Mitä hajoaa, jos ajaa liian suurella vaihteellla?
Mitä hajoaa jos...
kertokaa...
18471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vaihdelaatikko, moottori ainakin ovat kovilla. Esim; jos junnaat 4 kymppiä viitos vaihteella, varsinkin nousuissa.
Jostain sen pitää antaa periksi, moottori, vaihdelaatikko, vetopyörästö ja jos niin hyvin käy, että kytkin luistaa, silloin hajoaa vain se.
Jos moottori käy ravistamatta, silloin pyörimisnopeus on riittävä. Jos ajellaan jatkuvasti ravistavalla pyörimisnopeudella (esim 400 r/min), moottorin kiinnitystyynyt ratkeavat ennen aikojaan. Ratkeavathan ne luonnostaankin jossain 300 000 km - 1 000 000 km vaiheilla.
...ajaa liian pienenellä vaihteella?
-käytännössä minä EN AINAKAAN PYSTY KUUNTELEMAAN sitä jurinää ja tärinää, mitä konehuoneesta kuuluu...... (säälin kai liikaa autoani) Lisäksi nykyaikaisella koneella on taipumus sammua, jos kierrokset menevät alle tyhjäkäynti kierrosten!
Se, mikä on liian pieni vaihde, onkin huomattavasti monipuolisempi asia, mitä monet luulevat. -sitä kun ei voi määritellä yksiselitteisesti kierroksilla tai nopeudella.
-esim. 1000rpm/50km/h voi olla vielä turvallinen nopeus autolle suurimmallakin vaihteella, jos tie on tasamaata tai ainakin alamäkimaastoa.....
-toisaalta 2000rpm voi olla liian väh, jos on ylämäki tai autossa peräänkärryt/kovin kuormattu....
Oleellista on se, että kaasupoljinta ei paina liikaa tällaisessa matalilla kierroksilla /suurella vaihteella ajettavassa tilanteeessa. Moottori kertoo äänellään, onko vaihde oikea!
Itse ajan kaupunkialueella 40-60km/h:n aluella usein viitosella, mutta kiihdytystilanteessa vaihdan hetkellisesti neloselle tai jopa kolmoselle.....
Taisi mennä kirjoittajalla nyt liian pieni ja liian suuri vaihde ristiin ajatuksissa...
"toisaalta 2000rpm voi olla liian väh, jos on ylämäki tai autossa peräänkärryt/kovin kuormattu...."
"Oleellista on se, että kaasupoljinta ei paina liikaa tällaisessa matalilla kierroksilla /suurella vaihteella ajettavassa tilanteeessa. Moottori kertoo äänellään, onko vaihde oikea!"
Olet tuossa muuten väärässä!
Jotta bensamoottori saataisiin taloudellisimmalle alueelle, sen kuormitus tulisi olla suuri. Tarkoittaa juuri sitä että kaasu lähes pohjaan vaikka kierroksia olisi vähänkin ja auto ei juurikaan kiihtyisi.
Kuormaa, kuormaa, sitä nämä bensakoneet kaipaavat. Nyt kun ajetaan höyhen kaasupolkimella, moottori on jatkuvasti kaikkein epätaloudellella kierrosalueella.
Ja se, että meneekö vaihdelaatikko tai kytkin rikki.... Niin autonvalmistaja on aivan varmasti suunnitellut nämä kestämään sen vääntömomentin minkä kyseiseen autoon asennettu moottori tuottaa. Toki voi olla niin että vikaantumista tapahtuu nopeammin jos mennään jatkuvasti 100% kuormalla, mutta ei sehän on luonnollista kulumista.
Katsokaapa EU-keskikulutuksia autoista ja miettikää miten niihin päästäisiin...
Nimimerkillä: 27% alle EU-normikulutuksen ajeleva...
...."liian pieni ja liian suuri vaihde ristiin ajatuksissa"
-onneksi tämäkin moka selvisi :-)
En tiedä ymmärsitkö aivan kaikkea, mutta kyllä minusta vaihde on liian suuri, jos nopeus laskee kaasu pohjassa. Toisekseen tarkoitin sitä kaasun pohjaanpainamista tyhjäkäyntikierrosten tuntumassa ja suurilla vaihteilta.........
Oma Ed. tankillinen oli muuten 5,2l/km EU-yhdistetyn ollessa autossani 6,5l/km
(ennätys 4,6l/100km 1500km:n mittausjaksolla) Mitä tuosta sitten tulee minulle prosentteja?
Mitä taloudellisuusajoon tulee, niin nykyaikaisella perheautolla ei voi ajaa jatkuvasti parhaimmalla hyötysuhteella, koska tehoa ja vääntöä on liikaa.
Sitten minulle on turha tulla väittämään, ettei teho kuluta energiaa eli polttoainetta. On taloudellisempaa, jos auton saa liikkumaan saman matkan pienemmällä teholla. Miten tämä fysiikan lakien uhmaaminen onnistuu.... mieti sitä.
hampaat hajoaa ja jos on tekarit ne voi tippua suusta.
hajoa mitään, mutta moottori ei käy optimaalisesti tällöin. mikä saattaa aiheuttaa karstaantumista, polttoaineen palamattomuutta ja suurentaa polttoaineenkulutusta. pidemmällä aikavälillä saattaa tulla muita ongelmia moottorin kanssa. liian suurella vaihteella voit toki sammuttaakin auton ajossa.
"mutta moottori ei käy optimaalisesti tällöin. mikä saattaa aiheuttaa karstaantumista, polttoaineen palamattomuutta ja suurentaa polttoaineenkulutusta."
Bensamoottorin taloudellisin kierrosalue on 1500 - 2500 rpm. Ja nimenomaan siten että moottorin kuormitus on noin 80%.
Tarkoittaa käytännössä sitä että ylämäkeen vitosella lähes kaasupohjassa, pienelläkin nopeudella.
Kulutus ei siis kasva vaan nimenomaan pienenee.
moottorin pienen kulutuksen ja pienen ominaiskulutuksen? Kyllähän tuossa bensaa palaa etkä pääse minnekkään viiteen litraan...ehkä kymmenkertaisesti, mutta tasaisella ajolla voit päästä pieneen kulutukseen.
Kyllä tuolla 1500 -2500 kierroksen alueella kun päästää ylämäkeen, niin saa aika hyvin moottorin kuormituksen nousemaan - siihen perustuu se taloudellinen ajokin mahdollisimman pienillä kierroksillla tasamaalla, että nostetaan moottorin kuormitusta tällätavoin vaikka ajetaankin tasaista nopeutta, eli lähes kaikki moottorin tuottama teho menee käyttöön...ei tuoteta ylimääräistä tehoa ja näin auton kulutus laskee.
Bensamoottorin pienin ominaiskulutus saavutetaan maksimiväännön alueella.
En nyt tosiaan ymmärtänyt mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Tasaisella kun ajetaan pienillä kierroksilla niin saadaan kaikki teho käyttöön? Öööö.... Ei tuoteta ylimääräistä tehoa ja näin auton kulutus laskee....
Aika hakoteillä tuossa ollaan kyllä, jos edes auttavasti ymmärsin mikä oli ajatus.
Mutta se, että bensamoottorin pienin ominaiskulutus saavutettaisiin maksimiväännön alueella on selkeä harhaluulo.
Kannattaa tutustua BSFC-kuvaajiin...
ajat isolla vaihteella tasaista nopeutta niin siinä tulee moottorille vähän polttoainetta mutta siltä vaaditaan suhteessa enemmän tehoa, eli kuormitus nousee.
Jos ajat tasaista nopeutta, käytetty teho katoaa pääasiassa ilmanvastukseen. Esim ajettaessa 100 km/h nopeutta, keskivertoauto tarvitsee siihen noin 15 hv.
Jos ajat eri vaihteella, edelleen tarvitaan 15hv viemään autoa eteenpäin samalla nopeudella.
Se mitä tapahtuu, esimerkiksi vaihtamalla 100km/h nopeudella vitosvaihteelta neloselle on se, että moottorin toimintapiste muuttuu eri kierrosalueelle. Silti sillä tuotetaan edelleenkin se sama 15 hv.
Katsottaessa ominaiskulutuskäyrästä, selviää monta asiaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Brake_specific_fuel_consumption.svg
Oletetaan kierrosluvuksi 2500, ajettaessa 100km/h ja moottorin tehoksi 150 hv, eli kuormitus olisi noin 10%.
Moottorin toimintapiste tulee olemaan aivan kuvaajan alareunassa:
Viitosvaihde:
-kierrokset 2500 rpm
-kuormitus 15 hv, eli 10%
-ominaiskulutus : 350 g/kWh
Nelovaihde:
-kierrokset 3000 rpm
-kuormitus 15 hv, eli 10%
-ominaiskulutus : 400 g/kWh
Kuten huomaamme, tässä keinotekoisessa esimerkissä, nelosella ajaminen nostaa kulutusta 14%.
Jos moottorin toiminta saataisiin pidettyä optimitoimintapisteessä koko ajan, jossa ominaiskulutus on siis 206 g/kWh, saataisiin kulutusta pienennettyä tuosta viitosvaihteella tasanopeutta ajaessa, 41% !!
Ei siis mikään aivan turha säästö.
Miten tuohon pisteeseen, tai sen läheisyyteen päästäisiin "normaaliajossa".
Tasaisella ajettaessa kiihdytetään vitosvaihteella, kaasu noin 80% auki, kunnes haluttu nopeus on saavutettu. Sen jälkeen rullataan vapaalla kunnes nopeus on laskenut "riittävästi" ja kiihdytetään uudelleen. Kiihdytys kannattaa tehdä, kuvaajasta katsoen, kierrosalueella 1500 - 2500 rpm. Jos tämä ajotapa tuntuu suoralla tiellä hankalalta, sitä kannattaa käyttää ainakin kaupunkiajossa, jossa pysähdyksiä tulee yhtenään. Kiihdytys hyvällä kuormituksella ja rullaus vapaalla seuraavaan risteykseen. Se toimii!
Ylämäessä kiihdytetään vitosvaihteella. Vaikka nopeus ei kasvaisi, auto "kiihtyy" silti. Ylämäkeen kuljettaessa kerätään potentiaalienergiaa, se kannattaa tuottaa mahdollisimman hyvän hyötysuhteen toimintapisteessä.
Alamäessä kannattaa rullata vapaalla.
En olisi näitä juttuja itsekään uskonut mutta kulutuksen pieneneminen, jopa huomattavasti, puhuu kylä puolestaan.
se hyvin pitkälti on. hyvä jos joku jaksaa nähä vaivaa tänne kirjoitteluun :)
Muuten hyvä kirjoitus, mutta parista kohtaa on kyllä oikaistu pikkuisen liikaa:
> -kierrokset 2500 rpm
> -kuormitus 15 hv, eli 10%
> -ominaiskulutus : 350 g/kWh
Eipä taida olla kuormitus 10 %, koska harvempi moottori kehittää max. tehonsa 2500 rpm kohdalla. Eiköhän vapaasti hengittävällä bensakoneella olisi joku 50-60 hv tarjolla tällä kierrosluvulla, joten 15 hv edustaisi 25-30 % kuormitusta.
Lisäksi laskuista jäi renkaiden vierintävastus, joka ei sekään ole ihan merkityksetön; lienee 6 kW = 8 hv luokkaa satasen vauhdissa 1400 kg autolla. Tämä huomioituna kuormitus onkin jo 40 % luokkaa.
> -kierrokset 3000 rpm
> -kuormitus 15 hv, eli 10%
Eiku siis 23/80 hv = 29 %
Eihän tuossa oikaistu ole, vaan kirjoitettu lähes oikein.
Toki tuo "kuormitus" voisi olla selvemminkin määritetty, mutta kyseessä ei ole tehon käyttö, vaan väännön.
Tuossa annetussa kuvaajassa, pystyakselilla on sylinterin huippupaine, joka on (lähes) suoraan verrannollinen moottorin tuottamaan vääntöön.
Normaalilla autolla ajettaessa, 100 km/h, se käytetyn tehon suuruus on todellakin luokkaa 15 hv, eli noin 10 % maksimitehosta.
Tuossa kohtaa sitten meni kijoittajalla asiat hieman sekaisin kun alkoi tuosta tehosta edes puhumaankaan, vääntö se on se joka tuossa merkitsee. Toki, kuormituksessa ollaan edelleen 10% suuruusluokassa.
Suuremmille kierroksille, eli pienempää vaihdetta käytettäessä, vääntö laskee, jolloin hyötysuhde alenee, suoraan havaittavissa kuvaajasta.
> Eihän tuossa oikaistu ole, vaan kirjoitettu lähes oikein.
On oikaistu, monessakin kohtaa. Alkaen siitä, että puhutaan bensakoneesta, mutta käytetään dieselin käyrästöä....
> Toki tuo "kuormitus" voisi olla selvemminkin määritetty, mutta kyseessä ei ole tehon käyttö, vaan väännön.
Kyllä siinä oli ihan aidosti lasketeltu perseelleen, koska se käytettävä vääntö / kaasupolkimen asento oli laskettu vertaamalla ilmanvastuksen tehontarvetta moottorin max. tehoon, vaikka olisi pitänyt käyttää ko. kierrosluvulla saatavilla olevaa tehoa / vääntöä (aikalalla se ja sama, kumpaa käyttää, koska nämä riippuvat toisistaan).
> Normaalilla autolla ajettaessa, 100 km/h, se käytetyn tehon suuruus on todellakin luokkaa 15 hv, eli noin 10 % maksimitehosta.
Aikalailla optimistisia ovat lukemasi. Tänne kirjoitteli aikoinaan selvästi näistä asioista perilla oleva, jonka kirjoituksista poimin laskukaavat talteen. Näiden mukaan normiautolla menee noin 6 kW renkaiden vierintävastukseen ja 9 kW ilmanvastukseen, yht. 15 kW. Eli muuten hyvä, mutta yksiköt väärin.
Vierintävastusta ei todellakaan voi unohtaa, alle 80 km/h nopeuksissa se on tärkein bensansyöppö!
Jotain olisi voinut päätellä myös siitä, että muinaisilla menopeleillä (esim. TM 50 vuotta sitten esittelyt) oli huiput nippa nappa päälle satasen 20-40 hv tehoilla ... vaikka nuo autot olivat paljon nykyautoja pienempiä.
Toinen tapa miettiä asiaa on laskea kulutuksen kautta. Jos satasen vaudissa menee bensaa 6,5 l/100 km, niin palamisteho on 9 kWh/l * 6,5 l/h = 58,5 kW. Jos moottorin hyötysuhde on 30 % ja voimansiirtoon häviää vaikka 7 %, niin vetopyörille saadaan 16,3 kW. 15 hv eli 11 kW jos riittäisi, niin kulutukset olisivat satasen vauhdissa 5 litran luokkaa, vaikka hyötysuhde jäisi hieman alle 30 %.
Ja huom. nyt puhutaan todellisesta satasen ajonopeudesta, ei mistään tasakaasuselorien satasesta (70-110 ylämäki/alamäki) eli 80-85 km/h keskinopeudesta.
Hienoa että on henkilöitä jotka osaavat asiallisesti korjata toisten asiavirheitä.
Olet oikeassa että kuvaaja oli dieselin. Mutta... miten se eroaa bensakoneen kuvaajasta... bensakoneen kuvaajat ovat kovin kovin samankaltaisia...
Sitten tartut siihen että paljonko tehoa auto vie satasen vauhdissa... hienoa että korjaat niikin merkittävän virheen kuin 15 kW vs. 15 hv... Mutta, jos olisit ymmärtänyt mitä tuossa tarkoitettiin, olisit huomannut että suurusluokka- ja muidenkin virheidenkin takana on pohdittu taloudellisinta ajotapaa.
Olen kovin pahoillani tuottamastani mielipahasta kun rohkenin pohtia asioita aivan itse ja päätellä jotakin. Seuraavalla kerralla suoritan väitöskirjan ensin, etten tee itsestäni pelleä.
Poistaisin kirjoitukseni jos se olisi mahdollista mutta ei taida olla.
Eli ANTEEKSI, jätän palstan viisaammille ihmisille joilla on nyanssintarkkaa tietoa asioista.