Etelä-Suomesta Seinäjoelle muuttaneena, on jäänyt hiukan auki kuntaliitoksen syyt.
Eniten ihmetyttää se miksi Nurmo liittyi Seinäjokeen. Oliko kunnan taloustilanne muka niin huono, että noin oli pakko tehdä.
Tänne Seinäjoelle muutin kuntaliitos kaupungista, ja siellä oli jokaisella kunnalla omat selvät syynsä liittyä kaupunkiin. Ne ympäristökunnat jotka eivät liitosta tarvinneet, jättivät kaupungin lobbauksesta ja kiristämisestä huolimatta liittymättä.
Mutta Nurmon syitä kuntaliitokseen on vaikea hahmottaa. Normaalisti syyt ovat taloudellisia tai liittyvät palveluihin. Palvelutilanne Nurmossa huononi liitoksen jälkeen kun ryvettyneen kaupungin raskaat ja kankeat systeemit korvasivat ennen notkeat systeemit. Eli kyseessä pitäisi olla siis taloudelliset syyt. Mutta eikö maakunnan paras asuinalue (hyllykallio) riittänyt tuomaan tarpeeksi verotuloja.
Itse en luonnollisesti ole liitoksen puolesta saati vastaan, koska muualta tänne muutin. Mutta kunhan vain mietin noita syitä.
Eniten ihmetyttää se miksi Nurmo liittyi Seinäjokeen. Oliko kunnan taloustilanne muka niin huono, että noin oli pakko tehdä.
Tänne Seinäjoelle muutin kuntaliitos kaupungista, ja siellä oli jokaisella kunnalla omat selvät syynsä liittyä kaupunkiin. Ne ympäristökunnat jotka eivät liitosta tarvinneet, jättivät kaupungin lobbauksesta ja kiristämisestä huolimatta liittymättä.
Mutta Nurmon syitä kuntaliitokseen on vaikea hahmottaa. Normaalisti syyt ovat taloudellisia tai liittyvät palveluihin. Palvelutilanne Nurmossa huononi liitoksen jälkeen kun ryvettyneen kaupungin raskaat ja kankeat systeemit korvasivat ennen notkeat systeemit. Eli kyseessä pitäisi olla siis taloudelliset syyt. Mutta eikö maakunnan paras asuinalue (hyllykallio) riittänyt tuomaan tarpeeksi verotuloja.
Itse en luonnollisesti ole liitoksen puolesta saati vastaan, koska muualta tänne muutin. Mutta kunhan vain mietin noita syitä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
.
keinotekoiselle liitokselle, mutta siitäkös maakuntakeput paskat välitti
Nurmo oli erittäin omavarainen mitä tulee työpaikkoihin ja asumiseen
Kyllä taisi tulla tukea maakunnan sossuilltakin samoinkun kokoomuksellta vai tuliko? ehkä on väärin yksin keskustan syliin kaataa tätä edesvastuutonta kuntaliitos vouhotusta.
Eiköhän suurimmat syyt olleet maakunnan pääkaupungin parantaminen ja sen edustavuuden parantaminen.
Onhan se totisesti eri asia onko maakunnan pääkaupungilla 30 000 asukasta vai 60 000.
Pinta-ala on koko maan mittakaavassa varsinkin asukaslukuun nähden erittäin suuri. Tai todella suuri.
Järkevä päätös kyllä liittää Nurmo Seinäjokeen. Ehdottomasti.
Kysymys olikin lähinnä Nurmoon kannalta ajateltuna. Eli mitä ihmettä Nurmo hyötyi kuntaliitoksesta, eli mikä pakotti ne liittymään Seinäjokeen.
Tottahan toki Seinäjoki hyötyi kuntaliitoksesta, kuten sinunkin vastauksesta ilmenee.
Kouluja joku syyksi veikkasi, mutta näin ulkopuolelta tulleena sitäkin on vaikea ymmärtää. Nurmoon ja Seinäjoen lukioista olin jo ennen muuttamistani kuullut. Nurmoon lukion tiesin siitä, että sieltä jotain lupaavia ylioppilaita oli tullut kouluihin etelä suomeen. Oliskos ollu peräti täällä Etelä-Pohjanmaalla ainoa matemaattis luonnontieteellinen "erikois" lukio. Seinäjoen lukiosta kuulin vasta hiukan ennen muuttoani, ja silloinkin vaan negatiivista netissä etsiessäni tietoa tulevasta kotikaupungista.
Rahakaan ei kai voi olla syynä, koska ainakin ulkoisesti katseltuna Seinäjoella ei mene kovin hyvin. Investointeja yksityisellä puolella kovastikkin muuhun suomeen verrattuna, mutta itse kaupunki on ainakin ulkoisesti aika huonosti hoidettu joka viittaa rahapulaan kaupungin kassassa. Eli kadut ja infra rapistuu, vaikka samaan aikaan yksityisiä projekteja pukkaa kuin sieniä sateella (uusia kiinteistöjä rakennetaan ja uusista ostareista puhutaan ja suunnitellaan jne.)
Vai onko Seinäjoki saanut jotenkin kiristettyä politiikan keinoin hyvän ja terveen kunnan liittymään omaa tilannettaan pelastamaan. Vai oliko Nurmoolla tosiaan hyvistä lähtökohdista huolimatta asiat kuralla???
Oliskos esim. Ilkan sivuilla joku tiivistelmä tästä kuntaliitoksesta ja sen syistä.
-----------------------------------------------------
Ja sitten hiukan alkup. aiheeseen liittymättä:
Jos Seinäjoella tosiaan on esimerkillinen koululaitos, niin kuinka ihmeessä sen ylläpitoon riittää rahat jos kerta kaupungilla on alimitoitettu budjetti muuhun kunnossapitoon. Olisko aika vaihtaa johtoa jos kaupunki saa rapistua itäblokin maiden tasolle koululaitoksen marmoripintojen takia.
jos kuntalaisten tai asukkaiden perusvalvelut ja hyvinvointi huonontuu.ei suurella edustavuudella ole mitään hyötyä.ensin perusvalvelut kuntoon niin kaupungi kasvaa itestään ja voi hyvin.ei valheellisella mainostamisella on lyhyet jäljet ei huijaamiselle asukkaat lisäänny.
Ja mitä talouteen tuli niin Seinäjoki vei Nurmoa ihan 100-0 ennen liitosta taloudellisesti.
Olisitpa verrannut esimerkiksi näiden paikkojen kouluja. Nurmo oli vähän jälkeenjäänyt kehityksestä. Seinäjoki oli ja on moderni maakuntakeskus. Tälläisia paikkoja pitäisi Suomessa vaan olla enemmän.
seinäjokelaiset sairastavat "napoleonin" tautia ja yrittävät kilpailla todellisten maakunta keskusten kuten Vaasan Jyväskylän ta jopa Oulun kannsa ja eivä huomaa olevansa sama vanha aallon monumentin rumentama kurakauppala joka ei olsi mitään ilman Rautatietä eikä MAAKUNTAA joka elättää seinäjokelaiset.
Nurmolaiset ja Ylistarolaiset pantiin maksajiksi koska on Ilmajoen ja Lapuan vuoro?
jos ei olisi Seinäjokea niin, Nurmoosta olisi tehty pääkaupunki, olihan sielä palvelut huippuluokkaa, iso keskusta, uimahallit ja jäähallit, myös tiet paremmat, ym muuta sellaista.
.
kaikissa palveluissa ja kustannustehokkuuslaskelmissa joten sellainen piti tietenkin tuhota
Liitoshyöty haihtuu ilmaan kun ´nyt on kolminkertainen määrä kovapalkkaisia johtajia ja päällikköjä kaupungintalolla ja piilossa vanhoissa kunnantaloissa.
Näin on tutkittu sanoo tänään Ilkka-lehti.
"Kuntaliitosten hyöty valuu hukkaan, koska liitoskunnissa on liikaa johtajia ja henkilöstöä ylipäätään. Tätä mieltä ovat Aamulehden haastattelemat tutkijat.
"Liitoskunnissa on moninkertainen johtajamiehitys, kun entiset kunnanjohtajat ja osastopäälliköt on siirretty uuden kunnan palvelukseen parhailla ehdoilla", Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori "
Tuttu kuvio myös seinäjoella....Paitsi tietenkin palkankorotusten osalta kun koko johtoremmille junailtiin suuret palkankorotukset ..
on liiankin paljon, niin siltikään mitään ei tunnu siellä tapahtuvan, ja päätökset ovat niin syvältä että täytyy vain ihmetellä.
Hyvä veli systeemi toimii