setukka selittää vaikka valkosen mustaksi jos se auttaa vallankumousta. mutta mitä tääkin setukan selitys käsittää, tietääkö kukaan, mutta pitkä on?
"Väärä vastaus! Yritä uudestaan!
Kirjoittanut: setäkertoojaselostaakuva / Tänään / klo 00:19
”Molotohvin 1. nootti:
"Tämän johdosta neuvostohallitus, esittäen jyrkän vastalauseen tapahtuneen johdosta, ehdottaa, että Suomen hallitus viipymättä siirtää joukkonsa Karjalan kannaksella kauemmaksi rajalta, 20-25 km:n päähän, ja täten estää uudistuvien provokatioiden mahdollisuudet. "
Noin, nyt on sinun vuorosi.”
Jos lähdet siitä liikkeelle, että kyseinen lainaus Molotovin allekirjoittamasta NL:n nootista, joka löytyy mm. täältä: http://www.histdoc.net/historia/molotov261139.html todentaa tämän väitteesi: ”…Suomen joukko-osastot olivat sillä etäisyydellä rajasta, jota Molotohvi vaati nootissaan…”. niin väitteesi on täysin väärä! Koska kyseisessä nootissa todetaan, että ”…vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittömään läheisyyteen…”. Tällöin kyseisten joukkojen operatiivisen luonteen huomioiden, niiden sijoittuminen 25 kilometriä rajalinjasta sisämaahan kuuluu rajan ”välittömän läheisyyden” piriin. Koska aiheuttihan NL:n osoittaman hyökkäysuhan nimenomaan Suomen maa-armeijan kahden kolmasosan, kuuden divisioonan, keskitys rajalle ja rajaseudulle sodan ajan ryhmityksiin!
Ja kannattaa huomioida se, että NL:n sotilasjohto tiesi sotilastiedustelunsa kautta melko tarkkaan kannaksen suomalaisjoukkojen keskitysjärjestyksen, sijainnit ja linnoitukset. Esimerkiksi talvisodan alla NL:n tiedustelu-upseerina Helsingissä toiminut Jelisei T. Sinitsyn kertoo mielenkiintoisessa kirjassaan ”Vaiettu totuus”, että pääsi autolla varsin helposti tarkastelemaan kannakselle mm. Mannerheimin linjan bunkkerirakennelmia ja panssariesteitä, joista raportoi mm. suoraan Stalinille.
Ja lainauksessa, jonka esität Molotovin nootista ei todeta, kuten sinä väitteessäsi, että ”rajasta”, vaan nootissa todetaan, että ”rajalta”. Eli rajasta tarkoittaa tarkkaa viittausta rajalinjaan, mutta rajalta on suurpiirteisempi ilmaus, se tarkoittaa rajaseutua, kuten Molotovin nootissa tarkoitettiin, koska sen sisällöllinen lähtökohta oli mainittu rajan ”välitön läheisyys”! Tällöin jos suomalaisjoukkoja olisi vedetty, kuten Molotovin nootissa ehdotettiin, 25 kilometriä, niin suomalaisjoukkojen lähin asema olisi ollut rajalinjasta mitattuna vähintään 50 kilometriä.
Ja kannattaa aina näitä asioita tarkastella laajemmissa yhteyksissä. Eli oleellista on myös se, ettei kysymys ollutkaan Molotovin nootissa siitä, että olivatko suomalaisjoukkojen pääosa rajasta 25 tai 50 kilometrin päässä, koska hyökkäysuhka oli operatiivisesti käsitettynä periaatteessa saman moinen. Vaan kysymys oli siitä, että NL pyrki Molotovin nootissa Suomelle ehdotetulla joukkojen siirtoesityksellä puhaltamaan niin sanotusti pelin poikki, eli purkamaan sotatilanteen neuvotteluiksi. Siksi nootissa todetaan myös, että ”Neuvostohallituksen tarkoituksena ei ole paisuttaa tätä, päällystön mahdollisesti huonosti johtamien Suomen armeijan joukko-osastojen taholta suoritettua inhoittavaa hyökkäystoimenpidettä, mutta se haluaisi, ettei tällaisia inhoittavia tekoja vastedes tapahtuisi.” Tämä oli selvä kädenojennus Suomelle!
Ja kannattaa huomioida myös se, vaikka nootissa todetaan ensimmäiseksi ns. Mainilan ampumiset, ne eivät kiistä em. kädenojennusta, vaan Mainila oli NL:n itselleen varaama keino, klassinen sellainen, purkaa tilanne sotatoimin, jos suomalaiset eivät suostu joukkojaan vetämään.
No, sotahistoriasta tiedämme miten Suomi vastasi, eli valehtelemalla rajalle mobilisoimiensa joukkojen luonteen toteamalla Molotoville 27. marraskuuta osoittamassaan vastausnootissa: http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen271139.html, että ”…Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle.” Mutta tuskinpa kannaksen kuuden divisioonan hyökkäysryhmitys muodosti tuolloin Suomen normaaleja ”rajavartiojoukkoja”?
Tähän loppuun vielä se, että NL hyökkäystoimet olivat minun mielestäni silloiselta neuvostojohdolta harkitsematon sotilaallinen toimenpide, koska marxilaisittain käsitettynä talvisota ei täysin täyttänyt ns. hyväksyttävien sotien tunnusmerkkejä. Mutta vain harkitsematon toimenpide, koska NL ei ollut poliittisilla eikä sotilaallisilla toimillaan aiheuttanut sodan perussyytä ja sotaan johtanutta törmäyskurssia Suomen kanssa. Siihen oli siis syynä Suomen silloisten johtajien harjoittama sotapolitiikka. Eli varsinaisesta sodasta vastuun kantoi Suomen silloiset johtajat! Ja jos oikein tarkkoja ollaan Suomi itse asiassa aloitti toimillaan talvisodan! Siitä löytyy faktaa mm. täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8340654 .
Joten näillä perustein yritä uudestaan!"
"Väärä vastaus! Yritä uudestaan!
Kirjoittanut: setäkertoojaselostaakuva / Tänään / klo 00:19
”Molotohvin 1. nootti:
"Tämän johdosta neuvostohallitus, esittäen jyrkän vastalauseen tapahtuneen johdosta, ehdottaa, että Suomen hallitus viipymättä siirtää joukkonsa Karjalan kannaksella kauemmaksi rajalta, 20-25 km:n päähän, ja täten estää uudistuvien provokatioiden mahdollisuudet. "
Noin, nyt on sinun vuorosi.”
Jos lähdet siitä liikkeelle, että kyseinen lainaus Molotovin allekirjoittamasta NL:n nootista, joka löytyy mm. täältä: http://www.histdoc.net/historia/molotov261139.html todentaa tämän väitteesi: ”…Suomen joukko-osastot olivat sillä etäisyydellä rajasta, jota Molotohvi vaati nootissaan…”. niin väitteesi on täysin väärä! Koska kyseisessä nootissa todetaan, että ”…vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittömään läheisyyteen…”. Tällöin kyseisten joukkojen operatiivisen luonteen huomioiden, niiden sijoittuminen 25 kilometriä rajalinjasta sisämaahan kuuluu rajan ”välittömän läheisyyden” piriin. Koska aiheuttihan NL:n osoittaman hyökkäysuhan nimenomaan Suomen maa-armeijan kahden kolmasosan, kuuden divisioonan, keskitys rajalle ja rajaseudulle sodan ajan ryhmityksiin!
Ja kannattaa huomioida se, että NL:n sotilasjohto tiesi sotilastiedustelunsa kautta melko tarkkaan kannaksen suomalaisjoukkojen keskitysjärjestyksen, sijainnit ja linnoitukset. Esimerkiksi talvisodan alla NL:n tiedustelu-upseerina Helsingissä toiminut Jelisei T. Sinitsyn kertoo mielenkiintoisessa kirjassaan ”Vaiettu totuus”, että pääsi autolla varsin helposti tarkastelemaan kannakselle mm. Mannerheimin linjan bunkkerirakennelmia ja panssariesteitä, joista raportoi mm. suoraan Stalinille.
Ja lainauksessa, jonka esität Molotovin nootista ei todeta, kuten sinä väitteessäsi, että ”rajasta”, vaan nootissa todetaan, että ”rajalta”. Eli rajasta tarkoittaa tarkkaa viittausta rajalinjaan, mutta rajalta on suurpiirteisempi ilmaus, se tarkoittaa rajaseutua, kuten Molotovin nootissa tarkoitettiin, koska sen sisällöllinen lähtökohta oli mainittu rajan ”välitön läheisyys”! Tällöin jos suomalaisjoukkoja olisi vedetty, kuten Molotovin nootissa ehdotettiin, 25 kilometriä, niin suomalaisjoukkojen lähin asema olisi ollut rajalinjasta mitattuna vähintään 50 kilometriä.
Ja kannattaa aina näitä asioita tarkastella laajemmissa yhteyksissä. Eli oleellista on myös se, ettei kysymys ollutkaan Molotovin nootissa siitä, että olivatko suomalaisjoukkojen pääosa rajasta 25 tai 50 kilometrin päässä, koska hyökkäysuhka oli operatiivisesti käsitettynä periaatteessa saman moinen. Vaan kysymys oli siitä, että NL pyrki Molotovin nootissa Suomelle ehdotetulla joukkojen siirtoesityksellä puhaltamaan niin sanotusti pelin poikki, eli purkamaan sotatilanteen neuvotteluiksi. Siksi nootissa todetaan myös, että ”Neuvostohallituksen tarkoituksena ei ole paisuttaa tätä, päällystön mahdollisesti huonosti johtamien Suomen armeijan joukko-osastojen taholta suoritettua inhoittavaa hyökkäystoimenpidettä, mutta se haluaisi, ettei tällaisia inhoittavia tekoja vastedes tapahtuisi.” Tämä oli selvä kädenojennus Suomelle!
Ja kannattaa huomioida myös se, vaikka nootissa todetaan ensimmäiseksi ns. Mainilan ampumiset, ne eivät kiistä em. kädenojennusta, vaan Mainila oli NL:n itselleen varaama keino, klassinen sellainen, purkaa tilanne sotatoimin, jos suomalaiset eivät suostu joukkojaan vetämään.
No, sotahistoriasta tiedämme miten Suomi vastasi, eli valehtelemalla rajalle mobilisoimiensa joukkojen luonteen toteamalla Molotoville 27. marraskuuta osoittamassaan vastausnootissa: http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen271139.html, että ”…Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle.” Mutta tuskinpa kannaksen kuuden divisioonan hyökkäysryhmitys muodosti tuolloin Suomen normaaleja ”rajavartiojoukkoja”?
Tähän loppuun vielä se, että NL hyökkäystoimet olivat minun mielestäni silloiselta neuvostojohdolta harkitsematon sotilaallinen toimenpide, koska marxilaisittain käsitettynä talvisota ei täysin täyttänyt ns. hyväksyttävien sotien tunnusmerkkejä. Mutta vain harkitsematon toimenpide, koska NL ei ollut poliittisilla eikä sotilaallisilla toimillaan aiheuttanut sodan perussyytä ja sotaan johtanutta törmäyskurssia Suomen kanssa. Siihen oli siis syynä Suomen silloisten johtajien harjoittama sotapolitiikka. Eli varsinaisesta sodasta vastuun kantoi Suomen silloiset johtajat! Ja jos oikein tarkkoja ollaan Suomi itse asiassa aloitti toimillaan talvisodan! Siitä löytyy faktaa mm. täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8340654 .
Joten näillä perustein yritä uudestaan!"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.