Usein uskonnottomat sanovat, että uskonnollisiin ei voi luottaa. He sanovat, ettei uskonnollisilla ole moraalia, koska he voivat tehdä mitä huvittaa ja sitten "piiloutua Jumalan käskyn taakse", kuten eräs ateisti asian minulle ilmaisi. Hänen mukaansa ateisti on moraaliltaan luotettavampi, koska hän ei voi pahoista teoistaan työntää vastuuta jumalille. Oletteko samaa mieltä? Jos olette, lukekaa eteenpäin:
Uskonnollisen toimintaa rajoittaa uskonnollinen moraali - ei hän voi tehdä mitä huvittaa ja syyttää sitten Jumalaa, koska hän uskoo Korkeamman Voiman valvovan hänen tekemisiään. Uskonnollinen on siis moraaliltaan luotettava, koska hän ei voi "piiloutua Jumalan käskyn taakse" - he uskovat Jumalan rankaisevan moraalittomia.
========================
Johtopäätös: Uskonnolliset ovat moraaliltaan luotettavia.
Ateisti/uskonnoton voi toimia, kuten haluaa, koska Jumala (kuten hän itse asian ilmaisisi) ei vahdi hänen tekemisiään. Koska mitään Korkeinta Moraalia (Jumalaa) ei hänen mukaansa ole, ei mikään rajoita hänen tekemisiään. Hänen ei tarvitse pelätä Jumalaa.
========================
Johtopäätös: Uskonnottomat eivät ole moraaliltaan luotettavia.
Uskonnollisen toimintaa rajoittaa uskonnollinen moraali - ei hän voi tehdä mitä huvittaa ja syyttää sitten Jumalaa, koska hän uskoo Korkeamman Voiman valvovan hänen tekemisiään. Uskonnollinen on siis moraaliltaan luotettava, koska hän ei voi "piiloutua Jumalan käskyn taakse" - he uskovat Jumalan rankaisevan moraalittomia.
========================
Johtopäätös: Uskonnolliset ovat moraaliltaan luotettavia.
Ateisti/uskonnoton voi toimia, kuten haluaa, koska Jumala (kuten hän itse asian ilmaisisi) ei vahdi hänen tekemisiään. Koska mitään Korkeinta Moraalia (Jumalaa) ei hänen mukaansa ole, ei mikään rajoita hänen tekemisiään. Hänen ei tarvitse pelätä Jumalaa.
========================
Johtopäätös: Uskonnottomat eivät ole moraaliltaan luotettavia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Monien uskovien käytännönmoraali on alhainen, johtuen siitä, että he uskovat saavansa syntinsä anteeksi joka tapauksessa. Eräs helluntailainen nainen, johon minulla oli seksisuhde, luuli tulleensa raskaaksi. Hän kertoi suoralta kädeltä, että mikäli on raskaana, hän tekee abortin. Ihmettelin, että miten uskovainen ihminen voi tappaa oman lapsensa. Minähän en niin tekisi. Tuo nainen kertoi, että kyllä Jeesus armahtaa hänen syntinsä.
Todelliset moraalittomat löytyy uskovaisten riveistä!
Sinulla oli seksisuhde yhden helluntailaisen naisen kanssa, joka väitti, että jos tulisi raskaaksi, niin tekisi abortin. Et kuitenkaan mainitse, että nainen olisi tullut raskaaksi ja tehnyt todella abortin. Aina ei se, että sanoo jotakin tekevänsä, merkitse sitä, että toden paikan tullen myös tekee.
Jos seksisuhde oli mielestäsi uskovalta väärin, niin eikö se ole sinultakin? Vai onko sinulla eri moraalisäännöt uskoville ja pakanoille? Ja tämän yhden tapauksen perusteellako teet tuon johtopäätöksen, että todelliset moraalittomat löytyvät uskovien riveistä?
Minusta ei seksisuhde ole väärin! Minusta vain oman lapsen murhaaminen on väärin!
Seksisuhde ei ollut se pointti, vaan se, että uskova voi tehdä syntiä, koska tietää saavansa synnin anteeksi.
Muuten, uskovaiset naiset ovat sängyssä tosi halukkaita, kun antavat pakanalle. Silloin uskova nainen voi kokea seksin riemun estoitta, koska hän tietää ettei mies tuomitse häntä huoraksi tms, niin kuin uskonveli tekisi.
Synnin saa anteeksi, jos on typeryyksissään sellaisen tehnyt, mutta ei se tarkoita, että niitä saa tehdä. Jos ei syntiään pyydä Kristukselta anteeksi, karma kostaa.
että sinä ja tilapäinen seksikumppanisi keskustelisitte ennen tai jälkeen seksin siitä, miten kumpikin ajattelee uskonasioista. Sinä kertoisit olevasi pakana ja tilapäinen seksikumppanisi sanoisi olevansa helluntailainen. Ei tunnu uskottavalta eikä siinä ole kovinkaan paljon järkeä. Luulisinkin, että nainen keksi helluntailaisuuden, kun kuuli sinun mielipiteesi, että muka uskova nainen voi pakanan kanssa kokea seksin riemun estoitta.
Tarinasi ei vaikuta muutenkaan kovin uskottavalta. Ei se itse asia eli tilapäinen seksisuhde sille naiselle siitä sen oikeammaksi muutu, vaikka olisi pakanan kanssa sängyssä.
"... uskova voi tehdä syntiä, koska tietää saavansa synnin anteeksi." Synti tarkoittaa ajatuksissa, sanoissa tai teoissa tapahtuvaa jumalallisen tai moraalisen käskyn rikkomista, rikosta, rikkomusta, hairahdusta, pahaa tekoa. Rikolliset tekevät rikoksia tahallaan, mutta ei kuka hyvänsä ihminen, varsinkaan uskova.
Olet unohtanut kokonaan omantunnon, mikä tarkoittaa tietoisuutta siitä, mikä omassa toiminnassa ja omissa vaikuttimissa on oikein ja siveellistä. Sinun käsityksesi uskovista näköjään on sellainen, kuin heillä ei olisi omaatuntoa lainkaan. Onneksi olet väärässä.
Etköhän nyt sekoita kaksi eri asiaa: Jumalan armo ja karma? Tarkistappa asia vielä kerran.
Uskonnollisen ja uskonnottoman ihmisen moraalilla ei ole eroa, ainakaan minun käsitykseni ja kokemukseni perusteelaa.
Ei niin, koska myös uskonnottoman moraalin perustana on heidän luontainen uskonnollisuutensa. Heidän alitajunnassaan asuu uskonnollisuuden siemen, josta heidän moraalinsa tulee. Itse he eivät tätä ymmärrä tai halua myöntää.
Ihmisellä ei ole mitään luontaista uskonnollisuutta; on omat lajityypilliset vietit, omat aistit ja hermosto, pelkoja, tietämättömyyttä, toiveita ja sosiaaliset suhteet sekä vilkas mielikuvitus ja ympäröivä maailma ilmiöineen. Alitajunnassa ei asu mitään ennen kuin sinne koodataan jotain, esimerkiksi uskontojen kaltaista käsitteistöä!
Suorastaan pöyristyttävää!
Ettäs kehtaattekin vetää meidät samaan kastiin itsenne kanssa.
Minun moraalini tulee minun omista arvoistani ja oikeuskäsityksestäni, ei todellakaan mistään satukirjasta.
"Luotainen uskonnollisuus", pah. Idioottimaista.
En tajua, miksi vaivaudun edes nykyään väittelemään uskovaisen kanssa näin päivänselvistä asioista, kun tosiasiat näyttävät olevan täysin eri mittaristolla havaittavia seikkoja hihhuli-hölmöjen silmissä.
>Ateisti/uskonnoton voi toimia, kuten haluaa, koska Jumala (kuten hän itse asian ilmaisisi) ei vahdi hänen tekemisiään.
Väärin. Ateisti tietää, että toimiva yhteiskunta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja siihen, että yhteiskunnan jäsenet sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin. Kyse on siis siitä että luonnostaan yksilövalintaa toteuttava kädellisten lahkoon kuuluva homo sapiens-nisäkäs tietoisesti sitoutuu toteuttamaan ryhmävalintaa eli toimimaan moraalisesti, koska se pitkässä juoksussa on hänelle edullisempaa kuin itsekäs yksilövalinta.
>Koska mitään Korkeinta Moraalia (Jumalaa) ei hänen mukaansa ole, ei mikään rajoita hänen tekemisiään.
Homo sapiens-lajin loistava ekologinen menestys perustuu työnjakoon ja yhteistyöhön. Moraalinormit, jotka ovat tämän yhteistyön hedelmiä, rajoittavat niin ateistin kuin uskovankin tekemisiä.
>Hänen ei tarvitse pelätä Jumalaa.
Ateistien korkea moraali, josta todistavat mm. vankeinhoitoviranomaisten tilastot, ei todellakaan perustu pelkoon.
Jos joku ei usko Korkeimpaan Voimaan, niin miksi hän haluaisi tehdä oikein? Miksi hän välittäisi siitä, tekeekö oikein?
"Oikein tekeminen" on useinmiten myös "järkevästi tekemistä". Ei siinä tarvita "Korkeinta voimaa".
Luuletko tosiaan, että jumalanpelko on ainoa moraalin lähde?
Luuletko tosiaan, että ihminen tarvitsee jumal-kuvia muodostaakseen oikeuskäsityksen?
Luuletko tosiaan, että ihminen ei voi muodostaa mielikuviaan oikeasta ja väärästä ilman jonkun satuolennon ohjausta?
Luuletko tosiaan, ettei yhteiskunnallisella yhteis-elolla ole kollektiivista vaikutusta?
Luuletko tosiaan, ettemme me ateistit voi jo nuorina lapsina omaksua arvojamme vanhemmiltamme ja yhteiskunnalta?
Luuletko tosiaan, että kaikki ihmiset ovat niin suppeakatseisia kuin sinä, että etsivät vastauksia kaikkii yksinkertaisiinkin kysymyksiin taru-olennoilta?
>Jos joku ei usko Korkeimpaan Voimaan, niin miksi hän haluaisi tehdä oikein? Miksi hän välittäisi siitä, tekeekö oikein?
Juurihan kirjoitin, että toimiva yhteiskunta perustuu jäsentensä keskinäiseen luottamukseen. Ateisti ei halua pettää tuota luottamusta, koska sellainen käyttäytyminen on yhteiskuntaa hajoittava voima.
Toisekseen ateistilla on myös tulevaisuus,ei pelkästään menneisyyttä ja sen hän joutuu ottamaan huomioon tekemisissään, koska hänen niinkuin muidenkin ihmisten elämä rakentuu monimutkaisen sosiaalisen ihmissuhdeverkoston ympärille.
Jos sinun on vaikea ymmärtää näitä perusteluja, niin voithan aina polttaa kaikki sillat takanasi ja yrittää sen jälkeen elää mielekästä elämää, niin eiköhän sinullekin viimeistään siinä vaiheessa kirkastu, miksi kannattaa sitoutua yhteisiin pelisääntöihin.
...olikohan tämä ihan tosissaan kirjailtu sanaelma ?!?
Jos oli,niin valittelen kirjaajan mielenkäytön vähäisyyden määrää,kö ?!?
Looginen ajatteluprosessi tarvinnee hieman älykkyyttä tukeakseen sanomansa voiman `totuutta´ sekä myös omien aivojen aktiivista käyttöä...mutta eihän uskiksilla tuo ällin määrä lienekään kovinkaan korkealla tasolla,kö ?!?
lol
;-)
Ei voi olla totta, että jonkun looginen päättelykyky on noin sokeaa ja olematonta.
Vai onko uskonnollisen moraali luotettava, koska hän uskoo Jumalan vahtivan tekemisiään?
"... koska hän uskoo Korkeamman Voiman valvovan hänen tekemisiään."
Eikö tuonkaltainen olettamus johda väistämättä tilanteeseen, jossa uskovainen saattaa uskoa tekojensa olevan Jumalan ohjaamia tai kontrolloimia, jolloin Jumala ei anna tehdä pahaa? Näin hän ei välttämättä kontrolloi tekemisiään omalla järjellään, vaan luottaa Jumalan ohjaukseen.
Esimerkki tapauksia löytyy tälläisiä pieniä, vähäpätöisiä asioita kuten inkvisitio tai vaikka itsemurhapommittajat.
Suorastaan pelottavaa, että joku saattaisi edes harkita, että Jumalan johdatus takaa moraalisen luotettavuuden, kun minkään muun asian eteen ei ole tehty niin paljon pahaa kun eri jumalien.
Tuli ihan surullinen olo, kun noin järkyttävää idiotismia piti lukea. Ei tämä maailma ole kehittynyt mihinkään viimeisen tuhannen vuoden aikana, kun täällä vielä saattaa joku noin typerästi ajatella.
"Olen havainnut, että uskonnollisimmat ja hurskaimmat ihmiset ovat yleensä eniten vailla rehtiyttä ja siveellisyyttä. Ihmiset, jotka eivät käy kirkossa tai joilla ei ole uskonnollista vakaumusta, ovat parhaita."
Edward Westermark: Kristinusko ja Moraali s.61
Tulee muistaa, että useissa tapauksissa uskonto määrittelee moraalin. Moraalin puuttumiseen tai sitä vastaan toimimiseen liitetään kristinuskossa synti-käsite. Sitävastoin shintolaisuuteen ei kuulu lainkaan moraaliopetusta, eikä siksi myöskään minkäänlaista synnin käsitettä. Uskonnollisuuteen voidaan siis liittää moraalin olemassaolo, ts. uskonnollisilla on moraali.
Toisaalta moraali on sanakirjoissa määritelty opetukseksi oikeasta ja väärästä; tarinamuotoista selostusta oikeasta ja väärästä kutsutaan moraaliseksi eli opettavaiseksi tarinaksi. Tämä ei vaadi minkäänlaista uskontoa, vaan opettavaisia tarinoita on syntynyt kaikkien kansojen keskuudessa, riippumatta uskonnosta tai uskonnottumuudesta. Tarinan kontrastina voi olla esim. hyvä tai paha, oikea tai väärä, positiivinen tai negatiivinen lopputulos, enemmän tai vähemmän saatua hyötyä jne. Siispä voidaan perustellusti sanoa, että myös uskonnottomilla on käsitys oikeasta tai väärästä eli moraali.
Kenen tai millainen moraali on oikea moraali? Tämä onkin vaikeampi vastata; uskonnot tarjovat erilaisia suosituksia, mutta ovat usein niin yleispäteviä (vrt. 10 käskyä) ettei niillä kyetä vastaamaan kaikkiin arkielämän valintatilanteisiin. Herää kysymys siitä, onko edes olemassa oikeaa moraalia. Viimekädessähän moraali on jokaisen ihmisen oma, ainutlaatuinen, henkilökohtainen näkemys oikeasta tai väärästä.