Kumman valitsen vai valitsenko kumpaakaan?

Herra A) Ollaan oltu yhdessä on-off suhteessa jo vuosikausia, yksi lapsikin on. Arkea ei osata elää yhdessä, riidellään paljon ja mies onkin ollut niin paljon poissa kotoa, että on muuttanut virallisestikin pois jo aikoja sitten. Silti olemme henkisesti kiinni toisissamme. Mies kuluttaa enemmän kuin tienaa, valehtelee sujuvasti ja osaa olla tosi ilkeä ja inhottava. Lapselle hän ei oikein jaksa olla isä. Kuitenkin rakastuin häneen taannoin, hän osaa olla maailman kiltein ja kultaisin niin halutessaan, hänen kanssaan selvitään hyvin ulkoisista kriiseistä (mutta ei suhteen sisäisistä), hän on pitkä ja miehekäs, huumoria riittää,silloin kun emme tappele, seksi voi olla loistavaa ja hän sanoo aina vain rakastavansa minua (vaikkakin toimii usein toisin) ja ikävöivänsä hurjasti.

Herra B) Vanha ystäväni, hirmuisen kiltti, hiljainen, rauhallinen, luotettava, uskollinen, lyhyt ja poikamainen, akateemisesti koulutettu työtön, lapsirakas jne. kaikkea positiivista ja hyvää. Hän kokee ihastuneensa, jopa rakastuneensa minuun ja hyväksyy lapsenikin hienosti. Minussa hän ei ole herättänyt suuria tunnekuohuja, mutta tuntuu todella hyvälle, kun hän on niin äärettömän kiltti ja luotettava, eikä huuda milloinkaan.

Järkevästi ajatellen minun kannattaisi alkaa rakentaa elämääni herra B:n kanssa, tuntuu siltä, että tuskin moista tulee enää elämässä vastaan, joka hyväksyisi minut ja lapseni ja joka vielä ihastuisi minuun. Toisaalta tunnepuolella minulla on vieläkin kaikesta kokemastani huolimatta tunteita lapsen isää kohtaan, vaikka yrityksistä huolimatta emme ole saaneet hommaa toimimaan ja satutan itseäni aina yhä uudestaan hänen kanssaan.

Apua...
3142
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Valintasi on tietenkin herra A. Kunnon öykkäreitä naiset tietysti rakastavat. On nii-in ihanaa saada turpiinsa kunnolla. Vrt Tony H.

Äänestä
  • Kyllä sinuna alkaisin perustamaan tulevaisuutta herra B:n kanssa. Siinähän sinulla on kaikki, mitä nainen tarvitsee!! Ja se rakkaus ja kiintymys tulee varmasti siinä arkielämän onnistumisessa, vaikka sinulla ei vielä häntä kohtaan ole niitä suuria tunteita. Onnea, mitä valitsetkin.

    Äänestä

  • ei neuvoa kirjoitti:

    Kyllä sinuna alkaisin perustamaan tulevaisuutta herra B:n kanssa. Siinähän sinulla on kaikki, mitä nainen tarvitsee!! Ja se rakkaus ja kiintymys tulee varmasti siinä arkielämän onnistumisessa, vaikka sinulla ei vielä häntä kohtaan ole niitä suuria tunteita. Onnea, mitä valitsetkin.

    vaikka olenkin pieni poika voin silti sanoa mitä lapsesi (luultavasti) ottaisi. minä ainakin ottaisin herra been sillä minä en tykkää kun vanhmpani riitelevät onneksi isäni ei sentään hakkaa äitiä. siis lapsen kannalta valitsisin herra been. tietenkin inä päätät mutta...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Empi Väinen kirjoitti:

Herra A) Ollaan oltu yhdessä on-off suhteessa jo vuosikausia, yksi lapsikin on. Arkea ei osata elää yhdessä, riidellään paljon ja mies onkin ollut niin paljon poissa kotoa, että on muuttanut virallisestikin pois jo aikoja sitten. Silti olemme henkisesti kiinni toisissamme. Mies kuluttaa enemmän kuin tienaa, valehtelee sujuvasti ja osaa olla tosi ilkeä ja inhottava. Lapselle hän ei oikein jaksa olla isä. Kuitenkin rakastuin häneen taannoin, hän osaa olla maailman kiltein ja kultaisin niin halutessaan, hänen kanssaan selvitään hyvin ulkoisista kriiseistä (mutta ei suhteen sisäisistä), hän on pitkä ja miehekäs, huumoria riittää,silloin kun emme tappele, seksi voi olla loistavaa ja hän sanoo aina vain rakastavansa minua (vaikkakin toimii usein toisin) ja ikävöivänsä hurjasti.

Herra B) Vanha ystäväni, hirmuisen kiltti, hiljainen, rauhallinen, luotettava, uskollinen, lyhyt ja poikamainen, akateemisesti koulutettu työtön, lapsirakas jne. kaikkea positiivista ja hyvää. Hän kokee ihastuneensa, jopa rakastuneensa minuun ja hyväksyy lapsenikin hienosti. Minussa hän ei ole herättänyt suuria tunnekuohuja, mutta tuntuu todella hyvälle, kun hän on niin äärettömän kiltti ja luotettava, eikä huuda milloinkaan.

Järkevästi ajatellen minun kannattaisi alkaa rakentaa elämääni herra B:n kanssa, tuntuu siltä, että tuskin moista tulee enää elämässä vastaan, joka hyväksyisi minut ja lapseni ja joka vielä ihastuisi minuun. Toisaalta tunnepuolella minulla on vieläkin kaikesta kokemastani huolimatta tunteita lapsen isää kohtaan, vaikka yrityksistä huolimatta emme ole saaneet hommaa toimimaan ja satutan itseäni aina yhä uudestaan hänen kanssaan.

Apua...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu