sanottuja pikku jumalia, jotka voivat olla totisen Jumalan jollakin puolella, sylissä tai helmassa ja jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:

Johannes 10
34 "Jeesus vastasi heille: »Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin—« "

Jeesus tässä selitti että näissä tapauksissa kysymyksessä on Isältä sanan ja voitelun kautta saatu jumaluus,

Heprealaiskirje 7
7 "Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan."

Lue lisää

ekivaari siteeraat 1.Kor.8:5,6 ja sanot:
"Raamatun mukaan on kyllä "niin sanottuja jumalia", mutta ne ovat niin sanottuja pikku jumalia, jotka voivat olla totisen Jumalan jollakin puolella, sylissä tai helmassa ja jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:..."
--
Oletko tosiaan sitä mieltä, että Jeesus on "pikku jumala" (Kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella)?

Tapio522 kirjoitti:

ekivaari siteeraat 1.Kor.8:5,6 ja sanot:
"Raamatun mukaan on kyllä "niin sanottuja jumalia", mutta ne ovat niin sanottuja pikku jumalia, jotka voivat olla totisen Jumalan jollakin puolella, sylissä tai helmassa ja jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:..."
--
Oletko tosiaan sitä mieltä, että Jeesus on "pikku jumala" (Kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella)?

Lue lisää

etteikö "Isän sylissä", "helmassa" tai "kainalossa" pyörivä poikajumala ole pikkujumala sylissä tai helmassa pitelevään Jumalaan verraten? [Joh.1:18].

Johannes 5
30 "E n    m i n ä    i t s e s t ä n i    v o i    m i t ä ä n    t e h d ä.    Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."

Johannes 8
28 "Niin Jeesus sanoi heille: »Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.«"

Vaikka Jeesus opetti niin usein ja useissa kohti tästä nasiasta, niin miksi et sinäkään, Tapio522, sitä usko että ...

Johannes 14
10 "Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun,    m i n ä    e n    p u h u    i t s e s t ä n i;    ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen."

ekivaari kirjoitti:

etteikö "Isän sylissä", "helmassa" tai "kainalossa" pyörivä poikajumala ole pikkujumala sylissä tai helmassa pitelevään Jumalaan verraten? [Joh.1:18].

Johannes 5
30 "E n    m i n ä    i t s e s t ä n i    v o i    m i t ä ä n    t e h d ä.    Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."

Johannes 8
28 "Niin Jeesus sanoi heille: »Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.«"

Vaikka Jeesus opetti niin usein ja useissa kohti tästä nasiasta, niin miksi et sinäkään, Tapio522, sitä usko että ...

Johannes 14
10 "Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun,    m i n ä    e n    p u h u    i t s e s t ä n i;    ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen."

Lue lisää

ekivaari, lainaat Johannes 5
30 "E n m i n ä i t s e s t ä n i v o i m i t ä ä n t e h d ä. Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."
--
Joh. 5:18
"Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi".
--
Jeesus oli sekä ihminen, että Jumala!
Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti ja hän oli täydellinen ihminen.
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidän syntimme".

Ota huomioon: Jeesuksessa oli siis sekä jumalallinen että inhimillinen puoli "sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta".

Minä uskon Raamatun sanan:
1.Joh. 5:20
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN ON TOTINEN JUMALA ja iankaikkinen elämä".

Tapio522 kirjoitti:

ekivaari, lainaat Johannes 5
30 "E n m i n ä i t s e s t ä n i v o i m i t ä ä n t e h d ä. Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."
--
Joh. 5:18
"Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi".
--
Jeesus oli sekä ihminen, että Jumala!
Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti ja hän oli täydellinen ihminen.
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidän syntimme".

Ota huomioon: Jeesuksessa oli siis sekä jumalallinen että inhimillinen puoli "sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta".

Minä uskon Raamatun sanan:
1.Joh. 5:20
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN ON TOTINEN JUMALA ja iankaikkinen elämä".

Lue lisää

kateelliset ihmiset nimittelivät Jeesusta, ja se ei ole Jumalan puhetta vaan ihmisten! Jumala itse ei vertaa missään eikä yhdessäkään kohti Jeesusta itseensä, vaan ainoastaan Moosekseen, profeettoihin ja muihin veljiin; [5.Moos.18:15,18; Hepr.2:11] mutta ei koskaan itseensä, [Vertaa Jes. 40:18,25].

Job 41
11 (41:2) "Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun".

Jumalan tahto kyllä on että me kaikki pyrkisimme tulemaan pois eläinten kaltaisuudesta Jumalan kaltaisiksi ...

2. Korinttolaiskirje 3
18 "Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki."

Jaakobin kirje 3
9 "Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä,    J u m a l a n  
k a l t a i s i k s i    luotuja;"

Tapio522 kirjoitti:

ekivaari, lainaat Johannes 5
30 "E n m i n ä i t s e s t ä n i v o i m i t ä ä n t e h d ä. Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."
--
Joh. 5:18
"Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi".
--
Jeesus oli sekä ihminen, että Jumala!
Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti ja hän oli täydellinen ihminen.
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidän syntimme".

Ota huomioon: Jeesuksessa oli siis sekä jumalallinen että inhimillinen puoli "sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta".

Minä uskon Raamatun sanan:
1.Joh. 5:20
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN ON TOTINEN JUMALA ja iankaikkinen elämä".

Lue lisää

lukiessa on hyvä muistaa että edellinen eli 19. jae puhuu Jumalasta, josta olemme, ja asiakokonaisuus kertoo, että "Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, että tuntisimme sen totisen Jumalan", mutta raamatunkääntäjät ovat sanajärjestyksellä saaneet persoonapronominin "hän" viittaamaan poikaan.

Kun vertaamme koko evankeliumin kaikkia kohtia, niin 5:20 jakeen kirjoittajan tarkoituksena on ollut sanoa, että   "H ä n,    j o n k a    p o j a s s a    o l e m me,    on totinen Jumala"! Tätä muotoa puoltaa kaikki muut Raamatun kohdat, jotka todistavat, että Jeesus ei tullut julistamaan meille omaa tahtoansa vaan lähettäjänsä, Isän Jumalan tahtoa, vaan halusi Isän tahdon tulevan tunnetuksi, [Joh. 17:3].

Johannes 5
30 "En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."

Johannes 6
38 "Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Johannes 7
28 "Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: »Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea lähettäjä, ja häntä te ette tunne.«"

Johannes 8
42 "Jeesus sanoi heille: »Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.«"

Johannes 14
28 "Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä    I s ä    o n    m i n u a    s u u r e m p i."

Johannes 17
26 "Ja minä olen tehnyt    s i n u n    n i m e s i    h e i l l e    t u n n e t u k s i    ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."

Jumalan sanan koko totuus ja konteksti on se että, Isä on se "totinen Jumala" ja pojan lähettäjä eikä päinvastoin!

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

HEBREALAISILLE kirjoitti:

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

Lue lisää

...erään, yhden uskonnon oppikirjasta. Ei sen vähempää, vaan ei enempääkään.

Hyvin saman kaltaisia tarinoita on useiden nykyisten ja vielä enemmän entisten uskontojen kirjoituksissa. Näillä entisillä uskonnoilla tarkoitan kristinuskon edeltäjiä, myös ns. pelastususkontoja. Niistä on tarkoituksellisesti vaiettu, koska se on edullista kristinuskon kannalta.
Kolminaisuudesta sen verran,että sekin on vanha ja hyvin monissa vanhoissa uskonnoissa ilmenevä piirre. Ei siis mikään kristinuskon erilyispiirre.

ekivaari kirjoitti:

lukiessa on hyvä muistaa että edellinen eli 19. jae puhuu Jumalasta, josta olemme, ja asiakokonaisuus kertoo, että "Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, että tuntisimme sen totisen Jumalan", mutta raamatunkääntäjät ovat sanajärjestyksellä saaneet persoonapronominin "hän" viittaamaan poikaan.

Kun vertaamme koko evankeliumin kaikkia kohtia, niin 5:20 jakeen kirjoittajan tarkoituksena on ollut sanoa, että   "H ä n,    j o n k a    p o j a s s a    o l e m me,    on totinen Jumala"! Tätä muotoa puoltaa kaikki muut Raamatun kohdat, jotka todistavat, että Jeesus ei tullut julistamaan meille omaa tahtoansa vaan lähettäjänsä, Isän Jumalan tahtoa, vaan halusi Isän tahdon tulevan tunnetuksi, [Joh. 17:3].

Johannes 5
30 "En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."

Johannes 6
38 "Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Johannes 7
28 "Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: »Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea lähettäjä, ja häntä te ette tunne.«"

Johannes 8
42 "Jeesus sanoi heille: »Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.«"

Johannes 14
28 "Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä    I s ä    o n    m i n u a    s u u r e m p i."

Johannes 17
26 "Ja minä olen tehnyt    s i n u n    n i m e s i    h e i l l e    t u n n e t u k s i    ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."

Jumalan sanan koko totuus ja konteksti on se että, Isä on se "totinen Jumala" ja pojan lähettäjä eikä päinvastoin!

Lue lisää

ekivaari, Lainaat Johannes 8
42 "Jeesus sanoi heille: »Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.«"
---
Joh. 8:n luvun jakeissa Jeesus puhuu itsestään useaan otteeseen.
Jakeissa 24,28 ja 58 Jeesus käyttää itsestään ”minä olen”-sanoja.

Huom. KR38:ssa on käännösvirhe jakeen 58 kohdalla. Kreikassa kohdassa lukee ego eimi, ts. "minä olen". Kirkkoraamattu kohta on huolimattomattomasti käännetty sanoin "minä olen ollut".

”Minä olen” –sanoilla (24, 28,58) Jumala ilmaisee itsensä vanhassa liitossa (2.Moos.3:14, 5.Moos.32:39, Jes.43:10).
--
Kivitys oli Juutalaisten tapa rangaista Jumalan pilkasta (3. Moos. 24:16).

HEBREALAISILLE kirjoitti:

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

Lue lisää

joka on "Totinen Jumala" luonnostaan, t.s. Isälle ei kukaan ole mitään antanut, jolle hän olisi korvausvelvollinen, [Job 41:2,(3). Vain Isällä Jumalalla on absoluuttinen eli ehdoton kuolemattomuus, [1.Tim.6:16].

Sen sijaan poika on muutosten alainen, jonka "kärsimysten kautta oppimisesta ja kuolemisesta Raamattu puhuu paljonkin. Pojan, eli Jumalan sanan 'iankaikkisuutta' Jeesus itse vertasi katoavaisten taivaiden ja maan iankaikkisuuteen; "Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut, [Matt. 5:18].

Samasta loppuhetkestä kirjoitti »apostoli Paavali näin: 27 "Sillä: »kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle«. Mutta kun hän sanoo: »kaikki on alistettu«, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa," [1.Kor.15]

Yksi Jumalan sanan suuria salaisuuksia on se että, meille annetut lupaukset Jumala on vannonut iäti kestävän ja katoamattoman nimensä kautta, [Gal.3:17; Hepr.6:12-18; Jes.45:23,24] mutta "meitä vastaan" puhumansa sanan Jumala vannoi katoavaisen luomakunnan kautta, [5.Moos.30:19]. Eikös se ole luonnollinen asia että kun ei ole todistajia, ei ole syytöksiä eikä syyttäjiäkään, jonka tähden Paavali rohkeni kirjoittaa;

Kolossalaiskirje 2
14 "ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin."

Tapio522 kirjoitti:

ekivaari, Lainaat Johannes 8
42 "Jeesus sanoi heille: »Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.«"
---
Joh. 8:n luvun jakeissa Jeesus puhuu itsestään useaan otteeseen.
Jakeissa 24,28 ja 58 Jeesus käyttää itsestään ”minä olen”-sanoja.

Huom. KR38:ssa on käännösvirhe jakeen 58 kohdalla. Kreikassa kohdassa lukee ego eimi, ts. "minä olen". Kirkkoraamattu kohta on huolimattomattomasti käännetty sanoin "minä olen ollut".

”Minä olen” –sanoilla (24, 28,58) Jumala ilmaisee itsensä vanhassa liitossa (2.Moos.3:14, 5.Moos.32:39, Jes.43:10).
--
Kivitys oli Juutalaisten tapa rangaista Jumalan pilkasta (3. Moos. 24:16).

Lue lisää

http://kotisivu.dnainternet.net/raipou/minole.htm

apostoli Paavalin opetus sellaisesta opista ja opettajista, jotka itsekin myöntävät, etteivät sitä ymmärrä, vaikka varmaksi väittävät:

1. kirje Timoteukselle 1
5 "Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6 Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
7 tahtoen olla lainopettajia,    v a i k k a   e i v ä t   y m m ä r r ä,    m i t ä               p u h u v a t    ja minkä varmaksi väittävät."

Käskyn päämäärä syntyy ja tulee sieltä parjatusta, puhtaasta, neitseellisestä mielestä

kirjoitit hyvän viestin, jonka perään voi laittaa pisteen.

lainaus:

"Kolminaisuutta ei löydy Raamatusta, jotenka sitä ei voi sillä selittää."

... ja Raamattuahan pitäisi selittää Raamatulla!

...hyvin tärkeän asian. Tuollaisia Jeesuksen kaltaisia "valaistuneita" on ollut useita ennen ja jälkeen ajanlaskun alkua. Sanoma on selkeä ja yksiselitteinen. Uskonnot ja fundamentalistinen ajattelutapa vain ei omaksu noin yksinkertaista ajatusta.

Moni asia olisi paljon paremmin ilman uskonnollista kiihkoilua ja oman egon kehittämää "minä minä" ajattelutapaa. Ihminen janoaa valtaa ja haluaa johtaa muita, lähes aina oman etunsa takia. Tuo korostuu kirkoissa ja lahkoissa. Jos on vaikkapa vain parin - kolmen henkilön yhteenliitymä, lahko, ryhtyy yksi heti johtajaksi ja hamuaa valtaa ja etuoikeuksia. Tälläkin palstalla se on tyypillistä; "jos et allekirjoita juuri minun oppiani, olet saatanasta.." Tuo soopa kätketään ovelasti valikoituihin Raamatunlauseisiin. Sieltä, kuten muistakin uskontojen oppikirjoista löytyy lause tilanteeseen kuin tilanteeseen. Puhua ja kirjoittaa osataan lipevästi, mutta kuinka eletään, kuinka kohdellaan vähäosaisempia? Siinä onkin mielestäni oleellisin ero inhimillisyyden ja uskonnollisuuden välillä. Fariseusten suku ei ole kuollut. Se kukoistaa ja voi hyvin. =)

Minun mielestäni melkein kaikilla uskontosuunnilla on sama alkuperä, inhimillisyyden ja rakkauden tavoite. Se vain on sumentunut ihmisten ajatusmaailmassa rahan- ja vallanhimon takia. Uskonnoliset yhteisötkin harrastavat "ryöstökalastusta" valitsemalla johtajiensa mielestä sopivimmat vasallit alamaisikseen ja herkkäuskoisimmat johdettavikseen, saadakseen itse nauttia oman sairaan egonsa tyydyttämisestä vallanhimossaan.

lakkiluke ( ei kirj.) kirjoitti:

...hyvin tärkeän asian. Tuollaisia Jeesuksen kaltaisia "valaistuneita" on ollut useita ennen ja jälkeen ajanlaskun alkua. Sanoma on selkeä ja yksiselitteinen. Uskonnot ja fundamentalistinen ajattelutapa vain ei omaksu noin yksinkertaista ajatusta.

Moni asia olisi paljon paremmin ilman uskonnollista kiihkoilua ja oman egon kehittämää "minä minä" ajattelutapaa. Ihminen janoaa valtaa ja haluaa johtaa muita, lähes aina oman etunsa takia. Tuo korostuu kirkoissa ja lahkoissa. Jos on vaikkapa vain parin - kolmen henkilön yhteenliitymä, lahko, ryhtyy yksi heti johtajaksi ja hamuaa valtaa ja etuoikeuksia. Tälläkin palstalla se on tyypillistä; "jos et allekirjoita juuri minun oppiani, olet saatanasta.." Tuo soopa kätketään ovelasti valikoituihin Raamatunlauseisiin. Sieltä, kuten muistakin uskontojen oppikirjoista löytyy lause tilanteeseen kuin tilanteeseen. Puhua ja kirjoittaa osataan lipevästi, mutta kuinka eletään, kuinka kohdellaan vähäosaisempia? Siinä onkin mielestäni oleellisin ero inhimillisyyden ja uskonnollisuuden välillä. Fariseusten suku ei ole kuollut. Se kukoistaa ja voi hyvin. =)

Minun mielestäni melkein kaikilla uskontosuunnilla on sama alkuperä, inhimillisyyden ja rakkauden tavoite. Se vain on sumentunut ihmisten ajatusmaailmassa rahan- ja vallanhimon takia. Uskonnoliset yhteisötkin harrastavat "ryöstökalastusta" valitsemalla johtajiensa mielestä sopivimmat vasallit alamaisikseen ja herkkäuskoisimmat johdettavikseen, saadakseen itse nauttia oman sairaan egonsa tyydyttämisestä vallanhimossaan.

Lue lisää

Onkohan tuo sitten liian yksinkertaista ymmärtää? Tai jospa se kielletään oman vallan takia??

ih.metys kirjoitti:

Onkohan tuo sitten liian yksinkertaista ymmärtää? Tai jospa se kielletään oman vallan takia??

Siktä
löytyy
tästä
http://p1.foorumi.info/ristinvalossa

ja
tästä
http://www.Jeesus-on-Herra.com

Kannattaa
tutkia.

Tässä
varsinainen
kolminaisuusopin
kumous:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kirjoitukset/ajatuksiajumalasta.htm

Se
on
niin.

Jeesuksen leirissä kirjoitti:

Siktä
löytyy
tästä
http://p1.foorumi.info/ristinvalossa

ja
tästä
http://www.Jeesus-on-Herra.com

Kannattaa
tutkia.

Tässä
varsinainen
kolminaisuusopin
kumous:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kirjoitukset/ajatuksiajumalasta.htm

Se
on
niin.

Lue lisää

noilta puolueellisilta sivuilta á la huuhaa.

löytyy "tietoa" kirjoitti:

noilta puolueellisilta sivuilta á la huuhaa.

Uskovaiselta harvinaista kirjoitusta, "Ajatuksia jumaluudesta". Jatkan lukemista huomenna.

Link. kirjoituks. luk. kirjoitti:

Uskovaiselta harvinaista kirjoitusta, "Ajatuksia jumaluudesta". Jatkan lukemista huomenna.

Jeesuksen terveen opin vastainen oppi, joka yrittää rajoittaa Jeesuksen opettaman "Jumala tahtoo kaikkien yhtä olevan Isässä ja pojassa, eikä vain kolmen persoonan, [Joh. 17:20-23; Ef. 1:10].
pysyvät oksat kasvavat lehtiä, silmuja sekä tuottavat hedelmiä!

Yhteyden salaisuus on se viinipuun hoitajan (Isän) huolehtima maaperä, sen sopiva kosteus ja ympäristön lämpötila, jonka yhteisvaikutuksena puutarhuri saa aikaan viinipuun kaikissa osissa kiertävän ja eläväksi tekevän ja hedelmää tuottavan mahlan (Pyhän Hengen) vaikutuksesta.

Kolminaisuusoppi väittää kolmiyhteyden muodostuvan vain kolmesta taivaallisesta persoonasta; Isästä, pojasta ja Pyhästä Hengestä, mutta ihmisten olevan siitä erillään! Voisiko viinipuun rungosta irti hakattu oksa kasvaa lehtiä ja hedelmää?

Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että kolminaisuusopin muka an "Jumala on korkea, ja Hän takaa luomakunnan jatkuvan olemassaolon, vaikuttaa siinä ja elähdyttää kaiken elämänhengellään, mutta   L u o j a   ja   l u o t u  o v a t   e r i l l ä ä n."   (IRT, 1972, Osa I, palsta 1947)

ekivaari kirjoitti:

Jeesuksen terveen opin vastainen oppi, joka yrittää rajoittaa Jeesuksen opettaman "Jumala tahtoo kaikkien yhtä olevan Isässä ja pojassa, eikä vain kolmen persoonan, [Joh. 17:20-23; Ef. 1:10].
pysyvät oksat kasvavat lehtiä, silmuja sekä tuottavat hedelmiä!

Yhteyden salaisuus on se viinipuun hoitajan (Isän) huolehtima maaperä, sen sopiva kosteus ja ympäristön lämpötila, jonka yhteisvaikutuksena puutarhuri saa aikaan viinipuun kaikissa osissa kiertävän ja eläväksi tekevän ja hedelmää tuottavan mahlan (Pyhän Hengen) vaikutuksesta.

Kolminaisuusoppi väittää kolmiyhteyden muodostuvan vain kolmesta taivaallisesta persoonasta; Isästä, pojasta ja Pyhästä Hengestä, mutta ihmisten olevan siitä erillään! Voisiko viinipuun rungosta irti hakattu oksa kasvaa lehtiä ja hedelmää?

Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että kolminaisuusopin muka an "Jumala on korkea, ja Hän takaa luomakunnan jatkuvan olemassaolon, vaikuttaa siinä ja elähdyttää kaiken elämänhengellään, mutta   L u o j a   ja   l u o t u  o v a t   e r i l l ä ä n."   (IRT, 1972, Osa I, palsta 1947)

Lue lisää

Hebr. 1:10. kerrotaan Jeesuksesta, miten
"Sinä herra, olet alussa maan perustanut,
ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa!"

On törkeää Jeesuksen halventamista alentaa
Hänet luodun tasolle.

WeijoLindroos kirjoitti:

Hebr. 1:10. kerrotaan Jeesuksesta, miten
"Sinä herra, olet alussa maan perustanut,
ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa!"

On törkeää Jeesuksen halventamista alentaa
Hänet luodun tasolle.

Lue lisää

esikoinen. Raamattu puhuu Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan "oikeana kätenä", jota Jumala käytti luodessaan kaiken.

Vastaapa, WeijoLindroos, tekikö Jeesus hänelle annetut tehtävät omassa nimessään vai Isän nimessä?

Kumpiko Herra näistä kahdesta on se Luoja, jota kutsumme Jumalaksi?:

Psalmit 110
1 "Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: »Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi«".

Matteus 22
44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.

Kumpiko synnytti ja kenet?;

Psalmit 2
7 "Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: »Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.«"

Raamattu muuten kutsuu kaikkia syntyneitä luoduiksi, sillä he ovat syntymällä luotuja! Uutta voi luoda myöskin tekemällä.

WeijoLindroos kirjoitti:

Hebr. 1:10. kerrotaan Jeesuksesta, miten
"Sinä herra, olet alussa maan perustanut,
ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa!"

On törkeää Jeesuksen halventamista alentaa
Hänet luodun tasolle.

Lue lisää

että luotu on Luojaansa halvempi, se on vain meidän tunnustettava;

Matteus 23
39 "Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

Heprealaiskirje 7
7 "Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan."

Markus 11
9 "Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!"

W.L. Et vielä tunne kirjoituksia sillä tavalla niin kuin ne pitäisi tuntea!

ekivaari kirjoitti:

että luotu on Luojaansa halvempi, se on vain meidän tunnustettava;

Matteus 23
39 "Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

Heprealaiskirje 7
7 "Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan."

Markus 11
9 "Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!"

W.L. Et vielä tunne kirjoituksia sillä tavalla niin kuin ne pitäisi tuntea!

Lue lisää

Älä asetu, ekivaari, isoisten sijaan ja heidän yläpuolelle.
Ethän vielä tunne edes raamatun alkeita Jeesuksen jumaluudesta.

pienen pieni kirjoitti:

Älä asetu, ekivaari, isoisten sijaan ja heidän yläpuolelle.
Ethän vielä tunne edes raamatun alkeita Jeesuksen jumaluudesta.

ekivaariin etkä pysyttele käsiteltävässä asiassa ja et perustele Jumalan sanalla näkökantojasi?

Näin tuon lainaamasi sivun väitteissä monta ongelmaa ja ne taitavat kaikki johtua nimenomaan siitä, että tuon sivun sisältö on tunnustuksellista.

Se, että ei lue Raamattua VT:n ja heprealaisen ajattelun näkökulmasta, vaan kirkon perinteiden ja opetusten näkökulmasta, on ainoa virhe, joka tarvitsee tehdä, että raamatuntulkinta lähtee jo lähtökohtaisesti täysin väärille urille jo aivan alusta lähtien.

""Ilmoitusteologisesta näkökulmasta areiolaisuus nimittäin väistämättä osoittautuu perusteettomaksi. Se joutuu kieltämään Raamatusta kaikki Kristuksen ja Pyhän Hengen jumaluudesta puhuvat kohdat.""

Nähdäkseni Kristuksen ja Hengen jumaluus ovat asioita, jotka pitää monissa noistakin kohdista kehäpäätelmän tyylisesti lukea tekstiin täysin sivuuttaen tekstin kirjoittajien juutalaisuus ja UT:n kielenkäytön ja ajattelun heprealainen tausta.

Nikeassa muotoiltiin, että Jeesus on tosi Jumala tosi Jumalasta. Jeesus on juutalainen, joten allekirjoittaisiko hän Nikean tunnustuksen? Tuskinpa.

Mitä Jeesus tekstissä itse tunnustaa?

Juutalaisten uskontunnustuksen (Mark.12), jossa tunnustetaan, että Jumala on yksi, jota ei voi nähdäkseni mitenkään sovittaa yhteen sen ajatuksen kanssa, että yksipersoonaisen Jumalan sijaan olisi monipersoonainen jumaluus, jota Jeesus itsekin olisi.

Jeesus sanoo, että Isä (Jahve) on ainoa todellinen Jumala (Joh.17:3). En näe mitään keinoa tämänkään tekstin kohdalla vääntää sitä yhteensopivaksi trinitarismin kanssa.

Kieltämättä trinitarismin syntyhistoria on malliesimerkki juuri siitä, miten korvaamalla kristinuskon heprelainen pohja hellenistisellä ajattelulla johtaa esimerkiksi juuri tuohon polyteismiin, jota trinitarismi käytännössä on, vaikka sen kannattajat kuinka inttävät olevansa monoteistejä. Jos se toimii käytännössä aivan samalla kuin polyteismi, se on juuri sitä.

""Nikeassa ongelman keskuksessa oli varsinaisesti kysymys pre-eksistentin Kristuksen Jumaluudesta""

Jos alkuasetelma on jo lähtökohtaisesti täysin väärä, niin voiko lopputulos olla oikea? Vanha Testamentti ja heprealainen ajattelu eivät tunne koko kirjaimellisesti ja persoonallisesti pre-eksistentin Messiaan käsitettä ja vielä vähemmän ihmiseksi tulevan pre-eksistentin jumalolennon ajatusta.

Jumalan hengestä puhuttaessa käytetään epätavallista tyyliä alkukielisessä? Tuosta on vielä pitkä harppaus siihen johtopäätökseen, että uskottavin tai ainoa uskottava selitys tuolle on se, että tekstin kirjoittanut juutalainen olisi uskonut toiseen ja kolmanteen jumalolentoon ainoan todellisen Jumalan lisäksi. Ehkä hän vain halusi korostaa, miten erityisen läheisellä tavalla Jumala toimii niiden ihmisten elämässä, joille Hän antaa sen saman hengen (tai toisin sanoen mielen, voiman, jne), joka Jeesuksellakin oli.

On tunnettu tosiasia, että kristityt ovat kautta aikojen "korjailleet" Raamatun tekstejä muun muassa esimerkiksi opillisista syistä. Se, miten Raamattua on korjailtu, kertoo mielestäni jotain siitä, mihin suuntaan juutalaiset juurensa hylännyt kristinusko kehittyi, joka sitten toisaalta kertoo siitä, mistä suunnasta tuohon muutostyöhön lähdettiin, joka viittaa siihen, millainen se apostolinen opetus ja Jeesuksen oma opetus alunperin oli. Ei mielestäni ole perusteltua ajatella, että se juurikaan muistuttaisi kristikunnan historian ja nykymaailman kristinuskoa.