Kuinka moni

ONKO KOLMINAISUUSOPILLLE RAAMATULLISET PERUSTEET?


Kirjoittanut: Jari Laurila (jarlau)


Kristinuskon Jumala on monoteistinen yksi Jumala. (2 Moos 20: 1-4)

Pakanauskonnoilla on usein monia jumalia, jotka kuitenkin ovat vain mielikuvituksen tuotetta. Epäjumalat ovat aina puusta ja kivestä tehtyjä, (2 Moos 34:7, 5 Moos, 4:19, 32:17, Room 16:18, Fil 3:19) jotka eivät ole luoneet maata ja taivasta. (1 Kor 12:2, 5 Moos 4:28, Jer 10:5)

Yksin kristinuskon Jumala, (JHWH, Jahve, 2 Moos 3:14, 6:3) on luonut luomakunnan, ja on ilmoittanut itsestään ihmiselle. (5 Moos 5:24) Jumala on Henki. (Joh 4:24, 1 Kor 2:10)

Jumala puhui itse itsestään monikkomuodossa. Heti Raamatun alussa luomiskertomuksen yhteydessä Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen." (1 Moos 1 :26) Luomistyössä olivat mukana jumaluuden kolme persoonaa Isä, Poika ja Pyhä Henki. (Vrt jumaluus Kol 2:9, Apt 17:29) "Elohim" on ensimmäinen Jumalasta käytetty nimi, ja se on monikkomuoto. Nimi esiintyy Raamatussa 2250 kertaa.

Emme voi osoittaa aikaa jolloin jumaluuden kaikki persoonat eivät olisi olleet olemassa. Johannes kuvailee Jeesusta "sanana" joka oli Isän luona jo ennen aikojen alkua. (Joh 1:1-18)

Apostolinen siunaus annetaan Raamatussa monikossa. "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (2 Kor 13:13) Jeesus käski lähetyskäskyssään kastamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (Matt 28:19) Kolmiyhteys kulkee koko Raamatun läpi totuutena.

Kolmiyhteistä jumaluutta voidaan ymmärtää samoin kuin avioliittoa, jossa kaksi eri persoonaa tulevat "yhdeksi lihaksi." (1 Moos 2:24, Matt 19:4-6) Ovat yhtä, ja toimivat yhdessä rakkaudessa yhteisen tavoitteen mukaan. Samoin jumaluuden kolme persoonaa toimivat yhdessä ihmisen hyväksi ja pelastamiseksi. Jeesus sanoi: "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän." (Joh 14:9) Jeesus tahtoi opettaa, että uskomalla Häneen, ja Jeesuksen kautta ihminen on saanut tarpeellisen tiedon Jumalasta. Tärkeätä onkin seurata Jumalan tahtoa sen mukaan mitä Jeesus opetti.

Keskiajan kirkon oppi pyrki selittämään Jumalan sisäistä olemusta kreikkalaisen filosofian termein ikään kuin Jumalasta sisältäpäin. Kolminaisuutta on kuitenkin hyvä käsittää niin että oppi selittää jumaluuden-, ja Jumalan kolmen persoonan työtä pelastushistoriassa Raamatun sanalla.

Pyhän Hengen välityksellä voimme ymmärtää mikä on mahdollista ihmisen ymmärrykselle Raamatun sanan valossa. Ajatus että “kolminaisuusopilla” tutkitaan ja selitetään Jumaluuden kolmen persoonan yhteistyötä,- ja jumaluuden rakkauden tekoja maailmankaikkeuden pelastushistoriassa, on ihmisjärjellekin ymmärrettävä asia.

Raamattu mainitsee “jumaluuden” kaksi kertaa.” (Kol 2:9, Apt 17:29)

2!! kirjoitti:

ONKO KOLMINAISUUSOPILLLE RAAMATULLISET PERUSTEET?


Kirjoittanut: Jari Laurila (jarlau)


Kristinuskon Jumala on monoteistinen yksi Jumala. (2 Moos 20: 1-4)

Pakanauskonnoilla on usein monia jumalia, jotka kuitenkin ovat vain mielikuvituksen tuotetta. Epäjumalat ovat aina puusta ja kivestä tehtyjä, (2 Moos 34:7, 5 Moos, 4:19, 32:17, Room 16:18, Fil 3:19) jotka eivät ole luoneet maata ja taivasta. (1 Kor 12:2, 5 Moos 4:28, Jer 10:5)

Yksin kristinuskon Jumala, (JHWH, Jahve, 2 Moos 3:14, 6:3) on luonut luomakunnan, ja on ilmoittanut itsestään ihmiselle. (5 Moos 5:24) Jumala on Henki. (Joh 4:24, 1 Kor 2:10)

Jumala puhui itse itsestään monikkomuodossa. Heti Raamatun alussa luomiskertomuksen yhteydessä Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen." (1 Moos 1 :26) Luomistyössä olivat mukana jumaluuden kolme persoonaa Isä, Poika ja Pyhä Henki. (Vrt jumaluus Kol 2:9, Apt 17:29) "Elohim" on ensimmäinen Jumalasta käytetty nimi, ja se on monikkomuoto. Nimi esiintyy Raamatussa 2250 kertaa.

Emme voi osoittaa aikaa jolloin jumaluuden kaikki persoonat eivät olisi olleet olemassa. Johannes kuvailee Jeesusta "sanana" joka oli Isän luona jo ennen aikojen alkua. (Joh 1:1-18)

Apostolinen siunaus annetaan Raamatussa monikossa. "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (2 Kor 13:13) Jeesus käski lähetyskäskyssään kastamaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (Matt 28:19) Kolmiyhteys kulkee koko Raamatun läpi totuutena.

Kolmiyhteistä jumaluutta voidaan ymmärtää samoin kuin avioliittoa, jossa kaksi eri persoonaa tulevat "yhdeksi lihaksi." (1 Moos 2:24, Matt 19:4-6) Ovat yhtä, ja toimivat yhdessä rakkaudessa yhteisen tavoitteen mukaan. Samoin jumaluuden kolme persoonaa toimivat yhdessä ihmisen hyväksi ja pelastamiseksi. Jeesus sanoi: "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän." (Joh 14:9) Jeesus tahtoi opettaa, että uskomalla Häneen, ja Jeesuksen kautta ihminen on saanut tarpeellisen tiedon Jumalasta. Tärkeätä onkin seurata Jumalan tahtoa sen mukaan mitä Jeesus opetti.

Keskiajan kirkon oppi pyrki selittämään Jumalan sisäistä olemusta kreikkalaisen filosofian termein ikään kuin Jumalasta sisältäpäin. Kolminaisuutta on kuitenkin hyvä käsittää niin että oppi selittää jumaluuden-, ja Jumalan kolmen persoonan työtä pelastushistoriassa Raamatun sanalla.

Pyhän Hengen välityksellä voimme ymmärtää mikä on mahdollista ihmisen ymmärrykselle Raamatun sanan valossa. Ajatus että “kolminaisuusopilla” tutkitaan ja selitetään Jumaluuden kolmen persoonan yhteistyötä,- ja jumaluuden rakkauden tekoja maailmankaikkeuden pelastushistoriassa, on ihmisjärjellekin ymmärrettävä asia.

Raamattu mainitsee “jumaluuden” kaksi kertaa.” (Kol 2:9, Apt 17:29)

Lue lisää

Keskiajan kirkon oppi: - Kolmiyhteinen Jumala” tarkoittaa että Jumala on kolminainen, mutta samalla yksi. Kirkkoisä Tertullianus (s.160 jkr) teki opin tunnetuksi, ja oppi vahvistettiin Athanasioksen kirkolliskokouksessa 500 tai 600 vuosisadalla jKr.

Athanasioksen uskontunnustus:

- ”On yksi Jumala kolmessa persoonassa, ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikilla kolmella on sama kunnia, ja sama ikuinen majesteettius. He ovat luomattomia, äärettömiä, iankaikkisia, kaikkivaltiaita, jumalallisia. Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, mutta kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ennen eikä jälkeen toistaan suurempi tai vähempi. Kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä toistensa kanssa yhtä ikuisia ja yhtä suuria. Siksi kolminaisuutta tulee kunnioittaa ykseydessä ja ykseyttä kolminaisuudessa.”

Luotu ihminen ei kykene selittämään Jumalan sisäistä olemusta ja persoonallisuutta tarkasti koskaan. Yritykset Jumalan sisäisen olemuksen ja persoonallisuuden analysoimiseksi olisivatkin helposti asettumista Jumalan vertaiseksi, tai Jumalaa korkeammaksi. Meillä ei ole tarkkaa ilmoitusta Raamatussa Jumalan olemuksesta, ja siksi emme voi asettaa kolminaisuusasiassa oikeaoppisuusvaatimuksia.

Raamattu ei käytä sanaa "kolmiyhteinen" ja se onkin kirkkokieltä.

Ellen G. White jonka kautta profetian Hengen lahja toimi Adventtikirkossa, käytti sanaa "Gadhead" joka on englannin kielessä vanhempi kolminaisuutta tarkoittava sana. EGW opetti jumaluuden kolminaisuutta; - ”Ikuisista ajoista Herra Jeesus Kristus oli yhtä Isän kanssa. Hän oli lihaksi tullut Jumala, taivaan ja maan valo. Ihmisen Poika istuu maailmankaikkeuden valtaistuimella. Ihmisen Pojan nimi on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä. Kristuksessa oli alkuperäinen elämä, joka ei ole muualta saatu tai jostakin muusta johtuva. Kristuksen jumaluus on uskovan takuu iankaikkisesta elämästä.”

”Isä on minua suurempi” (Joh 14:28, Fil 2:5-11) on nähtävä Jeesuksen lihaksi tulemisen taustaa vasten. Kun Jeesus oli ihminen lihassa, Isä oli suurempi. (Matt 11:27)

Poika on lähtöisin Isästä (Joh 16:28) ja Pyhä Henki on Isän ja Pojan Henki. (Matt 10:20, 1 Piet 1:11) ”Jeesus puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki” (Joh 20:22) Jeesus ei ole luotu, (Kol 1:15, Ilm 3:14, Hebr 9:11) vaan Jeesus toimi itse luojana. (Kol 1:16, Joh 1:1-3) Joka kieltää Pojan, ei hänellä ole Isääkään. (1 Joh 2:23, Room 8:9) Kolminaisuusopin tutkijat eivät itse ole koskaan kyenneet ymmärtämään klassista keskiajan kolminaisuusoppia. Ihmisjärjelle kolminaisuusoppi on mahdoton yhtälö. (1 1 1 =1 ?!) Keskiajan kolminaisuusoppi onkin paradoksi ja mysteeri, ihmisen heikko yritys selittää mahtavan Luojansa olemusta. ”Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?” (Job 11:7) Ellen G White kirjoitti: -”Ihmisjärki ei kykene käsittämään Jumalaa. Me olemme yhtä tietämättömiä kuin pienet lapset, mutta pienten lasten tavoin me voimme rakastaa ja totella Häntä.” Jumaluus on salaisuus, josta me tiedämme enemmän vasta ikuisuudessa. (Kol 2:2, 1 Tim 3:16) Voimme ymmärtää vain sen minkä Jumala on nähnyt hyväksi meille ilmoittaa. (Room 1:19-20, Tiit 1:3, Aam 3:7, Joh 15:15, 17:6, Hebr 12:25) Meidän on tunnustettava Jumala itseämme korkeammaksi, ja nöyrryttävä sen edessä. Älymme ja järkemme on taivuttava suuren ”Minä olen” edessä.

3!! kirjoitti:

Keskiajan kirkon oppi: - Kolmiyhteinen Jumala” tarkoittaa että Jumala on kolminainen, mutta samalla yksi. Kirkkoisä Tertullianus (s.160 jkr) teki opin tunnetuksi, ja oppi vahvistettiin Athanasioksen kirkolliskokouksessa 500 tai 600 vuosisadalla jKr.

Athanasioksen uskontunnustus:

- ”On yksi Jumala kolmessa persoonassa, ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikilla kolmella on sama kunnia, ja sama ikuinen majesteettius. He ovat luomattomia, äärettömiä, iankaikkisia, kaikkivaltiaita, jumalallisia. Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, mutta kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ennen eikä jälkeen toistaan suurempi tai vähempi. Kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä toistensa kanssa yhtä ikuisia ja yhtä suuria. Siksi kolminaisuutta tulee kunnioittaa ykseydessä ja ykseyttä kolminaisuudessa.”

Luotu ihminen ei kykene selittämään Jumalan sisäistä olemusta ja persoonallisuutta tarkasti koskaan. Yritykset Jumalan sisäisen olemuksen ja persoonallisuuden analysoimiseksi olisivatkin helposti asettumista Jumalan vertaiseksi, tai Jumalaa korkeammaksi. Meillä ei ole tarkkaa ilmoitusta Raamatussa Jumalan olemuksesta, ja siksi emme voi asettaa kolminaisuusasiassa oikeaoppisuusvaatimuksia.

Raamattu ei käytä sanaa "kolmiyhteinen" ja se onkin kirkkokieltä.

Ellen G. White jonka kautta profetian Hengen lahja toimi Adventtikirkossa, käytti sanaa "Gadhead" joka on englannin kielessä vanhempi kolminaisuutta tarkoittava sana. EGW opetti jumaluuden kolminaisuutta; - ”Ikuisista ajoista Herra Jeesus Kristus oli yhtä Isän kanssa. Hän oli lihaksi tullut Jumala, taivaan ja maan valo. Ihmisen Poika istuu maailmankaikkeuden valtaistuimella. Ihmisen Pojan nimi on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä. Kristuksessa oli alkuperäinen elämä, joka ei ole muualta saatu tai jostakin muusta johtuva. Kristuksen jumaluus on uskovan takuu iankaikkisesta elämästä.”

”Isä on minua suurempi” (Joh 14:28, Fil 2:5-11) on nähtävä Jeesuksen lihaksi tulemisen taustaa vasten. Kun Jeesus oli ihminen lihassa, Isä oli suurempi. (Matt 11:27)

Poika on lähtöisin Isästä (Joh 16:28) ja Pyhä Henki on Isän ja Pojan Henki. (Matt 10:20, 1 Piet 1:11) ”Jeesus puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki” (Joh 20:22) Jeesus ei ole luotu, (Kol 1:15, Ilm 3:14, Hebr 9:11) vaan Jeesus toimi itse luojana. (Kol 1:16, Joh 1:1-3) Joka kieltää Pojan, ei hänellä ole Isääkään. (1 Joh 2:23, Room 8:9) Kolminaisuusopin tutkijat eivät itse ole koskaan kyenneet ymmärtämään klassista keskiajan kolminaisuusoppia. Ihmisjärjelle kolminaisuusoppi on mahdoton yhtälö. (1 1 1 =1 ?!) Keskiajan kolminaisuusoppi onkin paradoksi ja mysteeri, ihmisen heikko yritys selittää mahtavan Luojansa olemusta. ”Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?” (Job 11:7) Ellen G White kirjoitti: -”Ihmisjärki ei kykene käsittämään Jumalaa. Me olemme yhtä tietämättömiä kuin pienet lapset, mutta pienten lasten tavoin me voimme rakastaa ja totella Häntä.” Jumaluus on salaisuus, josta me tiedämme enemmän vasta ikuisuudessa. (Kol 2:2, 1 Tim 3:16) Voimme ymmärtää vain sen minkä Jumala on nähnyt hyväksi meille ilmoittaa. (Room 1:19-20, Tiit 1:3, Aam 3:7, Joh 15:15, 17:6, Hebr 12:25) Meidän on tunnustettava Jumala itseämme korkeammaksi, ja nöyrryttävä sen edessä. Älymme ja järkemme on taivuttava suuren ”Minä olen” edessä.

Lue lisää

Yksi Jumala


Krijoittanut: Sävy Nordgrén


Kolmiyhteinen Jumala


Vaikka Raamatussa ei esiinny sanaa kolmiyhteinen, on kaikesta yhteensä ajateltavissa sen sanan olevan oikeutettu tai sen sijaan voitaisiin myös käyttää sanaa iankaikkinen, moniulotteinen Kaikkivaltias. Jumala sijoitti täydellisen Henkensä ihmisruumiiseen Jeesuksessa ja ilmestyihän Pyhä Henki ”ruumiillisesti” kyyhkysenä tai jopa tulenliekkinä. Jumala ei ole yhdessä paikassa kerrallaan, vaan joka paikassa yhtä aikaa.

Vanhassa testamentissa aasikin puhui, joten Jumala hallitsee myös eläimet. Hän voi ilmestyä tahtoessaan enkelinä, niin näkyvänä henkihahmona, kuin ruumiillistuneessakin muodossa. Esimerkkejä ilmestymisistä on sekä vanhassa että uudessa testamentissa.



Jumalan salaisuus Kristuksessa

Jumala toteutti salaista suunnitelmaansa Jeesuksen kautta, joka oli sama kuin itsensä kautta. Siksi Jeesus Kristusta sanotaan Paavalin kirjeissä Jumalan salaisuudeksi. Vaikea käsite. Eihän ihmiskunta ole häntä vieläkään ymmärtänyt, eikä häntä voi ymmärtää kuka tahansa, vaan vain ne, jotka ovat Jumalan lapseuteen armoitetut.


Jeesuksen Jumaluus

” Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” Luoja syntyi luomaansa olentoon, ihmiseen,
osoittaen kaikkivoipaisuuteensa ja moniulotteisuutensa!?

Hän syntyi täydellisenä Jumalan kuvana ja Jumalan Sanana. Jeesus itse sanoi: ”Isä ja minä olemme yhtä”, ja” minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut”; siis Jumalasta ihmiseksi. ”Hän on Jumalasta syntynyt”, sanoi apostoli Johannes.



Ja Jeesus sanoi Isästä ja itsestään: ”me tulemme hänen tykönsä”, siis Isä ja Poika meihin.

Juuri Pyhässä Hengessä he asuvat meissä, josta Jeesus sanoi: minä lähetän teille Isän tyköä Totuuden Hengen. Oliko JumalanHenki sitä ennen ihmisen ulkopuolella? En tiedä.

Kun Jeesus lähettää Isän Henkeä, hän on Jumalassa ja Jumala hänessä. Poika ja Pyhä Henki ovat lähteneet Isästä ja ovat samanaikaisesti Isässä ja hänen kanssaan yhtä!?



Jeesus sanoi: ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta

tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” Koska hän on Isässä yhtä. hän on yhtä aikaa taivaassa ja maan päällä.

Nämä sanat kuitenkin ilmaisevat selvästi sen, että Jeesus on yhtä aikaa maan päällä ja taivaassa!?

”Kristus, hän, joka on yli kaiken, Jumala.”” Hän on näkymättömän Jumalan kuva”;



Jeesus hallitsee iankaikkisesti


Isä Jumala sanoo Pojasta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti.” Tuhatvuotisen valtakunnan päättyminen ei päätä Jeesuksen ikuista valtaa eikä Jumalan kuvana ja sanana oloaikaa,
vain syntisen sukukunnan aika loppuu silloin.

Enkeli sanoi Jeesuksesta Marialle: Hän on oleva … kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.”



Valtaistuin

”Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella”.

”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä” – teksti kertoo selväsanaisesti Jumalan salaisuuden paljastumisesta totuuden. Kristus Karitsa ei ole ainoastaan Jumalan Voiman oikealla puolella vaan on valtaistuimen keskellä!?

”Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva.”

Jeesus välitti Johannekselle tiedon Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta, joka on myös yksi valtaistuin. Sen jälkeen Jumalasta ja Karitsasta sanotaan
Hän on hallitseva” eli Isä ja Poika ovat ”Hän”, ovat yhtä!?

Hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas;


Jumala ja Karitsa on hänen nimensä!?


Vrt. Jes. 9:5 ” Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.


Jeesus saa kuninkuuden saatuaan uuden nimen (Ilm. 3: 12),

olihan Isä oli antanut hänelle oman nimensä Joh. 17: 11-12.

Jumalalla ja Karitsalla on myös yksi valtaistuin!?

Ilm. 22: 3-4.



Isä ja Poika

Isä – Poika- käsite on annettu ihmisille opetukseksi nöyryydestä ja kunnioituksesta, joka on ihmisille esimerkkinä tarpeellinen. Jumala myös säilyttää salaisuutensa Jeesuksesta loppuun asti niiltä, jotka eivät häntä ole uskoneet edes Jumalan Pojaksi saati Jumalaksi.

Entä jos Jeesus Israelin kansan keskuudessa ollessaan olisi vain ja ainoastaan väittänyt olevansa Jumala? Olisiko ollut enemmän häneen uskovia?

4!! kirjoitti:

Yksi Jumala


Krijoittanut: Sävy Nordgrén


Kolmiyhteinen Jumala


Vaikka Raamatussa ei esiinny sanaa kolmiyhteinen, on kaikesta yhteensä ajateltavissa sen sanan olevan oikeutettu tai sen sijaan voitaisiin myös käyttää sanaa iankaikkinen, moniulotteinen Kaikkivaltias. Jumala sijoitti täydellisen Henkensä ihmisruumiiseen Jeesuksessa ja ilmestyihän Pyhä Henki ”ruumiillisesti” kyyhkysenä tai jopa tulenliekkinä. Jumala ei ole yhdessä paikassa kerrallaan, vaan joka paikassa yhtä aikaa.

Vanhassa testamentissa aasikin puhui, joten Jumala hallitsee myös eläimet. Hän voi ilmestyä tahtoessaan enkelinä, niin näkyvänä henkihahmona, kuin ruumiillistuneessakin muodossa. Esimerkkejä ilmestymisistä on sekä vanhassa että uudessa testamentissa.



Jumalan salaisuus Kristuksessa

Jumala toteutti salaista suunnitelmaansa Jeesuksen kautta, joka oli sama kuin itsensä kautta. Siksi Jeesus Kristusta sanotaan Paavalin kirjeissä Jumalan salaisuudeksi. Vaikea käsite. Eihän ihmiskunta ole häntä vieläkään ymmärtänyt, eikä häntä voi ymmärtää kuka tahansa, vaan vain ne, jotka ovat Jumalan lapseuteen armoitetut.


Jeesuksen Jumaluus

” Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” Luoja syntyi luomaansa olentoon, ihmiseen,
osoittaen kaikkivoipaisuuteensa ja moniulotteisuutensa!?

Hän syntyi täydellisenä Jumalan kuvana ja Jumalan Sanana. Jeesus itse sanoi: ”Isä ja minä olemme yhtä”, ja” minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut”; siis Jumalasta ihmiseksi. ”Hän on Jumalasta syntynyt”, sanoi apostoli Johannes.



Ja Jeesus sanoi Isästä ja itsestään: ”me tulemme hänen tykönsä”, siis Isä ja Poika meihin.

Juuri Pyhässä Hengessä he asuvat meissä, josta Jeesus sanoi: minä lähetän teille Isän tyköä Totuuden Hengen. Oliko JumalanHenki sitä ennen ihmisen ulkopuolella? En tiedä.

Kun Jeesus lähettää Isän Henkeä, hän on Jumalassa ja Jumala hänessä. Poika ja Pyhä Henki ovat lähteneet Isästä ja ovat samanaikaisesti Isässä ja hänen kanssaan yhtä!?



Jeesus sanoi: ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta

tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” Koska hän on Isässä yhtä. hän on yhtä aikaa taivaassa ja maan päällä.

Nämä sanat kuitenkin ilmaisevat selvästi sen, että Jeesus on yhtä aikaa maan päällä ja taivaassa!?

”Kristus, hän, joka on yli kaiken, Jumala.”” Hän on näkymättömän Jumalan kuva”;



Jeesus hallitsee iankaikkisesti


Isä Jumala sanoo Pojasta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti.” Tuhatvuotisen valtakunnan päättyminen ei päätä Jeesuksen ikuista valtaa eikä Jumalan kuvana ja sanana oloaikaa,
vain syntisen sukukunnan aika loppuu silloin.

Enkeli sanoi Jeesuksesta Marialle: Hän on oleva … kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.”



Valtaistuin

”Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella”.

”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä” – teksti kertoo selväsanaisesti Jumalan salaisuuden paljastumisesta totuuden. Kristus Karitsa ei ole ainoastaan Jumalan Voiman oikealla puolella vaan on valtaistuimen keskellä!?

”Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva.”

Jeesus välitti Johannekselle tiedon Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta, joka on myös yksi valtaistuin. Sen jälkeen Jumalasta ja Karitsasta sanotaan
Hän on hallitseva” eli Isä ja Poika ovat ”Hän”, ovat yhtä!?

Hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas;


Jumala ja Karitsa on hänen nimensä!?


Vrt. Jes. 9:5 ” Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.


Jeesus saa kuninkuuden saatuaan uuden nimen (Ilm. 3: 12),

olihan Isä oli antanut hänelle oman nimensä Joh. 17: 11-12.

Jumalalla ja Karitsalla on myös yksi valtaistuin!?

Ilm. 22: 3-4.



Isä ja Poika

Isä – Poika- käsite on annettu ihmisille opetukseksi nöyryydestä ja kunnioituksesta, joka on ihmisille esimerkkinä tarpeellinen. Jumala myös säilyttää salaisuutensa Jeesuksesta loppuun asti niiltä, jotka eivät häntä ole uskoneet edes Jumalan Pojaksi saati Jumalaksi.

Entä jos Jeesus Israelin kansan keskuudessa ollessaan olisi vain ja ainoastaan väittänyt olevansa Jumala? Olisiko ollut enemmän häneen uskovia?

Lue lisää

KOLMINAISUUDEN HISTORIAA!



Kolminaisuusopin historiaa ja taustoja

Kolminaisuusoppi ja usko Kolminaisuus-nimiseen Jumalaan on
tavalla tai toisella lukemattomien pastorien ja muiden
ihmisten tunnustama usko.


Modalistinen monarkianismi


Kolminaisuusoppi syntyi idässä, Vähässä-Aasiassa Noetos Smyrnalaisen
kehittämänä 100-luvun loppupuolella. Hänen oppinsa sai paljon kannatusta
ja hänen oppiaan Jumalan ja Kristuksen ykseydestä pidettiin oikeana
kirkon perinteen ilmauksena. Mutta myös vastustajia ilmaantui ja Noetos
erotettiin seurakunnasta. Noetoksen mukaan siis Kristus oli ruumiillistunut
Isä, Jumala.

Noetoksen oppia kehitti edelleen libyalainen Sabellios. Hänen mukaansa
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat saman Jumalan eri nimityksiä ja
ilmenemismuotoja. Ensin Jumala esiintyi Isänä. Sen jälkeen inkarnaatiossa
Poikana ja viimein kirkossa Pyhänä Henkenä. Kun Jumala ilmestyi Poikana
Hän lakkasi olemasta Isä ja kun Hän ilmaantui Pyhänä Henkenä Hän ei ollut
enää Poika.

Ei ole vaikea sanoa mistä modalistinen monarkianismi oli peräisin. Jäljet
johtavat muinaisen Babylonian uskontoon ja ehkä myös Intian uskontoon.

Modalistisen monarkianismin periaate on yhä tärkeä osa Kolminaisuus-oppia erilaisten
välienselvittelyjen ja kompromissien seurauksena, vaikka monet kolminaisuuden
nykyisistä kannattajista kylmäverisesti ja epäloogisesti tuomitsevat periaatteen
alkuperäiset levittäjät ja kehittäjät (Noetos ja Sabellios) harhaoppisiksi.


Tertullianus


Kolminaisuusopin kehittelyä jatkoi Tertullianus (n.160-220), joka oli kotoisin
Pohjois-Afrikasta. Nykyisin hänen markkinoimastaan kolminaisuusopista käytetään
nimitystä:Ekonominen kolminaisuusoppi. Oppi oli lähellä Noetoksen ja Sabellioksen
oppia, mutta Tertullianuksen mielestä kaikki kolme persoonaa olivat selvästi
yksilöllisiä ja erillisiä esiintymismuotoja. Mutta kuitenkin ne olivat osa samaa ja
yhtä jumalallista ykseyttä, olentoa, olemusta tai luontoa (substantia).
Tertullianus itse luopui kolminaisuudestaan vuonna 207 ja siirtyi kannattamaan
monoteismia, jonka johdosta häntä alettiin pitämään luopuneena skismaatikkona.

(Siinä mielessä Tertullianus oli lähellä Noetoksen ja Sabellioksen oppia, että
Tertullianus tahtoi ottaa huomioon edelliseten kehittämän Jumalallisen ykseyden
ajatuksen omassa opissaan. Sillä olihan tuo periaate tunnustettu oikeaksi
kirkon perinteen eli tradition ilmaisuksi. Sen hylkääminen ei siis tullut
kysymykseen.)

4!! kirjoitti:

KOLMINAISUUDEN HISTORIAA!



Kolminaisuusopin historiaa ja taustoja

Kolminaisuusoppi ja usko Kolminaisuus-nimiseen Jumalaan on
tavalla tai toisella lukemattomien pastorien ja muiden
ihmisten tunnustama usko.


Modalistinen monarkianismi


Kolminaisuusoppi syntyi idässä, Vähässä-Aasiassa Noetos Smyrnalaisen
kehittämänä 100-luvun loppupuolella. Hänen oppinsa sai paljon kannatusta
ja hänen oppiaan Jumalan ja Kristuksen ykseydestä pidettiin oikeana
kirkon perinteen ilmauksena. Mutta myös vastustajia ilmaantui ja Noetos
erotettiin seurakunnasta. Noetoksen mukaan siis Kristus oli ruumiillistunut
Isä, Jumala.

Noetoksen oppia kehitti edelleen libyalainen Sabellios. Hänen mukaansa
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat saman Jumalan eri nimityksiä ja
ilmenemismuotoja. Ensin Jumala esiintyi Isänä. Sen jälkeen inkarnaatiossa
Poikana ja viimein kirkossa Pyhänä Henkenä. Kun Jumala ilmestyi Poikana
Hän lakkasi olemasta Isä ja kun Hän ilmaantui Pyhänä Henkenä Hän ei ollut
enää Poika.

Ei ole vaikea sanoa mistä modalistinen monarkianismi oli peräisin. Jäljet
johtavat muinaisen Babylonian uskontoon ja ehkä myös Intian uskontoon.

Modalistisen monarkianismin periaate on yhä tärkeä osa Kolminaisuus-oppia erilaisten
välienselvittelyjen ja kompromissien seurauksena, vaikka monet kolminaisuuden
nykyisistä kannattajista kylmäverisesti ja epäloogisesti tuomitsevat periaatteen
alkuperäiset levittäjät ja kehittäjät (Noetos ja Sabellios) harhaoppisiksi.


Tertullianus


Kolminaisuusopin kehittelyä jatkoi Tertullianus (n.160-220), joka oli kotoisin
Pohjois-Afrikasta. Nykyisin hänen markkinoimastaan kolminaisuusopista käytetään
nimitystä:Ekonominen kolminaisuusoppi. Oppi oli lähellä Noetoksen ja Sabellioksen
oppia, mutta Tertullianuksen mielestä kaikki kolme persoonaa olivat selvästi
yksilöllisiä ja erillisiä esiintymismuotoja. Mutta kuitenkin ne olivat osa samaa ja
yhtä jumalallista ykseyttä, olentoa, olemusta tai luontoa (substantia).
Tertullianus itse luopui kolminaisuudestaan vuonna 207 ja siirtyi kannattamaan
monoteismia, jonka johdosta häntä alettiin pitämään luopuneena skismaatikkona.

(Siinä mielessä Tertullianus oli lähellä Noetoksen ja Sabellioksen oppia, että
Tertullianus tahtoi ottaa huomioon edelliseten kehittämän Jumalallisen ykseyden
ajatuksen omassa opissaan. Sillä olihan tuo periaate tunnustettu oikeaksi
kirkon perinteen eli tradition ilmaisuksi. Sen hylkääminen ei siis tullut
kysymykseen.)

Lue lisää

Origenes


Origenes (n. 185-252) oli kotoisin Aleksandriasta. Myös hänen kristologisia ajatuksiaan
joskus kutsutaan kolminaisuusopiksi, vaikka siitä ei kai varsinaisesti ollut kysymys.
Origeneen mukaaan Jumala oli kaiken yläpuolella oleva. Vain Isää voidaan varsinaisesti
kutsua Jumalaksi. Poika on Jumalan alainen. Pyhä Henki on Isän ja Pojan alainen.
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kolme selvästi erillään olevaa olentoa.
Origeneen kolminaisuusopin katsotaan olevan samansuuntainen niin sanottujen apologeettien
käsitysten kanssa ja sen uskotaan saaneen vaikutteita keskiplatonismista eli
kanssakäymisestä antiikin filosofioiden kanssa.


Novatianus


Noin vuonna 250 ilmestyi Roomassa Novatianuksen kirjoitus: De trinitate.
Sen esittämää kolminaisuusoppia pidettiin pitkään eli Augustinuksen
aikaan asti lännen oikeaoppisena kolminaisuusoppina. Mutta oliko sekään
varsinaisesti kolminaisuusoppi, vaiko vain Pyhän Raamatun pohjalta tehty päätelmä?
On vain yksi Jumala, Isä. Poika on Isän alainen, mutta heidän välillään vallitsee
communio substantiae.



Areios



Areios(256-336 jKr.)toimi Aleksandriassa presbyteerinä. Hän oli saanut
vaikutteita syyrialaiselta Lukianokselta (250-312), joka noudatti
Aristoteleen koulukunnan traditiota. Lukianoksen tulkintamenetelmä
oli historiallis-grammaattinen.

Häntä kiinnosti siis etupäässä kielitiede ja ehkä kielillä
puhuminen. Ja sen lisäksi hän ehkä tahtoi koota apostolisten
isien esittämiä ajatuksia vainojen jälkeen, jotta ne eivät
joutuisi unohduksiin. Olihan Antiokialainen Ignatius
kirjeissään painottanut Kristuksen kärsimyksen todellista
luonnetta ja ihmisyyttä. Mutta valitettavasti Areios ei
ollut työssään kovin taitava eikä tyytynyt vain kertaamaan
Ignatuksen ajatuksia, vaan lisäsi niihin omia radikaaleja
tulkintojaan ja yhdisteli oppeja sangen taitamattomasti.

Areios liittyy jotenkin kolminaisuusopin taustatekijöihin,
mutta ei varsinaisesti kehittänyt ja rakentanut kolminaisuusoppia,
vaan ennemminkin hajoitti ja yritti kumota sitä.

Vuonna 360 uusareiolaiset hyväksyivät Niken kaavan, jossa ilmaistaan
Jumalan alkuperän olevan salattu ja Pyhä Raamattun olevan ainoa
tietolähde. Näin he siis tunnustivat sen etteivät tiedä tai voi
tietää Jumalasta muuta, kuin mitä Pyhä Raamattu hänestä kertoo.
Voidaan kai katsoa tämän olleen riittävä anteeksipyyntö ja
vetäytyminen pois kristologisista väittelyistä.

Tosin; jostakin syystä Areiolaisuus tämän oman tietämättömyytensä
tunnustamisen jälkeenkin vaikutti kirkkohistoriassa ja maailman
tapahtumissa. Ja 500-luvulla Ranskassa jouduttiin kehittämään
niin kutsuttu Athanasiuksen uskontunnustus areiolaisuutta vastaan.
Ja tuo uskontunnustus sisälsi melko radikaalia julistusta itsekin.

5!! kirjoitti:

Origenes


Origenes (n. 185-252) oli kotoisin Aleksandriasta. Myös hänen kristologisia ajatuksiaan
joskus kutsutaan kolminaisuusopiksi, vaikka siitä ei kai varsinaisesti ollut kysymys.
Origeneen mukaaan Jumala oli kaiken yläpuolella oleva. Vain Isää voidaan varsinaisesti
kutsua Jumalaksi. Poika on Jumalan alainen. Pyhä Henki on Isän ja Pojan alainen.
Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kolme selvästi erillään olevaa olentoa.
Origeneen kolminaisuusopin katsotaan olevan samansuuntainen niin sanottujen apologeettien
käsitysten kanssa ja sen uskotaan saaneen vaikutteita keskiplatonismista eli
kanssakäymisestä antiikin filosofioiden kanssa.


Novatianus


Noin vuonna 250 ilmestyi Roomassa Novatianuksen kirjoitus: De trinitate.
Sen esittämää kolminaisuusoppia pidettiin pitkään eli Augustinuksen
aikaan asti lännen oikeaoppisena kolminaisuusoppina. Mutta oliko sekään
varsinaisesti kolminaisuusoppi, vaiko vain Pyhän Raamatun pohjalta tehty päätelmä?
On vain yksi Jumala, Isä. Poika on Isän alainen, mutta heidän välillään vallitsee
communio substantiae.



Areios



Areios(256-336 jKr.)toimi Aleksandriassa presbyteerinä. Hän oli saanut
vaikutteita syyrialaiselta Lukianokselta (250-312), joka noudatti
Aristoteleen koulukunnan traditiota. Lukianoksen tulkintamenetelmä
oli historiallis-grammaattinen.

Häntä kiinnosti siis etupäässä kielitiede ja ehkä kielillä
puhuminen. Ja sen lisäksi hän ehkä tahtoi koota apostolisten
isien esittämiä ajatuksia vainojen jälkeen, jotta ne eivät
joutuisi unohduksiin. Olihan Antiokialainen Ignatius
kirjeissään painottanut Kristuksen kärsimyksen todellista
luonnetta ja ihmisyyttä. Mutta valitettavasti Areios ei
ollut työssään kovin taitava eikä tyytynyt vain kertaamaan
Ignatuksen ajatuksia, vaan lisäsi niihin omia radikaaleja
tulkintojaan ja yhdisteli oppeja sangen taitamattomasti.

Areios liittyy jotenkin kolminaisuusopin taustatekijöihin,
mutta ei varsinaisesti kehittänyt ja rakentanut kolminaisuusoppia,
vaan ennemminkin hajoitti ja yritti kumota sitä.

Vuonna 360 uusareiolaiset hyväksyivät Niken kaavan, jossa ilmaistaan
Jumalan alkuperän olevan salattu ja Pyhä Raamattun olevan ainoa
tietolähde. Näin he siis tunnustivat sen etteivät tiedä tai voi
tietää Jumalasta muuta, kuin mitä Pyhä Raamattu hänestä kertoo.
Voidaan kai katsoa tämän olleen riittävä anteeksipyyntö ja
vetäytyminen pois kristologisista väittelyistä.

Tosin; jostakin syystä Areiolaisuus tämän oman tietämättömyytensä
tunnustamisen jälkeenkin vaikutti kirkkohistoriassa ja maailman
tapahtumissa. Ja 500-luvulla Ranskassa jouduttiin kehittämään
niin kutsuttu Athanasiuksen uskontunnustus areiolaisuutta vastaan.
Ja tuo uskontunnustus sisälsi melko radikaalia julistusta itsekin.

Lue lisää

Athanasius


Athanasius (298-373) toimi alunperin Aleksandriassa diakonina. Ja
myöhemmin piispana. Hän vastusti Areioksen tulkintoja ja niistä
kumpuavia huonoja seuraamuksia.

Athanasiuksen mielestä jumalalliseen elämään kuuluu Jumalan
täydellinen tunteminen. Athanasius piti kiinni Origeneen
perinteen mukaisesta Isän ja Pojan erosta, mutta korosti heidän
välistä yhteyttä tärkeimpänä puolena asiasta.


Vuoden 350 tienoilla alkoi esiintyä kysymyksiä myös Pyhän Hengen
alkuperästä ja asemasta. Erilaisia käsityksiä esiintyi ja lopulta
Athanasios tuli siihen tulokseen, että Pyhä Henki on jumalallinen
ja samaa olemusta kuin Isä ja Poika. Niin liitettiin siis Pyhä
Henki kolminaisuusoppiin vuoden 350 tienoilla Athasiuksen toimesta.


Ambrosius


Milanon piispa Ambrosius (340-397) vastusti Areiolaisuutta ja kehitti
kolminaisuusopin, jossa yhdisti perinteellisen latinalaisen käsityksen
uusnikaialaiseen käsitykseen.

Uusnikaialaisina teologeina pidetään Basileiosta (330-379), hänen
veljeään Gregorios Nyssalaista (334-394) ja Gregorios Nazianzolaista
(330-390). He pyrkivät yhdistämään Origeneen oppia ja Athanasiuksen
uutta käsitystä Pyhän Hengen jumalallisesta alkuperästä ja olemuksesta.



Augustinus


Augustinus, joka eli vuosina 354-430 oli sangen perehtynyt oman aikansa tietoon
ja filosofiaan. Hänen mielestään tietoa voidaan saada Jumalasta. Ja kaiken
lisäksi tieto Jumalasta sisältää myös tiedon maailmasta ja ihmisestä. Ja toisaalta
tieto maailmasta päätyy viime kädessä tietoon Jumalasta.

Augustinuksen mukaan maailmankaikkeus on luotu järjestyneeksi hierarkiaksi, joka
rakentuu siten, että se aina osoittaa Jumalaan kaikkien olioiden päämääränä.

Tästä voidaan käsittääkseni päätellä, että tieteellinen tieto ja uskonto tulevat
lopulta päätymään samaan käsitykseen olevasta. Ne tutkivat loppujen lopuksi yhtä
ja samaa asiaa. Tämä käsitys on itselleni tärkeä näkökulma kolminaisuusoppiin.
Tutkiessani tietoa maailmasta eli tiedettä pyrin löytämään sellaisia
samankaltaisuuksia, jotka voivat tukea jollakin tavalla kolminaisuusoppia ja
selittää sen tarpeellisuutta ja olemassaoloa. Aika tulee näyttämään löytyykö
samankaltaisuuksia tarpeeksi vai onko käsitykseni väärä.

Tämä Augustinuksen filosofinen käsitys uskonnon ja tiedon yhteydestä toisiinsa
on ehkä Intialaista alkuperää. Esimerkiksi Bhagavad-gitassa (15.15) sanotaan:
Kaikkien Veedojen, kaikkien tietokirjojen tarkoituksena, on etsiä Minua.
Intiassa käytetty sana Vedanta tarkoittaa samaa kuin lopullinen tieto.
Uskonnolliseksi miellettyä Veeda-kirjallisuutta pidetään siis tieteen veroisena.
Veeda-kirjallisuuden on jo kauan sitten paljastanut sen tiedon, johon
nykyaikainen tiede on vasta pyrkimässä. Se on lopullista tietoa.

6!! kirjoitti:

Athanasius


Athanasius (298-373) toimi alunperin Aleksandriassa diakonina. Ja
myöhemmin piispana. Hän vastusti Areioksen tulkintoja ja niistä
kumpuavia huonoja seuraamuksia.

Athanasiuksen mielestä jumalalliseen elämään kuuluu Jumalan
täydellinen tunteminen. Athanasius piti kiinni Origeneen
perinteen mukaisesta Isän ja Pojan erosta, mutta korosti heidän
välistä yhteyttä tärkeimpänä puolena asiasta.


Vuoden 350 tienoilla alkoi esiintyä kysymyksiä myös Pyhän Hengen
alkuperästä ja asemasta. Erilaisia käsityksiä esiintyi ja lopulta
Athanasios tuli siihen tulokseen, että Pyhä Henki on jumalallinen
ja samaa olemusta kuin Isä ja Poika. Niin liitettiin siis Pyhä
Henki kolminaisuusoppiin vuoden 350 tienoilla Athasiuksen toimesta.


Ambrosius


Milanon piispa Ambrosius (340-397) vastusti Areiolaisuutta ja kehitti
kolminaisuusopin, jossa yhdisti perinteellisen latinalaisen käsityksen
uusnikaialaiseen käsitykseen.

Uusnikaialaisina teologeina pidetään Basileiosta (330-379), hänen
veljeään Gregorios Nyssalaista (334-394) ja Gregorios Nazianzolaista
(330-390). He pyrkivät yhdistämään Origeneen oppia ja Athanasiuksen
uutta käsitystä Pyhän Hengen jumalallisesta alkuperästä ja olemuksesta.



Augustinus


Augustinus, joka eli vuosina 354-430 oli sangen perehtynyt oman aikansa tietoon
ja filosofiaan. Hänen mielestään tietoa voidaan saada Jumalasta. Ja kaiken
lisäksi tieto Jumalasta sisältää myös tiedon maailmasta ja ihmisestä. Ja toisaalta
tieto maailmasta päätyy viime kädessä tietoon Jumalasta.

Augustinuksen mukaan maailmankaikkeus on luotu järjestyneeksi hierarkiaksi, joka
rakentuu siten, että se aina osoittaa Jumalaan kaikkien olioiden päämääränä.

Tästä voidaan käsittääkseni päätellä, että tieteellinen tieto ja uskonto tulevat
lopulta päätymään samaan käsitykseen olevasta. Ne tutkivat loppujen lopuksi yhtä
ja samaa asiaa. Tämä käsitys on itselleni tärkeä näkökulma kolminaisuusoppiin.
Tutkiessani tietoa maailmasta eli tiedettä pyrin löytämään sellaisia
samankaltaisuuksia, jotka voivat tukea jollakin tavalla kolminaisuusoppia ja
selittää sen tarpeellisuutta ja olemassaoloa. Aika tulee näyttämään löytyykö
samankaltaisuuksia tarpeeksi vai onko käsitykseni väärä.

Tämä Augustinuksen filosofinen käsitys uskonnon ja tiedon yhteydestä toisiinsa
on ehkä Intialaista alkuperää. Esimerkiksi Bhagavad-gitassa (15.15) sanotaan:
Kaikkien Veedojen, kaikkien tietokirjojen tarkoituksena, on etsiä Minua.
Intiassa käytetty sana Vedanta tarkoittaa samaa kuin lopullinen tieto.
Uskonnolliseksi miellettyä Veeda-kirjallisuutta pidetään siis tieteen veroisena.
Veeda-kirjallisuuden on jo kauan sitten paljastanut sen tiedon, johon
nykyaikainen tiede on vasta pyrkimässä. Se on lopullista tietoa.

Lue lisää

LISÄÄ HISTORIAA JA TIETOA KOLMINAISUUS OPISTA WIKIPEDIASTA!



Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan olemuksesta. Sen mukaan on vain yksi Jumala, joka kuitenkin on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa: Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

Kolminaisuusoppi dogmina syntyi tarpeesta määritellä käsitteellisesti ja analyyttisesti kristillisiä totuuksia kristinuskon levitessä hellenistiseen ja roomalaiseen maailmaan. Ensimmäisenä käsitettä "kolminaisuus" käytti Tertullianus 200-luvulla.

Kristillisten kirkkojen järjestäytyessä vainojen päättymisen jälkeen kolminaisuusoppia käsiteltiin laajasti Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325. Nikaiassa pohdittiin erityisesti Jeesuksen Kristuksen olemusta. Aiheen kirkolliskokoukselle antoi Aleksandrialaisen presbyteeri Areioksen opetus Jeesuksen luonnosta.

Areios käytti apunaan uusplatonistisen filosofian käsitteitä ja määritteli jumalakäsityksen siten, että vain Isä Jumala kuului ehdottoman transsendenttiseen Ykseyteen. Sen sijaan pre-eksistentti Jumalan Sana eli Logos oli luomakunnan esikoinen, mutta kuului yhtä kaikki luotuun taivaalliseen maailmaan. Koska Logos kuului luotuun todellisuuteen, Areioksen sanojen mukaan "oli aika, jolloin häntä ei ollut". Areioksen vastustajat korostivat Logoksen jumaluutta ja ikuisuutta.

Nikaian kirkolliskokouksen päätös oli, että areiolaisuus julistettiin harhaopiksi. Tunnustuksen mukaan Jeesus oli "Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä, jonka kautta kaikki on tehty". Tässä tunnustuksessa ei vielä määritelty Pyhän hengen olemusta.

Kirkon vanhoista uskontunnustuksista myös Athanasioksen uskontunnustus on suunnattu areiolaisuutta vastaan.

Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 taas käsiteltiin erityisesti Pyhää Henkeä. Konstantinopolissa kolminaisuusoppia täsmennettiin siten, että jumaluudessa on kolme persoonaa, jotka ovat yksi ja sama entiteetti, yksi täydellisyys, yksi Jumala.



Kolminaisuusoppi lyhyesti


* Persoonat ekonomisen triniteettiopin mukaan:

Isä - luoja: Kristinuskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan luomistyön tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (Vanhassa Testamentissa Genesis 1) (Uuden Testamentin mukaan Sanallaan (Joh. 1)). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.


Poika - pelastaja (Jeesus): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon, ks. kaksiluonto-oppi. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.


Pyhä Henki - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on Pyhä Henki, jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee (käy ulos) Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin opetuslapsille helluntaina Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (l. seurakunnan) syntyhetkenä.


* Persoonat ontologisen triniteettiopin mukaan:


Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.
Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus dogmissa Hengen lähtemisestä. Läntisen tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. filioque-kiista, joka johti Suureen Skismaan.


* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii
* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala
* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa; kristillinen kirkko torjuu patripassialistisen harhan, joka esitettiin alkukirkon vuosisatoina (so. modalismi),
että Kristuksen kärsiessä ristillä myös Isä olisi kärsinyt.

7!! kirjoitti:

LISÄÄ HISTORIAA JA TIETOA KOLMINAISUUS OPISTA WIKIPEDIASTA!



Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan olemuksesta. Sen mukaan on vain yksi Jumala, joka kuitenkin on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa: Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

Kolminaisuusoppi dogmina syntyi tarpeesta määritellä käsitteellisesti ja analyyttisesti kristillisiä totuuksia kristinuskon levitessä hellenistiseen ja roomalaiseen maailmaan. Ensimmäisenä käsitettä "kolminaisuus" käytti Tertullianus 200-luvulla.

Kristillisten kirkkojen järjestäytyessä vainojen päättymisen jälkeen kolminaisuusoppia käsiteltiin laajasti Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325. Nikaiassa pohdittiin erityisesti Jeesuksen Kristuksen olemusta. Aiheen kirkolliskokoukselle antoi Aleksandrialaisen presbyteeri Areioksen opetus Jeesuksen luonnosta.

Areios käytti apunaan uusplatonistisen filosofian käsitteitä ja määritteli jumalakäsityksen siten, että vain Isä Jumala kuului ehdottoman transsendenttiseen Ykseyteen. Sen sijaan pre-eksistentti Jumalan Sana eli Logos oli luomakunnan esikoinen, mutta kuului yhtä kaikki luotuun taivaalliseen maailmaan. Koska Logos kuului luotuun todellisuuteen, Areioksen sanojen mukaan "oli aika, jolloin häntä ei ollut". Areioksen vastustajat korostivat Logoksen jumaluutta ja ikuisuutta.

Nikaian kirkolliskokouksen päätös oli, että areiolaisuus julistettiin harhaopiksi. Tunnustuksen mukaan Jeesus oli "Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä, jonka kautta kaikki on tehty". Tässä tunnustuksessa ei vielä määritelty Pyhän hengen olemusta.

Kirkon vanhoista uskontunnustuksista myös Athanasioksen uskontunnustus on suunnattu areiolaisuutta vastaan.

Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 taas käsiteltiin erityisesti Pyhää Henkeä. Konstantinopolissa kolminaisuusoppia täsmennettiin siten, että jumaluudessa on kolme persoonaa, jotka ovat yksi ja sama entiteetti, yksi täydellisyys, yksi Jumala.



Kolminaisuusoppi lyhyesti


* Persoonat ekonomisen triniteettiopin mukaan:

Isä - luoja: Kristinuskon mukaan ihminen ja koko maailmankaikkeus eivät ole syntyneet sattumalta, vaan Isä Jumalan luomistyön tuloksena. Luomiskertomuksessa kerrotaan, että Jumala loi kaiken (Vanhassa Testamentissa Genesis 1) (Uuden Testamentin mukaan Sanallaan (Joh. 1)). Jumala loi sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Näkyvään maailmaan kuuluvat luonto, eläimet, ihmiset ja näkymättömään hyvät ja pahat henkivallat. Jumalan luomistyö ei kuitenkaan päättynyt kuuteen päivään, vaan hän luo jatkuvasti uutta ihmisten työn kautta. Lisäksi Hän ylläpitää maailmaa voimallaan.


Poika - pelastaja (Jeesus): Poika on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua. Jeesuksena Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle, ja tällöin Jumalan toinen persoona otti jumalallisen luonnon rinnalle pysyvästi myös ihmisluonnon, ks. kaksiluonto-oppi. Jeesus oli sijaiskärsijä; ristillä hän oli sovittaja ja lunastaja.


Pyhä Henki - pyhittäjä: Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona on Pyhä Henki, jonka Jeesus lupasi oppilailleen puolustajaksi ja totuuteen ohjaajaksi. Pyhä Henki lähtee (käy ulos) Isästä Pojan kautta. Hänet vuodatettiin opetuslapsille helluntaina Jerusalemissa. Tapahtumaa voidaan pitää kristillisen kirkon (l. seurakunnan) syntyhetkenä.


* Persoonat ontologisen triniteettiopin mukaan:


Isä synnyttää, Poika syntyy, Henki lähtee.
Itäisen ja läntisen kristinuskon välillä on eroavaisuus dogmissa Hengen lähtemisestä. Läntisen tulkinnan mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta, itäisen tulkinnan mukaan vain Isästä. Itäinen tulkinta on historiallisesti varhaisempi. Tämä on nk. filioque-kiista, joka johti Suureen Skismaan.


* Persoonat ovat Jumalan yhtä korkeita subjekteja, joina Jumala toimii
* Kaikki persoonat ovat sama ikuinen, kaikkivaltias Jumala
* Persoonat ovat erottamattomia keskenään, mutta niiden työ voidaan kuitenkin jossain mielessä erottaa; kristillinen kirkko torjuu patripassialistisen harhan, joka esitettiin alkukirkon vuosisatoina (so. modalismi),
että Kristuksen kärsiessä ristillä myös Isä olisi kärsinyt.

Lue lisää

Kolminaisuus Raamatussa


Modernin ekseettisen tutkimusken varsin laajan konsensuksen mukaan Vanhassa testamentissa ei esiinny käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta. Vanhan testamentin kuvaamat kertomukset kuitenkin sisältävät piirteitä, joita on myöhemmin kristinuskossa voitu pitää merkkeinä kolminaisuudesta, ikään kuin kolmiyhteisen jumalakäsityksen aiheina. Israelin kansan jumalausko on ollut luonteeltaan enemmänkin monolatriaa kuin tiukkaa monoteismiä (Ks. esim. Kymmenen käskyn ensimmänen käsky: "sinulla ei saa olla muita Jumalia", tai šema-rukous "Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin"). Monoteismi ilmaistaan selkeästi vasta Jesajan kirjan 45. luvussa.


Vanhassa testamentissa yksi Jumalasta käytetty hepreankielinen nimi on monikollinen Elohim, joka merkitsee kirjaimellisesti "Jumalat". Kolminaisuusopin näkökulmasta monikon voi ymmärtää edustavan Jumalan kolmea persoonaa. Jo luomiskertomuksessa mainitaan Jumalan Henki, joka liikkui "vetten päällä". Viisauskirjallisuudessa (Psalmit, Sananlaskut) mainitaan Jumalan Poika sekä persoonallinen Viisaus (Hokma), jonka kristityt ovat tulkinneet pre-eksistenttiseksi Jeesukseksi (Snl. 8).

Erityisen merkityksellinen kertomus on ollut Aabrahamin ja kolmen miehen tapaaminen Mamren tammistossa (1 Moos. 18: 1–5). Tämän kertomuksen pohjalta on syntynyt luultavasti tunnetuin kuva kolminaisuudesta, Pyhän Kolminaisuuden ikoni.

Juutalaisuudessa odotettiin ennen Jeesuksen aikaa voittoisaa messiashahmoa, jonka piti olla Israelin nationalistinen ja etninen vapauttaja. Tämä oli erityisesti seloottien poliittissävytteinen käsitys Messiaasta. Kuitenkin rabbiinisessa juutalaisuudessa ennen ajanlaskun alkua Messiaan katsottiin olevan Vanhan testamentin mukaan itse Jumala (mm. Ps. 2, Snl. 8, Jes 53 jne.) Ajan kuluessa rabbiininenkin juutalaisuus on siirtynyt odottamaan enemmän nationalistista vapauttajaa, koska Jeesusta ei tunnustettu odotetuksi messiaaksi ja siksi myös haluttiin erottautua kristinuskosta. Messiaaniset juutalaiset korostavat, että Jeesusta edeltävän ajan rabbiinisessa juutalaisuudessa Jumalan kolminaisuus ei ollut ongelma vaan yksi Jumalan (Elohim) määreistä.

Myös Uuden testamentin jumalakuva on eksegeettisen tutkimuksen mukaan jonkin verran heterogeeninen. Uuden testamentin aineisto sisältää kuitenkin jo selviä viitteitä kolmiyhteisestä jumamalakäsityksestä. Isä, Poika ja Pyhä Henki mainitaan kaikki yhdessä kastekäskyssä (Matt. 28:19) sekä apostolisessa siunauksessa (2 Kor. 13:13). Evankeliumeissa Jeesus antaa viitteitä samastumisestaan Jumalan kanssa ("Minä ja Isä olemme yhtä") sekä tunnustaa olevansa Jumalan Poika. Juutalaisille tämä oli jumalanpilkkaa, ja siitä seurasi kuolemanrangaistus. Apostolisissa kirjeissä Jeesuksen sanotaan olevan Jumala (Room. 9:5, 1. Joh. 5:20). Paavali kuvaa Kristuksen kahtalaista luontoa mm. Room. 1: 3–4. Pyhä Henki mainitaan Uudessa testamentissa sekä Jumalan että Jeesuksen Henkenä. Jeesuksen kasteessa oli läsnä Isän Jumalan sanat ja Pyhä Henki kyyhkysen muodossa (Matt. 3:16-17). Johanneksen evankeliumissa Jeesusta kutsutaan kahdesti Jumalaksi, evankeliumin alussa ja lopussa (Joh. 1:18; 20:28).

Toisaalta, vaikka jotkin yksittäiset raamatunkohdat näyttävät tukevan kolminaisuusoppia, tekstiyhteyden ja muiden raamatunkohtien tarkasteleminen voi johtaa kuitenkin eri päätelmään. Esimerkiksi Jeesus sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä" (Joh 10:30). Yksinään tämä jae näyttäisi viittaavan kolminaisuuteen. Kuitenkin Johanneksen 17. luvun jakeissa 21,22 Jeesus rukoilee seuraajistaan: "Että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä". Jeesus käytti sanaa "yhtä" vastaavaa samaa kreikkalaista sanaa (hen) kaikissa näissä tapauksissa. "Yhtä"-oleminen ei siis selvästikään viittaa kolminaisuuteen, vaan keskinäiseen ykseyteen, joka vallitsee Jeesuksen seuraajien keskuudessa, samoin kuin Jeesuksen ja Jumalan välillä.

8!! kirjoitti:

Kolminaisuus Raamatussa


Modernin ekseettisen tutkimusken varsin laajan konsensuksen mukaan Vanhassa testamentissa ei esiinny käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta. Vanhan testamentin kuvaamat kertomukset kuitenkin sisältävät piirteitä, joita on myöhemmin kristinuskossa voitu pitää merkkeinä kolminaisuudesta, ikään kuin kolmiyhteisen jumalakäsityksen aiheina. Israelin kansan jumalausko on ollut luonteeltaan enemmänkin monolatriaa kuin tiukkaa monoteismiä (Ks. esim. Kymmenen käskyn ensimmänen käsky: "sinulla ei saa olla muita Jumalia", tai šema-rukous "Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin"). Monoteismi ilmaistaan selkeästi vasta Jesajan kirjan 45. luvussa.


Vanhassa testamentissa yksi Jumalasta käytetty hepreankielinen nimi on monikollinen Elohim, joka merkitsee kirjaimellisesti "Jumalat". Kolminaisuusopin näkökulmasta monikon voi ymmärtää edustavan Jumalan kolmea persoonaa. Jo luomiskertomuksessa mainitaan Jumalan Henki, joka liikkui "vetten päällä". Viisauskirjallisuudessa (Psalmit, Sananlaskut) mainitaan Jumalan Poika sekä persoonallinen Viisaus (Hokma), jonka kristityt ovat tulkinneet pre-eksistenttiseksi Jeesukseksi (Snl. 8).

Erityisen merkityksellinen kertomus on ollut Aabrahamin ja kolmen miehen tapaaminen Mamren tammistossa (1 Moos. 18: 1–5). Tämän kertomuksen pohjalta on syntynyt luultavasti tunnetuin kuva kolminaisuudesta, Pyhän Kolminaisuuden ikoni.

Juutalaisuudessa odotettiin ennen Jeesuksen aikaa voittoisaa messiashahmoa, jonka piti olla Israelin nationalistinen ja etninen vapauttaja. Tämä oli erityisesti seloottien poliittissävytteinen käsitys Messiaasta. Kuitenkin rabbiinisessa juutalaisuudessa ennen ajanlaskun alkua Messiaan katsottiin olevan Vanhan testamentin mukaan itse Jumala (mm. Ps. 2, Snl. 8, Jes 53 jne.) Ajan kuluessa rabbiininenkin juutalaisuus on siirtynyt odottamaan enemmän nationalistista vapauttajaa, koska Jeesusta ei tunnustettu odotetuksi messiaaksi ja siksi myös haluttiin erottautua kristinuskosta. Messiaaniset juutalaiset korostavat, että Jeesusta edeltävän ajan rabbiinisessa juutalaisuudessa Jumalan kolminaisuus ei ollut ongelma vaan yksi Jumalan (Elohim) määreistä.

Myös Uuden testamentin jumalakuva on eksegeettisen tutkimuksen mukaan jonkin verran heterogeeninen. Uuden testamentin aineisto sisältää kuitenkin jo selviä viitteitä kolmiyhteisestä jumamalakäsityksestä. Isä, Poika ja Pyhä Henki mainitaan kaikki yhdessä kastekäskyssä (Matt. 28:19) sekä apostolisessa siunauksessa (2 Kor. 13:13). Evankeliumeissa Jeesus antaa viitteitä samastumisestaan Jumalan kanssa ("Minä ja Isä olemme yhtä") sekä tunnustaa olevansa Jumalan Poika. Juutalaisille tämä oli jumalanpilkkaa, ja siitä seurasi kuolemanrangaistus. Apostolisissa kirjeissä Jeesuksen sanotaan olevan Jumala (Room. 9:5, 1. Joh. 5:20). Paavali kuvaa Kristuksen kahtalaista luontoa mm. Room. 1: 3–4. Pyhä Henki mainitaan Uudessa testamentissa sekä Jumalan että Jeesuksen Henkenä. Jeesuksen kasteessa oli läsnä Isän Jumalan sanat ja Pyhä Henki kyyhkysen muodossa (Matt. 3:16-17). Johanneksen evankeliumissa Jeesusta kutsutaan kahdesti Jumalaksi, evankeliumin alussa ja lopussa (Joh. 1:18; 20:28).

Toisaalta, vaikka jotkin yksittäiset raamatunkohdat näyttävät tukevan kolminaisuusoppia, tekstiyhteyden ja muiden raamatunkohtien tarkasteleminen voi johtaa kuitenkin eri päätelmään. Esimerkiksi Jeesus sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä" (Joh 10:30). Yksinään tämä jae näyttäisi viittaavan kolminaisuuteen. Kuitenkin Johanneksen 17. luvun jakeissa 21,22 Jeesus rukoilee seuraajistaan: "Että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä". Jeesus käytti sanaa "yhtä" vastaavaa samaa kreikkalaista sanaa (hen) kaikissa näissä tapauksissa. "Yhtä"-oleminen ei siis selvästikään viittaa kolminaisuuteen, vaan keskinäiseen ykseyteen, joka vallitsee Jeesuksen seuraajien keskuudessa, samoin kuin Jeesuksen ja Jumalan välillä.

Lue lisää

Kolminaisuusopin eräs välttämätön piirre on käsitys Jeesuksen pre-eksistenssistä, olemassaolosta ennen syntymää ihmiseksi. Sen tueksi on viitattu Sananlaskujen kirjassa esiintyvään jumalalliseen ja personifioituun viisauteen (Snl. 8). Uudessa testamentissa pre-eksistenssi näkyy selvimmin Johanneksen evankeliumin alussa (Joh. 1: 1–18) ja Paavalin kirjeessä filippiläisille (kenosis-hymni Fil. 2: 6–7).

Jehovan todistajat on kristillisperäisistä yhteisöistä suurin, joka ei usko kolminaisuusoppiin, minkä takia sitä ei yleensä pidetä kristinuskon suuntauksena.

Kolminaisuusopin vastustajien mielestä Raamattu ei tue ajatusta kolminaisuudesta (Joh. 14:28, KR-38; Mark. 13:32, KR-38; 1.Kor. 8:6, KR-38; 1. Kor. 15:27-28, KR-92). Isän ja Pojan yhteys on heidän mukaansa verrattavissa seurakunnan hengelliseen yhteyteen, koska ilmaisu on alkukielessä sama, kuin esimerkiksi: "Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; ..." 1. (Kor. 3:6-8, KR-38). Myös ns. korotuskristologinen käsitys siitä, että Jeesuksesta tuli Herra ja Kristus vasta ylösnousemuksessa, asettaa kysymyksiä Nikealais-konstinopolilaisen uskontunnustuksen mukaiselle kolminaisuusopille (ks. em. Room 1:3-4).

Myös mm. Otavan suuri ensyklopedia mainitsee: ”Kolminaisuusopilla ei ole välitöntä perustaa Raamatussa. Iso tietosanakirja sanoo: ”Varsinaista kolminaisuusoppia ei ole raamatussa. Kolminaisuusdogmin kehittäminen suoritettiin pääasiallisesti loppuun 300-luvulla. Länsimailla se valettiin Athanasiuksen tunnustuksen kaavoihin.”



Mistä kolminaisuusoppi on peräisin?



The New Encyclopædia Britannica sanoo: ”Sanaa kolminaisuus sen enempää kuin täsmällisesti esitettyä kolminaisuusoppiakaan ei sinänsä esiinny Uudessa testamentissa, eikä Jeesuksen ja hänen seuraajiensa tarkoitus ollut kieltää Vanhassa testamentissa esitettyä šemaa: ’Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.’ (5. Moos. 6:4.) – – Tuo oppi kehittyi vähitellen useiden vuosisatojen aikana ja monien kiistelyjen kautta. – – 300-luvun loppuun mennessä – – kolminaisuusoppi muotoutui olennaisilta osiltaan sellaiseksi, jollaisena se on säilynyt siitä saakka.

New Catholic Encyclopedia sanoo: ”Sanamuotoa ’yksi Jumala kolmessa Persoonassa’ ei lopullisesti vakiinnutettu eikä varmastikaan täysin omaksuttu kristilliseen elämään eikä sen uskon tunnustukseen ennen 300-luvun loppua. Mutta vasta tämä sanamuoto ansaitsee nimityksen kolminaisuusoppi. Apostolisten Isien keskuudessa ei ollut ollut mitään etäisestikään tällaista ajatusta tai näkökantaa muistuttavaa.”

The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.”

Nouveau Dictionnaire Universel sanoo: ”Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.

9!! kirjoitti:

Kolminaisuusopin eräs välttämätön piirre on käsitys Jeesuksen pre-eksistenssistä, olemassaolosta ennen syntymää ihmiseksi. Sen tueksi on viitattu Sananlaskujen kirjassa esiintyvään jumalalliseen ja personifioituun viisauteen (Snl. 8). Uudessa testamentissa pre-eksistenssi näkyy selvimmin Johanneksen evankeliumin alussa (Joh. 1: 1–18) ja Paavalin kirjeessä filippiläisille (kenosis-hymni Fil. 2: 6–7).

Jehovan todistajat on kristillisperäisistä yhteisöistä suurin, joka ei usko kolminaisuusoppiin, minkä takia sitä ei yleensä pidetä kristinuskon suuntauksena.

Kolminaisuusopin vastustajien mielestä Raamattu ei tue ajatusta kolminaisuudesta (Joh. 14:28, KR-38; Mark. 13:32, KR-38; 1.Kor. 8:6, KR-38; 1. Kor. 15:27-28, KR-92). Isän ja Pojan yhteys on heidän mukaansa verrattavissa seurakunnan hengelliseen yhteyteen, koska ilmaisu on alkukielessä sama, kuin esimerkiksi: "Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; ..." 1. (Kor. 3:6-8, KR-38). Myös ns. korotuskristologinen käsitys siitä, että Jeesuksesta tuli Herra ja Kristus vasta ylösnousemuksessa, asettaa kysymyksiä Nikealais-konstinopolilaisen uskontunnustuksen mukaiselle kolminaisuusopille (ks. em. Room 1:3-4).

Myös mm. Otavan suuri ensyklopedia mainitsee: ”Kolminaisuusopilla ei ole välitöntä perustaa Raamatussa. Iso tietosanakirja sanoo: ”Varsinaista kolminaisuusoppia ei ole raamatussa. Kolminaisuusdogmin kehittäminen suoritettiin pääasiallisesti loppuun 300-luvulla. Länsimailla se valettiin Athanasiuksen tunnustuksen kaavoihin.”



Mistä kolminaisuusoppi on peräisin?



The New Encyclopædia Britannica sanoo: ”Sanaa kolminaisuus sen enempää kuin täsmällisesti esitettyä kolminaisuusoppiakaan ei sinänsä esiinny Uudessa testamentissa, eikä Jeesuksen ja hänen seuraajiensa tarkoitus ollut kieltää Vanhassa testamentissa esitettyä šemaa: ’Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.’ (5. Moos. 6:4.) – – Tuo oppi kehittyi vähitellen useiden vuosisatojen aikana ja monien kiistelyjen kautta. – – 300-luvun loppuun mennessä – – kolminaisuusoppi muotoutui olennaisilta osiltaan sellaiseksi, jollaisena se on säilynyt siitä saakka.

New Catholic Encyclopedia sanoo: ”Sanamuotoa ’yksi Jumala kolmessa Persoonassa’ ei lopullisesti vakiinnutettu eikä varmastikaan täysin omaksuttu kristilliseen elämään eikä sen uskon tunnustukseen ennen 300-luvun loppua. Mutta vasta tämä sanamuoto ansaitsee nimityksen kolminaisuusoppi. Apostolisten Isien keskuudessa ei ollut ollut mitään etäisestikään tällaista ajatusta tai näkökantaa muistuttavaa.”

The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.”

Nouveau Dictionnaire Universel sanoo: ”Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.

Lue lisää

Triniteettioppi ekumeenisissa konsiileissa


Niin kauan kuin maailmassa on ollut kristinuskoa, on pohdittu, onko Jeesus Jumala. Asiaa on ratkottu useissa kirkolliskokouksissa niin nyrkein kuin sanoinkin ja monesta on tullut kerettiläinen. Ensimmäisenä ekumeenisena konsiilina pidetään Nikean konsiilia (325). Sitä seurasivat Konstantinopolin, Efeson, Khalkedonin, Konstantinopolin toinen sekä Nikean toinen konsiili. Ortodoksiset kirkot hyväksyvät sitovina vain nämä seitsemän kirkolliskokousta, mutta katolinen kirkko myös monia myöhempiä konsiileja.[2] Näin taistelujen tuoksinassa syntyi triniteettioppi eli usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Kolmiyhteinen Jumala on sen mukaan yksi olemus, mutta Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Triniteettioppia pidetään tärkeimpänä kristinuskon dogmina.[3]


Ensimmäinen ekumeeninen konsiili


Pääartikkeli: Nikean ensimmäinen kirkolliskokous

Ovatko Isä-Jumala ja Poika yksi?[4] Muun muassa tätä kysymystä keisari Konstantinus I kokoontui ratkomaan yli 220 piispan kanssa. Nikean kirkolliskokouksessa päästiin osittain siihen yhteisymmärrykseen, että; Isän ja pojan olemus on yhteinen. Poika ei ole Isää alempi tai Hänestä erillään olevan jumalallinen sanansaattaja, vaan he yhdessä ja samalla myös erillään edustavat yhden Jumalan yhtäaikaista transsendenssia ja immanenssia.[5] Tätä oppia vastaan asettui Areiolainen triteistinen teologia, joka opetti Isän ja Pojan olevan eriarvoisia jumalia, joista Jumala (Isä) on kuitenkin korkeampi ja Poika on Isästä syntynyt. Nikean konsiilin lopputulos oli, että ainosyntyinen Poika on samaa olemusta kuin Isä; "tosi Jumala tosi Jumalasta".



Toinen ekumeeninen konsiili


Pääartikkeli: Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous

Nikean konsiilissa oli saatu aikaan ensimmäinen selitys Isä-Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen suhteesta ja triniteettiopin oikeasta ymmärtämisestä. Jumala, Kristus ja Pyhä Henki määriteltiin eri hypostaaseiksi eli he olisivat olemassa itsenäisinä. Samalla ne muodostavat yhden olemuksen.[6] Vuonna 325 käsiteltyjä käsitteitä tarkennettiin ja täten areiolainen teologia julistettiin lopullisesti harhaopiksi. Nikean ja Konstantinopolin kirkolliskokousten ohella laadittiin Nikean-Konstantinopolin tunnustus.



Kolmas ja neljäs ekumeeninen konsiili


Pääartikkelit: Efesoksen kirkolliskokous ja Khalkedonin kirkolliskokous

Kyrilloksen johtamana kokous sai työnsä päätökseen heinäkuun lopussa. Varsin pian oli päädytty siihen, ettei mitään uutta opillista lausumaa muotoilla, vaan että päätösten oli rakennuttava Nikean varaan. Kaikki päättävät osapuolet olivat jo siihen mennessä hyväksyneet sen sana sanalta sitovaksi, koskemattomaksi ja muuttumattomaksi.

että yksilöuskova ei Jumalan Sanan mukaan ole Jumalan temppeli eikä Pyhän Hengen temppeli.

Seurakunta eli Messiaan ruumiin jäsenet muodostavat temppelin.
Me olemme seurakuntaruumiin jäseniä, jonka Pää on itse Herra Jeshua (Jeesus).

Mutta Pyhä Henki täyttää sekä yksilöuskovia että voi täyttää koko Seurakunnan.

10! kirjoitti:

Triniteettioppi ekumeenisissa konsiileissa


Niin kauan kuin maailmassa on ollut kristinuskoa, on pohdittu, onko Jeesus Jumala. Asiaa on ratkottu useissa kirkolliskokouksissa niin nyrkein kuin sanoinkin ja monesta on tullut kerettiläinen. Ensimmäisenä ekumeenisena konsiilina pidetään Nikean konsiilia (325). Sitä seurasivat Konstantinopolin, Efeson, Khalkedonin, Konstantinopolin toinen sekä Nikean toinen konsiili. Ortodoksiset kirkot hyväksyvät sitovina vain nämä seitsemän kirkolliskokousta, mutta katolinen kirkko myös monia myöhempiä konsiileja.[2] Näin taistelujen tuoksinassa syntyi triniteettioppi eli usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Kolmiyhteinen Jumala on sen mukaan yksi olemus, mutta Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Triniteettioppia pidetään tärkeimpänä kristinuskon dogmina.[3]


Ensimmäinen ekumeeninen konsiili


Pääartikkeli: Nikean ensimmäinen kirkolliskokous

Ovatko Isä-Jumala ja Poika yksi?[4] Muun muassa tätä kysymystä keisari Konstantinus I kokoontui ratkomaan yli 220 piispan kanssa. Nikean kirkolliskokouksessa päästiin osittain siihen yhteisymmärrykseen, että; Isän ja pojan olemus on yhteinen. Poika ei ole Isää alempi tai Hänestä erillään olevan jumalallinen sanansaattaja, vaan he yhdessä ja samalla myös erillään edustavat yhden Jumalan yhtäaikaista transsendenssia ja immanenssia.[5] Tätä oppia vastaan asettui Areiolainen triteistinen teologia, joka opetti Isän ja Pojan olevan eriarvoisia jumalia, joista Jumala (Isä) on kuitenkin korkeampi ja Poika on Isästä syntynyt. Nikean konsiilin lopputulos oli, että ainosyntyinen Poika on samaa olemusta kuin Isä; "tosi Jumala tosi Jumalasta".



Toinen ekumeeninen konsiili


Pääartikkeli: Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous

Nikean konsiilissa oli saatu aikaan ensimmäinen selitys Isä-Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen suhteesta ja triniteettiopin oikeasta ymmärtämisestä. Jumala, Kristus ja Pyhä Henki määriteltiin eri hypostaaseiksi eli he olisivat olemassa itsenäisinä. Samalla ne muodostavat yhden olemuksen.[6] Vuonna 325 käsiteltyjä käsitteitä tarkennettiin ja täten areiolainen teologia julistettiin lopullisesti harhaopiksi. Nikean ja Konstantinopolin kirkolliskokousten ohella laadittiin Nikean-Konstantinopolin tunnustus.



Kolmas ja neljäs ekumeeninen konsiili


Pääartikkelit: Efesoksen kirkolliskokous ja Khalkedonin kirkolliskokous

Kyrilloksen johtamana kokous sai työnsä päätökseen heinäkuun lopussa. Varsin pian oli päädytty siihen, ettei mitään uutta opillista lausumaa muotoilla, vaan että päätösten oli rakennuttava Nikean varaan. Kaikki päättävät osapuolet olivat jo siihen mennessä hyväksyneet sen sana sanalta sitovaksi, koskemattomaksi ja muuttumattomaksi.

Lue lisää

Tämä ketju nyt kumoaa väitteen ettei Jeesus olisi Jumala! Hyvä niin, sitten meitä on opetettu oikein!

Vaikkeivät perinnekirkot ja kaikki niihin tavalla tai toisella liitoksissa olevat muut satelliitit sitä hevin myönnä, ovat he virkaa, pappeutta, vanhemmistoja ja sakramentteja korostaessaan luoneet valtavan pastorien ym. välittäjäarmeijan Kristuksen ja tavallisen uskovan välille. Onpa lisäksi Maria-kultti vertaansa vailla olevana uutena “kirkollisena” ilmoituksena kiilaamassa välittäjäksi jopa ns. vapaittenkin suuntien mielissä. Kasteesta on tässä lehdessä erillinen artikkeli.
Täytyy tunnustaa, että kaikkien leirien ulkopuolelle joutuminen ei minua huoleta ollenkaan. Päinvastoin koen suurta levollisuutta, rauhaa ja iloa tästä tilanteesta. Kehoittaahan heprealaiskirje meitä lähteämään Hänen luokseen leirin ulkopuolelle ja uhraamaan alati kiitosuhria Jumalalle:

“Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään (Hepr 13:13-15).

Allekirjoittaneen uskonelämän ratkaisuissa on pikemminkin ollut leimaa-antavana enemmän kuin lähteminen tai eroaminen jostakin kirkosta tai paikallisseurakunnasta, se suunta, mistä Jeesus ennusti opetuslapsilleen: “He erottavat teidät synagoogistaan”. Tätä poispotkituksi tulemisen onnea olen saanut kokea aikanaan luterilaisen kirkon eri suuntien sisällä, sitten myöhemmin Vapaakirkossa, josta minut seurakunnan minua kuulematta erotettiin ja myöhemmin erottaminen kirjallisesti peruutettiin, silti myöntämättä, että jotain virheitä olisi tullut tehtyä. Vapaakirkon hallitus saneli, mitä paikallisseurakunta sai tehdä ja mitä ei. Niinpä sanoin itseni koko kirkkokunnasta irti. Helluntaiherätykseen minut olisi otettu ehdolla, että olisin luopunut Herralta saamastani Lähetyspalvelunäystä. Nyt olen ollut irti jo kymmeniä vuosia kirkoista ja lahkoista kaikkien leirien ulkopuolella “Hänen pilkkaansa kantaen” eikä minun ja Herran Jeesuksen välillä ole muitakaan “jumalia” erottamassa Hänen rakkaudestaan. Sensijaan en ole irti niistä kaikista Herran omista, jotka ovat eri kirkkokuntien ja yhteisöjen sisä- tai ulkopuolella. Niihin haluan olla yhteydessä ja uskon, että meidät kaikki tullaan kokoamaan yhteen, kuten kirjoitettu on:

Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset (Jh 11:51-52).

1!!! kirjoitti:

Vaikkeivät perinnekirkot ja kaikki niihin tavalla tai toisella liitoksissa olevat muut satelliitit sitä hevin myönnä, ovat he virkaa, pappeutta, vanhemmistoja ja sakramentteja korostaessaan luoneet valtavan pastorien ym. välittäjäarmeijan Kristuksen ja tavallisen uskovan välille. Onpa lisäksi Maria-kultti vertaansa vailla olevana uutena “kirkollisena” ilmoituksena kiilaamassa välittäjäksi jopa ns. vapaittenkin suuntien mielissä. Kasteesta on tässä lehdessä erillinen artikkeli.
Täytyy tunnustaa, että kaikkien leirien ulkopuolelle joutuminen ei minua huoleta ollenkaan. Päinvastoin koen suurta levollisuutta, rauhaa ja iloa tästä tilanteesta. Kehoittaahan heprealaiskirje meitä lähteämään Hänen luokseen leirin ulkopuolelle ja uhraamaan alati kiitosuhria Jumalalle:

“Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään (Hepr 13:13-15).

Allekirjoittaneen uskonelämän ratkaisuissa on pikemminkin ollut leimaa-antavana enemmän kuin lähteminen tai eroaminen jostakin kirkosta tai paikallisseurakunnasta, se suunta, mistä Jeesus ennusti opetuslapsilleen: “He erottavat teidät synagoogistaan”. Tätä poispotkituksi tulemisen onnea olen saanut kokea aikanaan luterilaisen kirkon eri suuntien sisällä, sitten myöhemmin Vapaakirkossa, josta minut seurakunnan minua kuulematta erotettiin ja myöhemmin erottaminen kirjallisesti peruutettiin, silti myöntämättä, että jotain virheitä olisi tullut tehtyä. Vapaakirkon hallitus saneli, mitä paikallisseurakunta sai tehdä ja mitä ei. Niinpä sanoin itseni koko kirkkokunnasta irti. Helluntaiherätykseen minut olisi otettu ehdolla, että olisin luopunut Herralta saamastani Lähetyspalvelunäystä. Nyt olen ollut irti jo kymmeniä vuosia kirkoista ja lahkoista kaikkien leirien ulkopuolella “Hänen pilkkaansa kantaen” eikä minun ja Herran Jeesuksen välillä ole muitakaan “jumalia” erottamassa Hänen rakkaudestaan. Sensijaan en ole irti niistä kaikista Herran omista, jotka ovat eri kirkkokuntien ja yhteisöjen sisä- tai ulkopuolella. Niihin haluan olla yhteydessä ja uskon, että meidät kaikki tullaan kokoamaan yhteen, kuten kirjoitettu on:

Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset (Jh 11:51-52).

Lue lisää

Raamattu ei tunne Kolminaisuusoppia


Kolminaisuusoppi!

on syvässä ristiriidassa juutalaisen tunnustuksen (5Ms 6:4) kanssa ja siksi sen yli tosi juutalainen ei koskaan tule hyppäämään. Kolminaisuusoppi on aito cheerem, johon on ympätty monet sinänsä oikeat Raamatun totuudet inhimillisen järjen ja logiikan avulla, muttei jumalallisen ilmestykseen perustuvana. Siksi se yli Kirjoitusten menevänä himmentää Kristuksen pelastustien ja on itse asiassa spiritistinen oppi “tietäessään” Jumalan olemuksesta enemmän, mitä Herra itse Raamatussa on katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa.”

Kolminaisuusopin harha!

“Tietysti on niin, että jos otamme hypoteesiksi, että Jumala on kolmiyhteinen, voidaan edelläolevalla ja yleensä Raamatulla todistella oma olettamuksemme, aivan kuin mikä muu oppi tahansa. Mutta jos annamme Raamatun itsensä Pyhässä Hengessä valaista meitä ja tarvittaessa muuttaa käsityksiämme, voimme nähdä, että meille on täysin riittävää Jeesuksen kristologiaa, kun emme mene “yli Kirjoitusten”, vaan tyydymme uskomaan, mitä Jumala on todistanut Pojastansa ja että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että meillä on elämä Hänen nimessänsä.

Mielestäni olisi jo aika meidän kristittyinä ja Jeesukseen uskovina ottaa takaisin oppi ainoasta, elävästä Jumalasta niiltä, jotka pitävät “totuutta vääryyden vallassa”, kuten Jehovan todistajilta ja islamilaisilta kuin myös ortodoksijuutalaisilta ja omaksua alkuseurakunnan ja esimerkiksi Paavalin alkuperäinen oppi Jeesuksesta Jumalan Poikana, jossa ainoassa on pelastus. Onhan Totuus Majesteetti, jota meidän tulee kumartaa, tulee se vaikka harhaoppisten leiristä!”

Kolminaisuusopista!

“Tiedän nyt kuitenkin astuneeni alueelle, missä jo kuulen oikeaoppisuuden kumeaa jyrinää. On kuin vanha demiurgi alkaisi syvyydestä käsin urahdella uhkaavasti. Uskallapas astua tälle alueelle! Tästä on kysymys nimenomaan silloin, kun kajotaan kolminaisuusoppiin. Jeesuksen neitseestäsyntymisen ja ruumiillisen ylösnousemuksen, nämä suoraan Raamatusta luettavat totuudet, voivat papit ja teologit nykypäivänä kieltää virkaansa menettämättä, mutta menepä kajoamaan kolminaisuusoppiin, tuohon kanoonisen Raamatun jälkeen vuosisatojen perästä sorvattuun järkeisoppiin, niin kyllä meteli syntyy! Onneksi tämä ääni on ihmisestä eikä Jumalasta lähtöisin! “It dinna veit dajanna”, “on tuomio ja Tuomari myös”, kuuluu Jumalan omaan oikeuteen vetoava aramealainen sanonta (Santala, Kristinuskon juuret II). Hurskas juutalainen korjaa heti mahdollisen valheensa nämä sanat kuultuaan. Meidänkin tulisi korjata ne tulkintavirheet ja suoranaiset totuuden salailuun perustuvat valheet, mitkä eivät tule kestämän iankaikkisen Tuomarin tutkivien silmien edessä. Totuus on Majesteetti ja sen edessä tulee kumartua, vaikka se järkyttäisi taivaita ja maata!

Pelastukseen ei riitä ihmisen järjen, ‘logiigan riemuvoitto’, niinkuin kolminaisuusopin oivaltamista on kutsuttu. Siihen tarvitaan ilmoituksen Sana, jonka takana on
itse ilmestyksen Henki.

LUTHERKIN OPETTI, ETTÄ SELLAINEN OPPI, MIKÄ EI PERUSTU ILMESTYKSEN SANAAN, ON HYLÄTTÄVÄ.

Niitä raamatullisia asioita, mitkä on sisällytetty kolminaisuusnimikkeen alle, ei tarvitse eikä saakaan kolminaisuusopin kanssa hylätä, vaan ne voidaan opettaa, pitää ja jopa ymmärtääkin selkeämmin muissa yhteyksissä. Mutta itse kolminaisuusoppi on yli Kirjoitusten menevänä järjen päätelmänä ja Kristus-keskeisen pelastustien hämärtäjänä syytä hylätä ja ryhtyä sitä selkeämmin puhumaan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä niillä nimikkeillä, terminologialla ja sisällöllä, mitkä Raamattu meille ilmoittaa. YLI KIRJOITUSTEN kurkkiminen ja Jumalasta tietäminen, olkoon se kuinka viisaan tuntuista tahansa, on spiritismiä (tai spiritualismia, kuten ao. harrastajat itse mieluummin uskontoaan kutsuvat).”

3!!! kirjoitti:

Raamattu ei tunne Kolminaisuusoppia


Kolminaisuusoppi!

on syvässä ristiriidassa juutalaisen tunnustuksen (5Ms 6:4) kanssa ja siksi sen yli tosi juutalainen ei koskaan tule hyppäämään. Kolminaisuusoppi on aito cheerem, johon on ympätty monet sinänsä oikeat Raamatun totuudet inhimillisen järjen ja logiikan avulla, muttei jumalallisen ilmestykseen perustuvana. Siksi se yli Kirjoitusten menevänä himmentää Kristuksen pelastustien ja on itse asiassa spiritistinen oppi “tietäessään” Jumalan olemuksesta enemmän, mitä Herra itse Raamatussa on katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa.”

Kolminaisuusopin harha!

“Tietysti on niin, että jos otamme hypoteesiksi, että Jumala on kolmiyhteinen, voidaan edelläolevalla ja yleensä Raamatulla todistella oma olettamuksemme, aivan kuin mikä muu oppi tahansa. Mutta jos annamme Raamatun itsensä Pyhässä Hengessä valaista meitä ja tarvittaessa muuttaa käsityksiämme, voimme nähdä, että meille on täysin riittävää Jeesuksen kristologiaa, kun emme mene “yli Kirjoitusten”, vaan tyydymme uskomaan, mitä Jumala on todistanut Pojastansa ja että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että meillä on elämä Hänen nimessänsä.

Mielestäni olisi jo aika meidän kristittyinä ja Jeesukseen uskovina ottaa takaisin oppi ainoasta, elävästä Jumalasta niiltä, jotka pitävät “totuutta vääryyden vallassa”, kuten Jehovan todistajilta ja islamilaisilta kuin myös ortodoksijuutalaisilta ja omaksua alkuseurakunnan ja esimerkiksi Paavalin alkuperäinen oppi Jeesuksesta Jumalan Poikana, jossa ainoassa on pelastus. Onhan Totuus Majesteetti, jota meidän tulee kumartaa, tulee se vaikka harhaoppisten leiristä!”

Kolminaisuusopista!

“Tiedän nyt kuitenkin astuneeni alueelle, missä jo kuulen oikeaoppisuuden kumeaa jyrinää. On kuin vanha demiurgi alkaisi syvyydestä käsin urahdella uhkaavasti. Uskallapas astua tälle alueelle! Tästä on kysymys nimenomaan silloin, kun kajotaan kolminaisuusoppiin. Jeesuksen neitseestäsyntymisen ja ruumiillisen ylösnousemuksen, nämä suoraan Raamatusta luettavat totuudet, voivat papit ja teologit nykypäivänä kieltää virkaansa menettämättä, mutta menepä kajoamaan kolminaisuusoppiin, tuohon kanoonisen Raamatun jälkeen vuosisatojen perästä sorvattuun järkeisoppiin, niin kyllä meteli syntyy! Onneksi tämä ääni on ihmisestä eikä Jumalasta lähtöisin! “It dinna veit dajanna”, “on tuomio ja Tuomari myös”, kuuluu Jumalan omaan oikeuteen vetoava aramealainen sanonta (Santala, Kristinuskon juuret II). Hurskas juutalainen korjaa heti mahdollisen valheensa nämä sanat kuultuaan. Meidänkin tulisi korjata ne tulkintavirheet ja suoranaiset totuuden salailuun perustuvat valheet, mitkä eivät tule kestämän iankaikkisen Tuomarin tutkivien silmien edessä. Totuus on Majesteetti ja sen edessä tulee kumartua, vaikka se järkyttäisi taivaita ja maata!

Pelastukseen ei riitä ihmisen järjen, ‘logiigan riemuvoitto’, niinkuin kolminaisuusopin oivaltamista on kutsuttu. Siihen tarvitaan ilmoituksen Sana, jonka takana on
itse ilmestyksen Henki.

LUTHERKIN OPETTI, ETTÄ SELLAINEN OPPI, MIKÄ EI PERUSTU ILMESTYKSEN SANAAN, ON HYLÄTTÄVÄ.

Niitä raamatullisia asioita, mitkä on sisällytetty kolminaisuusnimikkeen alle, ei tarvitse eikä saakaan kolminaisuusopin kanssa hylätä, vaan ne voidaan opettaa, pitää ja jopa ymmärtääkin selkeämmin muissa yhteyksissä. Mutta itse kolminaisuusoppi on yli Kirjoitusten menevänä järjen päätelmänä ja Kristus-keskeisen pelastustien hämärtäjänä syytä hylätä ja ryhtyä sitä selkeämmin puhumaan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä niillä nimikkeillä, terminologialla ja sisällöllä, mitkä Raamattu meille ilmoittaa. YLI KIRJOITUSTEN kurkkiminen ja Jumalasta tietäminen, olkoon se kuinka viisaan tuntuista tahansa, on spiritismiä (tai spiritualismia, kuten ao. harrastajat itse mieluummin uskontoaan kutsuvat).”

Lue lisää

Nyt on Baabelista lähdön aika!

Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa (Ilm 18:4).

Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani". Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias" (2Kr 6:14-18).

Raamatun käsky on selvä: On lähdettävä ulos Baabelista.

Käsky on myös selvästi osoitettu määrätylle ihmisryhmälle, Herran omalle kansalle. Käskyä tulee myös noudattaa. Perusteettomasti ei kenenkään tarvitse lähteä: "Ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi", eli tarkemmin alkutekstin mukaan "ette olisi yhdessä osallisia hänen synteihinsä". Tämä merkitsee sitä, että Baabelissa jo ollaan osallisia Baabelin synteihin eikä vasta jouduta ottamaan osaa, niinkuin uusi käännöskin liian kapeasti asian ilmaisee. Tämä tekeekin asian paljon vakavammaksi. Baabelista ei lähdetä joskus myöhemmin, kun se virallistuu maailmankirkoksi ja Antikristus ilmestyy. Lähtökäskyä on noudatettava ennen tätä. Antikristuksen ilmestyessä ei ole edes kukaan lähtökäskyä antamassa, sillä Pyhän Hengen kutsuva aika on ohi. Siinä vaiheessa tullaan ulos korkeintaan palasina, niinkuin Jeesus ennusti: "Parempi on sinulle, että käsipuolena (tai jalkapuolena) menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet (tai jalat) tallella, heitetään helvettiin" (Mk 9:43ss). Ei taivaassa enää ole käsi- eikä jalkapuolia. Tämä ennustus koskee ajallista elämää, täällä jo mennään elämään sisälle luopumalla kaikesta, mikä viettelee. Erityisesti siis ennustus sopii vainoihin ja antikristuksen ajan kynnykselle. Suuri Babylon (= Baabel) tullaan heittämään niinkuin suuri myllynkivi mereen (Ilm 18:21) ja siinä lentävät pintakristityt sen mukana todelliseen helvetin tuleen. Baabelista on lähdettävä, kun siellä vielä "lampun valo" (= Kristus) edes jossain salotorpan mökissä loistaa, sillä siinä vaiheessa ei kukaan enää osaa lähteä minnekään, kun Kristus-valo on sammunut.

Ei myöskään ulkonainen lähtö riitä. Siitä on hyvänä esimerkkinä Loot ja hänen perheensä. He olivat viimetingan lähtijöitä. Sodoma edusti omalla ajallaan luopunutta "kristillisyyttä". Siitä sanotaan, että se oli syntistä "Herran (=Jahven) edessä". Tämä sanonta paljastaa, että sodomalaiset tunsivat ainoan elävän Jumalan, Jahven, jota Aabraham palveli, mutta he olivat luopuneet Hänestä niin kauas, että Sodoma oli muuttunut todelliseksi Baabelin esikuvaksi. Loot oli kyllä jo aikaisemmin kiusaantunut hurskaassa sielussaan Sodoman menosta, mutta oli silti "kirkossaan" niin kiinni, että vasta enkelien hätyyttämänä pääsi sieltä lähtemään. Hänen vaimonsa tunnetusti oli sisäisesti niin kiinni Sodoman aarteissa, että pakomatka päättyi äkkikuolemalla kuumaan suolasateeseen. Ja millaisen hengellisyyden Loot vei mukanaan! Lootin surressa menetettyä elämäänsä hukuttaen humalaan murheitaan, hänen tyttärensä makasivat hänet. Tästä sukurutsasta, mikä kuului Sodoman "luontovarustuksiin", syntyi kaksi kansaa, ammonilaiset ja mooabilaiset, joista tuli ainaiset pistimet ja okaat israelilaisille aina näihin päiviin asti. Ei ole siis kovinkaan kunniakasta jäädä viivyttelemään viimetingan kristittynä Baabeliin, kun kutsu kuuluu jo nyt: Lähtekää ulos!

4!!! kirjoitti:

Nyt on Baabelista lähdön aika!

Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa (Ilm 18:4).

Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani". Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias" (2Kr 6:14-18).

Raamatun käsky on selvä: On lähdettävä ulos Baabelista.

Käsky on myös selvästi osoitettu määrätylle ihmisryhmälle, Herran omalle kansalle. Käskyä tulee myös noudattaa. Perusteettomasti ei kenenkään tarvitse lähteä: "Ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi", eli tarkemmin alkutekstin mukaan "ette olisi yhdessä osallisia hänen synteihinsä". Tämä merkitsee sitä, että Baabelissa jo ollaan osallisia Baabelin synteihin eikä vasta jouduta ottamaan osaa, niinkuin uusi käännöskin liian kapeasti asian ilmaisee. Tämä tekeekin asian paljon vakavammaksi. Baabelista ei lähdetä joskus myöhemmin, kun se virallistuu maailmankirkoksi ja Antikristus ilmestyy. Lähtökäskyä on noudatettava ennen tätä. Antikristuksen ilmestyessä ei ole edes kukaan lähtökäskyä antamassa, sillä Pyhän Hengen kutsuva aika on ohi. Siinä vaiheessa tullaan ulos korkeintaan palasina, niinkuin Jeesus ennusti: "Parempi on sinulle, että käsipuolena (tai jalkapuolena) menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet (tai jalat) tallella, heitetään helvettiin" (Mk 9:43ss). Ei taivaassa enää ole käsi- eikä jalkapuolia. Tämä ennustus koskee ajallista elämää, täällä jo mennään elämään sisälle luopumalla kaikesta, mikä viettelee. Erityisesti siis ennustus sopii vainoihin ja antikristuksen ajan kynnykselle. Suuri Babylon (= Baabel) tullaan heittämään niinkuin suuri myllynkivi mereen (Ilm 18:21) ja siinä lentävät pintakristityt sen mukana todelliseen helvetin tuleen. Baabelista on lähdettävä, kun siellä vielä "lampun valo" (= Kristus) edes jossain salotorpan mökissä loistaa, sillä siinä vaiheessa ei kukaan enää osaa lähteä minnekään, kun Kristus-valo on sammunut.

Ei myöskään ulkonainen lähtö riitä. Siitä on hyvänä esimerkkinä Loot ja hänen perheensä. He olivat viimetingan lähtijöitä. Sodoma edusti omalla ajallaan luopunutta "kristillisyyttä". Siitä sanotaan, että se oli syntistä "Herran (=Jahven) edessä". Tämä sanonta paljastaa, että sodomalaiset tunsivat ainoan elävän Jumalan, Jahven, jota Aabraham palveli, mutta he olivat luopuneet Hänestä niin kauas, että Sodoma oli muuttunut todelliseksi Baabelin esikuvaksi. Loot oli kyllä jo aikaisemmin kiusaantunut hurskaassa sielussaan Sodoman menosta, mutta oli silti "kirkossaan" niin kiinni, että vasta enkelien hätyyttämänä pääsi sieltä lähtemään. Hänen vaimonsa tunnetusti oli sisäisesti niin kiinni Sodoman aarteissa, että pakomatka päättyi äkkikuolemalla kuumaan suolasateeseen. Ja millaisen hengellisyyden Loot vei mukanaan! Lootin surressa menetettyä elämäänsä hukuttaen humalaan murheitaan, hänen tyttärensä makasivat hänet. Tästä sukurutsasta, mikä kuului Sodoman "luontovarustuksiin", syntyi kaksi kansaa, ammonilaiset ja mooabilaiset, joista tuli ainaiset pistimet ja okaat israelilaisille aina näihin päiviin asti. Ei ole siis kovinkaan kunniakasta jäädä viivyttelemään viimetingan kristittynä Baabeliin, kun kutsu kuuluu jo nyt: Lähtekää ulos!

Lue lisää

Mitä on Baabel?

Se merkitsee sekoitusta. Paavalin sanoja (2Kr 6:14ss) käyttääksemme, siellä kannetaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa, vanhurskaus ja vääryys elävät sovussa saman katon alla, valkeus ja pimeys ovat sekaisin hengellisessä elämässä, Kristusta sovitetaan yhteen mitättömyyksien (= Beliar) kanssa, kuten esimerkiksi kirkolliset toimitukset ex opere operato, toimitus toimituksen vuoksi. Uskovien ja uskottomien välille ei saa vetää minkäänlaista rajaa ja Jumalan huoneeseen on tuotu vaikka minkinlaista epäjumalaa, todellinen välittäjäin armeija jumalallistettuine organisaatioineen pimentämään Jumalan kirkkauden valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tällaisista on todellisen Jumalan temppelin, Jeesukseen uskovien ihmisten sanouduttava irti, lähdettävä ulos ja tehtävä selvä pesäero, ennenkuin se on liian myöhäistä.

Missä sitten on Baabel?

Se on tärkeä kysymys. Tähän on vastattava: Missä löytyy Baabelin syntejä, siellä on Baabel! Niistä on tässäkin kirjoituksessa puhuttu. Tämän lehden kirjoituksessa Hälyyttäviä ajan merkkejä räikeimpiä niistä on selostettu seikkaperäisemmin. Huomaamme, että Baabelin henki on tunkeutunut kaikkialle kristittyjen eri piireihin. Baabelin synneistä on sanouduttava irti, sillä osallisina niistä joudutaan Baabelin tuomion alaiseksi. Sen tulisi olla jatkuva prosessi, mutta kirkkohistoria osoittaa, että uskovat sopeutuvat pitkiksi ajoiksi maailman henkeen, niin että vain uskonpuhdistusaikojen kaltaisten rajujen tuulien on mahdollista aika ajoin puistella uskovat irti Baabelin kahleista. Nyt olemme tulleet kirkkohistorian viimeiselle puomille, jossa on ratkaisu tehtävä, lähteäkö ulos vai jäädäkö sisään.

Onko perustettava uusi ja parempi pyhien seurakunta? Tämäkin on erittäin tärkeä kysymys. Vastaus on: Ei, sillä se on jo perustettu! Se on Kristuksen ruumis. Uutta ei tarvita, mutta uskovat voivat vapaasti liittyä yhteen ulkopuolella leirin tarpeen mukaan ja toimia tämän seurakuntaruumiin hyväksi ja evankeliumia eteenpäin vieden irtisanoutuneina Baabelin synneistä (ks. teesi n:o 3 lehden takasivulta) pitäen tarpeelliseksi katsomansa järjestäytymiset ja organisaatiot renkeinä eikä herroina.

Baabelista ei voi lähteä, ellei rakasta Herraa ja Hänen Sanaansa yli kaiken. Jos joku muu on rakkaampaa ja ajaa edelle, oli se sitten kirkko, oma yhteisö, totutut tavat tai perinteet, mikä tahansa, silloin ei pääse Baabelista irti. Kun rakastaa Herraa yli kaiken, ilmestyy myös todellinen rakkaus lähimmäiseen. Tästä seuraa, että todellinen ja kestävä kristittyjen yhteys ja ykseys toteutuu vain Baabelin ulkopuolella, sisäpuolelta löytyy vain sielullista rakkautta.

Ja lopuksi. Mistä on luovuttava? Kaikesta, niinkuin Jeesus opetti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitää luopua esim. jumalanpalveluksesta tai mistään hengellisistä aarteista, mitä Herra on seurakunnan 2000-vuotisen matkan aikana sille lahjoittanut. Uskovien tulee ja on lupa ottaa, niinkuin israelilaiset egyptiläisiltä mukaansa kullat ja hopeat, eli kaikki hengelliset aarteet, kuten hengessä syntyneet laulut, kirjoitukset, hengelliset opetukset, raamatullinen teologia jne., sillä ne ovat kaikkien kristittyjen yhteistä omaisuutta, joita kukaan ei saa omia itselleen. Herra itse on luvannut ottaa tällaiset lähtijät huostaansa ja jopa asuakin heidän keskellään.

5!!! kirjoitti:

Mitä on Baabel?

Se merkitsee sekoitusta. Paavalin sanoja (2Kr 6:14ss) käyttääksemme, siellä kannetaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa, vanhurskaus ja vääryys elävät sovussa saman katon alla, valkeus ja pimeys ovat sekaisin hengellisessä elämässä, Kristusta sovitetaan yhteen mitättömyyksien (= Beliar) kanssa, kuten esimerkiksi kirkolliset toimitukset ex opere operato, toimitus toimituksen vuoksi. Uskovien ja uskottomien välille ei saa vetää minkäänlaista rajaa ja Jumalan huoneeseen on tuotu vaikka minkinlaista epäjumalaa, todellinen välittäjäin armeija jumalallistettuine organisaatioineen pimentämään Jumalan kirkkauden valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tällaisista on todellisen Jumalan temppelin, Jeesukseen uskovien ihmisten sanouduttava irti, lähdettävä ulos ja tehtävä selvä pesäero, ennenkuin se on liian myöhäistä.

Missä sitten on Baabel?

Se on tärkeä kysymys. Tähän on vastattava: Missä löytyy Baabelin syntejä, siellä on Baabel! Niistä on tässäkin kirjoituksessa puhuttu. Tämän lehden kirjoituksessa Hälyyttäviä ajan merkkejä räikeimpiä niistä on selostettu seikkaperäisemmin. Huomaamme, että Baabelin henki on tunkeutunut kaikkialle kristittyjen eri piireihin. Baabelin synneistä on sanouduttava irti, sillä osallisina niistä joudutaan Baabelin tuomion alaiseksi. Sen tulisi olla jatkuva prosessi, mutta kirkkohistoria osoittaa, että uskovat sopeutuvat pitkiksi ajoiksi maailman henkeen, niin että vain uskonpuhdistusaikojen kaltaisten rajujen tuulien on mahdollista aika ajoin puistella uskovat irti Baabelin kahleista. Nyt olemme tulleet kirkkohistorian viimeiselle puomille, jossa on ratkaisu tehtävä, lähteäkö ulos vai jäädäkö sisään.

Onko perustettava uusi ja parempi pyhien seurakunta? Tämäkin on erittäin tärkeä kysymys. Vastaus on: Ei, sillä se on jo perustettu! Se on Kristuksen ruumis. Uutta ei tarvita, mutta uskovat voivat vapaasti liittyä yhteen ulkopuolella leirin tarpeen mukaan ja toimia tämän seurakuntaruumiin hyväksi ja evankeliumia eteenpäin vieden irtisanoutuneina Baabelin synneistä (ks. teesi n:o 3 lehden takasivulta) pitäen tarpeelliseksi katsomansa järjestäytymiset ja organisaatiot renkeinä eikä herroina.

Baabelista ei voi lähteä, ellei rakasta Herraa ja Hänen Sanaansa yli kaiken. Jos joku muu on rakkaampaa ja ajaa edelle, oli se sitten kirkko, oma yhteisö, totutut tavat tai perinteet, mikä tahansa, silloin ei pääse Baabelista irti. Kun rakastaa Herraa yli kaiken, ilmestyy myös todellinen rakkaus lähimmäiseen. Tästä seuraa, että todellinen ja kestävä kristittyjen yhteys ja ykseys toteutuu vain Baabelin ulkopuolella, sisäpuolelta löytyy vain sielullista rakkautta.

Ja lopuksi. Mistä on luovuttava? Kaikesta, niinkuin Jeesus opetti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitää luopua esim. jumalanpalveluksesta tai mistään hengellisistä aarteista, mitä Herra on seurakunnan 2000-vuotisen matkan aikana sille lahjoittanut. Uskovien tulee ja on lupa ottaa, niinkuin israelilaiset egyptiläisiltä mukaansa kullat ja hopeat, eli kaikki hengelliset aarteet, kuten hengessä syntyneet laulut, kirjoitukset, hengelliset opetukset, raamatullinen teologia jne., sillä ne ovat kaikkien kristittyjen yhteistä omaisuutta, joita kukaan ei saa omia itselleen. Herra itse on luvannut ottaa tällaiset lähtijät huostaansa ja jopa asuakin heidän keskellään.

Lue lisää

Irroittautuminen Baabelista

“Pois, pois, lähtekää Babylonista! Saastaiseen älkää koskeko, lähtekää pois sieltä, pitäkää itsenne puhtaina, te Herran pyhien astioiden kantajat! Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikkaa etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne” (Jes 52:11-12).
“Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo: Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle” (2Kr 6:16-18–7:1).

Jokainen Raamatun ilmoituksen vakavasti ottava on yhtä mieltä siitä, että “Baabelista” on lähdettävä. Mielipiteet eroavatkin seuraavissa asioissa: Mikä ja missä on Baabel? Mikä on lähtöajankohta: hetikö vai jossain myöhemmässä vaiheessa? Vastausten sisältö näihin kysymyksiin ratkaisee itsekunkin uskovan käyttäytymismallin.

Mikä on Baabel?

Baabel merkitsee sekoitusta. Paavalin sanoja (2Kr 6:14ss) käyttääksemme, siellä kannetaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa, vanhurskaus ja vääryys elävät sovussa saman katon alla, valkeus ja pimeys ovat sekaisin hengellisessä elämässä, Kristusta sovitetaan yhteen mitättömyyksien (= Beliar) kanssa, kuten esimerkiksi kirkolliset toimitukset ex opere operato, toimitus toimituksen vuoksi. Uskovien ja uskottomien välille ei saa vetää minkäänlaista rajaa ja Jumalan huoneeseen on tuotu vaikka minkinlaista epäjumalaa, todellinen välittäjäin armeija jumalallistettuine organisaatioineen pimentämään Jumalan kirkkauden valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tällaisista on todellisen Jumalan temppelin, Jeesukseen uskovien ihmisten sanouduttava irti, lähdettävä ulos ja tehtävä selvä pesäero, ennenkuin se on liian myöhäistä. Hengellä valistettu Jeesuksen seuraaja ymmärtää kyllä tämän omalla kohdallaan välttämättömäksi.
Raamatun käsky on selvä: On lähdettävä ulos Baabelista. Käsky on myös selvästi osoitettu määrätylle ihmisryhmälle, Herran omalle kansalle. Käskyä tulee myös noudattaa. Perusteettomasti ei kenenkään tarvitse lähteä: “Ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi”, eli tarkemmin alkutekstin mukaan “ette olisi yhdessä osallisia hänen synteihinsä”. Tämä merkitsee sitä, että Baabelissa jo ollaan osallisia Baabelin synteihin eikä vasta jouduta ottamaan osaa, niinkuin uusi käännöskin liian kapeasti asian ilmaisee. Tämä tekeekin asian paljon vakavammaksi. Baabelista ei lähdetä joskus myöhemmin, kun se virallistuu maailmankirkoksi ja Antikristus ilmestyy. Lähtökäskyä on noudatettava ennen tätä. Antikristuksen ilmestyessä ei ole edes kukaan lähtökäskyä antamassa, sillä Pyhän Hengen kutsuva aika on ohi.
Olemme kiihtyvällä vauhdilla menemässä Ilmestyskirjan ennustamaa suuren Babylonin lopullista muotoutumista ja tuhoa kohti. Kirkkojen traditiot ja kaikenlaiset perinnäissäännöt on nostettu Raamatun yläpuolelle ja peittävät siinä olevan Jumalan ilmoituksen. Kaikenlainen kultillinen, suorastaan pakanallinen sekasotku ja epäjumalanpalvelu täyttävät nykyisen kristillisen jumalanpalveluselämän melkein laidasta laitaan. Tämä on valhekristillisyyttä, joka on lopullisesti järjestäytymässä maailmanlaajuiseksi porttokirkoksi. Tästä kehityksestä uudestisyntyneiden Herran Jeesuksen seuraajien tulee jo nyt sanoutua irti.

6!!! kirjoitti:

Irroittautuminen Baabelista

“Pois, pois, lähtekää Babylonista! Saastaiseen älkää koskeko, lähtekää pois sieltä, pitäkää itsenne puhtaina, te Herran pyhien astioiden kantajat! Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikkaa etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne” (Jes 52:11-12).
“Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo: Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle” (2Kr 6:16-18–7:1).

Jokainen Raamatun ilmoituksen vakavasti ottava on yhtä mieltä siitä, että “Baabelista” on lähdettävä. Mielipiteet eroavatkin seuraavissa asioissa: Mikä ja missä on Baabel? Mikä on lähtöajankohta: hetikö vai jossain myöhemmässä vaiheessa? Vastausten sisältö näihin kysymyksiin ratkaisee itsekunkin uskovan käyttäytymismallin.

Mikä on Baabel?

Baabel merkitsee sekoitusta. Paavalin sanoja (2Kr 6:14ss) käyttääksemme, siellä kannetaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa, vanhurskaus ja vääryys elävät sovussa saman katon alla, valkeus ja pimeys ovat sekaisin hengellisessä elämässä, Kristusta sovitetaan yhteen mitättömyyksien (= Beliar) kanssa, kuten esimerkiksi kirkolliset toimitukset ex opere operato, toimitus toimituksen vuoksi. Uskovien ja uskottomien välille ei saa vetää minkäänlaista rajaa ja Jumalan huoneeseen on tuotu vaikka minkinlaista epäjumalaa, todellinen välittäjäin armeija jumalallistettuine organisaatioineen pimentämään Jumalan kirkkauden valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tällaisista on todellisen Jumalan temppelin, Jeesukseen uskovien ihmisten sanouduttava irti, lähdettävä ulos ja tehtävä selvä pesäero, ennenkuin se on liian myöhäistä. Hengellä valistettu Jeesuksen seuraaja ymmärtää kyllä tämän omalla kohdallaan välttämättömäksi.
Raamatun käsky on selvä: On lähdettävä ulos Baabelista. Käsky on myös selvästi osoitettu määrätylle ihmisryhmälle, Herran omalle kansalle. Käskyä tulee myös noudattaa. Perusteettomasti ei kenenkään tarvitse lähteä: “Ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi”, eli tarkemmin alkutekstin mukaan “ette olisi yhdessä osallisia hänen synteihinsä”. Tämä merkitsee sitä, että Baabelissa jo ollaan osallisia Baabelin synteihin eikä vasta jouduta ottamaan osaa, niinkuin uusi käännöskin liian kapeasti asian ilmaisee. Tämä tekeekin asian paljon vakavammaksi. Baabelista ei lähdetä joskus myöhemmin, kun se virallistuu maailmankirkoksi ja Antikristus ilmestyy. Lähtökäskyä on noudatettava ennen tätä. Antikristuksen ilmestyessä ei ole edes kukaan lähtökäskyä antamassa, sillä Pyhän Hengen kutsuva aika on ohi.
Olemme kiihtyvällä vauhdilla menemässä Ilmestyskirjan ennustamaa suuren Babylonin lopullista muotoutumista ja tuhoa kohti. Kirkkojen traditiot ja kaikenlaiset perinnäissäännöt on nostettu Raamatun yläpuolelle ja peittävät siinä olevan Jumalan ilmoituksen. Kaikenlainen kultillinen, suorastaan pakanallinen sekasotku ja epäjumalanpalvelu täyttävät nykyisen kristillisen jumalanpalveluselämän melkein laidasta laitaan. Tämä on valhekristillisyyttä, joka on lopullisesti järjestäytymässä maailmanlaajuiseksi porttokirkoksi. Tästä kehityksestä uudestisyntyneiden Herran Jeesuksen seuraajien tulee jo nyt sanoutua irti.

Lue lisää

Missä on Baabel?

Se on tärkeä kysymys. Tähän on vastattava: Missä löytyy Baabelin syntejä, siellä on Baabel! Joku kristillinen kirkko tai uskonyhteisö ei itsessään ole Babylon, mutta jos siellä kaiken oikean ja siunaavan lisäksi suositaan sellaista, mikä on Jumalan itsensä tuhon omaksi vihkimää (cheerem), siellä on Baabelin henki tekemässä työtään. Raamatun opetuksen mukaan silloin koko kirkkokunta ei muinaisen Israelin tavoin “Aakanin tähden” (ks. Joos 7) ole turvassa eikä kestä taistelussa.
Otettakoon esimerkki nykypäivän todellisuudesta. Islamilaisuutta ja juutalaisuutta (tarkoitan sellaista juutalaisuutta, joka ei tunnusta Jeesusta Kristusta) kuin myöskään esimerkiksi Jehovan todistajia ei nykypäivän kristikunta pysty voittamaan niin kauan kuin kirkoissa pidetään kiinni kolminaisuusopista, joka tuhon omaksi vihittynä cheereminä (ks. SP nro 3) heikentää taistelussa niiden edessä, jotka selkeästi tunnustautuvat yhteen ainoaan Jumalaan.
Baabelin henki on tunkeutunut kaikkialle kristittyjen eri piireihin. Baabelin synneistä on sanouduttava irti, sillä osallisina niistä joudutaan Baabelin tuomion alaiseksi. Irtisanoutumisen tulisi olla jatkuva prosessi, mutta kirkkohistoria osoittaa, että uskovat sopeutuvat pitkiksi ajoiksi maailman henkeen, niin että vain uskonpuhdistusaikojen kaltaisten rajujen tuulien on mahdollista aika ajoin puistella uskovat irti Baabelin kahleista. Nyt olemme tulleet kirkkohistorian viimeiselle puomille, jossa on ratkaisu tehtävä, lähteäkö ulos vai jäädäkö sisään.

Miten lähdetään ulos?

Eroamallako kirkosta tai jostakin yhteisöstä tai paikallisseurakunnasta? Näin ei päästä Baabelista irti! Jos eroaja ei ole sisäisesti sanoutunut irti Baabelin synneistä, ne seuraavat mukana. Kirkkoihin kuulumattomien joukko, kuten monissa piireissä tästä toitotetaan, ei vielä takaa eroa Baabelista. On vain syntynyt uusi, joko nimetön tai nimellinen Baabelin tytär entisten lisäksi. Puhutaan myös ns. hengellisestä siionismista uskovien vapautusliikkeenä ratkaisuna Baabelista irtautumiseen. Tähän on sanottava, että uskovia ei tee vapaaksi ero kirkkokunnista, vaan mielenmuutos (parannuksen teko) henkilökohtaisella tasolla sellaisista asioista, jotka ovat Baabelin syntejä. Johonkin kirkkokuntaan tai yhteisöön kuuluminen ei sitä ole, mutta näissä yhteisöissä tapahtuva Baabelin syntien usein äänetön hyväksyminen sitä sensijaan on. Totta on, että jossain vaiheessa väistämätön seuraus todennäköisesti on ulostulo tavalla tai toisella näistä yhteisöistä, mutta ennen henkilökohtaista irtisanoutumista ja parannusta Raamatun vastaisista ja vääristä asioista on erosta enempi vahinkoa kuin hyötyä.

Todettakoon, että ulos Baabelista merkitsee yksinkertaisesti ns. uskonpuhdistusta, reformaatiota. Esimerkiksi luterilaisuuden historia osoittaa, että uskonpuhdistuksen tiellä ulkopuolelle ajaudutaan jossain vaiheessa, haluttiinpa eroa tai ei. Kun tänä päivänä luterilaiset pyrkivät takaisin, mistä ovat lähteneet, osoittaa se vain, että uskonpuhdistus, Baabelista, sekoituksesta lähtemisen prosessi on loppunut Lutherin iskulauseesta ecclesia semper reformanda est (kirkkoa on alati uudistettava) huolimatta. Täällä Suomessa helluntailaisuudessa on tapahtumassa sama asia ja esimerkiksi Vapaakirkossa ollaan jo vielä pitemmällä. Valitettavasti tämä on karvas totuus!

On siis ensisijaisen tärkeää, että jokainen kohdallaan sanoutuu sisäisesti ja tarvittaessa myös julkisesti irti kaikesta omassa elämässään tai yhteisössään olevista Raamatun vastaisista ja omaatuntoa loukkaavista opeista ja asioista. Tähän riittää jokaisen oma ymmärrys ja johdatus eikä siihen tarvita teologista tai muuta pätevyyttä. Parempi on tyhmyyttään erehtyäkin jossain asiassa, kuin jättää reagoimatta vääriin asioihin millään tavalla. Aikaa myöten kyllä tällainen ihminen joutuu ympäristönsä ja yhteisönsä hylkimäksi, hänet heitetään perusteettomasti ja syyttä muiden riitaisten, sopeutumattomien ja vääräoppisten jne. joukkoon. Tätä ei pidä pelätä, sillä Herra kyllä pitää huolen antaen aikanaan oikean todistuksen ja johdattaen meidät itsekunkin elävien vetten lähteille ja auttaa jopa tyhmänkin omista erehdyksistään ulos. Jumalan silmissä erehdykset ja arviointivirheetkin ovat kallisarvoisempia, jos ne on tehty vilpittömin mielin Sanaa totellen kuin jääräpäinen jurraaminen ja kiinnipitäminen oman mukavuutensa vuoksi asioissa, jotka kokee vääriksi. Tärkeintä on Jumalaa peläten ja rakkaudesta Häneen uskoa Hänen Poikaansa ja riippua Hänessä kiinni totellen Häntä. Jeesus on tie Isän luokse. Joka on tiellä, ei ole vielä perillä! Mutta joka pysyy tiellä, hän pääsee myös perille!

7!!! kirjoitti:

Missä on Baabel?

Se on tärkeä kysymys. Tähän on vastattava: Missä löytyy Baabelin syntejä, siellä on Baabel! Joku kristillinen kirkko tai uskonyhteisö ei itsessään ole Babylon, mutta jos siellä kaiken oikean ja siunaavan lisäksi suositaan sellaista, mikä on Jumalan itsensä tuhon omaksi vihkimää (cheerem), siellä on Baabelin henki tekemässä työtään. Raamatun opetuksen mukaan silloin koko kirkkokunta ei muinaisen Israelin tavoin “Aakanin tähden” (ks. Joos 7) ole turvassa eikä kestä taistelussa.
Otettakoon esimerkki nykypäivän todellisuudesta. Islamilaisuutta ja juutalaisuutta (tarkoitan sellaista juutalaisuutta, joka ei tunnusta Jeesusta Kristusta) kuin myöskään esimerkiksi Jehovan todistajia ei nykypäivän kristikunta pysty voittamaan niin kauan kuin kirkoissa pidetään kiinni kolminaisuusopista, joka tuhon omaksi vihittynä cheereminä (ks. SP nro 3) heikentää taistelussa niiden edessä, jotka selkeästi tunnustautuvat yhteen ainoaan Jumalaan.
Baabelin henki on tunkeutunut kaikkialle kristittyjen eri piireihin. Baabelin synneistä on sanouduttava irti, sillä osallisina niistä joudutaan Baabelin tuomion alaiseksi. Irtisanoutumisen tulisi olla jatkuva prosessi, mutta kirkkohistoria osoittaa, että uskovat sopeutuvat pitkiksi ajoiksi maailman henkeen, niin että vain uskonpuhdistusaikojen kaltaisten rajujen tuulien on mahdollista aika ajoin puistella uskovat irti Baabelin kahleista. Nyt olemme tulleet kirkkohistorian viimeiselle puomille, jossa on ratkaisu tehtävä, lähteäkö ulos vai jäädäkö sisään.

Miten lähdetään ulos?

Eroamallako kirkosta tai jostakin yhteisöstä tai paikallisseurakunnasta? Näin ei päästä Baabelista irti! Jos eroaja ei ole sisäisesti sanoutunut irti Baabelin synneistä, ne seuraavat mukana. Kirkkoihin kuulumattomien joukko, kuten monissa piireissä tästä toitotetaan, ei vielä takaa eroa Baabelista. On vain syntynyt uusi, joko nimetön tai nimellinen Baabelin tytär entisten lisäksi. Puhutaan myös ns. hengellisestä siionismista uskovien vapautusliikkeenä ratkaisuna Baabelista irtautumiseen. Tähän on sanottava, että uskovia ei tee vapaaksi ero kirkkokunnista, vaan mielenmuutos (parannuksen teko) henkilökohtaisella tasolla sellaisista asioista, jotka ovat Baabelin syntejä. Johonkin kirkkokuntaan tai yhteisöön kuuluminen ei sitä ole, mutta näissä yhteisöissä tapahtuva Baabelin syntien usein äänetön hyväksyminen sitä sensijaan on. Totta on, että jossain vaiheessa väistämätön seuraus todennäköisesti on ulostulo tavalla tai toisella näistä yhteisöistä, mutta ennen henkilökohtaista irtisanoutumista ja parannusta Raamatun vastaisista ja vääristä asioista on erosta enempi vahinkoa kuin hyötyä.

Todettakoon, että ulos Baabelista merkitsee yksinkertaisesti ns. uskonpuhdistusta, reformaatiota. Esimerkiksi luterilaisuuden historia osoittaa, että uskonpuhdistuksen tiellä ulkopuolelle ajaudutaan jossain vaiheessa, haluttiinpa eroa tai ei. Kun tänä päivänä luterilaiset pyrkivät takaisin, mistä ovat lähteneet, osoittaa se vain, että uskonpuhdistus, Baabelista, sekoituksesta lähtemisen prosessi on loppunut Lutherin iskulauseesta ecclesia semper reformanda est (kirkkoa on alati uudistettava) huolimatta. Täällä Suomessa helluntailaisuudessa on tapahtumassa sama asia ja esimerkiksi Vapaakirkossa ollaan jo vielä pitemmällä. Valitettavasti tämä on karvas totuus!

On siis ensisijaisen tärkeää, että jokainen kohdallaan sanoutuu sisäisesti ja tarvittaessa myös julkisesti irti kaikesta omassa elämässään tai yhteisössään olevista Raamatun vastaisista ja omaatuntoa loukkaavista opeista ja asioista. Tähän riittää jokaisen oma ymmärrys ja johdatus eikä siihen tarvita teologista tai muuta pätevyyttä. Parempi on tyhmyyttään erehtyäkin jossain asiassa, kuin jättää reagoimatta vääriin asioihin millään tavalla. Aikaa myöten kyllä tällainen ihminen joutuu ympäristönsä ja yhteisönsä hylkimäksi, hänet heitetään perusteettomasti ja syyttä muiden riitaisten, sopeutumattomien ja vääräoppisten jne. joukkoon. Tätä ei pidä pelätä, sillä Herra kyllä pitää huolen antaen aikanaan oikean todistuksen ja johdattaen meidät itsekunkin elävien vetten lähteille ja auttaa jopa tyhmänkin omista erehdyksistään ulos. Jumalan silmissä erehdykset ja arviointivirheetkin ovat kallisarvoisempia, jos ne on tehty vilpittömin mielin Sanaa totellen kuin jääräpäinen jurraaminen ja kiinnipitäminen oman mukavuutensa vuoksi asioissa, jotka kokee vääriksi. Tärkeintä on Jumalaa peläten ja rakkaudesta Häneen uskoa Hänen Poikaansa ja riippua Hänessä kiinni totellen Häntä. Jeesus on tie Isän luokse. Joka on tiellä, ei ole vielä perillä! Mutta joka pysyy tiellä, hän pääsee myös perille!

Lue lisää

Monet ovat tänä aikana rakentamassa uutta seurakuntaa ja Siionia sen perustuksen varaan, että ovat eronneet kirkoista tai muista hengellisistä yhteisöistä. Tämä on pettävä perustus! Baabel on seurannut mukana, sillä meidän eroamisemme ja liittymisemme ei asiaa paranna, jos vielä olemme kiinni sen synneissä. Jos seuraat jotain ihmistä ja johtajaa, olkoon sitten kuka tahansa etkä peseydy puhtaaksi Golgatan veressä ja uskomalla Sanaan seuraten Jeesusta, olet edelleen vielä Baabelin synteihin osallinen ja hukut sen mukana. Jos sensijaan vaikka yksin, seuraat Karitsaa, minne ikinä Hän menee, olet turvassa ja löydät Hänen laitumiltaan myös toisia, joiden kanssa on hyvä rakentaa Hengen yhteyttä.
Todettakoon siis asia vielä näinkin päin: Jokaisen on henkilökohtaisesti tehtävä parannus myös Baabelin synneistä. Sitähän ei toinen voi puolestasi tehdä. Tämän jälkeen sinut kyllä työnnetään ja pakotetaan tarvittaissa, jos et itse sitä ymmärrä tehdä “Simon Kyreneläisen seurassa” lähtemään ulos Karitsan askelissa Hänen ristinpuutaan kantaen.

Pilaantuneen rypäleen siunaus

Näin sanoo Herra: Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: “Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus”, niin teen minä palvelijaini tähden, etten kaikkea hävittäisi (Jes:65:8).
Tämä Raamatun paikka auttaa meitä suhtautumaan oikein niihin kirkkoihin ja yhteisöihin ja yksityisiin kristittyihin, joiden parista olemme joutuneet Baabelin hengen vuoksi ottamaan etäisyyttä tai peräti irtautumaan. “Jos pilaantuvassa rypäleessä on vielä mehua, siinä on siunaus!” Tämä tarkoittaa sitä, että jos kirkkokunnassa tai yhteisössä tai yksityisissä kristityissä edes joillakin alueilla Jumalan sanaa pidetään kunniassa, niissä on siunaus ja siltä osin ne ovat ainakin toistaiseksi Jumalan suojeluksen merkin alla, kuin murhamies Kain aikoinaan.

Todettakoon tässä yhteydessä laajemminkin, että ei ainoastaan kristikunnan piirissä, vaan kaikissa kansoissa näyttää pätevän tämä jumalallinen sääntö. Otettakoon esimerkiksi miljardikansa Kiina ja eräät muutkin kaukoidän kansat. Heidän keskuudessaan pakanuudesta huolimatta pidetään kunniassa neljäs käsky: “Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.” Yhdenkin Jumalan käskyn pitäminen kunniassa näyttää pitävän suurenkin kansakunnan pystyssä. Kiina selvisi Maon ajan kauhuista ja on saanut ehkä tätä nykyä suurimman herätyksen osakseen, mitä maailmassa on. Islamia tunnustavat pitävät ensimmäisen käskyn yhdestä Jumalasta voimassa ja miehet sumeilematta yksissä joukoin tunnustautuvat punastelematta uskovaisiksi (muslimeiksi) samalla kun suurin osa kristityn nimeä kantavista häpeävät tunnustaa Jeesusta. Mainittakoon vielä esimerkiksi Jehovan todistajat, joita me muut aiheellisesti karsastamme heidän Jeesus-tulkintansa ja jumalankuvaksi korotetun järjestönsä vuoksi. He tunnustautuvat yhteen Jumalaan ja vaativat puhdasta ja kunniallista elämää jäseniltään, ja toteuttavat sitä myös käytännössä, mikä on suuri kristillinen hyve. Kristillinen julistus ei ole pystynyt heitä kukistamaan, vaan he etenevät voimallisesti eteenpäin. Kun voimme todeta, että kaikissa pakanauskonnoissakin on paljon hyvää ja heidän uskonnonharjoituksessaan löytyy ns. kristillisiäkin hyveitä vieläpä monta kertaa parempilaatuisina kuin kristittyjen keskuudessa, tämä ei tietenkään merkitse sitä, että he olisivat pelastuksen tiellä. Mutta Jumalan pitkämielisyyden merkin alla he vaeltavat odottaen kristittyjen parempaa todistusta Herrastaan pelastuakseen. Kristillinen todistus on kuitenkin voimatonta, koska tuhonomaksi vihitystä (cheerem) eli Baabelin synneistä ei sanouduta irti.

8!!! kirjoitti:

Monet ovat tänä aikana rakentamassa uutta seurakuntaa ja Siionia sen perustuksen varaan, että ovat eronneet kirkoista tai muista hengellisistä yhteisöistä. Tämä on pettävä perustus! Baabel on seurannut mukana, sillä meidän eroamisemme ja liittymisemme ei asiaa paranna, jos vielä olemme kiinni sen synneissä. Jos seuraat jotain ihmistä ja johtajaa, olkoon sitten kuka tahansa etkä peseydy puhtaaksi Golgatan veressä ja uskomalla Sanaan seuraten Jeesusta, olet edelleen vielä Baabelin synteihin osallinen ja hukut sen mukana. Jos sensijaan vaikka yksin, seuraat Karitsaa, minne ikinä Hän menee, olet turvassa ja löydät Hänen laitumiltaan myös toisia, joiden kanssa on hyvä rakentaa Hengen yhteyttä.
Todettakoon siis asia vielä näinkin päin: Jokaisen on henkilökohtaisesti tehtävä parannus myös Baabelin synneistä. Sitähän ei toinen voi puolestasi tehdä. Tämän jälkeen sinut kyllä työnnetään ja pakotetaan tarvittaissa, jos et itse sitä ymmärrä tehdä “Simon Kyreneläisen seurassa” lähtemään ulos Karitsan askelissa Hänen ristinpuutaan kantaen.

Pilaantuneen rypäleen siunaus

Näin sanoo Herra: Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: “Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus”, niin teen minä palvelijaini tähden, etten kaikkea hävittäisi (Jes:65:8).
Tämä Raamatun paikka auttaa meitä suhtautumaan oikein niihin kirkkoihin ja yhteisöihin ja yksityisiin kristittyihin, joiden parista olemme joutuneet Baabelin hengen vuoksi ottamaan etäisyyttä tai peräti irtautumaan. “Jos pilaantuvassa rypäleessä on vielä mehua, siinä on siunaus!” Tämä tarkoittaa sitä, että jos kirkkokunnassa tai yhteisössä tai yksityisissä kristityissä edes joillakin alueilla Jumalan sanaa pidetään kunniassa, niissä on siunaus ja siltä osin ne ovat ainakin toistaiseksi Jumalan suojeluksen merkin alla, kuin murhamies Kain aikoinaan.

Todettakoon tässä yhteydessä laajemminkin, että ei ainoastaan kristikunnan piirissä, vaan kaikissa kansoissa näyttää pätevän tämä jumalallinen sääntö. Otettakoon esimerkiksi miljardikansa Kiina ja eräät muutkin kaukoidän kansat. Heidän keskuudessaan pakanuudesta huolimatta pidetään kunniassa neljäs käsky: “Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.” Yhdenkin Jumalan käskyn pitäminen kunniassa näyttää pitävän suurenkin kansakunnan pystyssä. Kiina selvisi Maon ajan kauhuista ja on saanut ehkä tätä nykyä suurimman herätyksen osakseen, mitä maailmassa on. Islamia tunnustavat pitävät ensimmäisen käskyn yhdestä Jumalasta voimassa ja miehet sumeilematta yksissä joukoin tunnustautuvat punastelematta uskovaisiksi (muslimeiksi) samalla kun suurin osa kristityn nimeä kantavista häpeävät tunnustaa Jeesusta. Mainittakoon vielä esimerkiksi Jehovan todistajat, joita me muut aiheellisesti karsastamme heidän Jeesus-tulkintansa ja jumalankuvaksi korotetun järjestönsä vuoksi. He tunnustautuvat yhteen Jumalaan ja vaativat puhdasta ja kunniallista elämää jäseniltään, ja toteuttavat sitä myös käytännössä, mikä on suuri kristillinen hyve. Kristillinen julistus ei ole pystynyt heitä kukistamaan, vaan he etenevät voimallisesti eteenpäin. Kun voimme todeta, että kaikissa pakanauskonnoissakin on paljon hyvää ja heidän uskonnonharjoituksessaan löytyy ns. kristillisiäkin hyveitä vieläpä monta kertaa parempilaatuisina kuin kristittyjen keskuudessa, tämä ei tietenkään merkitse sitä, että he olisivat pelastuksen tiellä. Mutta Jumalan pitkämielisyyden merkin alla he vaeltavat odottaen kristittyjen parempaa todistusta Herrastaan pelastuakseen. Kristillinen todistus on kuitenkin voimatonta, koska tuhonomaksi vihitystä (cheerem) eli Baabelin synneistä ei sanouduta irti.

Lue lisää

hmisiä on kyllä varoitettava vakavasti, mutta heille ei saa mennä Baabelin hävitystuomiota langettamaan, sillä Jumalan pitkämielisyys vielä odottaa heidän kääntymistään. Jos rypäleessä on pilaantumisen merkkejä, voidaan siitä osa vielä käyttää, kunhan terävällä veitsellä leikataan pilaantunut osa pois. Jos emme itse kykene kristillisissä viitekehyksissämme tätä operaatiota tekemään, parasta on ottaa etäisyyttä, mutta samalla tarkkaan varoa, ettemme itse siirtyessämme ulkopuolelle leirin, rupea mädäntymään joltain muulta laidalta! Tässä pätee se, mistä Raamattu varoittaa: “Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi samalla tuomiolla!” Niinkuin Herra on ollut sinulle armollinen ja avannut silmäsi näkemään ja korvasi kuulemaan, niin että olet osannut lähteä liikkeelle, aivan samoin vielä moni muukin tulee aikaa myöten tekemään. Tällä hetkellä on valitettavasti vielä suurin osa Herran omaa kansaa, aitoa rypäleen käymätöntä ja pilaantumatonta mehua, mädännäisyyden keskellä, minkä Herra aivan varmasti tulee tavalla tai toisella puristamaan erilleen. Olkaamme siis varovaisia arvioinneissamme!

Tässä onkin Jumalan kansalla suuri vaikeus. Kuinka noudattaa oikeaa suvaitsevaisuutta ja samalla erottautua ja puhdistautua Baabelin hengestä.
Väärä suvaitsevaisuus merkitsee vaikenemista ja hiljaista hyväksymistä, kuten kaunista kirkkouskollisuutta kuvaava sanonta kuuluu: “Pysytään kirkossa niin kauan kuin siellä rukoillaan Isä meidän -rukous!” Vastuu työnnetään näin yhteisön harteille. Jumala edellyttää kuitenkin jokaiselta omaa henkilökohtaista parannuksentekoa. Kirkko tai seurakunta ei voi sitä puolestasi tehdä. Hyväksyessäsi olet osallinen muiden mukana Baabelin synteihin ja tuhoudut. Herra itse kostaa Baabelille sen rikokset (Jer 51:6, 45)!
Toisaalta on vaara, mihin monet leirien ulkopuolelle siirtyneet ovat ajautuneet. Uudesta asemastaan käsin ei tyydytäkään arvostelemaan ja varoittamaan asiallisesti oikeassa hengessä, vaan röykytetään kirkkoja ja seurakuntia lihan käsivarsin lopullisen tuomion hengessä unohtaen, että siellä on siunausta eli Herran omia, jotka voivat vielä pelastua. Lopullinen tuomio tarkoittaa, että sanomme katolisen tai jonkun muun kirkon olevan jo Baabel. Vaikka siellä mädännäisyys olisi kuinka pitkällä tahansa, näin ei silti välttämättä vielä tarvitse olla. Tämän viimekäden arvioinnin ja tuomion Jumala on pidättänyt itsellään.

Kolmas tie onkin ainoa tie. Oikeaa, armahtavaa suvaitsevaisuutta meidän tulee osoittaa lähimmäisiämme kohtaan, olivat ne millaisia ja keitä tahansa. Tämä ei merkitse heidän syntiensä hyväksymistä. Meidän Ylipäällikkömme on itse antanut tämän käskyn, sanoessaan: “Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen rakastanut teitä”. Rakkauden käsky sinänsä ei ollut uusi, mutta se esimerkillinen tapa, mitä Jeesus oli juuri edellä osoittanut pestessään myöskin Juudaksen jalat, oli uusi. Se merkitsee sitä, että meidän tehtävämme ei ole eikä saa olla, että rupeamme diskriminoimaan kaikki petturit, harhaoppiset ja väärät ympäriltämme esimerkiksi “paremman hengen tuntemuksemme” perusteella tai muuten, kuten seurakuntia, ryhmäkuntia ja veljesyhteyksiä nykyäänkin siivoillaan milloin missäkin. Näitä mielestään “paremmilla” hengen- ja sanantuntemuksilla varustettuja “poliisikomisarjuksia ja kamariherttuoita” liikkuu nykyäänkin keskuudessamme pyydystäen ja paljastellen eksytyksiä ja vääriä henkiä, ainoina vaikuttiminaan, ei suinkaan seurakunnan puhdistaminen, vaan paremman ja arvostetumman aseman ja kunnian saavuttaminen.
Jumalan rakkaus odottaa ja vetoaa viimeiseen asti, että syntinen kääntyisi. Niin Jeesus teki. Hän osoitti “rakkautta viimeiseen asti” myös Juudasta kohtaan vedoten vielä antamallaan leipäpalallakin häneen. Näin meidänkin tulee tehdä. Jos tämä ei tehoa, juntturat kyllä lähtevät Juudaksen kanssa “yöhön” tai sitten tulevat kääntymykseen. Toisen ihmisen leimaaminen on ennenaikaista tuomitsemista, josta meidätkin tuomitaan aikanaan. Kunpa tämä tie ei olisi liiankin kaita monille. Toivon ainakin niin.

HESEKIELISTÄ

HERRAN KIRKAUDEN HAHMO

Luku 1:26-28

26. Ja taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli niitten pään päällä, oli valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin safiirikiveä. Ja valtaistuimen muotoisella istui HAHMO, IHMISEN NÄKÖINEN, kohoten korkealle.

27. Ja minä näin ikäänkuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä, jota ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa; ja alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa, minä näin kuin tulen näköistä, ja sitä ympäröitsi hohde.

28. Kuin kaari, joka on pilvessä sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli katsoa HERRAN KIRKAUDEN HAHMO. Ja kun minä sen näin, lankesin minä kasvoilleni. Ja minä kuulin äänen, kun joku puhui.

1. Moos. 3:8,9

8.He kuulivat iltapäivän tuulessa HERRAN JUMALAN KÄVELEVÄN PARATIISISSA.
Silloin mies vaimoineen PIILOUTUI HERRAN JUMALAN KASVOJEN EDESTÄ paratiisin puiden sekaan.

9.HERRA JUMALA HUUSI MIESTÄ JA KYSYI: MISSÄ SINÄ OLET?


2. Moos. 31:18

Lakattuaan puhumasta Mooseksen kanssa Siinain vuorella, Herra antoi hänelle kaksi liitontaulua*, kivitaulua,

JOIDEN KIRJOITUS OLI JUMALAN SORMELLA KIRJOITETTU!


APOSTOLIEN TEOISTA

LUKU 7:55,56

55.Mutta PYHÄÄ HENKEÄ täynnä Stefanus nosti katseensa taivasta kohti ja NÄKI JUMALAN KIRKKAUDEN SEKÄ JEESUKSEN SEISOMASSA JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA

56.HÄN SANOI:MINÄ NÄEN TAIVAAT AUENNEINA JA IHMISEN POJAN SEISOVAN JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA

ROOM.8:34 HEBR.12:2



MATTEUKSEN EVANKELIUMISTA

Luku 20:21-23

21.Jeesus kysyi häneltä: Mitä haluat?
Tämä vastasi: Sano, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua, TOINEN OIKEALLA JA TOINEN VASEMMALLA PUOLELLASI.

22.Jeesus:vastasi: Te ette tiedä, mitä anotte.
Voitteko juoda sen maljan, minkä minä olen juova?
He vastasivat: Voimme.

LUUK.12:50 JOH.18:11

23.Hän sanoi heille: Minun maljani te tosin juotte, mutta minä en määrää sitä,
KUKA ISTUU OIKEALLA JA KUKA VASEMMALLA PUOLELLANI.
NE PAIKAT OVAT NIIDEN, JOILLE ISÄNI ON NE VALMISTANUT.


PAAVALIN KIRJEESTÄ FILIPPILÄISILLE

LUKU 2:6-11

KRISTUS YLI KAIKEN

6.Vaikka hänellä oli JUMALAN MUOTO*, hän ei pitänyt voittamanaan etuna* OLLA JUMALAN VERTAINEN.

JOH.1:1 ROOM.9:5 HEBR.1:3 1JOH.5:20

7.Hän tyhjensi itsensä, otti palvelijan muodon*, tuli ihmisten kaltaiseksi, eläen ihmisenä ihmisten joukossa.

8.Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristikuolemaan saakka.

9.Sen tähden onkin JUMALA YLENTÄNYT hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.

PS:110:1 EF.1:20,21

10.Kaikkien polvien, sekä taivaissa että maan päällä ja maan alla olevien, on siksi notkistuttava Jeesuksen nimeen.

JOH.5:23 ROOM.14:11

11.JOKAISEN KIELEN ON TUNNUSTETTAVA ISÄN JUMALAN KUNNIAKSI, että Jeesus on Herra.

AP.T.2:36 1KOR.8:6

AP.T.2:36

36.Varmasti tietäköön siis koko Israelin kansa, että JUMALA ON ASETTANUT HERRAKSI JA KRISTUKSEKSI TÄMÄN JEESUKSEN, jonka te ristiinnaulitsitte.


PAAVALIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

LUKU 15:27,28

27.Jumala on näet alistanut kaiken kristuksen jalkojen alle. Kun hän sanoo, että kaikki on alistettu, niin tietenkään ei ole alistettu jumala, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa.

PS.8:7 MATT.28:18

28.Kun kaikki on tullut alistetuksi pojan valtaan, sitten, itse poikakin alistuu hänen valtaansa, että jumala olisi kaikki kaikessa.

Isä alistaa Poikansa Jeesuksen valtansa alle. Niin, joillekin tämä saattaa olla vaikeaa asia tunnustaa, sillä kolminaisuusoppihan on tehnyt Hänestä Isän.

LUKU 8:6

6.Meillä on kuitenkin vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, ja me häneen, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on luotu, myös me hänen kauttaan.


PAAVALIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ TIMOTEUKSELLE

LUKU 2:5,6

5.Jumala on yksi, ja yksi on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, Ihminen Kristus Jeesus,

GAL.3:19,20 HEBR.9:15

6.joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta. Siitä on todistus annettava aikanaan.

MATT.20:28 2KOR.5:15


PIETARIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ

LUKU 1:3

USKO JA SEN KOETUKSET

3.Ylistettu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja isä, joka suuren laupeutensa mukaan on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanoussemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon,

JOH.3:3,5 JAAK.1:18 1JOH.2:29


JOHANNEKEN ILMESTYKSESTÄ

LUKU 1:5

5.ja, Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, joka on kuolleista nousseitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija!
Hän rakastaa meitä ja on päästänyt meidät synneistämme verellään

LUKU 3:12

12.Minä teen voittajasta pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni.

ILM.21:2,10, 22:4

Tässäpä teille totuutta! kirjoitti:

HESEKIELISTÄ

HERRAN KIRKAUDEN HAHMO

Luku 1:26-28

26. Ja taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli niitten pään päällä, oli valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin safiirikiveä. Ja valtaistuimen muotoisella istui HAHMO, IHMISEN NÄKÖINEN, kohoten korkealle.

27. Ja minä näin ikäänkuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä, jota ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa; ja alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa, minä näin kuin tulen näköistä, ja sitä ympäröitsi hohde.

28. Kuin kaari, joka on pilvessä sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli katsoa HERRAN KIRKAUDEN HAHMO. Ja kun minä sen näin, lankesin minä kasvoilleni. Ja minä kuulin äänen, kun joku puhui.

1. Moos. 3:8,9

8.He kuulivat iltapäivän tuulessa HERRAN JUMALAN KÄVELEVÄN PARATIISISSA.
Silloin mies vaimoineen PIILOUTUI HERRAN JUMALAN KASVOJEN EDESTÄ paratiisin puiden sekaan.

9.HERRA JUMALA HUUSI MIESTÄ JA KYSYI: MISSÄ SINÄ OLET?


2. Moos. 31:18

Lakattuaan puhumasta Mooseksen kanssa Siinain vuorella, Herra antoi hänelle kaksi liitontaulua*, kivitaulua,

JOIDEN KIRJOITUS OLI JUMALAN SORMELLA KIRJOITETTU!


APOSTOLIEN TEOISTA

LUKU 7:55,56

55.Mutta PYHÄÄ HENKEÄ täynnä Stefanus nosti katseensa taivasta kohti ja NÄKI JUMALAN KIRKKAUDEN SEKÄ JEESUKSEN SEISOMASSA JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA

56.HÄN SANOI:MINÄ NÄEN TAIVAAT AUENNEINA JA IHMISEN POJAN SEISOVAN JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA

ROOM.8:34 HEBR.12:2



MATTEUKSEN EVANKELIUMISTA

Luku 20:21-23

21.Jeesus kysyi häneltä: Mitä haluat?
Tämä vastasi: Sano, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua, TOINEN OIKEALLA JA TOINEN VASEMMALLA PUOLELLASI.

22.Jeesus:vastasi: Te ette tiedä, mitä anotte.
Voitteko juoda sen maljan, minkä minä olen juova?
He vastasivat: Voimme.

LUUK.12:50 JOH.18:11

23.Hän sanoi heille: Minun maljani te tosin juotte, mutta minä en määrää sitä,
KUKA ISTUU OIKEALLA JA KUKA VASEMMALLA PUOLELLANI.
NE PAIKAT OVAT NIIDEN, JOILLE ISÄNI ON NE VALMISTANUT.


PAAVALIN KIRJEESTÄ FILIPPILÄISILLE

LUKU 2:6-11

KRISTUS YLI KAIKEN

6.Vaikka hänellä oli JUMALAN MUOTO*, hän ei pitänyt voittamanaan etuna* OLLA JUMALAN VERTAINEN.

JOH.1:1 ROOM.9:5 HEBR.1:3 1JOH.5:20

7.Hän tyhjensi itsensä, otti palvelijan muodon*, tuli ihmisten kaltaiseksi, eläen ihmisenä ihmisten joukossa.

8.Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristikuolemaan saakka.

9.Sen tähden onkin JUMALA YLENTÄNYT hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.

PS:110:1 EF.1:20,21

10.Kaikkien polvien, sekä taivaissa että maan päällä ja maan alla olevien, on siksi notkistuttava Jeesuksen nimeen.

JOH.5:23 ROOM.14:11

11.JOKAISEN KIELEN ON TUNNUSTETTAVA ISÄN JUMALAN KUNNIAKSI, että Jeesus on Herra.

AP.T.2:36 1KOR.8:6

AP.T.2:36

36.Varmasti tietäköön siis koko Israelin kansa, että JUMALA ON ASETTANUT HERRAKSI JA KRISTUKSEKSI TÄMÄN JEESUKSEN, jonka te ristiinnaulitsitte.


PAAVALIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

LUKU 15:27,28

27.Jumala on näet alistanut kaiken kristuksen jalkojen alle. Kun hän sanoo, että kaikki on alistettu, niin tietenkään ei ole alistettu jumala, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa.

PS.8:7 MATT.28:18

28.Kun kaikki on tullut alistetuksi pojan valtaan, sitten, itse poikakin alistuu hänen valtaansa, että jumala olisi kaikki kaikessa.

Isä alistaa Poikansa Jeesuksen valtansa alle. Niin, joillekin tämä saattaa olla vaikeaa asia tunnustaa, sillä kolminaisuusoppihan on tehnyt Hänestä Isän.

LUKU 8:6

6.Meillä on kuitenkin vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, ja me häneen, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on luotu, myös me hänen kauttaan.


PAAVALIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ TIMOTEUKSELLE

LUKU 2:5,6

5.Jumala on yksi, ja yksi on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, Ihminen Kristus Jeesus,

GAL.3:19,20 HEBR.9:15

6.joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta. Siitä on todistus annettava aikanaan.

MATT.20:28 2KOR.5:15


PIETARIN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ

LUKU 1:3

USKO JA SEN KOETUKSET

3.Ylistettu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja isä, joka suuren laupeutensa mukaan on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanoussemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon,

JOH.3:3,5 JAAK.1:18 1JOH.2:29


JOHANNEKEN ILMESTYKSESTÄ

LUKU 1:5

5.ja, Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, joka on kuolleista nousseitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija!
Hän rakastaa meitä ja on päästänyt meidät synneistämme verellään

LUKU 3:12

12.Minä teen voittajasta pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni.

ILM.21:2,10, 22:4

Lue lisää

PAAVALIN KIRJEESTÄ KOLOSSALAISILLE

LUKU 1:3,12,13-23

3.Rukoilessamme teidän puolestanne me aina kiitämme JUMALAA, HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN ISÄÄ.

12.Kiittäkää iloiten ISÄÄ, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi olemaan osallisia siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valossa.

KRISTUS JA HÄNEN TYÖNSÄ

13. Hän, on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan POIKANSA VALTAKUNTAAN.

14. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksiantamus.

EF.1:7 HEBR.9:14

15. Hän on näkymättömän Jumalan kuva, ESIKOINEN ennen kaikkea luomakuntaa.

16. HÄNESSÄ LUOTIIN KAIKKI, mitä on taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyvät ja näkymättömät, olkootpa ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen.

SANANL.8:22-31 JOH.1:1-3

17. HÄN ON ENNEN KAIKKIA, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.

18. Hän on [seurakunta]ruumiin pää, hän, joka on alku, ESIKOINEN kuolleista nousseitten joukossa, että HÄN OLISI KAIKESSA ENSIMMÄINEN.

1KOR.12:12-27 ILM.1:5

19. JUMALA on nähnyt hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä.

20. Tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta,
JUMALA SOVITTI hänen kauttaan itsensä kanssa kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

EF.1:10 1JOH.2:2

21. Tekin, olitte ennen [Jumalasta] vieraantuneita ja mieleltänne hänen vihollisiaan pahoissa teoissanne.

22. Mutta nyt hän on sovittanut teidät POIKANSA lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina eteensä.

EF.1:4 TIIT.2:14

23. Pysykää vain uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, minkä olette kuulleet, ja jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla.

MARK.16:15 ROOM.10:18

LUKU 2:8-12

JÄRKEISOPPI JA IHMISSÄÄDÖKSET

8. Olkaa varuillanne, ettei kenenkään järkeisoppi* ja tyhjä petos saisi teitä saaliikseen, kun hän pitäytyy ihmissäädöksiin ja maailman järjestyksiin*, eikä Kristukseen.

9. Hänessä [Kristuksessa] näet asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.

JOH.1:14,15, 16:15 KOL.1:15,19

10. Te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää.

JOH.1:16 EF.1:21 1PIET.3:22

11. Hänessä te olette saaneet ympärileikauksen,
joka ei ole käsin tehty, Kristuksen ympärileikkauksen, synti turmeluksen* pois riisumisen.

5MOOS.10:16, 30:6 ROOM.6:6 EF.4:22

12. Teidät on hänen kanssaan haudattu kasteessa, jossa teidät on hänen kanssaan myös herätetty uskon kautta,
minkä vaikuttaa JUMALA,
joka herätti hänet kuolleista.

ROOM.6:3,4 GAL.3:26,27



PAAVALIN KIRJEESTÄ KOLOSSALAISILLE

LUKU 3:1

KRISTITYN UUSI ELÄMÄ

1.Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, etsikää sitä, mikä on ylhäällä, missä KRISTUS ISTUU JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA.




PAAVALIN KIRJEESTÄ EFESOLAISILLE

LUKU 1:15-23

SEURAKUNTA KRISTUKSEN RUUMIINA

15.Kuultuani teidän kaikkien uskosta HERRAAN JEESUKSEEN ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan

16.Minäkään en lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani.

17.Anomukseni on, että Jeesuksen Kristuksen JUMALA, KIRKKAUDEN ISÄ, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan,

18.valaisten teidän sydämenne silmät käsittämään, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään

19.ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä USKOVISSA.

20.TÄTÄ VOIMAANSA HÄN KÄYTTI KRISTUKSESSA HERÄTTÄMÄLLÄ HÄNET KUOLLEISTA JA ASETTAMALLA HÄNET OIKEALLE PUOLELLEEN TAIVAISSA.

21.YLEMMÄKSI KAIKKEA HALLITUSTA, VALTAA VOIMAA, HERRAUTTA JA JOKAISTA NIMEÄ, MIKÄ MAINITAAN, EI AINOASTAAN TÄSSÄ MAAILMANAJASSA, VAAN MYÖS TULEVASSA.

FIL.2:9 KOL.2:10

22.JUMALA PANI KAIKEN HÄNEN JALKOJENSA ALLE JA ANTOI HÄNET PÄÄKSI SEURAKUNNALLE,

23.JOKA ON HÄNEN RUUMIINSA, HÄNEN TÄYTETYTENSÄ, JOKA TÄYTTÄÄ KAIKEN KAIKISSA.

ROOM.12:5 1KOR.12:27

JOHANNEKSEN EVAKELIUMISTA

LUKU 10:29,30

29.Isäni, joka on antanut heidät minulle, ON KAIKKEIN SUURIN, eikä kukaan voi ryöstää heitä isäni kädestä.

30.Minä ja Isä olemme yhtä

JOH.14:9, 17:11,21,22

14:9

9.Jeesus vastasi: Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän,
kuinka sinä sanot: näytä meille isä?

17:11,21,22

11.Minä en ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun luoksesi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessässi, jonka olet antanut minulle, että he olisivat yhtä niin kuin mekin.

21.että he kaikki olisivat yhtä, kuten sinä, Isä olet minussa ja minä sinussa, että hekin olisivat meissä, että maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

22.Sen kirkkauden, minkä sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, että he olisivat yhtä, kuten me olemme yhtä

osa 2 kirjoitti:

PAAVALIN KIRJEESTÄ KOLOSSALAISILLE

LUKU 1:3,12,13-23

3.Rukoilessamme teidän puolestanne me aina kiitämme JUMALAA, HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN ISÄÄ.

12.Kiittäkää iloiten ISÄÄ, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi olemaan osallisia siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valossa.

KRISTUS JA HÄNEN TYÖNSÄ

13. Hän, on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan POIKANSA VALTAKUNTAAN.

14. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksiantamus.

EF.1:7 HEBR.9:14

15. Hän on näkymättömän Jumalan kuva, ESIKOINEN ennen kaikkea luomakuntaa.

16. HÄNESSÄ LUOTIIN KAIKKI, mitä on taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyvät ja näkymättömät, olkootpa ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen.

SANANL.8:22-31 JOH.1:1-3

17. HÄN ON ENNEN KAIKKIA, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.

18. Hän on [seurakunta]ruumiin pää, hän, joka on alku, ESIKOINEN kuolleista nousseitten joukossa, että HÄN OLISI KAIKESSA ENSIMMÄINEN.

1KOR.12:12-27 ILM.1:5

19. JUMALA on nähnyt hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä.

20. Tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta,
JUMALA SOVITTI hänen kauttaan itsensä kanssa kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

EF.1:10 1JOH.2:2

21. Tekin, olitte ennen [Jumalasta] vieraantuneita ja mieleltänne hänen vihollisiaan pahoissa teoissanne.

22. Mutta nyt hän on sovittanut teidät POIKANSA lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina eteensä.

EF.1:4 TIIT.2:14

23. Pysykää vain uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, minkä olette kuulleet, ja jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla.

MARK.16:15 ROOM.10:18

LUKU 2:8-12

JÄRKEISOPPI JA IHMISSÄÄDÖKSET

8. Olkaa varuillanne, ettei kenenkään järkeisoppi* ja tyhjä petos saisi teitä saaliikseen, kun hän pitäytyy ihmissäädöksiin ja maailman järjestyksiin*, eikä Kristukseen.

9. Hänessä [Kristuksessa] näet asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.

JOH.1:14,15, 16:15 KOL.1:15,19

10. Te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää.

JOH.1:16 EF.1:21 1PIET.3:22

11. Hänessä te olette saaneet ympärileikauksen,
joka ei ole käsin tehty, Kristuksen ympärileikkauksen, synti turmeluksen* pois riisumisen.

5MOOS.10:16, 30:6 ROOM.6:6 EF.4:22

12. Teidät on hänen kanssaan haudattu kasteessa, jossa teidät on hänen kanssaan myös herätetty uskon kautta,
minkä vaikuttaa JUMALA,
joka herätti hänet kuolleista.

ROOM.6:3,4 GAL.3:26,27



PAAVALIN KIRJEESTÄ KOLOSSALAISILLE

LUKU 3:1

KRISTITYN UUSI ELÄMÄ

1.Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, etsikää sitä, mikä on ylhäällä, missä KRISTUS ISTUU JUMALAN OIKEALLA PUOLELLA.




PAAVALIN KIRJEESTÄ EFESOLAISILLE

LUKU 1:15-23

SEURAKUNTA KRISTUKSEN RUUMIINA

15.Kuultuani teidän kaikkien uskosta HERRAAN JEESUKSEEN ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan

16.Minäkään en lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani.

17.Anomukseni on, että Jeesuksen Kristuksen JUMALA, KIRKKAUDEN ISÄ, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan,

18.valaisten teidän sydämenne silmät käsittämään, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään

19.ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä USKOVISSA.

20.TÄTÄ VOIMAANSA HÄN KÄYTTI KRISTUKSESSA HERÄTTÄMÄLLÄ HÄNET KUOLLEISTA JA ASETTAMALLA HÄNET OIKEALLE PUOLELLEEN TAIVAISSA.

21.YLEMMÄKSI KAIKKEA HALLITUSTA, VALTAA VOIMAA, HERRAUTTA JA JOKAISTA NIMEÄ, MIKÄ MAINITAAN, EI AINOASTAAN TÄSSÄ MAAILMANAJASSA, VAAN MYÖS TULEVASSA.

FIL.2:9 KOL.2:10

22.JUMALA PANI KAIKEN HÄNEN JALKOJENSA ALLE JA ANTOI HÄNET PÄÄKSI SEURAKUNNALLE,

23.JOKA ON HÄNEN RUUMIINSA, HÄNEN TÄYTETYTENSÄ, JOKA TÄYTTÄÄ KAIKEN KAIKISSA.

ROOM.12:5 1KOR.12:27

JOHANNEKSEN EVAKELIUMISTA

LUKU 10:29,30

29.Isäni, joka on antanut heidät minulle, ON KAIKKEIN SUURIN, eikä kukaan voi ryöstää heitä isäni kädestä.

30.Minä ja Isä olemme yhtä

JOH.14:9, 17:11,21,22

14:9

9.Jeesus vastasi: Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän,
kuinka sinä sanot: näytä meille isä?

17:11,21,22

11.Minä en ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun luoksesi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessässi, jonka olet antanut minulle, että he olisivat yhtä niin kuin mekin.

21.että he kaikki olisivat yhtä, kuten sinä, Isä olet minussa ja minä sinussa, että hekin olisivat meissä, että maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

22.Sen kirkkauden, minkä sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, että he olisivat yhtä, kuten me olemme yhtä

Lue lisää

KIRJEESTÄ HEBREALAISILLE

LUKU 2:5-18

KRISTUS IHMISENÄ JA VAPAHTAJANA

5.Jumala ei alistanut enkelien alaiseksi tulevaa maailmaa, josta me puhumme.

6.Joku on jossakin kohdassa todistanut: Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai Ihmisen Poika, että pidät hänestä huolen?

7.SINÄ ASETIT HÄNET VÄHÄKSI AIKAA ENKELEITÄ ALEMMAKSI, [MUTTA SITTEN] SEPPELÖIT HÄNET KIRKKAUDELLA JA KUNNIALLA, ALISTETTUASI KAIKEN HÄNEN JALKOJENSA ALLE.

PS.8:6,7

8.Alistaessaan kaiken hänen valtaansa hän ei jättänyt mitään siihen alistamatta. Nyt emme kuitenkaan vielä näe kaikkea Hänen vallassaan olevaksi.

MATT.28:18 1KOR.15:27

9.HÄNET, JEESUKSEN, JOKA VÄHÄKSI AIKAA OLI ASETETTU ENKELEITÄ ALEMMAKSI,
Me näemme kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän JUMALAN ARMOSTA OLISI KAIKKIEN PUOLESTA MAISTANUT KUOLEMAA.

FIL.2:8,9

10.Saatteassaa paljon lapsia kirkkauteen Hänen, jonka tähden ja kautta kaikki on, sopi tehdä heidän pelastuksensa Päämies kärsimysten kautta täydelliseksi*.

LUUK.24:26 HEBR.12:2

11.Pyhittäjä ja pyhitettävät ovat näet kaikki alkuisin yhdestä. Siksi hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi.

12.Hän sanoo: Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

PS.22:23,26

13.Taas: Minä panen turvani häneen. Ja jälleen: Tässä olen minä ja lapset, jotka JUMALA ON MINULLE ANTANUT.

JES.8:18

14.Koska siis lapsilla on veri ja liha hänkin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän KUOLEMAN KAUTTA kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se, on Perkeleen,

1MOOS.3:15 JOH.12:31

15.ja vapauttaisi kaikki, jotka kuoleman pelosta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.

16.Hän ei ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin jälkeläiset* hän ottaa huomaansa.

17.Hänen oli tultava kaikessa veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen YLIMMÄINEN PAPPI TEHTÄVISSÄÄN JUMALAN EDESSÄ, SOVITTAAKSEEN KANSAN SYNNIT.

FIL.2:7 HEBR.4:15

18.Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän voi auttaa kiusattuja.

MATT.4:1-11

LUKU 5:1-11

AARONIN JA KRISTUKSEN PAPPEUS

1. Jokainen ihmisten joukosta otettu ylimmäinen pappi, asetetaan toimittamaan ihmisten puolesta Jumalalle tulevaa [palvelusta], uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien tähden.

HEBR.8:3

2. Hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska itsekin on heikko.

HEBR.2:17,18, 4:15

3. Tämän heikkoutensa vuoksi hänen täytyy, uhrata syntiuhreja sekä itsensä että kansan puolesta.

4. Kukaan ei ota sitä arvoa itselleen, vaan JUMALA kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin.

5.Siten ei KRISTUSKAAN ITSE KOROTTANUT ITSEÄÄN Ylimmäisen Papin arvoon. SEN TEKI HÄN, JOKA SANOI HÄNELLE: SINÄ OLET MINUN POIKANI, tänä päivänä minä sinut synnytin.

HEBR.1:5

6.Toisessa kohdassa hän sanoo: SINÄ OLET PAPPI IÄTI MELKISEDEKIN JÄRJESTYKSEN MUKAAN.

1MOOS.14:18,19 HEBR.7:17

7.Ihmiselämänsä* päivinä hän äänekkäällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia, HÄNELLE, JOKA VOI PELASTAA HÄNET KUOLEMASTA.
Hänen rukouksensa kuultiin hänen mielensä pyhyyden tähden*.

8. Niin hän, VAIKKA OLI POIKA, oppi siitä, kuuliaisuuden, siitä, mitä kärsi.

MATT.26:39,42 FIL.2:8

9. Tultuaan täydelliseksi hänestä tuli iäisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaisia.

10.JUMALA NIMITTÄÄ HÄNTÄ Ylimmäiseksi Papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan

11. MEILLÄ OLISI TÄSTÄ PALJON SANOTTAVAA.
SITÄ ON VAIKEA SELITTÄÄ,
KOSKA TE OLETTE KÄYNEET HITAIKSI KUULEMAAN.

osa 3 kirjoitti:

KIRJEESTÄ HEBREALAISILLE

LUKU 2:5-18

KRISTUS IHMISENÄ JA VAPAHTAJANA

5.Jumala ei alistanut enkelien alaiseksi tulevaa maailmaa, josta me puhumme.

6.Joku on jossakin kohdassa todistanut: Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai Ihmisen Poika, että pidät hänestä huolen?

7.SINÄ ASETIT HÄNET VÄHÄKSI AIKAA ENKELEITÄ ALEMMAKSI, [MUTTA SITTEN] SEPPELÖIT HÄNET KIRKKAUDELLA JA KUNNIALLA, ALISTETTUASI KAIKEN HÄNEN JALKOJENSA ALLE.

PS.8:6,7

8.Alistaessaan kaiken hänen valtaansa hän ei jättänyt mitään siihen alistamatta. Nyt emme kuitenkaan vielä näe kaikkea Hänen vallassaan olevaksi.

MATT.28:18 1KOR.15:27

9.HÄNET, JEESUKSEN, JOKA VÄHÄKSI AIKAA OLI ASETETTU ENKELEITÄ ALEMMAKSI,
Me näemme kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän JUMALAN ARMOSTA OLISI KAIKKIEN PUOLESTA MAISTANUT KUOLEMAA.

FIL.2:8,9

10.Saatteassaa paljon lapsia kirkkauteen Hänen, jonka tähden ja kautta kaikki on, sopi tehdä heidän pelastuksensa Päämies kärsimysten kautta täydelliseksi*.

LUUK.24:26 HEBR.12:2

11.Pyhittäjä ja pyhitettävät ovat näet kaikki alkuisin yhdestä. Siksi hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi.

12.Hän sanoo: Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

PS.22:23,26

13.Taas: Minä panen turvani häneen. Ja jälleen: Tässä olen minä ja lapset, jotka JUMALA ON MINULLE ANTANUT.

JES.8:18

14.Koska siis lapsilla on veri ja liha hänkin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän KUOLEMAN KAUTTA kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se, on Perkeleen,

1MOOS.3:15 JOH.12:31

15.ja vapauttaisi kaikki, jotka kuoleman pelosta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia.

16.Hän ei ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin jälkeläiset* hän ottaa huomaansa.

17.Hänen oli tultava kaikessa veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen YLIMMÄINEN PAPPI TEHTÄVISSÄÄN JUMALAN EDESSÄ, SOVITTAAKSEEN KANSAN SYNNIT.

FIL.2:7 HEBR.4:15

18.Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän voi auttaa kiusattuja.

MATT.4:1-11

LUKU 5:1-11

AARONIN JA KRISTUKSEN PAPPEUS

1. Jokainen ihmisten joukosta otettu ylimmäinen pappi, asetetaan toimittamaan ihmisten puolesta Jumalalle tulevaa [palvelusta], uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien tähden.

HEBR.8:3

2. Hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska itsekin on heikko.

HEBR.2:17,18, 4:15

3. Tämän heikkoutensa vuoksi hänen täytyy, uhrata syntiuhreja sekä itsensä että kansan puolesta.

4. Kukaan ei ota sitä arvoa itselleen, vaan JUMALA kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin.

5.Siten ei KRISTUSKAAN ITSE KOROTTANUT ITSEÄÄN Ylimmäisen Papin arvoon. SEN TEKI HÄN, JOKA SANOI HÄNELLE: SINÄ OLET MINUN POIKANI, tänä päivänä minä sinut synnytin.

HEBR.1:5

6.Toisessa kohdassa hän sanoo: SINÄ OLET PAPPI IÄTI MELKISEDEKIN JÄRJESTYKSEN MUKAAN.

1MOOS.14:18,19 HEBR.7:17

7.Ihmiselämänsä* päivinä hän äänekkäällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia, HÄNELLE, JOKA VOI PELASTAA HÄNET KUOLEMASTA.
Hänen rukouksensa kuultiin hänen mielensä pyhyyden tähden*.

8. Niin hän, VAIKKA OLI POIKA, oppi siitä, kuuliaisuuden, siitä, mitä kärsi.

MATT.26:39,42 FIL.2:8

9. Tultuaan täydelliseksi hänestä tuli iäisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaisia.

10.JUMALA NIMITTÄÄ HÄNTÄ Ylimmäiseksi Papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan

11. MEILLÄ OLISI TÄSTÄ PALJON SANOTTAVAA.
SITÄ ON VAIKEA SELITTÄÄ,
KOSKA TE OLETTE KÄYNEET HITAIKSI KUULEMAAN.

Lue lisää

LUKU 9:11-15

KRISTUKSEN TOIMITTAMA LUNASTUS

11.Kristus tuli tulevan hyvän Ylimmäiseksi Papiksi, suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa,

12. hän meni, ei pukkien ja härkävasikkojen veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan [TAIVAALLISEEN]kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan ikuisen lunastuksen.

HEBR.10:10 1PIET.1:18,19

13. Synnin saastuttamien päälle vihmottu pukkien ja härkien veri sekä hiehon tuhka pyhitti ihmiset vain ulkonaisiin menoihin kelvollisiksi*.

14. Kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, jonka hän ikuisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana JUMALALLE, puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista* teoista palvelemaan elävää JUMALAA.

TIIT.2:14 1JOH.1:7 ILM.1:5

15.KRISTUS ON TULLUT UUDEN LIITON VÄLIMIEHEKSI,
jonka kuolema on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikaisista rikkomuksista, että ne, jotka ovat KUTSUTUT, saisivat luvatun iäisen perinnön.

ROOM.3:25 1TIM.2:5 HEBR.12:24

LUKU 7:24-28

KRISTUKSEN PAPPEUS

24.Tällä taas on katoamaton pappeus koskapa hän pysyy iäti.

25.Sen tähden hän voi myös täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan lähestyvät JUMALAA, koska hän elää iäti.

ROOM.8:34 1JOH.2:1,2

26.Sellainen Ylimmäinen Pappi meille sopiikin: PYHÄ, VIATON, TAHRATON, SYNTISISTÄ EROTETTU JA TAIVAITA KORKEAMMAKSI TULLUT.

27.Hänen ei tarvitse ylimmäisten pappien tavoin joka päivä ensin uhrata omien syntiensä tähden ja sitten kansan. HÄN NÄET TEKI TÄMÄN KERTA KAIKKIAAN UHRATESSAAN ITSENSÄ.

3MOOS.16:3-24 HEBR.5:2, 9:7,11,12

28.Laki asettaa ylimmäiseksi Papeiksi heikkoja ihmisiä, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa POJAN, iäti täydelliseksi tulleen.

LUKU 8:1

UUSI LIITTO

1.SANOTUN PÄÄKOHTA ON TÄMÄ: MEILLÄ ON YLIMMÄINEN PAPPI, JOKA ISTUU MAJESTEETIN VALTAISTUIMEN OIKEALLA PUOLELLA TAIVAISSA.

PS.110:1 EF.1:20 KOL.3:1

LUKU 9:20,24,28

20.Hän sanoi: Tämä on sen liiton veri,
minkä JUMALA on teille säätänyt.

24.KRISTUS, ei mennyt ihmiskäsin tehtyyn kaikkeinpyhimpään, mikä on vain todellisen pyhäkön kuva, VAAN ITSE TAIVAASEEN OLLAKSEEN NYT JUMALAN EDESSÄ PUHUMASSA MEIDÄN PUOLESTAMME.

ROOM.8:34 1JOH.2:1

28.niin Kristuskin, kerran uhrattuna ottamaan pois monien* synnit, on ilmestyvä toistamiseen ilman syntiä pelastamaan ne, jotka häntä odottavat.

ROOM.5:6-8 FIL.3:20 1PIET.2:24

LUKU 10:15,16

UUSI LIITTO

15.Todistaahan sen meille PYHÄ HENKI. sanottuaan:

16.Tämä on se liitto, minkä minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan, sanoo herra: Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä.

JER.31:33,34 HEBR.8:10

LUKU 3:1-6

MOOSES JA KRISTUS

1.Tämän tähden te pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osallisia, kiinnittäkää mielenne tunnustukseemme
Apostoliin ja Ylimmäiseen Pappiin, Jeesukseen,

2.joka on uskollinen asettajalleen, kuten Mooseskin oli Uskollinen hänen koko talossaan.

4MOOS.12:7

3.Moosekseen verraten Hänet on katsottu niin paljoa suuremman kirkauden arvoiseksi kuin talon rakentajan kunnia on suurempi kuin talon.

2KOR.3:7,8

4.Jokainen talohan on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.

5.Mooses oli tosin palvelijana uskollinen kaikissa hänen talonsa asioissa todistukseksi myöhemmin sanottavasta.

6.Kristus taas on uskollinen poikana,
Hänen huoneensa haltijana. hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

MATT.24:13 1KOR.3:16, 6:19

LUKU 7:19,21-28

KRISTUKSEN PAPPEUS

19.Eihän [Mooseksen] laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle tulee parempi toivo, jossa me lähestymme Jumalaa.

JOH.1:17 EF.2:18-20

21. Jeesus taas on tullut papiksi hänestä vannotulla valalla, hänen asettamanaan, joka hänelle sanoi: "Herra on vannonut eikä ole katuva: Sinä olet pappi iäti.

22. Täten myös on se liitto parempi,
minkä takaajaksi Jeesus on tullut.

HEBR.8:6, 12:24

23. Noita toisia pappeja on tullut jatkuvasti uusia, koska kuolema ei ole sallinut heidän pysyä.

24. Tällä on taas katoamaton pappeus,
koskapa hän pysyy iäti.

25. Sen tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan lähestyvät Jumalaa, koska hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.

ROOM.8:34 1JOH.2:1,2

26. Sellainen ylimmäinen pappi meille sopiikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.

27.Hänen ei tarvitse ylimmäisten pappien tavoin joka päivä ensin uhrata omien syntiensä tähden ja sitten kansan.
Hän näet teki tämän kerta kaikkiaan uhratessaan itsensä.

3MOOS.16:3-24 HEBR.5:2, 9:7,11,12

28. Laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi heikkoja ihmisiä, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iäti täydelliseksi tulleen.

osa 4 kirjoitti:

LUKU 9:11-15

KRISTUKSEN TOIMITTAMA LUNASTUS

11.Kristus tuli tulevan hyvän Ylimmäiseksi Papiksi, suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa,

12. hän meni, ei pukkien ja härkävasikkojen veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan [TAIVAALLISEEN]kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan ikuisen lunastuksen.

HEBR.10:10 1PIET.1:18,19

13. Synnin saastuttamien päälle vihmottu pukkien ja härkien veri sekä hiehon tuhka pyhitti ihmiset vain ulkonaisiin menoihin kelvollisiksi*.

14. Kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, jonka hän ikuisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana JUMALALLE, puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista* teoista palvelemaan elävää JUMALAA.

TIIT.2:14 1JOH.1:7 ILM.1:5

15.KRISTUS ON TULLUT UUDEN LIITON VÄLIMIEHEKSI,
jonka kuolema on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikaisista rikkomuksista, että ne, jotka ovat KUTSUTUT, saisivat luvatun iäisen perinnön.

ROOM.3:25 1TIM.2:5 HEBR.12:24

LUKU 7:24-28

KRISTUKSEN PAPPEUS

24.Tällä taas on katoamaton pappeus koskapa hän pysyy iäti.

25.Sen tähden hän voi myös täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan lähestyvät JUMALAA, koska hän elää iäti.

ROOM.8:34 1JOH.2:1,2

26.Sellainen Ylimmäinen Pappi meille sopiikin: PYHÄ, VIATON, TAHRATON, SYNTISISTÄ EROTETTU JA TAIVAITA KORKEAMMAKSI TULLUT.

27.Hänen ei tarvitse ylimmäisten pappien tavoin joka päivä ensin uhrata omien syntiensä tähden ja sitten kansan. HÄN NÄET TEKI TÄMÄN KERTA KAIKKIAAN UHRATESSAAN ITSENSÄ.

3MOOS.16:3-24 HEBR.5:2, 9:7,11,12

28.Laki asettaa ylimmäiseksi Papeiksi heikkoja ihmisiä, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa POJAN, iäti täydelliseksi tulleen.

LUKU 8:1

UUSI LIITTO

1.SANOTUN PÄÄKOHTA ON TÄMÄ: MEILLÄ ON YLIMMÄINEN PAPPI, JOKA ISTUU MAJESTEETIN VALTAISTUIMEN OIKEALLA PUOLELLA TAIVAISSA.

PS.110:1 EF.1:20 KOL.3:1

LUKU 9:20,24,28

20.Hän sanoi: Tämä on sen liiton veri,
minkä JUMALA on teille säätänyt.

24.KRISTUS, ei mennyt ihmiskäsin tehtyyn kaikkeinpyhimpään, mikä on vain todellisen pyhäkön kuva, VAAN ITSE TAIVAASEEN OLLAKSEEN NYT JUMALAN EDESSÄ PUHUMASSA MEIDÄN PUOLESTAMME.

ROOM.8:34 1JOH.2:1

28.niin Kristuskin, kerran uhrattuna ottamaan pois monien* synnit, on ilmestyvä toistamiseen ilman syntiä pelastamaan ne, jotka häntä odottavat.

ROOM.5:6-8 FIL.3:20 1PIET.2:24

LUKU 10:15,16

UUSI LIITTO

15.Todistaahan sen meille PYHÄ HENKI. sanottuaan:

16.Tämä on se liitto, minkä minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan, sanoo herra: Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä.

JER.31:33,34 HEBR.8:10

LUKU 3:1-6

MOOSES JA KRISTUS

1.Tämän tähden te pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osallisia, kiinnittäkää mielenne tunnustukseemme
Apostoliin ja Ylimmäiseen Pappiin, Jeesukseen,

2.joka on uskollinen asettajalleen, kuten Mooseskin oli Uskollinen hänen koko talossaan.

4MOOS.12:7

3.Moosekseen verraten Hänet on katsottu niin paljoa suuremman kirkauden arvoiseksi kuin talon rakentajan kunnia on suurempi kuin talon.

2KOR.3:7,8

4.Jokainen talohan on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.

5.Mooses oli tosin palvelijana uskollinen kaikissa hänen talonsa asioissa todistukseksi myöhemmin sanottavasta.

6.Kristus taas on uskollinen poikana,
Hänen huoneensa haltijana. hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

MATT.24:13 1KOR.3:16, 6:19

LUKU 7:19,21-28

KRISTUKSEN PAPPEUS

19.Eihän [Mooseksen] laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle tulee parempi toivo, jossa me lähestymme Jumalaa.

JOH.1:17 EF.2:18-20

21. Jeesus taas on tullut papiksi hänestä vannotulla valalla, hänen asettamanaan, joka hänelle sanoi: "Herra on vannonut eikä ole katuva: Sinä olet pappi iäti.

22. Täten myös on se liitto parempi,
minkä takaajaksi Jeesus on tullut.

HEBR.8:6, 12:24

23. Noita toisia pappeja on tullut jatkuvasti uusia, koska kuolema ei ole sallinut heidän pysyä.

24. Tällä on taas katoamaton pappeus,
koskapa hän pysyy iäti.

25. Sen tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan lähestyvät Jumalaa, koska hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.

ROOM.8:34 1JOH.2:1,2

26. Sellainen ylimmäinen pappi meille sopiikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.

27.Hänen ei tarvitse ylimmäisten pappien tavoin joka päivä ensin uhrata omien syntiensä tähden ja sitten kansan.
Hän näet teki tämän kerta kaikkiaan uhratessaan itsensä.

3MOOS.16:3-24 HEBR.5:2, 9:7,11,12

28. Laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi heikkoja ihmisiä, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iäti täydelliseksi tulleen.

Lue lisää

LUKU 8:1-6

UUSI LIITTO

1. Sanotun pääkohta on tämä: Meillä on ylimmäinen pappi,
joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa.

PS.110:1 EF.1:20 KOL.3:1

2. Hän toimittaa pappispalvelusta oikean pyhäkön kaikkeinpyhimmässä,
jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.

HEBR.9:24

3. Jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja,
tämän vuoksi hänelläkin on oltava jotain uhrattavaa.

HEBR.5:1

4. Jos hän olisi maan päällä, hän ei olisi edes pappi, koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan tuovat uhrilahjoja

5. ja palvelevat siinä, mikä on taivaallisen kuva ja varjo, kun Mooseksen oli valmistettava liitonmaja, hänelle ilmoitettiin tämä ohje:
katso, että teet kaiken sen mallin mukaan, mikä sinulle näytettiin vuorella.

2MOOS.25:40 KOL.2:17

6. Kristus on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on paremmille lupauksille perustetun liiton välimies.

2KOR.3:6,7 HEBR.12:24

LUKU 12:22-24

22.Te olette käyneet Siionin vuoren luo ja elävän jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo,
kymmenien tuhansien enkelien luo, juhlajoukon

GAL.4:26 ILM.3:12

23.ja taivaissa kirjoitettujen esikoisten seurakunnan luo, TUOMARIN LUO,
joka on KAIKKIEN JUMALA,
täydelliseksi tulleiden vanhurskaiden henkien luo,

24.uuden liiton välimiehen JEESUKSEN LUO ja vihmontaveren luo, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.

1MOOS.4:10 HEBR.9:15, 10:22 1PIET.1:2


JOHANNEKSEN TOISESTA KIRJEESTÄ

KRISTUKSEN OPISSA PYSYMINEN

9.Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, HÄNELLÄ EI OLE JUMALAA.
Siinä opissa pysyvällä on sekä ISÄ ETTÄ POIKA.

10.Joka tulee teidän luoksenne EIKÄ TUO MUKANAAN TÄTÄ OPPIA, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi.

11.joka lausuu hänet tervetulleeksi JOUTUU OSALLISEKSI hänen pahoihin tekoihinsa.

ROOM.16:16,17 TIIT.3:10



PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

TOISENLAISTA EVANKELIUMIA

LUKU 11:4

4.JOS JOKU TULEE LUOKSENNE JA SAARNAA TOISTA JEESUSTA KUIN MEIDÄN SAARNAAMAMME, TAI JOS TE SAATTE ERI HENGEN KUIN OLETTE SAANEET, TAI ERILLAISEN EVANKELIUMIN KUIN SEN MINKÄ OLETTE OTTANEET VASTAAN, SELLAISTA TE HYVIN SUVAITSETTE.

1KOR.3:11 GAL.1:6-8

PAAVALIN KIRJEESTÄ GALATALAISILLE

LUKU 1:6-8

EI TOISTA EVANKELIUMIA

6. Minua kummastuttaa, että te niin pian olette luopumassa hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin.

7. Toista evankeliumia ei kuitenkaan ole.
On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristää Kristuksen evankeliumin.

8. MUTTA VAIKKA ME TAI ENKELI TAIVAASTA SAARNAISI TEILLE EVANKELIUMIA, JOKA POIKKEAA SIITÄ, MINKÄ TE OLETTE SAANEET, HÄN OLKOON KIROTTU.

9. TOISTAN EDELLÄ SANOMANI: JOS JOKU JULISTAA TEILLE EVANKELIUMIA, JOKA POIKKEAA SIITÄ, MINKÄ TE OLETTE SAANEET, HÄN OLKOON KIROTTU.




PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ TESSALONIKALAISILLE

LUKU 2:11,12

11.SEN TÄHDEN JUMALA LÄHETTÄÄ HEILLE VÄKEVÄN EKSYTYKSEN, NIIN ETTÄ HE USKOVAT VALHEEN,

12.ETTÄ KAIKKI NE TUOMITTAISIIN, JOTKA EIVÄT OLE USKONEET TOTUUTTA VAAN OVAT MIELISTYNEET VÄÄRYYTEEN!

PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

LUKU 4:1-6

EVANKELIUMIN PALVELUVIRKA

1.Kun meillä saamamme armon mukaan on tämä palveluvirka, me emme lannistu.

2.Kaiken häpeällisen salamyhkäisyyden hyläten me kavahdamme kavaluutta EMMEKÄ VÄÄRENNÄ JUMALAN SANAA.
TUODEN TOTUUDEN JULKI me suosittamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle JUMALAN EDESSÄ.

3.JOS JULISTAMAMME EVANKELIUMI ON PEITOSSA, SE PEITE ON NIISSÄ JOTKA KADOTUKSEEN JOUTUVAT.

1KOR.1:18 2TESS.2:9,10

4.Näiden EPÄUSKOISTEN mielet on TÄMÄN MAAILMAN JUMALA SOKAISSUT, niin ettei heille loista valo, mikä säteilee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
hänen joka on, JUMALAN KUVA.

MATT.13:14 EF.2:2 HEBR.1:3

5.Emmehän me julista ITSEÄMME, vaan KRISTUSTA JEESUSTA, että hän on Herra ja me teidän PALVELIJANNE Jeesuksen tähden.

6.JUMALA joka sanoi: loistakoon valo pimeydestä, loisti meidän sydämmiimme, että KRISTUKSEN KASVOISSA LOISTAVA JUMALAN KIRKKAUS levittäisi tuntemisen valoa.

1MOOS.1:3 MATT.4:16,17

osa 5 kirjoitti:

LUKU 8:1-6

UUSI LIITTO

1. Sanotun pääkohta on tämä: Meillä on ylimmäinen pappi,
joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa.

PS.110:1 EF.1:20 KOL.3:1

2. Hän toimittaa pappispalvelusta oikean pyhäkön kaikkeinpyhimmässä,
jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.

HEBR.9:24

3. Jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja,
tämän vuoksi hänelläkin on oltava jotain uhrattavaa.

HEBR.5:1

4. Jos hän olisi maan päällä, hän ei olisi edes pappi, koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan tuovat uhrilahjoja

5. ja palvelevat siinä, mikä on taivaallisen kuva ja varjo, kun Mooseksen oli valmistettava liitonmaja, hänelle ilmoitettiin tämä ohje:
katso, että teet kaiken sen mallin mukaan, mikä sinulle näytettiin vuorella.

2MOOS.25:40 KOL.2:17

6. Kristus on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on paremmille lupauksille perustetun liiton välimies.

2KOR.3:6,7 HEBR.12:24

LUKU 12:22-24

22.Te olette käyneet Siionin vuoren luo ja elävän jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo,
kymmenien tuhansien enkelien luo, juhlajoukon

GAL.4:26 ILM.3:12

23.ja taivaissa kirjoitettujen esikoisten seurakunnan luo, TUOMARIN LUO,
joka on KAIKKIEN JUMALA,
täydelliseksi tulleiden vanhurskaiden henkien luo,

24.uuden liiton välimiehen JEESUKSEN LUO ja vihmontaveren luo, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.

1MOOS.4:10 HEBR.9:15, 10:22 1PIET.1:2


JOHANNEKSEN TOISESTA KIRJEESTÄ

KRISTUKSEN OPISSA PYSYMINEN

9.Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, HÄNELLÄ EI OLE JUMALAA.
Siinä opissa pysyvällä on sekä ISÄ ETTÄ POIKA.

10.Joka tulee teidän luoksenne EIKÄ TUO MUKANAAN TÄTÄ OPPIA, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi.

11.joka lausuu hänet tervetulleeksi JOUTUU OSALLISEKSI hänen pahoihin tekoihinsa.

ROOM.16:16,17 TIIT.3:10



PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

TOISENLAISTA EVANKELIUMIA

LUKU 11:4

4.JOS JOKU TULEE LUOKSENNE JA SAARNAA TOISTA JEESUSTA KUIN MEIDÄN SAARNAAMAMME, TAI JOS TE SAATTE ERI HENGEN KUIN OLETTE SAANEET, TAI ERILLAISEN EVANKELIUMIN KUIN SEN MINKÄ OLETTE OTTANEET VASTAAN, SELLAISTA TE HYVIN SUVAITSETTE.

1KOR.3:11 GAL.1:6-8

PAAVALIN KIRJEESTÄ GALATALAISILLE

LUKU 1:6-8

EI TOISTA EVANKELIUMIA

6. Minua kummastuttaa, että te niin pian olette luopumassa hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin.

7. Toista evankeliumia ei kuitenkaan ole.
On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristää Kristuksen evankeliumin.

8. MUTTA VAIKKA ME TAI ENKELI TAIVAASTA SAARNAISI TEILLE EVANKELIUMIA, JOKA POIKKEAA SIITÄ, MINKÄ TE OLETTE SAANEET, HÄN OLKOON KIROTTU.

9. TOISTAN EDELLÄ SANOMANI: JOS JOKU JULISTAA TEILLE EVANKELIUMIA, JOKA POIKKEAA SIITÄ, MINKÄ TE OLETTE SAANEET, HÄN OLKOON KIROTTU.




PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ TESSALONIKALAISILLE

LUKU 2:11,12

11.SEN TÄHDEN JUMALA LÄHETTÄÄ HEILLE VÄKEVÄN EKSYTYKSEN, NIIN ETTÄ HE USKOVAT VALHEEN,

12.ETTÄ KAIKKI NE TUOMITTAISIIN, JOTKA EIVÄT OLE USKONEET TOTUUTTA VAAN OVAT MIELISTYNEET VÄÄRYYTEEN!

PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTOLAISILLE

LUKU 4:1-6

EVANKELIUMIN PALVELUVIRKA

1.Kun meillä saamamme armon mukaan on tämä palveluvirka, me emme lannistu.

2.Kaiken häpeällisen salamyhkäisyyden hyläten me kavahdamme kavaluutta EMMEKÄ VÄÄRENNÄ JUMALAN SANAA.
TUODEN TOTUUDEN JULKI me suosittamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle JUMALAN EDESSÄ.

3.JOS JULISTAMAMME EVANKELIUMI ON PEITOSSA, SE PEITE ON NIISSÄ JOTKA KADOTUKSEEN JOUTUVAT.

1KOR.1:18 2TESS.2:9,10

4.Näiden EPÄUSKOISTEN mielet on TÄMÄN MAAILMAN JUMALA SOKAISSUT, niin ettei heille loista valo, mikä säteilee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
hänen joka on, JUMALAN KUVA.

MATT.13:14 EF.2:2 HEBR.1:3

5.Emmehän me julista ITSEÄMME, vaan KRISTUSTA JEESUSTA, että hän on Herra ja me teidän PALVELIJANNE Jeesuksen tähden.

6.JUMALA joka sanoi: loistakoon valo pimeydestä, loisti meidän sydämmiimme, että KRISTUKSEN KASVOISSA LOISTAVA JUMALAN KIRKKAUS levittäisi tuntemisen valoa.

1MOOS.1:3 MATT.4:16,17

Lue lisää

MATTEUKSEN EVANKELIUMISTA

LUKU 12:44

USKO JA EPÄUSKO

44.JEESUS HUUSI JA SANOI: JOKA USKOO MINUUN, EI USKO MINUUN, VAAN LÄHETTÄJÄÄNI.

KIRJEESTÄ HEBREALAISILLE

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

JOHANNEKSEN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ

LUKU 5:20

20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme hänet, joka on Todellinen.
Me elämme tässä todellisessa, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
HÄN ON TOSI JUMALA JA IANKAIKKINEN ELÄMÄ.

JOHANNEKSEN EVAKELIUMISTA

LUKU 10:32-35

32.Jeesus vastasi heille: Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat ISÄSTÄ. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minua?

33.Juutalaiset vastasivat: Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.

34.Jeesus vastasi: EIKÖ TEIDÄN LAISSANNE* OLE KIRJOITETTUNA: MINÄ SANOIN: TE OLETTE JUMALIA?

PS.82:6

35.HÄN SANOO JUMALIKSI NIITÄ, JOILLE JUMALAN SANA TULI, EIKÄ RAAMATTUA VOIDA TEHDÄ TYHJÄKSI.

JOBISTA

LUKU 1:6

6.Kun JUMALAN POJAT* eräänä päivänä tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli Saatana* heidän joukossaan.

PSALMEISTA

PSALMI 82:1,6,7

VÄÄRÄT JA OIKEAT TUOMARIT

1.JUMALA SEISOO JUMALIEN KOKOUKSESSA.
HÄN ON TUOMARI JUMALIEN* KESKELLÄ

6.Minä sanon: Te olette JUMALIA, kaikki tyyni Korkeimman poikia.

JOH.34,35

7.KUITENKIN TE KUOLETTE, NIIN KUIN IHMISET KUOLEVAT, JA KAADUTTE KUTEN KUKA RUHTINAS TAHANSA.

Paavalin Kirjeestä Roomalaisille

Luku 8:29

29.Jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltä määrännyt POIKANSA KUVAN KALTAISIKSI, ETTÄ HÄN OLISI ESIKOINEN MONIEN VELJIEN JOUKOSSA.

KOL.1:15,18 1JOH.3:2

Paavalin Ensimmäisestä Kirjeestä Korinttolaisille

Luku 11:7

7.Mies ei saa peittää päätään, koska hän on JUMALAN KUVA JA KUNNIA.
Vaimo taas on miehen kunnia.

Luku 15:49

49.Kuten meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on oleva myös TAIVAALLISEN KUVA.

1MOOS.5:3 ROOM.8:29 2KOR.3:18

Luku 3:23

23.Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on JUMALAN.

Tässä hyvä kirjoitus aiheesta!

Lue!

http://koti.mbnet.fi/hulk/lainaukset/jumaluus_nieminen.html

ONKO ASIASSA JOTAIN RISTIRIITAA?????

Raamatusta kirjoitti:

MATTEUKSEN EVANKELIUMISTA

LUKU 12:44

USKO JA EPÄUSKO

44.JEESUS HUUSI JA SANOI: JOKA USKOO MINUUN, EI USKO MINUUN, VAAN LÄHETTÄJÄÄNI.

KIRJEESTÄ HEBREALAISILLE

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

JOHANNEKSEN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ

LUKU 5:20

20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme hänet, joka on Todellinen.
Me elämme tässä todellisessa, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
HÄN ON TOSI JUMALA JA IANKAIKKINEN ELÄMÄ.

JOHANNEKSEN EVAKELIUMISTA

LUKU 10:32-35

32.Jeesus vastasi heille: Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat ISÄSTÄ. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minua?

33.Juutalaiset vastasivat: Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.

34.Jeesus vastasi: EIKÖ TEIDÄN LAISSANNE* OLE KIRJOITETTUNA: MINÄ SANOIN: TE OLETTE JUMALIA?

PS.82:6

35.HÄN SANOO JUMALIKSI NIITÄ, JOILLE JUMALAN SANA TULI, EIKÄ RAAMATTUA VOIDA TEHDÄ TYHJÄKSI.

JOBISTA

LUKU 1:6

6.Kun JUMALAN POJAT* eräänä päivänä tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli Saatana* heidän joukossaan.

PSALMEISTA

PSALMI 82:1,6,7

VÄÄRÄT JA OIKEAT TUOMARIT

1.JUMALA SEISOO JUMALIEN KOKOUKSESSA.
HÄN ON TUOMARI JUMALIEN* KESKELLÄ

6.Minä sanon: Te olette JUMALIA, kaikki tyyni Korkeimman poikia.

JOH.34,35

7.KUITENKIN TE KUOLETTE, NIIN KUIN IHMISET KUOLEVAT, JA KAADUTTE KUTEN KUKA RUHTINAS TAHANSA.

Paavalin Kirjeestä Roomalaisille

Luku 8:29

29.Jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltä määrännyt POIKANSA KUVAN KALTAISIKSI, ETTÄ HÄN OLISI ESIKOINEN MONIEN VELJIEN JOUKOSSA.

KOL.1:15,18 1JOH.3:2

Paavalin Ensimmäisestä Kirjeestä Korinttolaisille

Luku 11:7

7.Mies ei saa peittää päätään, koska hän on JUMALAN KUVA JA KUNNIA.
Vaimo taas on miehen kunnia.

Luku 15:49

49.Kuten meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on oleva myös TAIVAALLISEN KUVA.

1MOOS.5:3 ROOM.8:29 2KOR.3:18

Luku 3:23

23.Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on JUMALAN.

Tässä hyvä kirjoitus aiheesta!

Lue!

http://koti.mbnet.fi/hulk/lainaukset/jumaluus_nieminen.html

ONKO ASIASSA JOTAIN RISTIRIITAA?????

Lue lisää

vahva perusta näyttää Sanassa löytyvän tuolle asialle. Entäs sitten Tuomas, joka sanoi Jeesuksesta "minun Herrani ja minun Jumalani" Näkikö Tuomas silloin Jeesuksessa myös Isän Jumalan?

Raamatusta kirjoitti:

MATTEUKSEN EVANKELIUMISTA

LUKU 12:44

USKO JA EPÄUSKO

44.JEESUS HUUSI JA SANOI: JOKA USKOO MINUUN, EI USKO MINUUN, VAAN LÄHETTÄJÄÄNI.

KIRJEESTÄ HEBREALAISILLE

LUKU 1:1-14

JUMALAN PUHE ENNEN JA NYT

1.Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa.

LUUK.1:70 GAL.4:4

2.Näinä viimesinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

JOH.1:3 KOL.1:15,16

KRISTUS JA ENKELIT

3.Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut MAJEESTEETIN OIKEALLE PUOLELLE KORKEUKSISSA,

2KOR.4:4 HEBR.8:1

4.tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.

FIL.2:9,10

5.Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin?
ja taas: Minä olen oleva hänen ISÄNSÄ ja hän on oleva MINUN POIKANI?

PS.2:7

6.Kun hän jälleen* tuo ESIKOISENSA maailmaan, hän sanoo: Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.

PS.97:7

7.Enkeleistä hän sanoo: Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi.

PS.104:4

8.Pojasta taas: JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

HUOM.

9.Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä.
Sen tähden JUMALA, SINUN JUMALASI, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi.

PS.45:7,8

PS. 45:7

7.JUMALA, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti. Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

10.Vielä: Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.

PS.102:26,27

11.Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate.

JES.51:6

12.Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.

13.Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut:
ISTU OIKEALLE PUOLELLENI, KUNNES MINÄ PANEN VIHOLLISESI SINUN JALKOJESI ASTINLAUDAKSI?

PS.110:1 EF.1:20,21 HEBR.10:12

14.Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

JOHANNEKSEN ENSIMMÄISESTÄ KIRJEESTÄ

LUKU 5:20

20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme hänet, joka on Todellinen.
Me elämme tässä todellisessa, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
HÄN ON TOSI JUMALA JA IANKAIKKINEN ELÄMÄ.

JOHANNEKSEN EVAKELIUMISTA

LUKU 10:32-35

32.Jeesus vastasi heille: Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat ISÄSTÄ. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minua?

33.Juutalaiset vastasivat: Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.

34.Jeesus vastasi: EIKÖ TEIDÄN LAISSANNE* OLE KIRJOITETTUNA: MINÄ SANOIN: TE OLETTE JUMALIA?

PS.82:6

35.HÄN SANOO JUMALIKSI NIITÄ, JOILLE JUMALAN SANA TULI, EIKÄ RAAMATTUA VOIDA TEHDÄ TYHJÄKSI.

JOBISTA

LUKU 1:6

6.Kun JUMALAN POJAT* eräänä päivänä tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli Saatana* heidän joukossaan.

PSALMEISTA

PSALMI 82:1,6,7

VÄÄRÄT JA OIKEAT TUOMARIT

1.JUMALA SEISOO JUMALIEN KOKOUKSESSA.
HÄN ON TUOMARI JUMALIEN* KESKELLÄ

6.Minä sanon: Te olette JUMALIA, kaikki tyyni Korkeimman poikia.

JOH.34,35

7.KUITENKIN TE KUOLETTE, NIIN KUIN IHMISET KUOLEVAT, JA KAADUTTE KUTEN KUKA RUHTINAS TAHANSA.

Paavalin Kirjeestä Roomalaisille

Luku 8:29

29.Jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltä määrännyt POIKANSA KUVAN KALTAISIKSI, ETTÄ HÄN OLISI ESIKOINEN MONIEN VELJIEN JOUKOSSA.

KOL.1:15,18 1JOH.3:2

Paavalin Ensimmäisestä Kirjeestä Korinttolaisille

Luku 11:7

7.Mies ei saa peittää päätään, koska hän on JUMALAN KUVA JA KUNNIA.
Vaimo taas on miehen kunnia.

Luku 15:49

49.Kuten meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on oleva myös TAIVAALLISEN KUVA.

1MOOS.5:3 ROOM.8:29 2KOR.3:18

Luku 3:23

23.Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on JUMALAN.

Tässä hyvä kirjoitus aiheesta!

Lue!

http://koti.mbnet.fi/hulk/lainaukset/jumaluus_nieminen.html

ONKO ASIASSA JOTAIN RISTIRIITAA?????

Lue lisää

Ei ole mitään kolmiyhteistä Jumalaa



JEESUS KIELSI KOLMINAISUUS-OPIN

Alla oleva Raamatun kohta on erittäin tärkeä koska se käsittelee kysymystä Jeesuksen Jumaluudesta. Tämä on käytännössä ainoa kohta Raamatussa jossa Jeesus itse ottaa kantaa kysymykseeen siitä onko hän Jumala, tai väittääkö hän olevansa Jumala.

Johanneksen evankeliumi 10:33

Juutalaiset vastasivat hänelle:

"Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

Jeesus vastasi heille:

"Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin - niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

- - - - -

Kun Jeesukselta kysyttiin väittääkö hän olevansa Jumala, Jeesus vastasi, ettei hän ollut edes sanonut itseään Jumalaksi, vaan ainoastaan "Jumalan pojaksi". Näet, siinä Psalmien kohdassa johon Jeesus viittasi, Jumalan poikia kutsutaan "jumaliksi":

Psalmit 82:6

"Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia"

Psalmeissa, ja muuallakin Raamatussa kaikkia niitä jotka ovat ottaneet vastaan Jumalan sanan kutsutaan "Jumalan pojiksi". Koska me uskovat olemme tulleet Jumalan opettamiksi, me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Kaikki me uskovat olemme "Jumalan Poikia" ja pieniä "jumalia" kuten Jeesuskin oli.

Psalmit 89:7-8

Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra? Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.

Kuten Psalmien kirjoista käy ilmi, Jumalan pojat ovat kyllä pyhiä, mutta voimassaan ja vallassaan ne ovat Jumalaa pienempiä. Alla on kohtia joissa Jumalan Poika termiä käytetään useista enkeleistä tai ihmisistä.

Psalmit 29:1, 89:7-8
Job 1:6, 2:1, 38:7
1Moos.6:1-2
Luuk.3:38

Psalmit 29:1

Daavidin virsi. Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

Juutalaiset eivät siis itse tunteneet kirjoituksia, sillä juuri Mooseksen laki ja profeetat kutsuivat "Jumalan Pojiksi" niitä jotka Jumalan tahdon tekevät. Miten he siis syyttivät Rabbi Jeesusta Jumalan pilkkaajaksi? Jeesus ei tehnyt itseään Jumalaksi, vaan pelkästään Jumalan pojaksi. Jeesus tunsi Mooseksen lain ja Psalmien kirjoitukset, ja he (fariseukset) eivät.

"...sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?"

KUTSUESSAAN ITSEÄÄN "POJAKSI" JEESUS ASETTI ITSENSÄ ARVOVALLASSA ISÄN JUMALAN ALAPUOLELLE

Isä-Poika suhdetta käytetään Raamatussa kuvaamaan hengellisesti vanhemman ja hengellisesti nuoremman välistä suhdetta. Tässä yhteydessä hengellisellä vanhuudella tarkoitetaan oppineisuutta, viisautta ja elämänkokemusta. Jumala opetti Jeesusta kuten Aabraham opetti Iisakia.

Hepr.5:5-8

Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän (Jumala), joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin" ... Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset..."

Jumala opetti Jeesusta vastoinkäymisten avulla, ja Sanansa avulla.

Joh.6:45

Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.' Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

Juuri nuo "joille Jumalan sana tuli", eli Jumalan Pojat, ovat niitä jotka ovat tulleet "Jumalan opettamiksi", ja "jotka ovat isältä kuulleet ja oppineet". Jeesus itsekin oli Isältä Jumalalta oppia saanut.

Jumalan poika termi ei siis tee Jeesuksesta Jumalaa, vaan Jumalan opetuslapsen. Kolminaisuusoppi alentaa KATOAMATTOMAN JA IHMISSILMÄLLE NÄKYMÄTTÖMÄN JUMALAN (Room.1:20, Hepr.11:3) ELÄIMEN JA IHMISEN KALTAISEKSI KUOLEVAISEKSI.

Room.1:22

"Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet KATOAVAISEN IHMISEN [...] KUVAN KALTAISEKSI."

Jeesus siis kielsi kolminaisuusopin mutta anti-kristuksen joukot tahtovat tuossakin asiassa Jeesuksen opin kieltää. Tee siis ajoissa parannus kolminaisuus-opista, sillä noidat eivät peri Jumalan valtakuntaa. Tunnusta että on vain yksi kaikkivaltias, kaikkialla ja kaikessa läsnäoleva Jumala, joka on ihmissilmälle näkymätön. Ja vaikka tuo Jumala on ihmissilmälle näkymätön, niin silti Jumalan poika, messias Jashua on hänet meille ilmoittanut.

hyvä kirjoitus kirjoitti:

Ei ole mitään kolmiyhteistä Jumalaa



JEESUS KIELSI KOLMINAISUUS-OPIN

Alla oleva Raamatun kohta on erittäin tärkeä koska se käsittelee kysymystä Jeesuksen Jumaluudesta. Tämä on käytännössä ainoa kohta Raamatussa jossa Jeesus itse ottaa kantaa kysymykseeen siitä onko hän Jumala, tai väittääkö hän olevansa Jumala.

Johanneksen evankeliumi 10:33

Juutalaiset vastasivat hänelle:

"Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

Jeesus vastasi heille:

"Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin - niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

- - - - -

Kun Jeesukselta kysyttiin väittääkö hän olevansa Jumala, Jeesus vastasi, ettei hän ollut edes sanonut itseään Jumalaksi, vaan ainoastaan "Jumalan pojaksi". Näet, siinä Psalmien kohdassa johon Jeesus viittasi, Jumalan poikia kutsutaan "jumaliksi":

Psalmit 82:6

"Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia"

Psalmeissa, ja muuallakin Raamatussa kaikkia niitä jotka ovat ottaneet vastaan Jumalan sanan kutsutaan "Jumalan pojiksi". Koska me uskovat olemme tulleet Jumalan opettamiksi, me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Kaikki me uskovat olemme "Jumalan Poikia" ja pieniä "jumalia" kuten Jeesuskin oli.

Psalmit 89:7-8

Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra? Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.

Kuten Psalmien kirjoista käy ilmi, Jumalan pojat ovat kyllä pyhiä, mutta voimassaan ja vallassaan ne ovat Jumalaa pienempiä. Alla on kohtia joissa Jumalan Poika termiä käytetään useista enkeleistä tai ihmisistä.

Psalmit 29:1, 89:7-8
Job 1:6, 2:1, 38:7
1Moos.6:1-2
Luuk.3:38

Psalmit 29:1

Daavidin virsi. Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

Juutalaiset eivät siis itse tunteneet kirjoituksia, sillä juuri Mooseksen laki ja profeetat kutsuivat "Jumalan Pojiksi" niitä jotka Jumalan tahdon tekevät. Miten he siis syyttivät Rabbi Jeesusta Jumalan pilkkaajaksi? Jeesus ei tehnyt itseään Jumalaksi, vaan pelkästään Jumalan pojaksi. Jeesus tunsi Mooseksen lain ja Psalmien kirjoitukset, ja he (fariseukset) eivät.

"...sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?"

KUTSUESSAAN ITSEÄÄN "POJAKSI" JEESUS ASETTI ITSENSÄ ARVOVALLASSA ISÄN JUMALAN ALAPUOLELLE

Isä-Poika suhdetta käytetään Raamatussa kuvaamaan hengellisesti vanhemman ja hengellisesti nuoremman välistä suhdetta. Tässä yhteydessä hengellisellä vanhuudella tarkoitetaan oppineisuutta, viisautta ja elämänkokemusta. Jumala opetti Jeesusta kuten Aabraham opetti Iisakia.

Hepr.5:5-8

Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän (Jumala), joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin" ... Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset..."

Jumala opetti Jeesusta vastoinkäymisten avulla, ja Sanansa avulla.

Joh.6:45

Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.' Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

Juuri nuo "joille Jumalan sana tuli", eli Jumalan Pojat, ovat niitä jotka ovat tulleet "Jumalan opettamiksi", ja "jotka ovat isältä kuulleet ja oppineet". Jeesus itsekin oli Isältä Jumalalta oppia saanut.

Jumalan poika termi ei siis tee Jeesuksesta Jumalaa, vaan Jumalan opetuslapsen. Kolminaisuusoppi alentaa KATOAMATTOMAN JA IHMISSILMÄLLE NÄKYMÄTTÖMÄN JUMALAN (Room.1:20, Hepr.11:3) ELÄIMEN JA IHMISEN KALTAISEKSI KUOLEVAISEKSI.

Room.1:22

"Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet KATOAVAISEN IHMISEN [...] KUVAN KALTAISEKSI."

Jeesus siis kielsi kolminaisuusopin mutta anti-kristuksen joukot tahtovat tuossakin asiassa Jeesuksen opin kieltää. Tee siis ajoissa parannus kolminaisuus-opista, sillä noidat eivät peri Jumalan valtakuntaa. Tunnusta että on vain yksi kaikkivaltias, kaikkialla ja kaikessa läsnäoleva Jumala, joka on ihmissilmälle näkymätön. Ja vaikka tuo Jumala on ihmissilmälle näkymätön, niin silti Jumalan poika, messias Jashua on hänet meille ilmoittanut.

Lue lisää

Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan (ho theos) tykönä, ja Sana oli Jumala (theos).
1:2 Hän oli alussa Jumalan (ho theos) tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Kreikankielen kieliopin mukaan samassa yhteydessä (lauseessa) määräinen artikkeli erottaa eri arvoiseen asemaan Jumalan (ho theos) ja jumalan (theos). Tuo eriarvoisuus tulee esille myös kaikissa muissa tuohon Johanneksen kohtaan rinnattettavissa raamatun paikoissa. Erinomainen esimerkki on Ilmestyskirja, jossa kerrotaan:

19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
19:13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.

Tuo Jumalan Sana on siis kaikkivaltiaan Jumalan 'oikea käsi'. Ei itse Jumala. Tuo Sana on saanut alkunsa Jumalasta, se ei ole ollut ikuisesti osa tuota Jumalaa. Sananlaskut kertoo:

8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
8:26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
8:28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
8:29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
8:30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
8:31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

Tuo oli Sana, joka alussa oli. Kaikkivaltias Jumalako? Ei. Sama kirkkaus kuin Jumalalla? Ei, vaan saman kaltainen, mutta alhaisempi:

2.Pietarin kirje:
1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."

Jeesus ei sanonut missään/koskaan olevansa tuo kaikkivaltias Jumala. Jeesus sanoi olevansa Jumalan poika ja opetti ihmisiä rukoilemaan Isäänsä joka on häntä suurempi. Taivaaseen takaisin mentyäänkin Jeesus oli vähempiarvoinen persoona kuin Jumala.

Ilmestyskirja kertoo valtaistuimella istuvista kahdesta henkilöstä, Jumalasta ja hänen oikealla puolellaan olevasta Karitsasta eli Jeesuksesta.
Muita tuolla valtaistuimella ei ole. Kuuluuko noita molempia rukoilla ja palvoa? Katso, mitä Jeesus itse siitä sanoo ja varoittaa:

19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret."
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.

Kenen tuo valtaistuimelta lähtenyt ääni oli joka käski palvoa Jumalaa? Se ei ollut Jumalan itsensä ääni, vaan Karitsan, tuon Sanan, jonka tuli alistaa kaikki valtakunnat ensin itselleen ja luovuttaa ne sen jälkeen tuolle suuremmalle persoonalle, Isälleen Jumalalle.

2! kirjoitti:

Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan (ho theos) tykönä, ja Sana oli Jumala (theos).
1:2 Hän oli alussa Jumalan (ho theos) tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Kreikankielen kieliopin mukaan samassa yhteydessä (lauseessa) määräinen artikkeli erottaa eri arvoiseen asemaan Jumalan (ho theos) ja jumalan (theos). Tuo eriarvoisuus tulee esille myös kaikissa muissa tuohon Johanneksen kohtaan rinnattettavissa raamatun paikoissa. Erinomainen esimerkki on Ilmestyskirja, jossa kerrotaan:

19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
19:13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.

Tuo Jumalan Sana on siis kaikkivaltiaan Jumalan 'oikea käsi'. Ei itse Jumala. Tuo Sana on saanut alkunsa Jumalasta, se ei ole ollut ikuisesti osa tuota Jumalaa. Sananlaskut kertoo:

8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
8:26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
8:28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
8:29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
8:30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
8:31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

Tuo oli Sana, joka alussa oli. Kaikkivaltias Jumalako? Ei. Sama kirkkaus kuin Jumalalla? Ei, vaan saman kaltainen, mutta alhaisempi:

2.Pietarin kirje:
1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."

Jeesus ei sanonut missään/koskaan olevansa tuo kaikkivaltias Jumala. Jeesus sanoi olevansa Jumalan poika ja opetti ihmisiä rukoilemaan Isäänsä joka on häntä suurempi. Taivaaseen takaisin mentyäänkin Jeesus oli vähempiarvoinen persoona kuin Jumala.

Ilmestyskirja kertoo valtaistuimella istuvista kahdesta henkilöstä, Jumalasta ja hänen oikealla puolellaan olevasta Karitsasta eli Jeesuksesta.
Muita tuolla valtaistuimella ei ole. Kuuluuko noita molempia rukoilla ja palvoa? Katso, mitä Jeesus itse siitä sanoo ja varoittaa:

19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret."
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.

Kenen tuo valtaistuimelta lähtenyt ääni oli joka käski palvoa Jumalaa? Se ei ollut Jumalan itsensä ääni, vaan Karitsan, tuon Sanan, jonka tuli alistaa kaikki valtakunnat ensin itselleen ja luovuttaa ne sen jälkeen tuolle suuremmalle persoonalle, Isälleen Jumalalle.

Lue lisää

Paavali sanoi tuosta Jeesuksen ja Jumalan suhteesta:

1.Korinttolaiskirje:
15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

Onko taivaassa alistettu Jumala? Ja kenelle hänet on alistettu?

Ketä enkelin mukaan piti palvoa? Jeesusta? Ei. Karitsaa? Ei. Sanaa? Ei. Lue:

19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat."
19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki."

Mikä on tuon Karitsan/Sanan/Jeesuksen tehtävä taivaassa? Lue:

Hebrealaiskirje:
8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
9:15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

Jeesus on siis välimies ihmisten ja Jumalan välissä! Ei osa Jumalaa.

1.Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Efesolaiskirje:
5:19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.


Jeesus itse kuvasi omaa asemaansa taivaassa sanomalla:

Johanneksen evankeliumi:
14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Paavali kuvasi Jeesuksen ja Jumalan asemaa myös:

Filippiläiskirje:
2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

Kyse ei ole vain ihmis-Jeesuksesta. Tuo Jeesuksen vähempiarvoinen asema oli jo ennen hänen ihmiseksi tuloaan (Sananlasku) kuin myös hänen mentyään taivaaseen Jumalan oikealle puolelle. Erillisenä, vähäisempänä persoonana (Ilmestyskirja).

Jeesus oli siis Jumalan kaltainen:

1:14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
1:15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,

,joten hän saattoi sanoa:

14:9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?

Hän ei kuitenkaan tarkoittanut että hän on Jumala:

1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän
4:12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
6:16 jolla ainoalla (Jumalalla) on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä - hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta

3! kirjoitti:

Paavali sanoi tuosta Jeesuksen ja Jumalan suhteesta:

1.Korinttolaiskirje:
15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

Onko taivaassa alistettu Jumala? Ja kenelle hänet on alistettu?

Ketä enkelin mukaan piti palvoa? Jeesusta? Ei. Karitsaa? Ei. Sanaa? Ei. Lue:

19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat."
19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki."

Mikä on tuon Karitsan/Sanan/Jeesuksen tehtävä taivaassa? Lue:

Hebrealaiskirje:
8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
9:15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

Jeesus on siis välimies ihmisten ja Jumalan välissä! Ei osa Jumalaa.

1.Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Efesolaiskirje:
5:19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.


Jeesus itse kuvasi omaa asemaansa taivaassa sanomalla:

Johanneksen evankeliumi:
14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Paavali kuvasi Jeesuksen ja Jumalan asemaa myös:

Filippiläiskirje:
2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

Kyse ei ole vain ihmis-Jeesuksesta. Tuo Jeesuksen vähempiarvoinen asema oli jo ennen hänen ihmiseksi tuloaan (Sananlasku) kuin myös hänen mentyään taivaaseen Jumalan oikealle puolelle. Erillisenä, vähäisempänä persoonana (Ilmestyskirja).

Jeesus oli siis Jumalan kaltainen:

1:14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
1:15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,

,joten hän saattoi sanoa:

14:9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?

Hän ei kuitenkaan tarkoittanut että hän on Jumala:

1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän
4:12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
6:16 jolla ainoalla (Jumalalla) on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä - hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta

Lue lisää

MILLOIN KOLMINAISUUSOPPI SYNTYI?

Israelilaiset palvoivat vain yhtä Jumalaa.

5Moos.4:35

Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.

5Moos.4:39

niin tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä muuta jumalaa ole.

5Moos.6:4

Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

5Moos.32:39

Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani.

Jes.44:6

Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.

Jes.45:5

Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa.

Jes.46:9

Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani.

2.Samuelin kirja 7:22

Sentähden olet sinä, Herra Jumala, suuri; sillä kaiken sen mukaan, mitä me olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikä muuta jumalaa ole kuin sinä.

Jes.43:10

"Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule."

Israelilla ei ollut vanhan testamentin aikana kolmiyhteistä Jumalaa.

Näin ollen, kuten raamattukin sen selvästi osoittaa, Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät milloinkaan tehneet uutta uskontoa, jossa tuo kolmiyhteinen uusi jumaluus oli. Vasta seuraavien vuosisatojen kuluessa alkoi erilaisten kreikkalaisten uskontofilosofien avulla Jumala ja Jeesus saada saman merkityksen ja myöhemmin tuohon kaksiyhteiseen Jumalaan lisättiin vielä Pyhä Henki josta muodostui nykyinen kristinuskon kolminaisuusoppi.

"Vain Jeesus Kristus, hän mulle riittävi, vain hänen luonaan tyyntyy syömmeni" lauletaan virressä,ihan oikein.
Hänessä on kaikki mitä tarvitsen, Hänessä on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Hänen lisäkseen en tarvitse, kirkkoisien oppeja, enkä teologisia pohdintoja.
En tarvitse eritellä, enkä lajitella. Jeesus Kristus on ainut ja se riittää minulle kaikkeen, vaikka en olekaan Branhamilainen. Jeesus rukoili: "Että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, etä hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Joh. 17:21)

Vastustaja kyllä lyö kiilaa joka saumaan, mutta: "Vastustakaa perkelettä, nin se teistä pakenee."