Ensin sitä käy lukion, menestyy historiassa ja kielissä ja kaikki opet ja opot ja kaverit ja vanhemmat tyrkyttää, että hae humanistiseen tiedekuntaan, se on sun juttu. Samalla kuitenkin on tietoinen siitä, että humanistiset alat työllistävät huonosti. Niinpä sitä hakee kaupalliselle alalle samaan aikaan, kun kaverit ja vanhemmat ihmettelevät, että mitä sinä sinne hait, historiastahan sinä olet kiinnostunut. Kaupallisella alalla väsyy, kun ei kiinnosta ja päätyy vaihtamaan humanistiselle alalle, joka kiinnostaa enemmän, mutta työllistää huonommin. Nyt vanhemmat ja sukulaiset ja kaverit alkavat ihmetellä sitä, että mikä susta isona oikein tulee ja eihän tuo ala työllistä.
On se peijooni, kun mikään ei kelpaa!
Ollaanko me humanistit turhia?
ex-tradenomi
57
7118
Vastaukset
- ??
Olen myös humanisti ja mietin samaa asiaa, että miten sitä työllistyy! Mutta tulin siihen tulokseen, että unohdan mitä muut sanovat ja ovat mieltä mutta minähän opiskelen humanistisessa ja valitsen mieleisen yhdistelmän(pää- ja sivu aine). Ja mikäli se on kiinnostavaa niin mieleläni teen sitä vaikka loppuelämäni jos niin on! Vain itse voi vaikuttaa siihen että työllistyykö vai ei ja opiskelemalla laajasti oppii uutta ja etenee urallaan! Se on täysin itsestä kiinni!
- ex-humanisti
Minä taas olen humanisti, mutta hain lukemaan liiketaloutta :) En halua jämähtää alipalkatuksi humanistiksi loppuelämäkseni. Nyt alkaa riittää. No, sain sentään hankittua itselleni sujuvan kielitaidon ;) Petyin yliopisto-opintoihin. Opinnot olivat niin kaukana käytännön elämästä kuin olla voi. Tuntui, ettei ketään kiinnosta, työllistyykö ihmiset vai eivät.
Sori, en halunnut masentaa, mutta kannattaa olla realisti ja tietää, mihin pyrkii opintojensa jälkeen. Oli masentavaa huomata, että töitä ei ole. Vaikka opinto-oppaissa miten hehkutettaisiin. Toki lahjakkaille on aina töitä, mutta kilpailu on kovaa ja työpaikat kivenalla. Mutta tee niin kuin oikeaksi koet. Ei jää sitten myöhemmin vaivaamaan.- päälle
Oletko tietoinen siitä, että yliopiston tehtävä ei ole valmistaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin
- ex-humanisti
päälle kirjoitti:
Oletko tietoinen siitä, että yliopiston tehtävä ei ole valmistaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin
Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen hyvinkin tietoinen tuosta ;) Mutta miksi luetuttaa ihmisillä kaikenlaista shaibaa, jota ei työelämässä kukaan tarvitse? Eikö se ole aikamoista resurssien haaskausta? Ja kyllähän opinto-oppaissa luvattiin vaikka minkälaista hommaa minunkin pääaineestani valmistuville. Totuus iski itselläni kuitenkin vasten kasvoja, kun tuli oikeasti työnhaun aika.
Mielestäni yliopisto kaipaa uudistumista. Nyt siihen suuntaan ollaan jo hieman mentykin. On tullut pakolliset ATK-opinnot ym. Silloin kun minä aloitin näin ei ollut. Eikä työharjoitteluista ollut tietoakaan. Moni, joka aloitti kanssani samaan aikaan joko vaihtoi pääainetta ja tiedekuntaa tai lopetti kokonaan opintonsa. Että eiköhän sekin jotain kerro... - <<<
ex-humanisti kirjoitti:
Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen hyvinkin tietoinen tuosta ;) Mutta miksi luetuttaa ihmisillä kaikenlaista shaibaa, jota ei työelämässä kukaan tarvitse? Eikö se ole aikamoista resurssien haaskausta? Ja kyllähän opinto-oppaissa luvattiin vaikka minkälaista hommaa minunkin pääaineestani valmistuville. Totuus iski itselläni kuitenkin vasten kasvoja, kun tuli oikeasti työnhaun aika.
Mielestäni yliopisto kaipaa uudistumista. Nyt siihen suuntaan ollaan jo hieman mentykin. On tullut pakolliset ATK-opinnot ym. Silloin kun minä aloitin näin ei ollut. Eikä työharjoitteluista ollut tietoakaan. Moni, joka aloitti kanssani samaan aikaan joko vaihtoi pääainetta ja tiedekuntaa tai lopetti kokonaan opintonsa. Että eiköhän sekin jotain kerro...Elämää on toimiston ulkopuolellakin...
- ex-humanisti
<<< kirjoitti:
Elämää on toimiston ulkopuolellakin...
Niin? Jos opiskelee omaksi iloksi, niin mikäs siinä. Minä haluaisin kuitenkin maksaa palkalla vuokrani ja ehkä joskus jopa ostaa itselleni jotakin. Tai käydä matkoilla...
Voitte olla vapaasti eri mieltä, mutta kyllä minua ainakin turhautti tajuta, että opinnoistani noin 80% oli mennyt täysin hukkaan. Voinhan minä tietysti hakea työhön, johon ei vaadita minkäänlaista koulutusta ja lukea Saussuren analyyseja kielen olemuksesta iltasella ennen nukkumaanmenoa... Tai no, ei kiitos. - odotukset...
ex-humanisti kirjoitti:
Niin? Jos opiskelee omaksi iloksi, niin mikäs siinä. Minä haluaisin kuitenkin maksaa palkalla vuokrani ja ehkä joskus jopa ostaa itselleni jotakin. Tai käydä matkoilla...
Voitte olla vapaasti eri mieltä, mutta kyllä minua ainakin turhautti tajuta, että opinnoistani noin 80% oli mennyt täysin hukkaan. Voinhan minä tietysti hakea työhön, johon ei vaadita minkäänlaista koulutusta ja lukea Saussuren analyyseja kielen olemuksesta iltasella ennen nukkumaanmenoa... Tai no, ei kiitos.yliopistosta oli väärät. Luulit mennees ammattikouluun ja petyit, kun ei susta tullutkaan putkimiestä tms. Onneks muutamassa vuodessa sentään tajusit, ettei yliopisto ole amis ja tajusit vaihtaa muualle. Onneks olkoon, olet nero.
- ex-humanisti
odotukset... kirjoitti:
yliopistosta oli väärät. Luulit mennees ammattikouluun ja petyit, kun ei susta tullutkaan putkimiestä tms. Onneks muutamassa vuodessa sentään tajusit, ettei yliopisto ole amis ja tajusit vaihtaa muualle. Onneks olkoon, olet nero.
Mulla kyllä meni enemmän kuin muutama vuosi siihen :D Suoritin maisterin tutkinnon kuitenkin loppuun.
Mutta senkus luet niitä pilipaliteorioita vuosi tolkulla. Tule sitten nauramaan, kun koittaa työnhaun aika. Silloin minulla on jo kaksi tutkintoa taskussa ;)
- Eipä niputeta
Eivät kaikki voi saada kaikkea, varsinkaan ne, jotka kuuntelevat muiden mielipiteitä ja vielä toimivat niiden mukaan. Varsinainen ongelmasi onkin yksinkertainen: kaupallisella alalla on liikaa tradenomiduunariporukkaa, jotta vastenmielisyyttä koko touhua kohtaan tunteva ihminen työllistyisi, ja historiaa pääaineenaan lukenut työllistyy melko huonosti, jollei osaa valita sivuaineitaan todella kaukokatseisesti ja ole niin paljon keskivertoa parempi, että pääsee sopiviin työpätkiin ja opiskeluaikanaan. Yksinkertaistettuna: kumpikin vaihtoehtosi on aika huono, joten valitse se vähemmän huono.
"Humanisti" on vuosikymmeniä ollut haukkumasana, koska ne työllistymättömät hörhöt ovat pitäneet hirveää meteliä asiasta. Minä en käytä koko sanaa juuri sen omituisten konnotaatioiden takia. Tapanani ei myöskään ole valittaa valinnoistani ja koulutuksestani, joten huomio kiinnittyy siihen, mitä osaan. Eipä ole ollut valittamista, koska osaava ja ahkera ihminen vaikka työllistää itsensä ennen kuin menee työkkäriin kohtaloaan suremaan.
Jos olet vielä opiskelija, luo tiukka katse aineyhdistelmääsi ja mieti, millä voisit tehdä itsestäsi palkkaamisen arvoisen työntekijän. Vietä vaikka ylimääräinen vuosi opiskellen niitäkin asioita, joista et ole "kiinnostunut", jos tukikuukausia riittää. Itse sinä itsestäsi olet vastuussa. - zeron
minulle ei tulisi mieleenkään valmistua filosofian maisteriksi suorittamatta opettajan pedagogisia.. opettajapula tulee olemaan hirveä pian, ja varmasti työllistyy!!
- ex-humanisti
Minulle taas ei tulisi mieleenkään opiskella pedagogisia. En halua opettajaksi. Kaikki vain eivät halua ;) Minulla siis oli pääaineena eräs kieli ja kaikki aina olettivat, että minusta tulee kieltenope. Vaan ei tullut. En opiskellut vuosikausia siksi, että voisin vuodesta toiseen opettaa, kuinka sanotaan "hauska tutustua" ja viikonpäivät... Anteeksi kärjistys ;)
Ja opettajien työllistyminenkin riippuu ihan siitä, mitä on opiskellut. Humanistejakin on niin monenlaisia. Kaikki eivät opiskele ainetta, jota opetetaan koulussa.
- vuoksi ehkä?
Humanistisia aineita on ihan mielenkiintoista lukea lähinnä harrastuksena.
Itse luin aikoinani saksaa pääaineena mutta huomasin että kieltä ei kannata lukea koskaan pääaineena, ainoastaan sivuaineena. Työnantajia kiinnostaa ainoastaan millainen käytännön kielitaito sinulle on eurooppalaisella kieliasteikolla A1-C2.
Pääaineena kannattaa lukea sellaista ainetta, joka antaa sinulle jotakin erikoisosaamista. Erikoisosaamista ei ole se, että tiedät kaikki saksan kielen datiivit.- turha humanisti
Olen kieliä opiskellut humanisti ja olen työllistynyt todella hyvin...ulkomailla. En ole ollut työttömänä juuri muutamaa viikkoa pitempää ajanjaksoa valmistumiseni jälkeen v. 2007 ja senkin aikana oli töitä tiedossa ja muutenkin tarjolla, eikä vain pelkkiä kieltenopen töitä, vaan muitakin vaihtoehtoja. Suomessa olisinkin kusi sukassa ja työkkärin kursseilla harjoittelemassa työnhakua ja etenkin siksi, koska minulla on "vain" kandi, mutta eipä tarvitse moisia miettiä. Monissa maissa humanistiset tutkinnot ovat arvostettuja, vaan ei Suomessa. Esim. pomoni on lukenut filosofiaa pääaineenaan :) Moni ihan muuta ja yleisesti paremmin työllistävinä pidettyjä aloja opiskellut on jäänyt siinä nuolemaan näppejään. Tietysti pelkkä koulutus ei aina kerro sitä, mihin työelämässä päätyy (paitsi edelleen Suomessa, jossa papereita tuijotetaan aivan liikaa).
- --Jenska--
turha humanisti kirjoitti:
Olen kieliä opiskellut humanisti ja olen työllistynyt todella hyvin...ulkomailla. En ole ollut työttömänä juuri muutamaa viikkoa pitempää ajanjaksoa valmistumiseni jälkeen v. 2007 ja senkin aikana oli töitä tiedossa ja muutenkin tarjolla, eikä vain pelkkiä kieltenopen töitä, vaan muitakin vaihtoehtoja. Suomessa olisinkin kusi sukassa ja työkkärin kursseilla harjoittelemassa työnhakua ja etenkin siksi, koska minulla on "vain" kandi, mutta eipä tarvitse moisia miettiä. Monissa maissa humanistiset tutkinnot ovat arvostettuja, vaan ei Suomessa. Esim. pomoni on lukenut filosofiaa pääaineenaan :) Moni ihan muuta ja yleisesti paremmin työllistävinä pidettyjä aloja opiskellut on jäänyt siinä nuolemaan näppejään. Tietysti pelkkä koulutus ei aina kerro sitä, mihin työelämässä päätyy (paitsi edelleen Suomessa, jossa papereita tuijotetaan aivan liikaa).
Minäkin pidin välivuoden kun työllistyin ulkomaille suomalaisen työnantajan palvelukseen (toimistohommiin, palkka 2300-2500e/kk). En ole vielä edes kandi, kieli on pääaineena. Aiempaa työkokemusta oli vain ns hanttihommista. Tosin toimistossa työskenteli myös kouluttamattomia ihmisiä ja palkka on kaikille sama :)
Onnenpotkuja voi saada humanistikin. Yritin itsekin lukea "jotain järkevää" mutta ei kai se auta jos ei vaan kiinnosta. Tällä hetkellä olen yliopiston palkkalistoilla mutta jatko-opinnot eivät kiinnosta (opinnoista puuttuu oikeastaan vain gradu).
Kai sitä voisi luottaa siihen että eläköityminen johtaa nuorten työllistymiseen, myös humanistien. Itsellä on tavoitteena päästä ulkomaille töihin.
- Väärä valinta
Minua kalvaa jatkuva syyllisyys ja masennus valintani vuoksi. En saata oikeuttaa humanististen aineiden opiskelua lausahduksella "pitää tehdä sitä, mistä itse tykkää!". Itse opiskelisin mieluummin alaa, joka takaisi varman työllistymisen jatkossa. Vituttaa niin saatanasti olla tässä jamassa. Vituttaa myös se, ettei missään koskaan tehty selväksi että työt saattavat olla kiven takana. Taisin itsekin olla melko naiivi.
Pahinta on, että minulta on lähtenyt näiden parin vuoden aikana itsekunnioitus lähes kokonaan. On karmeaa ajatella itseään vain taakkana. Lisäksi humanistisessa tiedekunnassa (muista en tiedä) opiskelee valtavasti pässejä, joita ei milloinkaan olisi pitänyt päästää yliopistoon.
Ehdin tänä keväänä hakea oikeustieteelliseen, mutta pieleen meni. Olen valmis jo menemään vaikka amikseen, jos en nyt muuta keksi.- fghfghfgh
"Humanistit" ei ole mikään ammattiryhmä. Tiedekunnasta löytyy hyvin laaja kirjo aloja laidasta laitaan. Toisilta niistä työllistyy surkeasti, toisilta loistavasti. Se on valintakysymys, ja vain pässi ei ota selville oman alansa työllisyysnäkymiä ennen valintaa.
- ex-humanisti
fghfghfgh kirjoitti:
"Humanistit" ei ole mikään ammattiryhmä. Tiedekunnasta löytyy hyvin laaja kirjo aloja laidasta laitaan. Toisilta niistä työllistyy surkeasti, toisilta loistavasti. Se on valintakysymys, ja vain pässi ei ota selville oman alansa työllisyysnäkymiä ennen valintaa.
Loistavasti? Enpä nyt sanoisi, että edes aineenopet työllistyvät loistavasti. Jokunen humanisti tietysti voi saada onnenpotkun ja päästä mukaviin ja mielekkäisiin hommiin. Tunnen jopa henkilökohtaisesi YHDEN tällaisen tapauksen ;)
Olisinpa toivonut, että joku olisi minulle lukiossa puhunut järkeä. Mitäs senikäisenä työmarkkinoista ymmärtää? Minäkin vain lähdin opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa. Ajattelin tyhmänä, että tuskin ihmisiä koulutetaan joka vuosi alalle, jolla ei ole töitä. Ja luinhan myös opinto-oppaasta hienoista työmahdollisuuksista, jotka minua valmistuttuani odottavat. Jälkeenpäin melkein naurattaa oma sinisilmäisyyteni :D
Suomessa ei tunnuta arvostavan työmarkkinoilla kun oikiksesta ja kauppiksesta valmistuneita. - --Jenska--
No, ei se varmaan vielä liian myöhäistä ole lähtä esim hoiva- tai sosiaalialalle. Sieltä löytyy töitä. Kauppatieteistä vaikkapa laskentatoimi on ns pomminvarma sivuaine. Itse en vaan saa motivoitua itseäni näihin, mutta jos työllistyminen noin paljon huolettaa niin kannattaa varmaankin kokeilla :)
Itse hieman epäilen, etteivät ihmiset täysin tiedä mistä hakea töitä. Kun humanisti ei valmistu mihinkään ammattiin, kaikki eivät hoksaa että vaikka mitkä virat ja toimistotyöt ovat akateemisia töitä, täysin soveltuvia humanistille. Kieli pääaineena valmistuneita kavereitani on töissä paitsi opettajina, myös maistraatissa, ministeriössä, kunnan virassa, tutkimuslaitoksessa, korkeakoulussa.
Monet ilman työkokemusta valmistuneet eivät vain tunnu uskaltavan hakea "oikeita" töitä, kun itseluottamus ei riitä. Näin siis ongelma ruokkii toista ongelmaa. Näitä tapauksia on omassa kaveripiirissä enemmän kuin omalle alalle työllistyneitä. Toisaalta, en usko että työttömyys on ihmisen oma vika, aina ei voi puskea itseään läpi vaikka kuinka yrittäisi. - täysin ...,
--Jenska-- kirjoitti:
No, ei se varmaan vielä liian myöhäistä ole lähtä esim hoiva- tai sosiaalialalle. Sieltä löytyy töitä. Kauppatieteistä vaikkapa laskentatoimi on ns pomminvarma sivuaine. Itse en vaan saa motivoitua itseäni näihin, mutta jos työllistyminen noin paljon huolettaa niin kannattaa varmaankin kokeilla :)
Itse hieman epäilen, etteivät ihmiset täysin tiedä mistä hakea töitä. Kun humanisti ei valmistu mihinkään ammattiin, kaikki eivät hoksaa että vaikka mitkä virat ja toimistotyöt ovat akateemisia töitä, täysin soveltuvia humanistille. Kieli pääaineena valmistuneita kavereitani on töissä paitsi opettajina, myös maistraatissa, ministeriössä, kunnan virassa, tutkimuslaitoksessa, korkeakoulussa.
Monet ilman työkokemusta valmistuneet eivät vain tunnu uskaltavan hakea "oikeita" töitä, kun itseluottamus ei riitä. Näin siis ongelma ruokkii toista ongelmaa. Näitä tapauksia on omassa kaveripiirissä enemmän kuin omalle alalle työllistyneitä. Toisaalta, en usko että työttömyys on ihmisen oma vika, aina ei voi puskea itseään läpi vaikka kuinka yrittäisi.Tuo on totta; humanisen tutkinnon (FM, FT) suorittanut ON PÄTEVÄ hakemaan todella moniin vaikkapa just valtiollisiin virkoihin, joihin vaaditaan "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto". FM-tutkinto on tällainen, moneen paikkaan. Ongelma onkin usein siinä, että näihin paikkoihin menevät oikislaiset ja valtsikkalaiset ja humanistit ruikuttavat, kun "eivät kelpaa mihinkään" - ja välillä suorastaan nauttivat "kohtalostaan" Postin lajittelukeskuksessa tai marketin kassalla. Että kun mä oon vain tällainen humanisti. Miten niin "vain", jos ihminen helvetti soikoon osaa vieraita kieliä, tuntee historiaa ja muutenkin on kohtalaisen sivistynyt jannu tai muija!? Kyllä sellaista kannattaa hyödyntää.
- sanokaa se työnantajille
täysin ..., kirjoitti:
Tuo on totta; humanisen tutkinnon (FM, FT) suorittanut ON PÄTEVÄ hakemaan todella moniin vaikkapa just valtiollisiin virkoihin, joihin vaaditaan "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto". FM-tutkinto on tällainen, moneen paikkaan. Ongelma onkin usein siinä, että näihin paikkoihin menevät oikislaiset ja valtsikkalaiset ja humanistit ruikuttavat, kun "eivät kelpaa mihinkään" - ja välillä suorastaan nauttivat "kohtalostaan" Postin lajittelukeskuksessa tai marketin kassalla. Että kun mä oon vain tällainen humanisti. Miten niin "vain", jos ihminen helvetti soikoon osaa vieraita kieliä, tuntee historiaa ja muutenkin on kohtalaisen sivistynyt jannu tai muija!? Kyllä sellaista kannattaa hyödyntää.
Niin kannattaisi. Minäkin katselin monia kiinnostavia paikkoja (periaatteessa ihan oman alani paikkoja), joissa tarvittiin mm. kielitaitoa. Hakijoiden vaadittiin kuitenkin olevan oikeustieteilijöitä tai ekonomeja. Että sanokaa se työnantajille, että humanistit ovat hyviä. Tää on tätä Suomen meininkiä. Et ole mitään, ellet ole käynyt oikista tai kauppista.
- riitä_
sanokaa se työnantajille kirjoitti:
Niin kannattaisi. Minäkin katselin monia kiinnostavia paikkoja (periaatteessa ihan oman alani paikkoja), joissa tarvittiin mm. kielitaitoa. Hakijoiden vaadittiin kuitenkin olevan oikeustieteilijöitä tai ekonomeja. Että sanokaa se työnantajille, että humanistit ovat hyviä. Tää on tätä Suomen meininkiä. Et ole mitään, ellet ole käynyt oikista tai kauppista.
Tosiasia on se, että ikäluokkien lahjakkaimmat yksilöt hakeutuvat juuri oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen. Kielitaitoakin löytyy usein enemmän kuin riittävästi.
Näistä tiedekunnista valmistuneet osaavat todennäköisimmin soveltaa myös omaksumaansa tietoa paremmin kuin humanistit työssään - --Jenska--
sanokaa se työnantajille kirjoitti:
Niin kannattaisi. Minäkin katselin monia kiinnostavia paikkoja (periaatteessa ihan oman alani paikkoja), joissa tarvittiin mm. kielitaitoa. Hakijoiden vaadittiin kuitenkin olevan oikeustieteilijöitä tai ekonomeja. Että sanokaa se työnantajille, että humanistit ovat hyviä. Tää on tätä Suomen meininkiä. Et ole mitään, ellet ole käynyt oikista tai kauppista.
Haluaisin vain huomauttaa, että mikäli työhön vaaditaan oikeus- tai kauppatieteellinen koulutus, kyseessä ei ole humanistisen alan työ :) Silloin työssä vaaditaan sellaista tietoa jota sinulla ei ole. Ethän varmaan myöskään hae vaikkapa hammaslääkärin töitä humanistin papereilla.
Niitä humanistin töitä on olemassa, uskokaa pois. Oikeus- tai kauppatieteellisestä valmistuneille töitä on enemmän :) Totta on myös se, että näistä tiedekunnista valmistuneille on tarjottu laadukkaampi ja haastavampi koulutus kuin meille humanisteille, heillä on yleensä vastuullisemmat työtehtävät ja siitä johtuen suurempi palkka. Humanisti loistaa vaikkapa virkamiehenä, jolla ei itsellään ole päätösvaltaa. Huomaatteko eron?
En enää jankkaa asiasta, toivotan kaikille onnea työnhaussa tai sitten alan vaihdossa! Jos helppo työnsaanti, korkeat virat ja palkkapussit kiinnostaa, humanistinen ala on väärä valinta eikä tutkinto todennäköisesti ikinä johda haluttuihin töihin (ehkä pitkän uran myötä). Itse olen tyytyväinen ns. kaulusduunarina :) - ex-humanisti
--Jenska-- kirjoitti:
Haluaisin vain huomauttaa, että mikäli työhön vaaditaan oikeus- tai kauppatieteellinen koulutus, kyseessä ei ole humanistisen alan työ :) Silloin työssä vaaditaan sellaista tietoa jota sinulla ei ole. Ethän varmaan myöskään hae vaikkapa hammaslääkärin töitä humanistin papereilla.
Niitä humanistin töitä on olemassa, uskokaa pois. Oikeus- tai kauppatieteellisestä valmistuneille töitä on enemmän :) Totta on myös se, että näistä tiedekunnista valmistuneille on tarjottu laadukkaampi ja haastavampi koulutus kuin meille humanisteille, heillä on yleensä vastuullisemmat työtehtävät ja siitä johtuen suurempi palkka. Humanisti loistaa vaikkapa virkamiehenä, jolla ei itsellään ole päätösvaltaa. Huomaatteko eron?
En enää jankkaa asiasta, toivotan kaikille onnea työnhaussa tai sitten alan vaihdossa! Jos helppo työnsaanti, korkeat virat ja palkkapussit kiinnostaa, humanistinen ala on väärä valinta eikä tutkinto todennäköisesti ikinä johda haluttuihin töihin (ehkä pitkän uran myötä). Itse olen tyytyväinen ns. kaulusduunarina :)Työt olivat ihan perustoimistohommaa yms. Ei mitään asianajajan töitä ;) En minä nyt NIIN urpo ole.
Mutta siis joo, olen vaihtamassa alaa. Silti ketuttaa :D - tigor
riitä_ kirjoitti:
Tosiasia on se, että ikäluokkien lahjakkaimmat yksilöt hakeutuvat juuri oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen. Kielitaitoakin löytyy usein enemmän kuin riittävästi.
Näistä tiedekunnista valmistuneet osaavat todennäköisimmin soveltaa myös omaksumaansa tietoa paremmin kuin humanistit työssäänÖö... missä maassa lahjakkaimmat hakevat oikeus- tai kauppatieteelliseen koulutukseen? Pääsykoetilastojen perusteella oikikseen ja kauppikseen pääsee heittämällä verrattuna humanistisiin aineisiin eikä nyt kukaan esim. oikkareita tunteva voi sanoa kyseessä olevan varsinaisten ruudin (väli) keksijöiden?
- *reps*
Kyllä helpotti lukea tämä. Olen tiedostanut, että ammattikorkeakoululaiset eivät pidä ammattikoululaisia minään ja yliopistossa opiskelevat eivät pidä ammattikorkeakoululaisia minään. Mutta olen yllättynyt, että yliopistossa opiskeleva "eliittinä" usein itseään pitävä, polkee jo toverinsakin maan rakoon. Sain edelleen vahvistusta sille, että akateemisuus ei todellakaan takaa sydämen sivistystä, sen osoittavat monet aliarvioivat kirjoitukset tällä palstalla. Moni tuo sen sijaan esille omaa erinomaisuutta ja muiden pässiyttä. Ehkä sinne oikeustieteelliseen ei ne pässit pääse, siksi ne on joutuneet tyytymään humanistiseen. :D
- en tunnusta ainakaan
*reps* kirjoitti:
Kyllä helpotti lukea tämä. Olen tiedostanut, että ammattikorkeakoululaiset eivät pidä ammattikoululaisia minään ja yliopistossa opiskelevat eivät pidä ammattikorkeakoululaisia minään. Mutta olen yllättynyt, että yliopistossa opiskeleva "eliittinä" usein itseään pitävä, polkee jo toverinsakin maan rakoon. Sain edelleen vahvistusta sille, että akateemisuus ei todellakaan takaa sydämen sivistystä, sen osoittavat monet aliarvioivat kirjoitukset tällä palstalla. Moni tuo sen sijaan esille omaa erinomaisuutta ja muiden pässiyttä. Ehkä sinne oikeustieteelliseen ei ne pässit pääse, siksi ne on joutuneet tyytymään humanistiseen. :D
Minun ennakkoluuloni ovat silleen kallellaan että olen aina arvostanut ammattiin kouluttautumista enemmän kuin yliopisto- (erityisesti humanisti-) touhuja. Siitä huolimatta opiskelen humanistisessa. Minä nyt vain olen tällainen epäkäytännöllinen maailmaasyleilevä hörhö:) Yliopisto kai vain sopii minulle vaikken itseäni sen takia enempää arvostakaan.
- 12 + 1
riitä_ kirjoitti:
Tosiasia on se, että ikäluokkien lahjakkaimmat yksilöt hakeutuvat juuri oikeustieteelliseen tai kauppatieteelliseen. Kielitaitoakin löytyy usein enemmän kuin riittävästi.
Näistä tiedekunnista valmistuneet osaavat todennäköisimmin soveltaa myös omaksumaansa tietoa paremmin kuin humanistit työssäänNauroin ääneen. Kokemuksella useasta kauppakorkean käyneestä pomosta, näistä yhteiskunnan lahjakkaimmista. Ei se tee hyväksi pomoksi, että osaa laskea ja puhuu paria vierasta kieltä, jos on muuten ihan pihalla koko elämästä.
- 12 + 1
--Jenska-- kirjoitti:
Haluaisin vain huomauttaa, että mikäli työhön vaaditaan oikeus- tai kauppatieteellinen koulutus, kyseessä ei ole humanistisen alan työ :) Silloin työssä vaaditaan sellaista tietoa jota sinulla ei ole. Ethän varmaan myöskään hae vaikkapa hammaslääkärin töitä humanistin papereilla.
Niitä humanistin töitä on olemassa, uskokaa pois. Oikeus- tai kauppatieteellisestä valmistuneille töitä on enemmän :) Totta on myös se, että näistä tiedekunnista valmistuneille on tarjottu laadukkaampi ja haastavampi koulutus kuin meille humanisteille, heillä on yleensä vastuullisemmat työtehtävät ja siitä johtuen suurempi palkka. Humanisti loistaa vaikkapa virkamiehenä, jolla ei itsellään ole päätösvaltaa. Huomaatteko eron?
En enää jankkaa asiasta, toivotan kaikille onnea työnhaussa tai sitten alan vaihdossa! Jos helppo työnsaanti, korkeat virat ja palkkapussit kiinnostaa, humanistinen ala on väärä valinta eikä tutkinto todennäköisesti ikinä johda haluttuihin töihin (ehkä pitkän uran myötä). Itse olen tyytyväinen ns. kaulusduunarina :)Et kai sä oikeasti usko, että kauppiksessa ja oikiksessa on "laadukkaampi koulutus"? Tunnetko sä ketään kauppakorkealaista? Onko sun mielestäsi vastuullinen tapa johtaa yrityksiä se, että potkitaan jatkuvasti ihmisiä pellolle isompien voittojen ja pörssikurssien nousun toivossa?
Kyse on siitä, mitä tuossa edellä joku sanoi: Suomessa on päätetty että vain tiettyjen alojen koulutusta arvostetaan työhönotossa. Ehkä siksi, että Suomessa on liikaa korkeakoulutettuja pyrkimässä samoihin hommiin, ja koska työhönottajat ja pomot harvemmin ovat humanisteja.
Ennen aikaan harvalla oli mahdollisuus käydä koulua, silloin arvostettiin mitä vain koulutusta, ja koulutus oli merkki yläluokkaan kuulumisesta. Näin on ehkä vieläkin Englannissa ja Amerikassa. Vielä vanhempaan aikaan juuri kukaan ei käynyt kouluja, vaan kaikki opittiin oppipoikapohjalta: ensin mentiin paskaduuniin ja siitä sitten ylennyttiin. Silloinkin oli tärkeää syntyä oikeaan perheeseen. Kyse on vain ihan siitä, millaiseen systeemiin on totuttu. - 12 + 1
*reps* kirjoitti:
Kyllä helpotti lukea tämä. Olen tiedostanut, että ammattikorkeakoululaiset eivät pidä ammattikoululaisia minään ja yliopistossa opiskelevat eivät pidä ammattikorkeakoululaisia minään. Mutta olen yllättynyt, että yliopistossa opiskeleva "eliittinä" usein itseään pitävä, polkee jo toverinsakin maan rakoon. Sain edelleen vahvistusta sille, että akateemisuus ei todellakaan takaa sydämen sivistystä, sen osoittavat monet aliarvioivat kirjoitukset tällä palstalla. Moni tuo sen sijaan esille omaa erinomaisuutta ja muiden pässiyttä. Ehkä sinne oikeustieteelliseen ei ne pässit pääse, siksi ne on joutuneet tyytymään humanistiseen. :D
Aika monella humanistilla on myös itsellä joku ammattitutkinto. Humanistit myös tekevät paskaduuneja opiskellessa ja myöhemminkin, koska oman alan työt ovat kiven alla. Siinä voi olla vähän vaikea mieltää itseään eliitiksi ainakaan pitemmän aikaa.
Yleensä mitä useampaa alaa on nähnyt joko töissä tai koulutuksen kautta, sitä vähemmän esittää väitteitä, että joku tietty koulutus olisi autuaaksitekevä.
Humanistinen ala tuntuu olevan yleinen haukkumisen kohde, jota kelpaa niin duunareiden, insinöörien kuin kauppislaistenkin solvata. Tosin kyllä löytyy myös amislaisilta napakoita mielipiteitä vaikkapa insinöörikoulutuksesta, eri tasojen hoitajilla toisistaan, jne. jne. Mutta eipä noita kannata niin tarkasti kuunnella. Suuri osa töistä opitaan vasta työpaikalla, koulutus on vain pohja sille oppimiselle. - servator
12 + 1 kirjoitti:
Et kai sä oikeasti usko, että kauppiksessa ja oikiksessa on "laadukkaampi koulutus"? Tunnetko sä ketään kauppakorkealaista? Onko sun mielestäsi vastuullinen tapa johtaa yrityksiä se, että potkitaan jatkuvasti ihmisiä pellolle isompien voittojen ja pörssikurssien nousun toivossa?
Kyse on siitä, mitä tuossa edellä joku sanoi: Suomessa on päätetty että vain tiettyjen alojen koulutusta arvostetaan työhönotossa. Ehkä siksi, että Suomessa on liikaa korkeakoulutettuja pyrkimässä samoihin hommiin, ja koska työhönottajat ja pomot harvemmin ovat humanisteja.
Ennen aikaan harvalla oli mahdollisuus käydä koulua, silloin arvostettiin mitä vain koulutusta, ja koulutus oli merkki yläluokkaan kuulumisesta. Näin on ehkä vieläkin Englannissa ja Amerikassa. Vielä vanhempaan aikaan juuri kukaan ei käynyt kouluja, vaan kaikki opittiin oppipoikapohjalta: ensin mentiin paskaduuniin ja siitä sitten ylennyttiin. Silloinkin oli tärkeää syntyä oikeaan perheeseen. Kyse on vain ihan siitä, millaiseen systeemiin on totuttu.Vastuullinen tapa johtaa yritystä on sellainen, että yritys tekee voittoa ja pörssikurssi nousee. Yrityksen tehtävä on tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajille, ei tarjoilla töitä ja ilmaista marihuanaa puunhalaajille.
- taloushumanisti
Ongelmana on älytön massakoulutusjärjestelmä, josta puuttuu kunnollinen kilpailun elementti. Suomessa yliopistokoulutus ei takaa mitään, ei edes parhaissa yliopistoissa. Sen sijaan ulkomailla on tiukempi hierarkia: Cambridgen alumni on aivan eri asemassa kuin jonkun keskivertoyliopiston.
Tilanne maassamme on käytännössä se, että suhteellisen turvattua kunnollista aineellista elintasoa hakiessaan joutuu arpomaan lääkiksen, oikiksen, kauppiksen ja teknillisen välillä.
Itse aloitin humanistisella alalla innostuneena tutkijan urasta, mutta illuusiot ovat haihtuneet opiskeluvuosien kuluessa. Tie on Suomessa kivinen, olit lahjakas tai et. Tällainen urapolku on aivan liian epävarma ollakseen kannattava (aineellisesti).
Niinpä valitsin aiemmin esittelemästäni listasta talouden/kauppatieteet. Usko aineelliseen tulevaisuuteen on tällä hetkellä aivan eri sfääreissä kuin pari vuotta sitten.
Mikäli haluaa elää porvarillista, aineellisesti mukavaa elämää, niin humisalat ovat keskimäärin surkea valinta. Näin se vain on.
(Huomaa, että painotan koko ajan sanaa "aineellinen". Humanistiaineet ja yhteiskuntatieteet ovat kyllä kivoja ja antavat muunlaisia elämyksiä.) - ss
Minä aloitan suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajan koulutuksen. Olen sitä mieltä, että työssä pitää viihtyä. Eihän sitä tiedä milloin on viimeinen päivä eikä täältä mitään aineellista mukaansa saa. Olen tehnyt kaupan alalla töitä viisi vuotta. En jaksanut enää pyörittää numeroita.
- nykyinen humanisti
Minulle oli jo yliopistoon hakiessani selvää, että saan muutaman litran hikeä itsestäni vääntää työllistyäkseni kolutustani vastaavasti ja että filosofian maisterin tutkinnolle soveltuvista hommista maksetaan kuitenkin todennäköisesti paljon vähemmän kuin vaikkapa lääkiksensä lukeneelle. Tästä huolimatta en ole katunut valintojani. Yliopistosta, myös humanistisesta tiedekunnasta, ammentaa asiantuntemusta ja ainakin minulle maallista mammonaa tärkeämpää henkistä pääomaa, vaikka varsinainen ammatti ja riittävän paksu voikerros leivän päällä olisikin sitten suureksi osaksi omasta aktiivisuudesta, sitkeydestä ja luovuudesta kiinni. Parin mutkan ja lyhyen työsuhteen kautta minulle on jo nyt (gradun häämöttäessä vielä taivaanrannassa) avautunut kiinnostavia työmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joita en taatusti olisi tullut ajatelleeksi ilman akateemista ja etenkin kulttuurintutkimuksellista pohjaa. Rakastan opiskelualaani ja uskon vakaasti olevani onnellisempi näin kuin jos olisin pragmaattisuuden puuskassa hakeutunut selkeän ammatilliselle, suhteellisesti vakavaraisen tulevaisuuden tarjoavalle väylälle (hilkulla oli, huh).
Koen myös erittäin tärkeäksi, että tein valintani itsenäisesti ja vastaan siitä vain itselleni - en äidille, isälle, kummille, kaverille tai koiran kaimalle. Tiedän, mihin ryhdyin, ja yritän aina selittää sen mahdollisimman kärsivällisesti niille satunnaisille ihmettelijöillekin, jotka kyseenalaistamisineen häiritsevät humanistista rauhaani. Tiedekuntaan ja laitokseen kotiuduttuani oli suunnattoman huojentavaa huomata, että minua ympäröi kivan sekalainen mutta yhtä kaikki lämminhenkinen porukka, jolle ei tarvitse selittää ja jonka kanssa tunnen olevani samaa heimoa.
Tsemppiä sulle mahdolliseen alanvaihtoon! Toivottavasti saavutat sen, mikä sinulle itsellesi eniten merkitsee.- oikikseen vaan
"Ehdin tänä keväänä hakea oikeustieteelliseen, mutta pieleen meni. Olen valmis jo menemään vaikka amikseen, jos en nyt muuta keksi."
No ehkä nyt kumminkin kandee hakea sinne oikikseen toisenkin kerran - ellet nyt ihan tajuttoman kauas jääny sisäänpääsystä hillittömästä lukemisesta huolimatta. Yllättävän moni joutuu hakemaan oikikseen useammankin kerran, koska se on niin suosittu paikka, mutta hakukertojen myötä pääsykoerutiini kehittyy ja asia tulee kaikin tavoin tutummaksi.
Tsemiä sulle, oikis on todella hyvä valinta. - myös nykyinen
Nykyinen humanisti: löytyipä täältä lopulta joku joka on meikäläisen kanssa samoilla linjoilla! Itsekin olen kulttuurintutkimukseen suuntautunut ja takuuvarmasti tein päätöksen oman kiinnostuksen pohjalta. Toki haluaisin jonain päivänä jollain lailla omaa alaa vastaavaan hommaan (joku kirjoittaminen, museo, viestintä, arkisto tms.tms.) mutta olen valmis yrittämään ja odottamaan ja tekemään näitä ns. paskaduuneja (siivous on mukavaa muuten!) sen verran kun minun tarvitsee.
- humanistihäippä
Hei, kiitos tuosta kannustavasta viestistäsi! Opiskelen humanistisessa, ja mua eniten häiritsee opetuksen surkeaakin surkeampi taso, joka on jopa lukio-tasoa alempana. Eikä kukaan todellakaan välitä työllistytkö, tärkeintä niille on että tiedekunnassa riittää opettajille opetettavaa ja että palkka heille juoksee, opetussisältö olkoon sitten mitä vaan. Opiskelen kieliainetta, ja oma kielenkäyttötasoni on laskenut kuin lehmänhäntä täällä, ylioppilaanakin osasin kieliä paremmin kuin nyt. Tervetuloa!
- v6w54vw5
Mä nyt en ihan ymmärrä. Onko humanistien työtilanne oikeasti muka niiiiin huono? Eivätkös esim. monet opettajat ole humanisteja? Ja toimittajat? Käsittääkseni näillä aloilla töitä olisi tarjolla jonkun verran. Eri asia sitten toki onkin, että lukeeko jotain etnomusikologiaa vai jotain vähän "tarpeellisempaa".
Itse pyrin humanistiseen lukemaan viestintätieteitä tai journalistiikkaa. Tampereella journalistiikka on tosin yhteiskuntatiede. Ammatinvalintapsykologi sanoi, että joudun luultavasti tekemään töitä saadakseni työn, mutta työtilanne ei varmasti tulevaisuudessakaan ole aivan toivoton. Aika monilla aloilla joutuu varmasti pikkasen näkemään vaivaa työpaikan saamisen suhteen, harvemminhan niitä työpaikkoja suorastaan tarjoillaan.- viestiisi
"tse pyrin humanistiseen lukemaan viestintätieteitä tai journalistiikkaa. Tampereella journalistiikka on tosin yhteiskuntatiede. Ammatinvalintapsykologi sanoi, että joudun luultavasti tekemään töitä saadakseni työn, mutta työtilanne ei varmasti tulevaisuudessakaan ole aivan toivoton. Aika monilla aloilla joutuu varmasti pikkasen näkemään vaivaa työpaikan saamisen suhteen, harvemminhan niitä työpaikkoja suorastaan tarjoillaan."
Nuo aineet ovat ainakin Helsingissä valtiotieteellisessä tiedekunnassa. - T humanisti
viestiisi kirjoitti:
"tse pyrin humanistiseen lukemaan viestintätieteitä tai journalistiikkaa. Tampereella journalistiikka on tosin yhteiskuntatiede. Ammatinvalintapsykologi sanoi, että joudun luultavasti tekemään töitä saadakseni työn, mutta työtilanne ei varmasti tulevaisuudessakaan ole aivan toivoton. Aika monilla aloilla joutuu varmasti pikkasen näkemään vaivaa työpaikan saamisen suhteen, harvemminhan niitä työpaikkoja suorastaan tarjoillaan."
Nuo aineet ovat ainakin Helsingissä valtiotieteellisessä tiedekunnassa.Haen toukokuussa humanistiseen tiedekuntaan. Mikään määrä "humanistille ei ole töitä" itkua ei saa minua muuttamaan mieltäni. Olen reilusti yli kolmenkymmenen kahden lapsen äiti ja vasta nyt uskallan sanoa mitä haluan opiskella.
Olen opiskellut elämäni aikana kaksi, kolme ammattia ja käynyt töissä ja kokenut masennuksen, sen vuoksi että "luulin" että jokaisen on hankittava "oikea" työ ja ansaittava eläkkeensä.
Vasta nyt uskallan katsoa itseäni peiliin ja kysyä mitä tekisin mieluiten elämässäni? Nuorena sitä kuvittelee että riittää kun saa "työn" ja palkan, mutta sekään ei tee ihmistä onnelliseksi, mikäli on alalla jota ei tunne omakseen. Rahaa voi saada paljonkin kasaan, mutta yhtä suuresti kasaantuu surua ja ahdistusta. Unelmien mitätöinti on pahinta itsesabotaasia. Niin voi menettää jopa elämänhalunsa.
Minä lähden kokeilemaan josko pääsisin humanistiseen tiedekuntaan, minun sydämeni sanoo niin. Jos se ei olekaan akateemisissa piireissä järkevä ratkaisu, tai jos muut tiedekunnat kokevat olevansa "parempia" se on heidän ongelmansa. Minä olen paras humanistina, en sairaanhoitajana, en lääkärinä, en tuomarina, vaan humanistina. Pääaineeksi valitsen kirjallisuuden ja sivuaineiksi filosofiaa ja ehkä taidehistoriaa. Kaikkea sitä mitä olen rakastanut aina. Näin koko opiskelu tuntuu unenomaiselta ihanuudelta ja sitten joskus jos/kun valmistun maisteriksi, työ kyllä löytää luokseni siinä muodossa kuin se minulle parhaiten sopii.
Minäkään en valitse pedakokiikkaa sivuaineeksi. En halua opettajaksi. En halua tehdä töitä lasten vaan aikuisten kanssa, en vanhusten, vaan työikäisten älykkäiden aikuisten kanssa. En lue journalistiikkaa, koska en halua tehdä haastatteluja tai kirjoittaa lehtiartikkeleita. En edes tiedä vielä mitä on se työ mitä haluan tehdä, mutta uskon että asia opintojen myötä selkiytyy ajallaan. - elättää?
T humanisti kirjoitti:
Haen toukokuussa humanistiseen tiedekuntaan. Mikään määrä "humanistille ei ole töitä" itkua ei saa minua muuttamaan mieltäni. Olen reilusti yli kolmenkymmenen kahden lapsen äiti ja vasta nyt uskallan sanoa mitä haluan opiskella.
Olen opiskellut elämäni aikana kaksi, kolme ammattia ja käynyt töissä ja kokenut masennuksen, sen vuoksi että "luulin" että jokaisen on hankittava "oikea" työ ja ansaittava eläkkeensä.
Vasta nyt uskallan katsoa itseäni peiliin ja kysyä mitä tekisin mieluiten elämässäni? Nuorena sitä kuvittelee että riittää kun saa "työn" ja palkan, mutta sekään ei tee ihmistä onnelliseksi, mikäli on alalla jota ei tunne omakseen. Rahaa voi saada paljonkin kasaan, mutta yhtä suuresti kasaantuu surua ja ahdistusta. Unelmien mitätöinti on pahinta itsesabotaasia. Niin voi menettää jopa elämänhalunsa.
Minä lähden kokeilemaan josko pääsisin humanistiseen tiedekuntaan, minun sydämeni sanoo niin. Jos se ei olekaan akateemisissa piireissä järkevä ratkaisu, tai jos muut tiedekunnat kokevat olevansa "parempia" se on heidän ongelmansa. Minä olen paras humanistina, en sairaanhoitajana, en lääkärinä, en tuomarina, vaan humanistina. Pääaineeksi valitsen kirjallisuuden ja sivuaineiksi filosofiaa ja ehkä taidehistoriaa. Kaikkea sitä mitä olen rakastanut aina. Näin koko opiskelu tuntuu unenomaiselta ihanuudelta ja sitten joskus jos/kun valmistun maisteriksi, työ kyllä löytää luokseni siinä muodossa kuin se minulle parhaiten sopii.
Minäkään en valitse pedakokiikkaa sivuaineeksi. En halua opettajaksi. En halua tehdä töitä lasten vaan aikuisten kanssa, en vanhusten, vaan työikäisten älykkäiden aikuisten kanssa. En lue journalistiikkaa, koska en halua tehdä haastatteluja tai kirjoittaa lehtiartikkeleita. En edes tiedä vielä mitä on se työ mitä haluan tehdä, mutta uskon että asia opintojen myötä selkiytyy ajallaan."Vasta nyt uskallan katsoa itseäni peiliin ja kysyä mitä tekisin mieluiten elämässäni? Nuorena sitä kuvittelee että riittää kun saa "työn" ja palkan, mutta sekään ei tee ihmistä onnelliseksi, mikäli on alalla jota ei tunne omakseen. Rahaa voi saada paljonkin kasaan, mutta yhtä suuresti kasaantuu surua ja ahdistusta. Unelmien mitätöinti on pahinta itsesabotaasia. Niin voi menettää jopa elämänhalunsa."
No, mikäs siinä jos mies on valmis elättämään sinut. Paljonhan noita kotirouvia tuntuu humanistisessa tiedekunnassa kun toimeentulo ei ole ongelma. - huu
elättää? kirjoitti:
"Vasta nyt uskallan katsoa itseäni peiliin ja kysyä mitä tekisin mieluiten elämässäni? Nuorena sitä kuvittelee että riittää kun saa "työn" ja palkan, mutta sekään ei tee ihmistä onnelliseksi, mikäli on alalla jota ei tunne omakseen. Rahaa voi saada paljonkin kasaan, mutta yhtä suuresti kasaantuu surua ja ahdistusta. Unelmien mitätöinti on pahinta itsesabotaasia. Niin voi menettää jopa elämänhalunsa."
No, mikäs siinä jos mies on valmis elättämään sinut. Paljonhan noita kotirouvia tuntuu humanistisessa tiedekunnassa kun toimeentulo ei ole ongelma."No, mikäs siinä jos mies on valmis elättämään sinut. Paljonhan noita kotirouvia tuntuu humanistisessa tiedekunnassa kun toimeentulo ei ole ongelma."
Taidat olla kade ;D - -Lissu
huu kirjoitti:
"No, mikäs siinä jos mies on valmis elättämään sinut. Paljonhan noita kotirouvia tuntuu humanistisessa tiedekunnassa kun toimeentulo ei ole ongelma."
Taidat olla kade ;DOlen hakemassa yleistä kirjallisuustiedettä lukemaan ja pääsykokeisiin pänttääminen on jo hyvässä vauhdissa. Vähän masentavaa nyt lukea näitä juttuja huonosta työllistymisestä yms. kun olen jo päättänyt hakea eikä mikään muu nyt oikein tunnu kiinnostavan... Onko kellään mitään hyvää sanottavaa kirjallisuuden opinnoista ja työllistymisestä? Onko esimerkiksi hyödyllistä ottaa vaikka jotain kaupallista sivuaineeksi? Eikös muuten WSOY:n nykyinen kustannuspäällikkö ole opiskellut yliopistossa juuri kirjallisuutta?
- kade_
huu kirjoitti:
"No, mikäs siinä jos mies on valmis elättämään sinut. Paljonhan noita kotirouvia tuntuu humanistisessa tiedekunnassa kun toimeentulo ei ole ongelma."
Taidat olla kade ;D"Taidat olla kade ;D "
Mutta leipä on tiukassa humanisteille, jos ei tule paalua faijalta tai aviomieheltä. - Parasiitti
kade_ kirjoitti:
"Taidat olla kade ;D "
Mutta leipä on tiukassa humanisteille, jos ei tule paalua faijalta tai aviomieheltä.Sinä et varmaan nosta opintotukea... Kuka meistä muka on "omavarainen"?
- Parasiitti
Parasiitti kirjoitti:
Sinä et varmaan nosta opintotukea... Kuka meistä muka on "omavarainen"?
Niin ja omasta puolestani vielä että ei ole faijaa eikä aviomiestä enkä muiltakaan mitään paalua tankkaa paitsi valtiolta sen opintotuen josta olen perin kiitollinen. Jos tällä kahden lapsen äidillä on syystä tai toisesta oikeasti mahdollisuus opiskella niin toivottaisin onnea! Pitää tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä, turha ruveta miellyttämään sarkastisia besserwissereitä puhumattakaan rationaalisuutta uskonnollisella kiihkolla kohkaavista tyypeistä joilta on varmaan itseä jäänyt joku nyppimään, eivät ne muuten olisi niin huonotuulisia...
- sh/
-Lissu kirjoitti:
Olen hakemassa yleistä kirjallisuustiedettä lukemaan ja pääsykokeisiin pänttääminen on jo hyvässä vauhdissa. Vähän masentavaa nyt lukea näitä juttuja huonosta työllistymisestä yms. kun olen jo päättänyt hakea eikä mikään muu nyt oikein tunnu kiinnostavan... Onko kellään mitään hyvää sanottavaa kirjallisuuden opinnoista ja työllistymisestä? Onko esimerkiksi hyödyllistä ottaa vaikka jotain kaupallista sivuaineeksi? Eikös muuten WSOY:n nykyinen kustannuspäällikkö ole opiskellut yliopistossa juuri kirjallisuutta?
Itsekin hain yleistä kirjallisuustiedettä opiskelemaan. Toisaalta valmistuin juuri sairaanhoitajaksi, joten työllistyminen ei tule olemaan minulle ongelma. Ehkä siksi luinkin ensin itselleni "oikean ammatin" että saan sitten sen turvin haahuilla rauhassa yliopistolla.
- nykyinen tradenomi
En tiedä, mutta me tradenomit ainakin olemme.
- työmies saa töitä?
Samaa pskaa, lukeeko humanistisia aineita tai käykö tradenomiamkkia. Myös inssejä ja kauppureita alkaa löytyä kortistoista pilvin pimein.
Paras olisi kai sähkärin tai putkimiehen tutkinto. - Vapaa sielu
Emme ole. Teemme, mitä haluamme, ja muut tekevät sitä, mikä työllistää nopeasti ja varmasti sekä tuottaa kunnolla rahhaa. Jotta pääsisivät siihen jatkuvaan oravanpyörään, jossa pitää jatkuvasti ansaita enemmän rahaa, jotta voi hankkia toinen toistaan turhempia vempaimia, vaihtaa auton uuteen parin vuoden välein, käydä joka kevät Thaimaassa, hankkia lomaosake vähintään Tahkolta jne. jne.
- oma pää lähinnä
Aloittajan leikkeitä:
kaikki opet ja opot ja kaverit ja vanhemmat tyrkyttää,
kaverit ja vanhemmat ihmettelevät
vanhemmat ja sukulaiset ja kaverit
Pitäisikö elää omaa elämää ja tehdä sitä, mitä itse haluaa. Antaa muiden ihmetellä ihan rauhassa, siinähän niille on tekemistä. - dddddddddfgdfgdddddd
mä mä mä mä märkääääääää
- asdasdasdasd3
Enemmän kyllä tulee vituttamaan (ennemmin tai myöhemmin), jos keskittyy elämään niinkuin muut haluavat tai ohjaavat, eikä niin kuin itsestä tuntuu ja missä roolissa ja tehtävissä elämänsä haluaa käyttää ja uskoo saavansa tai jopa saa elämäänsä merkitystä
Niin moraalittomalta kuin individualismi yhteiskunnassa tuntuukin, niin se on kuitenkin ainoa asia, millä loppupeleissä on yksilön onnellisuuden kannalta tekemistä. - Opettajuus vaihtoeht
KIrjoitin 41 vuotta sitten ylioppilaaksi. Äliä oli todistuksessa enemmän kuin älliä päässä. Tästähän mennään minne vain. En edes hakenut sinne, minne pääsi pelkällä todistuksella paitsi Vaasan kauppakaorkeaan.
Yritin oikeustieteelliseen, että sinne... En päässyt lähellekään. Varasijalta pääsin Vaasaan: 3.9. ilmoitettiin ja aloitin viikon päästä siitä. Kotonakin todettiin, että jos et sitten muualle... Itse olin riemuissani. Pökköperältä pääsi kuin poääsikin maailmalle.
Mihin sitä naiseläjä muualle kuin opettajaksi,: pedagogisset kehiin ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon auskultoimaan.
Palasin kierroksen jälkeen kotiseudulle opettajaksi. Leipä on varmaa ja kylttyyriharrasteisiin on pakko välillä poiketa muualle. Urakehitystä nyt ei suuremmin ole, mutta alan tuntea työni niin hyvin, että harraaeisiin jää aikaa. Perinnöillä saa lisäksi lisuketta luksukseen.
Onhan se puuduttavaa opettaa peruskoulusta tulleita, mutta aikuisopetus antaa haastetta. En ole koskaan ollut työtön.- valitan
Se oli silloin, mutta nyt on tilanne vaihtunut: korkeakoulututkinnon suorittaneita on enemmän kuin muinoin kansakoulun loppuun päässeitä... varsinkin on humanistit jonkinlaista jätettä tässä yhteiskunnassa. Jos työtä saa, oletetaan, ettet halua palkkaa, olethan humanisti. siivoojan osa-aikainenkin pesti on suoranainen kultakaivos hum. hommiin verrattuna,,,
- FM vuosimallia -05
Ei olla mielestäni turhia. Olin tuolla 07 ja nyt järjestetään taas. Pakko mennä katsomaan onko tilanne muuttunut 6 vuodessa:
https://www.facebook.com/#!/events/250782305063564/?fref=ts - slave of money
En tiedä oletteko turhia vai ette, mutta humanististen aineiden naisopiskelijat ovat mielestäni yleensä fiksuimpia, näteimpiä ja kivoimpia tyttöjä yliopistossa!
Olen tavannut jonkin verran mm. kieltenopiskelijoita, ja ovat olleet kyllä todella mukavia ja sivistyneitä tyyppejä. Tekisi mieli opiskella heidän kanssaan, mutta olen tylsä ja hengaan toisella alalla varmemman työllistymisen toivossa. :( - humanistitarjoilija
Olen humanisti ja töissä ravintola-alalla. Harmittaa kun opiskelin vuosia sitä turhaa itsestään selvien asioiden pyörittelyä. Fiksuja humanisteja löytyy, mutta myös lukuisia tyhjänjauhajia professorit mukaanluettuna. Humanismi on ajatuksena kiehtova, mutta ei työllistä kuin hankalien kakaroiden opettajaksi tai alipalkatuksi kääntäjäksi. Ravintola-alalla tienaa paremmin kuin humanistitöissä, kun osaa hommat ja on oikea asenne työhön. Miksi humanisteja koulutetaan niin paljon kun työllistymismahdollisuudet on niin huonot?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304935- 313124
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161807Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221760Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191625Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711481Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191237Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101233Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161207Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171197