Ponta Delgada, paikalliset, asunnot

Kiitoksia kovasti selventävästä kirjoituksesta.
En nyt aivan ajatellut itse muuttaa sinne asumaan, kun töitäkin pitäisi tehdä ja varmaan kiven alla siellä Azoreilla työpaikat (olen ICT ammattilainen). Mutta harmitti kovasti paikallisten nuorten mahdollisuus päästä kiinni omaan asumiseen moisilla hinnoilla ja kyseisellä elintasolla.

Tiedän toki, että mm. manner-Portugalissa lapset asuvat pitkään vanhempiensa luona ja vielä silloinkin kun ovat jo naimisiin menneet. Näin ainakin maaseudulla. Mantereella on alkanut nuorisoa jälleen kiinnostaa maaseutuelämä, mutta on mahdottomuus sikäläisillä palkoilla hankkia maatila - meille puolestaan hinnat mantereella (Portugali) ovat naurettavan halpoja kohtuullisine maa pläntteineen.

Tervehdys.

Miten tuo asuntojen kosteus on hoidettu Azoreilla, jos ei ole lämmitystä.
Luulisi, että elokuun lämmin ja "kostea" (?) ilma on ongelma mm. sisätiloissa ilman tuuletusta sekä kosteuden poistoa ja taas sateisempaan aikaan talvella lämmitys vähentäisi kosteusvaurioita.

Pekka K. kirjoitti:

Tervehdys.

Miten tuo asuntojen kosteus on hoidettu Azoreilla, jos ei ole lämmitystä.
Luulisi, että elokuun lämmin ja "kostea" (?) ilma on ongelma mm. sisätiloissa ilman tuuletusta sekä kosteuden poistoa ja taas sateisempaan aikaan talvella lämmitys vähentäisi kosteusvaurioita.

Lue lisää

Ilman suhteellinen kosteus Azoreilla on ympäri vuoden keskimäärin luokkaa 70-80 prosenttia. Kosteammat ja kuivemmat päivät vuorottelevat oli mikä vuodenaika tahansa.

Ratkaisu ei mielestäni ole lämmitys ilmastossa, jossa se ei lämpötilan vuoksi ole tarpeen. Huoneilman kosteutta poistamaan myydään kosteudenpoistolaitteita, jotka ovat varsin tehokkaita. Ilman suhteellinen kosteus ei ole ainulaatuista Azoreille, sillä maailmassa on paljon alueita, joissa ilman kosteus on jatkuvasti korkeampi kuin Azoreilla.

Tehokkain tapa vähentää huoneilman kosteutta on oikea rakennustapa. Perinteinen azorilainen talorakentaminen on rakentamista kivestä, tänä päivänä luonnollisesti betonista, etenkin massivisista betoniharkoista. Olen tarkkaillut pientalorakentamista Ponta Delgadassa enkä vielä ole huomannut, että seiniin asennettaisiin kosteuseristeitä.

Monissa vahoissa taloissa myös ikkunat vaatisivat uudistamista. Uusiin taloihin asennettavat ikkunat ovat alumiinipokaiset, kumitiivisteiset ja kaksinkertaiset.

Meidän talomme seinämateriaalit, sanwich-tyyppiset rakenteet eristyksineen, on tuotettu Saksasta. Sisä- ja ulkoseinärakenteen väliin jää ilmaa, joka eristää. Kantavat rakenteet ovat terästä, jotka maanjäristysriskiä silmälläpitäen ovat tarkoituksenmukaisempia kuin teräsvahvisteiset betonirakenteet.

Meillä ei ole ollut ongelmia huoneilman kosteuden kanssa. Se saattaa joskus joissakin tiloissa nousta yli 70, mutta pysyttelee yleensä 45 ja 60 prosentin välillä.

Betonirakenteissa kosteus ilmenee sisäseinässä betonin "kukkimisena". Kukinta poistetaan, yleensä kesäaikaan, jolloin haihtuminen ja sen vuoksi kuivaminen on nopeampaa kuin talvella, minkä jälkeen seinä maalataan uudelleen. Näin tehdään vuodesta toiseen tarpeen vaatiessa.

Vanhempia taloja lämmitetään satunnaisesti puilla talvisaikaan. Tavallisimpia tulisijoja ovat takka ja eräänlaiset modernit kamiinat. Näitä lämmityspäiviä on harvassa, sillä yölämpötila putoaa vain kerran kaksi talvessa alle 10 C:een. Alle 15 C:een päiviä ei myöskään ole kuin kourallinen. Lämittämättömässä kodissamme saattaa yölämpötila talvella joskus laskea 16 C:een, mutta tuskin on päivää, jolloin se ei kuitenkin kohoaisi vähintään 18 C:een.

Pekka K. kirjoitti:

Tervehdys.

Miten tuo asuntojen kosteus on hoidettu Azoreilla, jos ei ole lämmitystä.
Luulisi, että elokuun lämmin ja "kostea" (?) ilma on ongelma mm. sisätiloissa ilman tuuletusta sekä kosteuden poistoa ja taas sateisempaan aikaan talvella lämmitys vähentäisi kosteusvaurioita.

Lue lisää

Jäähdyttävän ilmastoinnin (huoneiston sisäkierrolla) käyttö pienentää kosteutta ilmasta, sillä vesi kondensoituu laitteen sisällä, josta se ohjataan ulos poistoputkella.
Liika jäähdyttäminen ei taas auta, voi tulla sisällä huoneistossakin kastepiste vastaan...

vähentää % kirjoitti:

Jäähdyttävän ilmastoinnin (huoneiston sisäkierrolla) käyttö pienentää kosteutta ilmasta, sillä vesi kondensoituu laitteen sisällä, josta se ohjataan ulos poistoputkella.
Liika jäähdyttäminen ei taas auta, voi tulla sisällä huoneistossakin kastepiste vastaan...

Lue lisää

Mistä mahtaa olla alkuisin käsitys siitä, että kosteus Azoreilla olisi jokin erityinen ongelma? Minulle pöly ja kuiva ilma oli ongelma Helsingissä.

Meidän kotimme ei tarvitse minkäänlaista koneellista ilmastointia. 40-60 prosentin välillä oleva huoneilman suhteellinen kosteus on ymmärtääkseni sopiva. Helsingissä kodissamme ilman suhteellisen kosteus ylitti vain aniharvoin 40 prosenttia, vaikka käytimme ilmankostutinta.


Pelkkä ajoittainen huoneilman kosteuden alentaminen on Azoreilla täysin riittävä ja eikä sekään ole kaikissa kodeissa välttämätöntä. Kosteuden alentamista
varten myydään siirettäviä laitteita eri ominaisuuksin.

Huoneilmamme lämpötila ilman lämmitystä vaihtelee vuositasolla haarukassaa noin 16-26 C. Huiput ovat hetkellisiä. Ulkoilman keskimääräinen lämpötilahaarukka vuositasolla on 11-25 C. Ilman viilentämiseen riittää tuuletus. Lämpötilat laskevat yöllä kesälläkin yleensä hieman 20 C:een alle.

Pitkät yhtämittaiset kosteat jaksot eivät ole Azoreilla tavallisia, vaan säätilan parametrit vaihtelevat nopeasti. Mielestäni terveen ihmisen on turha investoida laitteisiin, kuten ilmastointiin, joita Azoreilla ei käytännössä tarvitse. Paljon tärkeämpää on on asianmukainen rakennustapa, aurinkoenergian laaja hyödyntäminen, sadeveden hyötykäyttö (Azoreilla täytyy kastella, sillä haihtumnen on nopeaa) ja ylipäätään turhan veden- ja energiankulutuksen vähentäminen.

Azorien ilmastoa oppii tuntemaan ainoastaan saarilla asumalla. Lyhyillä oleskeluilla säästä ei saa kokonaiskäsitystä.

masseur kirjoitti:

Mistä mahtaa olla alkuisin käsitys siitä, että kosteus Azoreilla olisi jokin erityinen ongelma? Minulle pöly ja kuiva ilma oli ongelma Helsingissä.

Meidän kotimme ei tarvitse minkäänlaista koneellista ilmastointia. 40-60 prosentin välillä oleva huoneilman suhteellinen kosteus on ymmärtääkseni sopiva. Helsingissä kodissamme ilman suhteellisen kosteus ylitti vain aniharvoin 40 prosenttia, vaikka käytimme ilmankostutinta.


Pelkkä ajoittainen huoneilman kosteuden alentaminen on Azoreilla täysin riittävä ja eikä sekään ole kaikissa kodeissa välttämätöntä. Kosteuden alentamista
varten myydään siirettäviä laitteita eri ominaisuuksin.

Huoneilmamme lämpötila ilman lämmitystä vaihtelee vuositasolla haarukassaa noin 16-26 C. Huiput ovat hetkellisiä. Ulkoilman keskimääräinen lämpötilahaarukka vuositasolla on 11-25 C. Ilman viilentämiseen riittää tuuletus. Lämpötilat laskevat yöllä kesälläkin yleensä hieman 20 C:een alle.

Pitkät yhtämittaiset kosteat jaksot eivät ole Azoreilla tavallisia, vaan säätilan parametrit vaihtelevat nopeasti. Mielestäni terveen ihmisen on turha investoida laitteisiin, kuten ilmastointiin, joita Azoreilla ei käytännössä tarvitse. Paljon tärkeämpää on on asianmukainen rakennustapa, aurinkoenergian laaja hyödyntäminen, sadeveden hyötykäyttö (Azoreilla täytyy kastella, sillä haihtumnen on nopeaa) ja ylipäätään turhan veden- ja energiankulutuksen vähentäminen.

Azorien ilmastoa oppii tuntemaan ainoastaan saarilla asumalla. Lyhyillä oleskeluilla säästä ei saa kokonaiskäsitystä.

Lue lisää

Oletko Pekka käynyt Azoreilla?

Käytyäni ensimmäisen kerran Azoreilla 2005 sanoi silloinen matkaopas, että elokuussa koteihin läkähtyy kuumuuden ja kosteuden takia, eikä mikään kuiva. Tuli mieleen, jos vaikka olisit kuullut saman tarinan.

Minunkaan mielestä kosteus ei tunnu olevan ongelma. Korkeampi kosteus, kuin Suomessa tuntuu mukavalta. Liiallinen kosteus taitaa haihtua atlanttisen tuulen mukana.

Ollessani manner-Portugalissa, Bejassa, eräällä maatilalla vasta olikin kosteutta. Talvi aikaan se oli jäkyttävää. Ei ilmastointia, ei lämmitystä. Seinissä kosteusvaurioita ja ulkona katolle tiivistinyt vesi tippui maahan.

Samise kirjoitti:

Oletko Pekka käynyt Azoreilla?

Käytyäni ensimmäisen kerran Azoreilla 2005 sanoi silloinen matkaopas, että elokuussa koteihin läkähtyy kuumuuden ja kosteuden takia, eikä mikään kuiva. Tuli mieleen, jos vaikka olisit kuullut saman tarinan.

Minunkaan mielestä kosteus ei tunnu olevan ongelma. Korkeampi kosteus, kuin Suomessa tuntuu mukavalta. Liiallinen kosteus taitaa haihtua atlanttisen tuulen mukana.

Ollessani manner-Portugalissa, Bejassa, eräällä maatilalla vasta olikin kosteutta. Talvi aikaan se oli jäkyttävää. Ei ilmastointia, ei lämmitystä. Seinissä kosteusvaurioita ja ulkona katolle tiivistinyt vesi tippui maahan.

Lue lisää

Vaikuttaisi siltä, että tämä viesti oli osoitettu Pekalle, joka aikaisemmin kirjoitteli. Kun se on kuitenkin kiinnitetty oman viestini perään, kommentoin.

Kaikki kunnia matkaoppaan työlle ja niille, jotka kyseisessä tehtävässä toimivat. Tehtävä ei ole helppo, kun noin kolmen viikon työhönopastuksen ja opiskelun jälkeen pitää asiantuntevasti kertoa kohteesta, josta aikaisemmin ei ole tiennyt mitään. Tämän lisäksi oppaat ovat valtaosaltaan nuoria, parikymppisiä, joista vain harvoilla on kokemusta eri ilmastoista, etenkään pitempiaikaista sellaista. Niinpä opas saattaa antaa sellaistakin informaatiota, joka voi joko kokonaan tai ainakin osittain olla harhaanjohtavaa.

Kun kävimme ensi kertaa Azoreilla vuoden 2006 syyskuun alussa, yksi opas kertoi värikkään tarinan siitä, miten hänen nahkakenkänsä sängyn alla homehtuivat korkean kosteuden vuoksi. Tarina voi olla totta, mutta ei dramaattisuudessan suinkaan anna oikeaa kuvaa Azorien ilmankosteuden vaikutuksista.

Lämpöön ja korkeampaan ilmankosteuteen tottumaton, fyysisesti täysin tervekin suomalainen kokee yleensä tukalana ilmaston, jossa kosteuden ja lämmön yhteysvaikutuksella on suuri merkitys. Maailmassa on kuitenkin paljon alueita, joissa korkea ilman suhteellinen kosteus ja yli 30 C:een päivälämpötilat ovat jokapäiväinen ilmiö vähintään kesäaikana. Näin on esim. monin paikoin Yhdysvaltoja juuri kesäaikana.

Azoreilla kerrotaan ennustettu ilmankosteus ja todelliset lukemat päivittäin sekä lehdissä että televisiossa ja radiossa. Tällä palstalla suomalaiset kyselevät yleensä vain lämpötiloista ja sateesta. Lämpötilan ja ilmankosteuden yhteisvaikutuksesta he ovat pitkälti tietämättömiä. Suhteeellisen korkea ilmankosteus ei tarkoita sitä, että sataisi usein, sillä ilma voi olla kosteaa, ilmeisesti haihtumisen vuoksi, myös mantereen yllä kaukanakin merestä.

Azorien lämpötilavaihtelut ovat vuositasolla varsin vaatimattomia. Myös yö- ja päivälämpötilojen erot ovat pienet, keskimäärin ehkä 3-5 C. Sekä helmikuussa että toukokuussa voidaan mitata aivan samat lukemat, esim. 14 C yöllä ja 18 C päivällä.

Elokuun päivälämpötilojen keskimääräinen maksimi on hieman yli 25 C, yön keskimääräinen minimi runsaat 18 C. Ilmankosteus on keskimäärin vähintään luokkaa 70-80 prosenttia. Miten läkähdyttäväksi nämä parametrit jokainen kokee, on fyysisesti terveen ihmisen kohdalla varsin subjektiivista. Yölämpötilat laskevat joka tapauksessa useimmiten alle 20 C:een eikä läheskään joka päivä mitata 25 C. Useimmissa Azorilaisissa kodeissa on läpivetotuuletusmahdollisuus ja ulkona käy aina vähintään pieni tuulenvire. Mainittakoon vielä, että pyykki kuivaa ulkona ympäri vuoden. Koska haihtuminen on nopeaa etenkin kesäaikaan, täytyy kasvimaita muutaman sateettoman päivän jälkeen kastella.

Bejan ilmasto on varsin erilainen kuin Azoreilla. Kesällä päivälämpötilat pysyttelevät pitkään 35 C tai sen yläpuolella. Talvella taas mittari laskee monesti pakkasen puolelle. Tietääkseni ilma Alentejossa on kesällä kuivaa.

Azorien kotien kosteusongelmat johtuvat rakennustavasta, eivät ilmastosta. Jo pelkkä ikkunoiden vaihtaminen moderneiksi, tiiviiksi, laskisi merkittävästi huoneilman kosteutta vanhoissa rekennuksissa. Kosteuden hallitsemista helpottanee merkittävästi se, että esim. toisin kuin Suomessa, lämpötilavaihtelut ja niistä johtuva kondensaatio on todennäköisesti korkeintaan pienestä merkityksestä.

Tekstistä tuli jälleen pitkä, mutta uskon, että sitä lukevat muutkin kuin pelkästään kysyjä ja vastaaja.

masseur kirjoitti:

Vaikuttaisi siltä, että tämä viesti oli osoitettu Pekalle, joka aikaisemmin kirjoitteli. Kun se on kuitenkin kiinnitetty oman viestini perään, kommentoin.

Kaikki kunnia matkaoppaan työlle ja niille, jotka kyseisessä tehtävässä toimivat. Tehtävä ei ole helppo, kun noin kolmen viikon työhönopastuksen ja opiskelun jälkeen pitää asiantuntevasti kertoa kohteesta, josta aikaisemmin ei ole tiennyt mitään. Tämän lisäksi oppaat ovat valtaosaltaan nuoria, parikymppisiä, joista vain harvoilla on kokemusta eri ilmastoista, etenkään pitempiaikaista sellaista. Niinpä opas saattaa antaa sellaistakin informaatiota, joka voi joko kokonaan tai ainakin osittain olla harhaanjohtavaa.

Kun kävimme ensi kertaa Azoreilla vuoden 2006 syyskuun alussa, yksi opas kertoi värikkään tarinan siitä, miten hänen nahkakenkänsä sängyn alla homehtuivat korkean kosteuden vuoksi. Tarina voi olla totta, mutta ei dramaattisuudessan suinkaan anna oikeaa kuvaa Azorien ilmankosteuden vaikutuksista.

Lämpöön ja korkeampaan ilmankosteuteen tottumaton, fyysisesti täysin tervekin suomalainen kokee yleensä tukalana ilmaston, jossa kosteuden ja lämmön yhteysvaikutuksella on suuri merkitys. Maailmassa on kuitenkin paljon alueita, joissa korkea ilman suhteellinen kosteus ja yli 30 C:een päivälämpötilat ovat jokapäiväinen ilmiö vähintään kesäaikana. Näin on esim. monin paikoin Yhdysvaltoja juuri kesäaikana.

Azoreilla kerrotaan ennustettu ilmankosteus ja todelliset lukemat päivittäin sekä lehdissä että televisiossa ja radiossa. Tällä palstalla suomalaiset kyselevät yleensä vain lämpötiloista ja sateesta. Lämpötilan ja ilmankosteuden yhteisvaikutuksesta he ovat pitkälti tietämättömiä. Suhteeellisen korkea ilmankosteus ei tarkoita sitä, että sataisi usein, sillä ilma voi olla kosteaa, ilmeisesti haihtumisen vuoksi, myös mantereen yllä kaukanakin merestä.

Azorien lämpötilavaihtelut ovat vuositasolla varsin vaatimattomia. Myös yö- ja päivälämpötilojen erot ovat pienet, keskimäärin ehkä 3-5 C. Sekä helmikuussa että toukokuussa voidaan mitata aivan samat lukemat, esim. 14 C yöllä ja 18 C päivällä.

Elokuun päivälämpötilojen keskimääräinen maksimi on hieman yli 25 C, yön keskimääräinen minimi runsaat 18 C. Ilmankosteus on keskimäärin vähintään luokkaa 70-80 prosenttia. Miten läkähdyttäväksi nämä parametrit jokainen kokee, on fyysisesti terveen ihmisen kohdalla varsin subjektiivista. Yölämpötilat laskevat joka tapauksessa useimmiten alle 20 C:een eikä läheskään joka päivä mitata 25 C. Useimmissa Azorilaisissa kodeissa on läpivetotuuletusmahdollisuus ja ulkona käy aina vähintään pieni tuulenvire. Mainittakoon vielä, että pyykki kuivaa ulkona ympäri vuoden. Koska haihtuminen on nopeaa etenkin kesäaikaan, täytyy kasvimaita muutaman sateettoman päivän jälkeen kastella.

Bejan ilmasto on varsin erilainen kuin Azoreilla. Kesällä päivälämpötilat pysyttelevät pitkään 35 C tai sen yläpuolella. Talvella taas mittari laskee monesti pakkasen puolelle. Tietääkseni ilma Alentejossa on kesällä kuivaa.

Azorien kotien kosteusongelmat johtuvat rakennustavasta, eivät ilmastosta. Jo pelkkä ikkunoiden vaihtaminen moderneiksi, tiiviiksi, laskisi merkittävästi huoneilman kosteutta vanhoissa rekennuksissa. Kosteuden hallitsemista helpottanee merkittävästi se, että esim. toisin kuin Suomessa, lämpötilavaihtelut ja niistä johtuva kondensaatio on todennäköisesti korkeintaan pienestä merkityksestä.

Tekstistä tuli jälleen pitkä, mutta uskon, että sitä lukevat muutkin kuin pelkästään kysyjä ja vastaaja.

Lue lisää

Joo, pahoillani. Kirjoitin vahingossa sinun tekstisi alle. Ja hyvä vain kun kirjoitat pitkät vastaukset. Tietoa tulee paljon.

Tuosta kosteudesta sen verran, että itse kärsin Suomessa eräänlaisesta reumaattisesta särystä - ei reumasta - varsinkin syksyisin ja talvisin ja siksi mielelläni lennän etelään, jossa hieman korkeampi kosteus ja lämpö tuntuvat auttavan. Tai ehkä se vain on tuo lämpö, mutta korkeampi ilmankosteus ei ainakaan kuivata limakalvoja, niin kuin Suomessa kotiolot talvisin ja kokonaisuudessaan tuo tuo tullessaan paremman olon fyysisesti (öh, menikö sekavaksi?).

Manner-Portugalista vielä sen verran, että kyllä portugalilaisilla on hieman erikoinen tapa rakentaa, mutta perinteinen huokoisesta kivestä rakennetut talot yleensä kalkittiin ja näin rakenteista tuli hengittäviä. Paksut kiviseinät (50 cm) pitivät talot kesäisin viileinä porottavassa helteessä ja pintamateriaali puolestaan päästi kosteuden haihtumaan talvisin. Isot takat lämmittivät hyvin talvisin ja pitävät kosteuden kurissa - takat olivat ruuan laittoon ja tietenkin lämmitykseen, mutta puun menekki on valtavaa koska mitään eristeitä ei käytetty ja takatoissa on suora hormi ulos. Katollakin rimojen päälle vain asetellaan tiilet.
Pahin ratkaisematon rakennusvirhe portugalilaisilla mielestäni on ollut aikaisemmin se, että heillä on maalattiat pohjakerroksessa. Nämä maalattiaiset tilat ovat toimineet varastoina sekä se, että usein rakennuksen yksi seinä (usein päätyseinä) on rakennettu maavallia vasten. Talvisin tämä on varsinainen pomppi. Kosteus tihkuu rakenteisiin maasta.

Osittain tuo riittävän hyvä rakennustapa ja ylläpito on hylätty elintapojen muuttuessa, mutta rakennukset seisovat entisellään. Näihin vanhoihin taloihin maalataan uudemmilla maaleilla pinnat ja saattavat olla osaamattomien käsissä kosteusloukkuja ja ovatkin. Lisäksi ihmiset eivät enää saa elantoaan talonsa ympäristöstä vaan käyvät yhä pitemmällä töissä ja näin ollen talot ovat kylmillään pitempiä jaksoa talvisin.

Tämäkin talo, jossa asustelin helmikuussa oli alueen lämpimimpiä sillä suomalainen omistaja oli asentanut eristeet välikattoon ja kaksi takkaa oli muutettu varaaviksi. Tästä huolimatta yön kylmyyttä oli vaikea pitää loitolla ja pari huonetta oli jätettävä omilleen joista huokui puilla lämmitettyihin muihin huoneisiin kylmää ja kosteutta.

Helmikuussa yöt olivat n. 8 astetta plussalla ja iltapäivisin päästiin 18 ja 20 asteeseen. Aamupäivisin laaksojen yllä leijui sumupilviä, jotka hitaasti haihtuivat auringon kurottautuessa taivaalle. Atlantin rannalle oli 64km, mutta atlantin talvinen kosteus vallitsi yhä tuolla alueella.