Sain juuri tietää mieheni isän kuolemasta. Oli lasten kanssa mennyt käymään. Siellä hän oli nukkunut, kunnes oli mennyt katsomaan. Oli yöllä kuollut, aivan yhtäkkiä. Joka viikko käymme siellä, lapset nauttivat papan mansikoista ja uivat pienessä aaltaassa. Papan lohileivät ja puuro ovat parhaita, äidin tekemä ei kelpaa.
Miten kummassa kuolema voi tulla niin yhtäkkiä, aivan odottamatta, miettimättä? Yksi läheisistä on poissa ja suru suunnaton. En voi edes käsittää asiaa vielä. Lapset hyvästelivät papan - hyvä niin.
Elämä ei ole reilua.
Miten kummassa kuolema voi tulla niin yhtäkkiä, aivan odottamatta, miettimättä? Yksi läheisistä on poissa ja suru suunnaton. En voi edes käsittää asiaa vielä. Lapset hyvästelivät papan - hyvä niin.
Elämä ei ole reilua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa teidän kaikkien suureen suruun.
Voimia teille ja halauksia lapsille yhdeltä mummilta :(
yllätyksenä. Ehkä kuitenkin lohtuna voisi sanoa, "näin on hyvä".
Olen kokenut usein läheiseni äkki kuoleman, ja nyt puolisoni vuosia kestävän hitaan hiipumisen pois.
Kuitenkin olen selvinnyt äkkikuoleman aiheuttamasta surusta helpommin, kuin nyt hitaan kuihtumisen aiheuttamasta surusta.
Nyt oma jaksaminen on hyvin hyvin vaikeaa, nitroja, rytmihäiriölääkkeitä joudun posimaan, jatkuvasti, kyneleet virtaa vuolanaan, eikä loppua näy.
Enkä ole yhtään varma kumpi meistä lähtee ensin.
En toivo kellekkään vastaavaa kohtaloa, elämä ei ole reilu ihmisen tulessa elämänsä loppusuoralle, mutta jokainen meistä sen joskus kohtaa jossakin muodossa, ja on väistämätön.
Jaksamista teille, luoja kulkekoon kanssanne.