sitten erossa kaikesta kristilliseen vivahtavasta toiminnasta kuten esim. kevätjuhlista, joissa lauletaan suvivirttä ja mitä sitä nyt kirkosta eronneena jouluakaan viettää, sillä sitähän vietään Jeesuksen syntymäjuhlana. Siis karsi elämästäsi kaikki kristilliseen kulttuuriin kuuluvat asiat.
Kun eroat kirkosta
muista olla
30564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
ennenkin. Juhlin sydäntalvea ja valoa keskellä pimeyttä. Kristinuskon kanssa joulullani ei ole mitään tekemistä.
Lasteni kevätjuhlissa käyn edelleen, luonnollisesti. Eikö vanhemmuus itsellesi ole tärkeää? Suvivirttä en piittaa siellä laulella ;)
"Juhlin sydäntalvea ja valoa keskellä pimeyttä. Kristinuskon kanssa joulullani ei ole mitään tekemistä."
Millä tavalla esikristillisenä aikana suomalaiset tiesivät koska oli vuoden lyhkäisin päivä?
tosiaan tiesivät milloin on vuoden lyhin päivä, hmm...
>>Kirkollisista juhlista joulu lienee kuitenkin melko nuori ja perinteiltään sekoittunein. Se on saanut piirteitä monelta kansalta ja kulttuurilta.
Jo muinaiset roomalaiset viettivät saturnalia-juhlaa maanviljelyksen jumalan Saturnuksen kunniaksi. Juhlan ajankohta sattui hyvin lähelle nykyistä jouluamme, joulukuun 17.-23. päiväksi.>Myös muinaisilla germaaneilla oli tapana viettää joulua, josta käytettiin nimiä yule, jul, jol, geol tai geohol. Näistä tulevat suomen kielen sanat joulu ja juhla. Joulu oli keskitalven, pimeimmän vuodenajan juhla, joka merkitsi vanhan vuoden loppua ja uuden alkua. Prokopios kertoo Thulen juhlista, joita vietettiin, kun aurinko palasi oltuaan poissa neljäkymmentä päivää. Näissä juhlissa uhrattiin uuden sadon menestyksen saamiseksi Freijalle, sateen ja auringonpaisteen, hedelmällisyyden ja kasvun jumalalle, porsas, julgalti, josta puolestaan juontaa oma joulukinkkumme. Pohjoismaissa järjestettiin joulun eli keskitalven juhlan ohella myös muita uhrijuhlia. Syksyllä talvikauden alussa järjestetyllä uhrijuhlalla toivottiin suotuisaa kasvua. Kevätjuhlassa puolestaan uhrattiin taistelusta toivotun voiton saamiseksi. Keskikesän juhla puolestaan lienee ollut tuntematon. Muinaissaga mainitsee kristityn Olav Tryggvasonin poistaneen uhrit ja uhrijuhlat ja asettaneen kansan suostumuksella juhliksi joulun ja pääsiäisen, juhannuksen ja Mikonpäivän aikaisen syysjuhlan. Kristinuskon tullessa pohjoismaihin paikoin jo 700-luvulla kirkon viettämä joulu sekaantui pohjolassa vietettyyn keskitalven juhlaan, ja niinpä monet jouluperinteemme juontavat juurensa muinaisten germaanien juhlatapoihin.
auringon nousu- ja laskukohtia horisontissa.
"Millä tavalla esikristillisenä aikana suomalaiset tiesivät koska oli vuoden lyhkäisin päivä?"
- Voi hellanduudeli. Jouluhan on paljon vanhempi kuin kristinusko. Melko varhaista perua on joulun muuttaminen Jeesuksen syntymäjuhlaksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu:
"Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, jota on länsimaissa vietetty perinteisesti talvipäivänseisaukseen liittyvänä sydäntalven juhlana. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä. Sittemmin joulua on vietetty myös kristinuskoon liittyvänä juhlana Jeesuksen syntymän kunniaksi."
Ja miten se lyhin päivä on tiedetty? Hyvänen aika. Onhan kuu ja aurinko olleet taivaalla jo aika pitkään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajanlasku
Kyllähän niiden mukaan vuoden kierto kokolailla hyvin selvitetään yksinkertaisinkin menetelmin. Suomessakin oli jo kivikaudella observatorioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jätinkirkko
Kristilliset juhlat on vasta viime vuosisatoina vanhojen "pakanallisten" juhlien päälle liimattu.
Kuinka sä sitten ylipäänsä voit edes kuunnella sitä suvivirttä, vai pistäks pumpulit korviis
"Kyllähän niiden mukaan vuoden kierto kokolailla hyvin selvitetään yksinkertaisinkin menetelmin. Suomessakin oli jo kivikaudella observatorioita."
:-) Kaikkeen ei tarvitse uskoa.
Viittauksestasi "Vuosina 2008-2009 suoritetussa Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijoiden projektissa havaittiin, että noin puolet jätinkirkoista on suunnattu tähtitieteellisesti merkityksellisiin ilmansuuntiin, kuten tasaus- ja seisauspäivien auringonnousuihin tai -laskuihin /-5 asteen tarkkuudella"
Mietippä huviksesi kuinka suuren virheen päivämäärään antaa 5 asteen virhe auringonnoususuunnassa. Pohjanmaalla se vastaa kahta viikkoa eli "observatorioiden" mukaan joulu oli itsenäisyyspäivän ja loppiaisen välissä. Asian tekee ongelmalliseksi päivien hidas piteneminen joulun aikana ja vastaavasti hidas lyheneminen juhannuksena.
"Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan nimestä."
Joulu on tullut sanana suomeen vasta kristinuskon mukana. Samaa pohjaa on vanhempi juhla -sana.
"Ja miten se lyhin päivä on tiedetty? Hyvänen aika. Onhan kuu ja aurinko olleet taivaalla jo aika pitkään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajanlasku"
Enpä huomannut, että siinä olisi esitelty suomalainen, varhaiskeskiaikainen ajanlasku. Suomessa oli käytössä kuukalenteri, mutta sen avulla vuoden lyhin yö on vaikea laskea.
Vaasan korkeudella aurinko nousee 23.12 kello 10.12 ja 28.12. kello 10.12. Kivikautisin välinein on todella vaikea määritellä koska nousu oli myöhäisin. Koko Suomen alueelle saatiin yhteinen kalenteri vasta kirkon mukana.
että Suomessa ei pystytty huomaamaan vuoden pimeintä tai valoisinta aikaa ennen kistinuskon tuloa, mutta muualla maailmassa kylläkin???
Pelkästään auringon ja kuun avulla on erittäin vaikea määritellä vuoden pituutta (koita määrätä se pelkästään muinaissuomalaisin välinein). Vuoden pituus on helppa saada määrättyä esimerkiksi Siriuksen heliakkisen nousun avulla, mutta se edellyttää monen vuoden säännöllisiä tähtitieteellisiä muistiinpanoja. Astronomia on mahdollista, jos löytyy hommalle rahottaja mikä taasen edellytti sitä, että ihmiset saivat kerättyä enemmän ravintoa kuin tarvitsivat.
"Talvipäivänseisaus eli talven sydän huomattiin jo varhaisessa ajanlaskussa. Muinais-Skandinavian Yulen (jul = joulu) juominen on joskus rinnastettu auringon paluun juhlimiseen, vaikkakin luontevammalta vaikuttaa suomalaisen kekrin tavoin satokauden päättymisen juhlinta. Talven pimein aika on joka tapauksessa ollut myös myyttiseltä kannalta vaarallista aikaa."
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Vanhan_kansan_vuodenkierto_(A_4_99).html
"Talvipäivänseisaus (jouluk. 22-25) on tuhansia vuosia ollut vuoden erityisin ajankohta ja ihmisten juhlinnan tärkein päivämäärä. Aurinko on alkanut pitkän matkansa kotiin tuoden kevään tullessaan. Tämän tapahtuman juhliminen tässä kuussa tekee minusta osan lähes ihmiskunnan syntyajoilta lähtien keskeytymätöntä perillisten ketjua. Ei ole ollut sellaista aikaa etteikö joku jossakin olisi juhlinut tätä päivää.
Kauan ennen Jeesuksen mytologista syntymäpäivää talvipäivänseisauksen ajankohtana veremme virtasi auringonjumalten ja auringonpalvojien suonissa — kreikkalaisten ja roomalaisten... germaanimetsien barbaarien... pohjoisten Torin palvojien... ja egyptiläisten... juutalaisten... gallien... persialaisten ja intialaisten suonissa. Ei ihme, että ihmisolennot ovat juhlineet talvipäivänseisauksen päivää tuhansia vuosia, kun ottaa huomioon, että jo hengissä selviämisemme riippuu auringon paluusta.
Ei ihme, että jumalten synnyn melkein kaikissa uskonnollisissa perinteissä sanottiin sijoittuneen talvipäivänseisauksen ajankohtaan."
http://www.vihrearouva.net/usko/sol.html
Unohdit kertoa miten eristyksessä elävät ihmiset pystyivät määräämään talvipäivän seisauksen. Kaikki suomalaisten luoma kirjallinen aineisto on peräisin kristinuskon ajalta. Olemme samaa mieltä siitä, että joulu -sanan pohjana on skandinaavinen pakanallinen jul -juhla. Toivottavasti olemme myös yhtä mieltä siitä, että sana on tullut suomenkieleen vasta viime vuosituhannella ja yleistynyt kirkon välityksellä. SKS:n Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja ei yleensä arvioi sanojen ikää, mutta siinä kerrotaan, että joulukuu -sana yleistyi 1600-luvulla (korvaten vanhemman talvikuu sanan).
Etymologian perusteella ei voi perustella väitettä, että muinaissuomalaiset olisivat juhlineet talvipäivän seisausta.
Kalenterista on helppo katsoa koska on joulu, mutta meillä ei olemassa minkäänlaista käsitystä suomalaisten kalenterista, mikä onkin luonnollista, sillä mitään yhtenäistä "suomalaista" kulttuuria ei ollut ennen 1800-lukua!. Vuosi jaettiin kolmeentoista kuukauteen ja pidettiin aurinkovuoden kanssa yhteensopivana jonkun luonnontapahtuman kanssa (en tiedä oliko tämä tapahtuma edes sama viereisissä kylissä).
Kustaa Vilkuna kertoo mainiossa Vuotuinen ajantieto seuraavaa "Samoin esim. ostjakeilla on kevättalvella »pettävä kotkakuu» ja varsinainen »kotkakuu». Jos kotkat palasivat muuttomatkaltaan jo edellisenä, jäi varsinainen kotkakuu pois ja siirryttiin suoraan »variskuuhun», jolloin varikset saapuivat." Samassa kirjassa hän kertoo "Suomalaisten parissa vuoden loppu näyttä vanhastaan sijoittuneen syksyyn, kekrin aikaan, jolloin sadonkorjuu oli suoritettu loppuun. Uusi vuosi taas alkoi uuden metsästyskauden mukana. Elettiin siis luonnon mukaan ilman täsmällisiä määräpäivii mikä pienten kyläyhteisöjen elämänmenon järjestäytymiseen oli kyllin riittävä. Vasta suuremmat hallinnolliset yhteisöt ovat verotusta, käräjiiä, juhlia ja muita kokouksia varten tarvinneet ajanlaskun, jossa vuoden tietyt määrähetket on voitu ilmaista edeltä päin päivän tarkkuudella."
Olen käsittääkseni osoittanut aukottomasti, että muinaissuomalaiset eivät kyenneet teknisesti määräämään talvipäivänseisauksen ajankohtaa edes viikon tarkkuudella. Vilkunan mukaan joulu on juhlana tullut meille ruotsalaisena lainana. Lisäksi olen perustellut väitteen, että "joulu" on sanana kirkon levittämä ja sen paikka on alusta asti määrätty aurinkokalenterin mukaan,
Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että suomalaiset eivät olisi juhlineet jotenkin talvenselän taittumista. Päinvastoin on luultavaa, että juuri keskitalvella on paljon joutoaikaa katsoa seuraavan kesän enteitä, sillä kivikaudella talvi ja yö olivat aikoja, joiden yli haluttiin päästä mahdollisimman nopeasti. Talvesta selviämistä auttoi suotuisien enteiden löytäminen - uskonto toi jo silloin ihmisille toisoa paremmasta tulevaisuudesta.
Tämäkin keskustelu osoittaa ainakin sen, että omien aivojen käyttäminen on ateisteille vaikeaa - yhtä vaikeaa se on toki myös uskovaisille :-)
kuuluu? Kerroin juhlivani silloin sydäntalvea ja valoa pimeyden keskellä. Se aika ajoittuu joulun-uuden vuoden tienoille ja se siitä. Jokainen sen huomaa nyt ja ennen, jos se sinua jotenkin kiinnostaa.
Ja jos se kiinnosti, vietänkö tiettynä päivänä, niin enpä kyllä. Meidän perheessä joululahjat vaihdetaan sujuvasti sinä päivänä, kun meillä on oma jouluaattomme - minä vuonna milloinkin, ajanjakso on kuitenkin aina jouluvapaiden tienovilla. Muilta osin sydäntalven juhlamme tuo iloa pimeimpiin päiviin :)
Että en usko, että se oli minun älyni kun jätti, vaan sinä ehkä teit ihan omat johtopäätöksesi jostakin syystä :)
Tarkkailemalla auringon nousu- ja laskukohtia horisontissa. Eräänä päivänä niiden välinen etäisyys on lyhimmillään. Tässä ei tarvita kelloa. Pohjois-Suomessa tuo menetelmä ei tietenkään oikein onnistunut... :-)
Tarkoitatko että tieto tällaisista asioista on kristinuskon ansiota.
No kerropa, miten kristityt tiesivät minkämuotoinen maa oli?!
Varjon pituus ja auringon nousun ja laskun ilmansuunta ovat valitettavasti niin vaikeasti mitattavia asioita, että tuskin keskiajan talonpojat edes yrittivät moista.
Talventaittumisen juhla - olipa sen nimi mikätahansa (mutta ei joulu) - oli liikkuva juhla. Veikkaan, että se oli aina sinä kuuttomana yönä, joka oli lähinnä nykyistä joulua. Kuu oli nimittäin siihen aikaan yön tärkein valaisija (vanhan tarinan mukaan juutalainen rabbi opetti kuun olevan aurinkoa tärkeämpi, sillä kuu valaisee pimeitä öitä, mutta aurinko paistaa päivällä, jolloin muutenkin on valoisaa :-)
mitata, auringon nousu- ja laskukohdat ääriasentoineen näkyvät ilman mittauksiakin samalta paikalta katsottuina johonkin maisemassa olevaan maamerkkiin verraten.
Alle 0,1 asteen kulman suurutta on vaikea katsoa maamerkkien avulla. Periaatteessa varjo on sitä pitempi mitä korkeampi esine sen heittää. Ongelmaksi tässä tapauksessa tulee puolivarjon kasvaminen. Kumpikin menetelmä on oikeasti mahdoton toteuttaa.
Tämähän on kuin ateistista fysiikkaa, jossa yritetään väkisin joku asia todistaa mahdolliseksi ja sitten päätellä siitä, että koska se on mahdollista, sen on täytynyt todellakin tapahtua. Todellisuudessa eihän nytkään joulun aikana ole talvipäivän seisausta, joka on 20. - 22. joulukuuta (eli kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi ja hieman jälkeenjäänneet ateistit viettävät joulua pari päivää aikaisemmin tapahtuneen talvipäivänseisauksen muistoksi :-)
... nimitellä "jälkeenjäänneet" termillä jos se sinua helpottaa, mutta melko yleisesti hyväksytty käsitys on että Jeesus ei syntynyt jouluna. Joulukuun 25. päivä Roomassa biletettiin mm. Sol Invictusta, voittamattoman auringon syntymäpäivää. Joulu tosin tuntuu sopivan liukuvalta käsitteeltä kristittyjenkin keskuudessa, Suomessahan juhlinnat keskitetään 24. päivälle...
Kirjoitit "melko yleisesti hyväksytty käsitys on että Jeesus ei syntynyt jouluna."
Kirjoitin "kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi."
Kristityt viettävät pääsiäistä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousun muistoksi. Pääsiäisen ajankohta voi vaihdella kuukaudella vuodesta toiseen, mutta ei se tarkoita että historiallinen Jeesus olisi kuollut 30 kertaa :-) Luterilaiset viettävät pääsiäistä eri aikaa kuin ortodoksit, mutta molemmat juhlivat samaa kuolemalla kuoleman kukistanutta Kristusta. Samalla tavalla kuin historiallisella kuolinpäivällä ei ole merkitystä pääsiäisen vietossa, samalla tavalla on todellinen Jeesuksen syntymäpäivä sivuseikka.
Pääsiäinen on (lähes) samaan aikaan kuin juutalaisten pääsiäinen, mutta ei sillä ole juhlan kannalta mitään merkitystä. Muinaissuomalaisten mahdollisesti viettämä talventaittumisjuhlalla ei ole mitään merkitystä kristittyjen viettämään juhlaan.
Ateistit voivat rauhassa syödä sikaansa ja muistella pari päivää aikaisemmin ollutta vuoden pimeintä päivää. Toivottavasti tulevaisuudessa ateistienkin hallitsemissa maissa saa kristityt viettää oma valonjuhlaa ilman vainoa.
ja jos huomaat eronneesi väärän tiedon perusteella, niin voit liittyä helposti http://www.liitykirkkoon.fi sivuston kautta. Sitä on käyttänyt jo sadat ihmiset.
vielä kun voitte.
Kuoltuanne suuruudenhullut ajatuksenne ikuisesta elämästä mätänevät muun ruumiinne kanssa. Ikuisiksi ajoiksi, aamen.
"Juhlikaa..."
Kuten suuri matemaatikko ja harras uskovainen Blaise Pascal totesi "uskominen kannattaa aina. Jos Jumala on olemassa, voit voittaa ikuisen elämän. Jos Jumalaa ei ole, et menetä mitään, vaikka uskot." (tai jotain sinnepäin)
Uskovaiset ihmiset ovat myönteisempiä ja uskonnosta on hyötyä vastoinkäymisissä. Uskonnosta lienee haittaa vain suvaitsemattomille ateisteille :-)
mielessä ihan niinku Nova Groupin hihhuli liikemiehillä.
Tää on sulle uutta, mutta elämäänsä voi elää toisinkin kuin ahneuden riivaamana.
Eipä tarvi kinkkua mutustella varsinkin kun sianlihan syönti kielletään Raamatussa.
Kiva viettää talvipäivän seisausta ja uuden vuoden lomaa.
Ainoa syy omalla kohdalla eroamiseen on ettei tarvitse lihottaa kirkon käteisvaroja. Muuten kyllä vietän normaalia kristittyä elämää. Ei asioiden tarvitse olla noin mustavalkeita että pitäisi eroamisen takia muuttaa elämäänsä. Ainoa ero vain on, että jää 600€ enemmän käteen rahaa vuodessa :D Se on jo iso boonus :) Terveisiä Kreikasta muuten, ensimmäinen lomamatka erorahoilla. On tämä hauskempaa kuin maksaa kirkolle turhasta :)
enkä vietä mitään kristillisiä juhlia. Koulujen kevätjuhla ei ole kristillinen juhla, vaan koulun päätökseen liittyvä juhlallisuus.
Joulu ei ole kristillinen juhla, vaan se juontaa ajalta ennen kristinuskoa. Jo muinaiset roomalaiset jne...
"Siis karsi elämästäsi kaikki kristilliseen kulttuuriin kuuluvat asiat."
- Juuri näin olen tehnytkin jo ennen kuin sain oikeuden erota kirkosta.
Kristittyjen joulu mei kelpaa, mutta kelpaa sitten ne muinaiset roomalaiset pakanalliset saturnaaliat .ohohohoho
ettei joulu ole alkujaan kristillinen juhla. En ole koskaan joulua viettänyt yhtään mitenkään sen jälkeen, kun lapsuuskodistani muutin. Siellä oli kristinusko ja vanhat perinteet sulassa sovussa. Kinkkua syötiin ja enkelinkuvia oli ikkunoissa ja joulupukkikin piipahti.
Vuodenaikojen taitekohtia on aina juhlittu. Sitten kristityt nappasivat ne omiin tarkoituksiinsa.
alunperin. Kevätjuhliin voi osallistua laulamatta suvivirttä.
Jos joku eroaa kirkosta, miksi hänen pitäisi kieltäytyä viettämästä joulua? Vaikka ei välitettäisi tuon taivaallista ;-) siitä, mikä on minkäkin juhlan alkuperä, niin tässä meidän nyky-yhteiskunnassamme esim. vapaapäivät useimmissa ammateissa osuvat joulunpyhiksi, jolloin kirkkoon kuulumatonkin voi syödä lanttulaatikkonsa. Vaikeampi on periaatteen vuoksi selittää työnantajalle, että haluaa viettää samat lakisääteiset vapaat kuin kirkkoon kuuluvatkin, mutta jonain muuna ajankohtana... Eli kirkkoon kuulumattomuuden ei tarvitse tehdä ihmisestä mustavalkoisesti ajattelevaa fanaatikkoa, kuten ei kirkkoon kuulumisenkaan. Eikä kristilliseen kulttuuriin kuuluvia asioita ole edes halutessaan täysin mahdollista karsia elämästään, sillä ne ovat historian kuluessa muotoutuneita ja ovat joka puolella ympärillämme, mutta kaikkien ei tarvitse nykyaikana ajatella niistä samalla tavalla kuin silloin, kun kirkkoon kuulumiselle ei ollut vaihtoehtoa.
Miksi kieltäytyä koulun kevätjuhlasta, joka on lapsille tärkeä koulun päättäjäinen? Miksi kieltäytyä logiikkaasi seuraten osallistumasta toisten vihkitilaisuuteen kirkossa, jos kutsun häihin on saanut? Sehän olisi oman vakaumuksen tuputtamista muillekin. Kyllä häihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin voi osallistua - myös siihen kirkolliseen osuuteen - vaikka itse ajattelisi toisin asioista. Jos pikkutarkkoja ollaan, niin niinhän toimii nykyään suuri(n) osa kirkkoon kuuluvistakin, eli osallistuu kirkollisiin seremonioihin, kun niitä omalle kohdalle osuu, vaikka ei katso olevansa lainkaan uskovainen tai uskovansa ainakaan niin, kuinka kirkko opettaa.