Niin,täälläkin on mummolla ongelma.Tämä mummo kyselee itseltään päivittäin:Olenko minä itsekäs? Pitäisikö minun jotain enempi? Onko minun joka päivä kuunneltava puhelimessa miten tyttären perheessä päivä on mennyt? Onko tyttären saatava joka päivä tietää (esim. lomareissulla) missäpäin menemme jne..?
Tilanteemme on toki erilainen. Tyttärellämme ja hänen miehellään on kaksi lasta.Toinen lapsi on vammainen ja sataprosenttisesesti vahdittava, ja tulee sitä olemaan jatkossakin.Heidän elämäsä ei ole helppoa. He saavat toki vammaislain mukaista hoitoapua säännöllisesti ja lapsi käy erityiskoulua. Loma-ajat ovat raskaat tyttärelle nyt varsinkin kun mies on aloittanut työt. Tyttären työ alkaa syksyllä.
Itse olen myös työelämässä vielä,nyt lomalla.
Olen huomannut tässä vuosien mittaan että minun on ajoittain tosi vaikea vastata päivittäisiin puheluihin kun tyttäreni soittaa.Hän saattaa soittaa kolmekin kertaa päivässä,ilman sen kummempaa asiaa. Hän soittaa kun ulkoiluttaa lasta, siivotessaan tai ihan muuten vain. Olen hänelle kuin kaveri ja hän ei millään tule ajatelleeksi että puhelun jälkeen saatan murehtia tai märehtiä heidän elämäänsä taas tunnin pari..
Lapsi viihtyy meillä hyvin ja aika usein he käyvätkin. Silloin kaikki ulko-ovet pidetään lukossa että lapsi ei pääse karkaamaan ja muutenkin eletään lapsen ehdoilla koska tässä tapauksessa se on pakko.
Itse olen ajoittain masennuksesta kärsivä ja viime talven avioliittokriisi vei voimani niin että en ole kunnossa vieläkään.
Olen jotenkin hukassa tämän asian kanssa miten paljon minun pitäisi jaksaa olla yhteydessä tyttäreeni ja miksi se usein on niin vaikeaa minulle!
Joskus lopetan puhelun tekosyynkin varjolla. Toisaalta, jos hän ei soita mietin että mikä nyt on..?
Työni alkaa piakkoin enkä usko että kovin paljon jaksan kantaa enää muiden murheita sitten.
Tiedän että olen yliherkkä ja ahdistun helposti, läheiseni vaan eivät tätä oikein ymmärrä ja hyväksy. Ihmettelevät väsymystäni ja jaksamattomuuttani,niin minusta ainakin tuntuu..
Muistakin läheisistäni kannan murheita mukanani, ja tuntuukin siltä että siihen murehtimiseen voimat sitten menevätkin,niin ettei todellista konkreettista apua jaksa edes antaa..
Olen kuitenkin saanut lapsilta kiitosta siitä että osaan auttaa heitä sanoilla, osaan lohduttaa ja neuvoakin,heidän mielestään.
Jotenkin vain en nyt jaksaisi..ja jollakin tapaa myös kapinoin..
Mitä mietteitä ystävät,kanssasisaret, teille tulee purkauksestani?
kuinka paljon?
13
389
Vastaukset
- on miniä-äitinsä
suhde melko lailla samanlainen.
Eli tikusta asiaa soittoihin 2-4 kertaa päivässä.
Luen miniää hänen ajatuksiaan ja käytöstään, useamman kerran olen etukäteen tiennyt mitä seuraavaksi..
Mielestäni miniä hankkii myös käytännössä "ongelmia", jotta voi niitä sitten "märehtiä" äitinsä kanssa.
Miniä on tyly ja kalsea äitinä. Yletön suukottelu ja haliminen peittää selkeää kykyä ja haluttomuutta empaattiseen vuorovaikutukseen lapsien kanssa. Se ei petä lapsia, silmät kun ovat sielun peili.
Kyseessä on selkeästi osin tunne vammainen ihminen.
Pientenlasten ja vauvan kanssa tämä kalseus on ongelma. Karseaa katsoa miten äidin tylyys vaikuttaa alle vuoden ikäiseen lapseen.
En ymmärrä mitä puuttuu, kaksi lasta jotka työntuotoksena. Tosin lapset on tehty miniän äidin vaatimuksesta.
En ole kertaakaan missään vaiheessa huomannut miniän äitikatseessa hellyyttä. Kun lapsi juoksi ja kompastui tullen itkien hakemaan lohdutusta, kylmä tyly ilme äidin kasvoilla ja lapsi juoksi isän luo. (vain yksi esimerkki)
Kerran tuli Tv ohjelma, joka kertoi sairaista äideistä, jotka hakivat lasta vahingoittamalla huomiota itselleen..
Esikoisen suhteen, on kolme lähes varmaa laimin lyöntiä ja hoito huolimattomuutta ( kaksi selkeää fyysisistä tuottamusta)
Miniä sai myös äitinsä soittamaan minulle, perättömällä valituksella, sain ukaasia mennä ojentamaan poikaani parin sisäisestä yhteydestä. :(
Lapset oppivat ja pitävät sitten puolensa...
Karseata valitus, joka aivan aiheeton tai miniä ei tiedä mitä puhuu. Saman tunnin sisällä, kertoi minulle että vauva on nukkunut hyvin, on kiltti ja rauhallinen. Kun puolisonsa tuli kotiin, oli kait unohtanut paikalla oloni, valitti puolisolleen vauvan huutaneen kokoajan. En ole vielä kertaakaan kuullut vauvan ääntä ja olen ollut useamman tunnin läsnä ruokailun jälkeen ja ennen sitä..
Pidin suuni, enkä puutunut. kuopus ei siis pääse yhtään helpommalla kuin esikoinen.
Toivottavasti poikani huomaa ja "paikka" äidin hellyyden puutetta lapsilleen, en aijo puutua, en ole äiti isä tai terveydenhoitaja...- ehkä ei tykkää
mitä sinulle nyt kuuluu se miniäsi ja hänen tapansa kasvattaa omaa lastaan et ole yhtään oikeutettu arvostelemaan taikka vaatimaan mitään. Hyvää viikonloppua vaan..
- puhu lasten äidin kanssa
ehkä ei tykkää kirjoitti:
mitä sinulle nyt kuuluu se miniäsi ja hänen tapansa kasvattaa omaa lastaan et ole yhtään oikeutettu arvostelemaan taikka vaatimaan mitään. Hyvää viikonloppua vaan..
Oletko itse tunnevammainen. Kiinnität yletöntä huomiota lapsiperheen ongelmiin, joita ehkä ei edes ole. Jos on ongelmia, auta siinä missä voit. Jos et voi missään asiassa voi olla avuksi, pidä pääsi kiinni ja hykertele omaa erinomaisuuttasi. Ajattele, tyttäresi tai miniäsi haluaisi pitää yhteyttä sinuun ja kertoa omista asioistaan, mutta näköjään sinullehan ne ei mielestäsi kuulu. Parempi olisi, tyttärelläsi tai miniälläsi olisi konkreettista apua muista tukitoiminnoista. Sinä olet täysin turha vanheneva itsekäs ihminen. Toivottavasti olet yksittäistapaus.
- jo vain
ehkä ei tykkää kirjoitti:
mitä sinulle nyt kuuluu se miniäsi ja hänen tapansa kasvattaa omaa lastaan et ole yhtään oikeutettu arvostelemaan taikka vaatimaan mitään. Hyvää viikonloppua vaan..
ikävää jos elämäsi ainoa hohto on tuossa.
Tuskin tuosta voit syyttää ketään sukulasistasi tai sukuusi tullutta.
Kasvatus ei muuten ole tapa!? ei edes monenkertaiselle (ammatti) kasvattajalle. - älähtää johon..
puhu lasten äidin kanssa kirjoitti:
Oletko itse tunnevammainen. Kiinnität yletöntä huomiota lapsiperheen ongelmiin, joita ehkä ei edes ole. Jos on ongelmia, auta siinä missä voit. Jos et voi missään asiassa voi olla avuksi, pidä pääsi kiinni ja hykertele omaa erinomaisuuttasi. Ajattele, tyttäresi tai miniäsi haluaisi pitää yhteyttä sinuun ja kertoa omista asioistaan, mutta näköjään sinullehan ne ei mielestäsi kuulu. Parempi olisi, tyttärelläsi tai miniälläsi olisi konkreettista apua muista tukitoiminnoista. Sinä olet täysin turha vanheneva itsekäs ihminen. Toivottavasti olet yksittäistapaus.
Mediassa pitäisi käsitellä enemmän naisten väkivaltaisuutta.
Naisten äitien lapsiin kohdistuva väkivalta ja pahoinpitely jää huomaamatta koska siihen ei uskota eikä sitä odoteta.
Fyysinen vamma kurituksen tuloksena on lailla kielletty.
Miten kukaan voi valvoa lakia?
Lapsi ei osaa asiasta puhua ja äidillä on (mieli)valta lapsiinsa.
Äitien väkivaltaisuudesta ja heidän lastensa pahoinpitelystä olisi puhuttava mediassa enemmän, eikä vain vaiettava häveten tai kun ei kukaan usko.
On todella ikävää, että näitä mielivalta äitejä on, lapsi ei osaa asiata kertoa tai uskoo ansainneensa äidin suuttumuksen seurauksen.
Niin ainahan ne lapset huutava saaden mustelmia ja kuhmuja.
Diin.
Merkit on
"Ihmettelen, mitä täällä analysoit asiaa
Kirjoittanut: puhu lasten äidin kanssa / Eilen / klo 22:06"
hae apua ajoissa.
- koita ensiavuksi
laita tyttärellesi ihan oma ääni puhelimeen tiedät katsomatta koska hän soittaa.
Sitten vain otat sen oman ajan, et vastaa hänen puheluunsa, kun et jaksa tai sinulle ei sovi.
Kun olette työssä voisit myös neuvotella puhelujen ajan kohdasta ja sanoa ette ole halukas ottamaan yksityispuheluja vastaan työaikanasi.
Puhelut voisi suunnata johonkin tiettyyn aikaan vaikka kello 18-19.00..?!
Voisit koittaa myös ottaa asian kuin työn.
Sopikaa määrä päivä ja aika jolloin tytär lapsineen voi teillä vierailla.
Töihin menosi on kelvattava syyksi, samoin voi vedota omaan masennukseen taipumiseesi. Eli masennus ei ole mikään tuntematon peikko tai häpeä.
Sovi rytmi jota itse tarvitset, vaikka tapaaminen joka toinen viikko esim. parillisten viikkojen joku päivä, vaikka torstain.
Tämän torstain vierailu erotat muusta olemisestasi ja vierailu alkaa ja loppuu siinä.
Et voi muuttaa heidän olosuhteitaan, etkä omaa taikasauvaa jolla voit kopauttaa kaiken hyväksi.
Hyväksy se mitä et voi muuttaa ja muuta se minkä voit.
Roolisi tyttäresi elämässä voi silti olla tukena turvana ja rakastava omainen. - itsestäsi
Sellaista tulee mieleen, että tyttäresi on ottanut sinusta mallia, että elämä on vain jatkuvaa murehtimista ja surua. Et ole myöskään pystynyt antamaan hänelle eväitä omien asioiden selvittämiseen ja itseluottamusta, että hän pystyy tekemään omat ratkaisunsa elämässä, koska et ole itse sellainen. Tyttäresi hakee jatkuvasti teoilleen hyväksyntää soittelemalla pitkin päivää, koska on itse niin epävarma kyvyistään. Elätte jossain kummallisessa symbioosissa mikä ei vaikuta ihan terveeltä äiti-lapsi suhteelta.
Ihan ensiksikin alkaisin sinuna keskittymään itsesi hoitamiseen. Jokaisella aikuisella on suorastaan velvollisuus hoitaa omat murheensa parhaaksi katsomallaan tavalla niin ettei siitä aiheudu murhetta ja taakkaa muille. Jos selvästi kärsit jostain vaivasta niin otapa yhteyttä mielenterveyspalveluihin. Kirjastosta saa myös hyviä elämänhallintaan liittyviä kirjoja ja kaikista ensimmäiseksi suosittelen sinulle läheisriippuvuudesta kertovia kirjoja. Täältä netistäkin löytyy läheisriippuvuudesta juttuja, että pääset alkuun mikä vaivasi takana aika varmasti on.
Tässä yksi linkki:
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=168- ihan
aito kirjan oppinut.
Onkos ihan elämää, mihin kirja viisauttasi voisit soveltaa?
Elämä on tuolla netin ulkopuolella, suhteet ja tunteet tosiin ihmisiin? - viisaudessa
ihan kirjoitti:
aito kirjan oppinut.
Onkos ihan elämää, mihin kirja viisauttasi voisit soveltaa?
Elämä on tuolla netin ulkopuolella, suhteet ja tunteet tosiin ihmisiin?Heh, viestisi tasosta huomaa ettei olisi pahitteeksi sinullekaan ottaa oppia kirjoista.
Jokainen soveltaa mistä tahansa hankittuja oppejansa miten haluaa.. Maailmassa on kuitenkin valitettavan paljon oppimattomuutta ja haluttomuutta oppia. Liekö johtuen ylimielisestä asenteesta muiden opetukseen. - löytyi syyllinen,
joka on, kuinkas muuten, vanha äiti.
Kuinka vanhoiksi "lasten" pitää tulla ennen kuin he alkavat olla vastuussa omasta elämästään ja ennen kuin lakataan syyttelemästä kaikkensa antaneita vanhuksia?
Eikös jossakin vaiheessa huoltosuhteen pitäisi kääntyä päinvastaiseksi, siis että lapset alkavat huolehtia vanhemmistaan?
Pummaatko sinä muuten äitisi eläkkeet?
- ......................
Käykö tyttäresi puhumassa kenellekkään ammattiauttajalle? Jos hän on masentunut ja koittaa pitää viimeisillä voimillaan kiinni muista ihmisistä? Onko hänellä ketään muuta, kenelle puhua?
- enkelintytär
oma äitini on jo nukkunut pois mutta olimme hyvin läheiset, olin juuri tuollainen soittelija. Usein kyllä esitin äidille pirteämpääkin kuin olin (en ollut varsinaisen masentunut mutta lapsen vakavaa sairautta oli meilläkin) ja tein tikusta asiaa vain ollakseni yhteydessä.Ajattelin että äiti kaipaisi yhteydenottoani, nauttisi rupattelusta.Voithan sanoa että et nyt kerkiä puhumaan, soittelisitko huomenna. Tai sitten vaihtaa puheenaihetta jos tyttäresi rupeaa soittamaan samaa levyä liikaa.
- Anonyymi
Arvostelu on hakemus lisää siunauksia varten, kiitolliset ihmiset jakavat aina todistuksia ... Luin kaksi päivää sitten facebook-aikajanallani vastaavia kommentteja koskevista todistuksista noin Amerikan yhdysvaltojen lääkäristä, joka sanoi, että Dr.Oduduwa pystyi palauttamaan entisen poikaystävänsä. kahden vuoden eron jälkeen ... Aviomieheni lankesi suhteeseen toisen naisen kanssa töissä ja jätti minut. Sain Avioliiton oikeinkirjoituksen casting-ohjelman hengellinen isä, mentori ja parantaja nimeltään Oduduwa. 2 päivää sen jälkeen kun lounas oli kirjoittanut minulle nimensä loitsun palauttamiseksi aviomiehelleni kotiin, se oli yllätys, en osaa edes selittää kuinka kaikki tapahtuu, se toimii Baba Oduduwan lupauksena.
En olisi voinut tehdä rakkausloitsua palauttaaksesi entisen kumppanini takaisin ilman Baba Oduduwa -rakkausloitsun apua. Olisin luopunut ja uskonut, että koska aviomieheni näki jonkun toisen, hän sanoi, että olemme tehneet. Lounastamisen jälkeen Rakkausloitsun, mieheni soittaa minulle matkapuhelimella ja hän palaa takaisin kotiin seuraavana päivänä. Olen kiitollinen tälle henkiselle avioliiton parantajalle, joka auttoi minua. Suosittelen häntä jokaiselle, jolla on avioliitto tai parisuhdekriisi tänään, ota nopeasti yhteyttä tähän hengelliseen loitsun palauttajaan palauttaakseen entisen rakkauden.
tässä on hänen henkilökohtainen sähköpostiosoite: (dr.oduduwaspellcaster@gmail. com)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 932474
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012173- 821818
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441611- 781586
- 111555
- 341508
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?541370Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.891319Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411244